KIRJALLINEN KYSYMYS 181/2008 vp Yksityisten peruskoulujen määrän lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen koulujärjestelmä on jo usean kerran todettu OECD:n Pisa-tutkimuksessa maailman parhaimmaksi. Verrattuna muihin maihin Suomen erityispiirteenä on maanlaajuinen julkinen peruskoulujärjestelmä, jonka rinnalle ei ole perustettu yksityisiä kouluja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Onkin tarpeellista pitää hyvää huolta maailman menestyksekkäimmästä peruskoulustamme ja jatkaa julkisen koulujärjestelmän kehittämistä, jotta Suomi menestyy myös jatkossa kansainvälisissä vertailuissa. Opetusministeriön kehittämissuunnitelman Koulutus ja tutkimus vuosina 2007 2012 mukaan "Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Monipuoliset kunnalliset ja yksityiset koulut tarjoavat perheille mahdollisuuden valita lapselleen sopiva opetus. Yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa. Yksityiskoulujen määrä on Suomessa vakiintunut. Alle kolme prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa." Lisäksi suunnitelmassa todetaan, että "esi- ja perusopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen lähtökohtana on opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta". Onko hallituksen tavoitteena kasvattaa yksityisten koulujen määrää? Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa todetaan lähtökohdaksi yhtenäinen peruskoulu, mutta jatko antaa vaikutelman, että tärkeämpää olisi lisätä "mahdollisuutta valita lapselle sopiva opetus" ja "vahvistaa moniarvoisuutta". Koskeeko ministeriön kirjaus myös kaikkia erilaisten uskontokuntien esittämiä toiveita järjestää oman uskontonäkemyksen mukaista koulutusta? Kehittämissuunnitelmassa yksityiskouluja koskeva kirjaus on uutta suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä. Siitä puhutaan rinnakkain yhtenäisen kuntien järjestämän perusopetuksen kanssa, vaikka samalla todetaan yksityiskoulujen määrän olevan vähäinen. Suomessa peruskouluikäisten lasten määrä on vähentynyt, ja kouluverkon harventamisesta käydään jatkuvaa keskustelua useassa osassa Suomea. Käynnissä on mittava muutos, jossa täytyy samanaikaisesti ottaa huomioon oikein kohdistetut resurssit, tasavertaisuus sekä sivistyksellisten tavoitteiden saavuttaminen. Nykyisin monet peruskoulut erikoistuvat, ja näin kuntien järjestämä yhtenäinen peruskoulujärjestelmä tarjoaa mm. musiikkiluokkia, taidepainotteisia kouluja, kielikylpyjä jne. Peruskoulujen opetussuunnitelmissa voidaan siis korostaa jo tänä päivänä esimerkiksi kielipainotteisuutta, luovuutta, taideaineita, matemaattisuutta, luonnontieteitä ja liikuntaa ilman tarvetta hajottaa peruskoulujärjestelmäämme nykyistä enempää yksityisiin kouluihin. Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2009 2012 hallinnonalan yhdeksi yleiseksi tavoitteeksi on määritelty se, että suo- Versio 2.0
malainen perusopetus on viiden parhaan joukossa OECD:n Pisa-tutkimuksessa. Tämä tulos on saavutettu jo kolme kertaa nykyisellä julkisella maanlaajuisella peruskoulutuksella. On syytä huolestua, jos Suomeen ollaan perustamassa lisää yksityiskouluja. Esimerkiksi Länsi-Suomen lääninhallitus puolsi kristillistä koulua Vaasaan, vaikka kaupunki hyvin selvästi totesi, ettei sille ole tarvetta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus määrätietoisesti lisätä yksityisiä peruskouluja yhtenäisen kuntien järjestämän peruskoulujärjestelmän murtamiseksi? Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2008 Miapetra Kumpula-Natri /sd 2
Ministerin vastaus KK 181/2008 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 181/2008 vp: Aikooko hallitus määrätietoisesti lisätä yksityisiä peruskouluja yhtenäisen kuntien järjestämän peruskoulujärjestelmän murtamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) 4 :n 1 momentin mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta laissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka lain mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Lain 7 :n mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tässä laissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Lainsäädännön mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Perusopetuslain 7 :n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on myös se, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Yksityisen opetuksen järjestäjän järjestämän opetuksen tulee olla tavoitteiltaan perusopetuslain mukaista. Opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta päättää perusopetuslain 14 :n 1 momentin nojalla valtioneuvosto. Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 3 :n 3 momentissa on säädetty, että erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Opetuksen sisällön tulee perustua opetushallituksen perusopetuslain 14 :n 2 momentin nojalla antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Valtioneuvosto on hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997 vp) perusopetuksen osalta todennut, että tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona. Tarkoituksena ei ole tavoitella valtion tai yksityisten perusopetusta antavien koulujen lukumäärän lisäämistä. Lainsäädännössä turvattiin nykyisten valtion tai yksityisten koulujen säilyminen ja säilytettiin mahdollisuus antaa yksittäisille uusille kouluille järjestämislupa. 3
Ministerin vastaus Ottaen huomioon perusopetuslain ja sen pohjalta annetut asetukset, on lainsäätäjän tahto, että myös erityiset maailmankatsomukselliset tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvat koulut ovat mahdollisia ja että valtioneuvosto voi harkita sellaisten lupien myöntämistä. Luvan myöntäminen on niin sanottua vapaata harkintaa, jossa luvan hakijalla ei ole kuitenkaan lakiin perustuvaa oikeutta luvan saamiseen. Lupaharkinnassa voidaan päätyä tarkoituksenmukaisuusperustein kielteiseen ratkaisuun, vaikka edellä todetut oikeudelliset myöntämisedellytykset täyttyisivätkin. Yksityiskoulujen määrä on Suomessa vakiintunut. Alle kolme prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulujärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa. Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 4
Ministerns svar KK 181/2008 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 181/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Miapetra Kumpula-Natri /sd: Ämnar regeringen målmedvetet öka antalet privata grundskolor i syfte att rasera det enhetliga grundskolsystem som ordnas av kommunerna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 4 1 mom. i lagen om grundläggande utbildning (628/1998) är kommunen skyldig att för barn i läropliktsåldern som bor på kommunens område ordna grundläggande utbildning samt förskoleundervisning året innan läroplikten uppkommer. Kommunen är dessutom skyldig att ordna förskoleundervisning det år läroplikten uppkommer för barn som omfattas av sådan förlängd läroplikt som avses i lagen och för barn som enligt lag inleder den grundläggande utbildningen ett år senare än vad som bestämts. Enligt lagens 7 kan statsrådet bevilja en registrerad sammanslutning eller stiftelse tillstånd att ordna sådan utbildning som avses i lagen. Enligt lagstiftningen är ett villkor för att tillstånd skall beviljas att utbildningen ordnas på grund av ett särskilt behov av utbildning och bildning och att utbildningsanordnaren och den kommun i vilken utbildningen ordnas har avtalat om saken. Tillstånd att ordna undervisning på främmande språk, specialundervisning och undervisning som följer en särskild metod som baserar sig på en viss världsåskådning eller pedagogisk princip och undervisning i folkhögskolor för andra än läropliktiga kan beviljas på basis av ett regionalt eller riksomfattande behov av utbildning eller bildning, även om utbildningsanordnaren inte har ingått ovan nämnda avtal. Tillstånd kan också beviljas för undervisning utomlands. Enligt 7 i lagen om grundläggande utbildning är en förutsättning för att tillstånd skall beviljas att sökanden har yrkeskompetens och ekonomiska förutsättningar att ordna utbildningen på ett ändamålsenligt sätt. Utbildning får inte ordnas i syfte att uppnå ekonomisk vinst. Den undervisning som en privat undervisningsanordnare ordnar ska till sina mål vara i enlighet med lagen om grundläggande utbildning. Statsrådet beslutar om de allmänna riksomfattande målen för utbildningen samt om timfördelningen med stöd av 14 1 mom. i lagen om grundläggande utbildning. I 3 3 mom. i statsrådets förordning (1435/2001) bestäms att i sådan undervisning som följer en särskild metod som baserar sig på en viss världsåskådning eller pedagogisk princip ges eleverna också kunskaper och färdigheter enligt denna världsåskådning eller pedagogiska princip. Undervisningens innehåll ska grunda sig på de grunder för läroplanen som utfärdats av utbildningsstyrelsen med stöd av 14 2 mom. i lagen om grundläggande utbildning. Regeringen har i regeringspropositionen med förslag till lagstiftning om utbildning (RP 86/1997 rd) i fråga om den grundläggande utbildningen konstaterat att avsikten är att bibehålla det kommunala skolväsendet som stomme i den grundläggande utbildningen. Avsikten är inte att försöka öka antalet statliga eller privata skolor som ger grundläggande utbildning. I lagstiftningen tryggades bevarandet av de nuvarande statliga och privata skolorna och möjligheten att bevilja enstaka nya skolor tillstånd att ordna utbildning bibehölls. 5
Ministerns svar Med beaktande av lagen om grundläggande utbildning och de förordningar som givits med stöd av den är det lagstiftarens vilja att även skolor som grundar sig på en särskild världsåskådning eller en pedagogisk princip är möjliga och att regeringen kan överväga att bevilja sådana tillstånd. Beviljande av tillstånd är s.k. fri prövning, där sökanden dock inte har någon lagstadgad rätt att få tillstånd. Prövningen av tillstånd kan på ändamålsbundna grunder leda till avslag trots att de rättsliga förutsättningarna för beviljande är uppfyllda. Antalet privatskolor i Finland har stabiliserats. Under tre procent av eleverna inom den grundläggande utbildningen får undervisning i en privat grundskola. I enlighet med utvecklingsplanen för utbildning och forskning är utgångspunkten för den grundläggande utbildningen en enhetlig grundskola och grundläggande utbildning som kommunerna ordnar. De privata skolorna utgör ett kompletterande element. De privata skolornas roll är att för sin egen del stärka det finländska skolsystemets pluralism och möjliggöra en aktiv roll för föräldrarna vid skolvalet. Helsingfors den 3 april 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 6