1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi. Hatanpään siirtolapuutarha aloitti toimintansa.
1920 Perustettiin Rikkihappo- ja superfosfaattitehdas, joka valmisti lannoitteita sekä maanviljelijöille että puutarhureille.
1924 Hinnonmäen puutarhahoidollinen koeasema aloitti toimintansa. Siellä risteytettiin karviaislajike Hinnonmäen keltainen ja mansikkalajike Kasper
1925 Elokuussa pidettiin ensimmäiset Suomen puutarhaviljelijäin päivät Lepaassa ja perustettiin Puutarhaliitto
1930 Perustettiin Suomen Siirtolapuutarhaliitto
1933 Marttojen neuvonnan teemoina olivat komposti, raakaravinto ja makki
1939 Saatiin ennätyksellinen omenasato. Maalaistalon emäntä saattoi maksaa vuoden verot omenatarhansa tuotteilla.
1940-1946 Perunasta oli kova pula ja jopa kaupunkien puistot muutettiin perunamaiksi. Martat perunankorjuussa Jyväskylän kirkkopuistossa
1942 Kotipuutarhuri sai ostaa 20g punajuuren siemeniä ja 10 g lantun siemeniä.
1945-1946 Martat tekivät uudiskoteihin lähes 1000 pihasuunnitelmaa. Tavoitteena oli suunnitella kotipuutarhat tuottaviksi ja vähätöisiksi.
1948 DDT:n käyttöä puoltaville tutkimuksille myönnettiin Nobelpalkinto. Sen sai Paul Hermann Müller, joka keksi käyttää DDTyhdistettä hyönteismyrkkynä.
1949 Maaperän viljavuustutkimukset otettiin Suomessa käyttöön. Perustettiin Puutarhanaiset ry
1950-luvulla Otettiin Suomessa käyttöön Mehu-Maija Kuva: Museovirasto, kuvaaja Pekka Kyytinen
1951 Avattiin ensimmäinen puutarhamyymälä Tampereella. Sen avasi Saarioisten taimisto.
1952 Puutarhanaiset sitoivat olympialaisten voittajien kukkakimput.
1958 Huvitus - omena otettiin omenanjalostusohjelmaan.
1959 Esiteltiin Suomessa ensimmäinen moottorikäyttöinen ruohonleikkuri.
1960 Ensimmäiset astiataimet tulivat kauppoihin
1963 Moneen kotiin hankittiin pakastin ja järjestettiin pakastuskursseja. Anna-Liisa Ihamuotila esittelee kahvipussista tehtyjä pakastuspusseja. Kuva Teuvo Kanerva.
1964 Pihakilpailun voittajalle luovutettiin ensimmäinen Palkintopihalaatta. Kilpailun järjestivät Puutarhaliitto ja Martat
1973 Markkinoille tuli Timo perunalajike.
1976 DDT:n käyttö Suomessa kielleltiin.
1978 Kompostori nimi otettiin käyttöön, kun ensimmäiset kompostorit tulivat markkinoille.
1978 Perustettiin Hyötykasviyhdistys
1984 KESKAS- tutkimukset alkoivat ja niiden tuloksena syntyivät FinE-kasvit.
1986 Tšernobylin ydinvoimala tuhoutui ja sateiden mukana kaukokulkeutui säteilyä Suomeen. Avomaan vihannesviljelyssä oli vaikeuksia.
1987 Ruukkusalaatit tulivat kauppaan.
1989 Kotimaisuudesta kertova sirkkalehtitunnus otettiin käyttöön.
1994 Tomaatteja ei saanut edelleenkään tuoda huhtikuusta lokakuun loppuun, silloin oli tarjolla vain kotimaisia tomaatteja.
1995 Suomi liittyi EU:hun ja kasvien tuontimääräykset muuttuivat. Omaan käyttöön voi tuoda kohtuullisia määriä. Rajoituksia oli vaarallisten kasvitautien ja tuholaisten torjumiseksi.
2004 Kukkien myynti vähittäiskaupoissa sallittiin
2010 Kauppoihin tulivat suomalaiset Adalmina ja Illusia atsaleat. Adalmina
2011 Markkinoille tuli viisi uutta suomalaista herukkalajiketta: punaherukka Punahilkka, mustaherukat Mikael ja Marski sekä viherherukat Venny ja Vilma
2012 Kasvinsuojelulainsäädäntö uudistui, jolloin kuluttajakäyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden lukumäärä väheni.
2013 Rajoitettiin neonikotinoidien käyttöä tuholaisten torjuntaaineissa, koska niiden on havaittu aiheuttavan suurta riskiä mehiläisille.
2014 Tulipoltteesta tehtiin ensimmäiset havainnot Suomessa. Sitä löytyi Ahvenanmaalta päärynäpuista.
2015 Avoimet Puutarhat tapahtuma järjestettiin neljännen kerran.
2017 Suomen puutarhat juhlistavat 100 vuoden itsenäisyyttä.