Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus
Lohen (ja taimenen) elinkierto 2
Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3
4
Taimen lajina Taimenpopulaatiot ovat vaelluskäyttäytymiseltään vaihtelevia Samoilla alueilla lisääntyy usein eri tavoin vaeltavia taimenia ja ne lisääntyvät keskenään 5 Meritaimen Järvitaimen Jokitaimen Purotaimen
Minkälaista elinympäristöä taimenet suosivat? 6 - Mieluiten alle 10 metriä leveää puroa/jokea - noin 10-30 cm syvyistä - kohtalaisen voimakasta virtaa - sora-pikkukivipohjaa - jossa on suojapaikkoja, uponneita puita jne. - ja kasvustoa rannoilla tuomassa varjostusta
7
Merivaelteisen taimenen tärkeimmät lisääntymisjoet Tornionjoella 8
Taimenen kesänvanhojen (0+) poikasten tiheydet 9 0 5 10 15 20 25 30 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Pakajoki 0 5 10 15 20 25 30 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Äkäsjoki 0 5 10 15 20 25 30 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Naamijoki 0 5 10 15 20 25 30 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Kangosjoki
Tornionjoen meritaimenen potentiaali Koko Tornionjoen meritaimenen poikastuotantopotentiaaliksi on arvioitu vähintään 80 000 vaelluspoikasta vuodessa Vaelluspoikaspyynnin perusteella merelle on arvioitu lähtevän noin 10 000 vaelluspoikasta (luonnossa syntynyttä) Äkäsjoesta on arvioitu lähtevän vaelluspoikasia noin 10 % tuotantopotentiaalista 10
Taimenistutukset Tornionjoella Taimenkantoja on tuettu istutuksin 1970-luvulta alkaen Istutuksia on tehty mädillä, vastakuoriutuneilla pienpoikasilla, kesänvanhoilla poikasilla, jokipoikasilla (1-v.) ja vaelluspoikasilla (2- tai 3-v.) 2000-luvulla istutettiin keskimäärin 120 000 jokipoikasta ja 13 000 vaelluspoikasta vuodessa Noin 25 % taimenen vaelluspoikasista alkuperältään istukkaita Noin 8 % taimenen jokisaaliista (aikuisista) istukkaita 11
12
Tornionjoessa vuosina 2000-2017 merkittyjen meritaimenten takaisinsaantipaikat 80% 70% Osuus merkkipalautuksista 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Perämeri Kemijoki (Isohaaran alapuoli) Selkämeri Iijoki (Raasakan alapuoli) Tornionjoki Kalixjoki 13
Tornionjoessa vuosina 2000-2017 merkittyjen meritaimenten takaisinsaantivälineet Vapa Verkko alle 40mm Rysä/loukku Verkko yli 40mm Verkko, silmäkokoa ei ilmoitettu 14
Takaisinsaatujen meritaimenta ikäjakaumat meressä ja joessa (SW = merivuosi) Merestä saadut 4 SW 5 SW 3 SW 1 SW Tornionjoesta saadut 2 SW 5 SW 4 SW 15 3 SW
Meritaimenet pyydetään yleensä verkoilla ja liian nuorina Nuoria, ei-sukukypsiä kaloja Näillä verkoilla kalastetaan tyypillisesti siikaa, ahventa, haukea jne. ja meritaimenet ovat sivusaalista 16
Ammatti- ja virkistyskalastajien osuudet Perämeren meritaimensaaliista 100 % virk amm 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosiluokka 17
Perämeren ja Selkämeren alueella meritaimenten merkkipalautukset Perämeri, vaellusetäisyys keskimäärin noin 80 km 18 Selkämeri, vaellusetäisyys keskimäärin noin 50 km
19
Miten taimenen kalastusta on säädelty Tornionjoessa ja meressä Tornionjoen kalastusalueella (pääuomassa ja meressä jokisuulla) taimen rauhoitettu 2013 alkaen Osassa sivujokia taimenen kalastus on sallittua, Metsähallituksen kohteissa suositus vapauttamisesta Koko maan virtavesissä kuturauhoitus 1.9.-30.11. Ruotsissa pohjanlahdella verkkokalastuskielto alle 3 metrin vedessä keväällä (huhti-kesäkuu) syksyllä (loka-joulukuu) Vuodesta 2019 kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla Leveyspiirin 67 astetta pohjoispuolella alamitta 50 cm ja eteläpuolella 60 cm (rasvaevällinen) ja 50 cm (rasvaevätön) Purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä enintään 45 cm 20
Miten säätely näkyy Tornionjoen merivaelteisen taimenen tilanteessa Meritaimenen kalastuspaine on pienentynyt sekä joessa että meressä pidemmällä aikavälillä Tornionjoen kalastusalueella 2013 alkanut rauhoitus on vahvistanut positiivista kehitys, mutta ei merkittävästi Kannat elpyneet myös muissa Suomen ja Ruotsin meritaimenjoissa Elpyminen heikkoa varsinkin niissä joissa, mistä merivaelteinen taimen ehti joko suurimmaksi osaksi tai kokonaan hävitä Meritaimenmäärät edelleen hyvin alhaisia suhteessa vesistön tuotantokykyyn > onko lisääntymisalueet supistuneet? 21
Miten jatkossa? Elvytyssuunnitelmissa otettava huomioon koko vaellusalue Valuma-alueen maankäyttö: maa- ja metsätalous, turvetuotanto Valuma-alueen elinympäristökunnostukset Patojen ja muiden nousuesteiden poisto Tarkasti suunnitellut kohdennetut istutukset (oikea kanta, oikea ikä, oikea paikka, oikea aika) Rauhoitukset: alueelliset, ajalliset ja eri kalastajaryhmiä koskevat Alamitat, saaliskiintiöt Ratkaisuja sivusaalisongelmiin, pyydystekniikka Tiedotus, koulutus ja sitouttaminen Jos kannat elpyvät, niin täytyy olla mahdollista avata jälleen kalastusta! 22
Kiitos! 23