TOTEUTUSSUUNNITELMA (2016) 2017-2018
Sisällys 1. Yleistä Hankkeesta... 2 2. Hankkeen tavoite... 3 3. Hankkeen iso kuva... 4 4. Hankkeen näkökulmat, toimenpiteet ja toteutuksen suunnitelma... 5 4.1 Kansalais- ja asiakasosallisuus sosiaalityössä... 5 4.2 Jäsentyvä sosiaalityö... 7 4.3 Maakunnallinen sosiaalityö... 8 4.4 Sosiaalityö toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen... 10 4.5 Uuden sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö... 10 4.6 Toiminnallisuus ja ryhmämuotoisuus sosiaalityössä... 13 4.7 Moniammatillisuus ja verkostot sosiaalityössä... 14 4.8 Jalkautuva sosiaalityö... 15 5. Hankkeen tuotokset... 15 1
1. Yleistä Hankkeesta PRO SOS- uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa- on Seinäjoen Ammattikorkeakoulun (SeAMK) hallinnoima ja sen osaksi sijoittuvan Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn koordinoima valtakunnallinen hanke. Se on Euroopan Sosiaalirahaston, Kuntaliiton, SeAMK:n ja osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien rahoittama. Hankkeen tehtävänä on kehittää ja uudistaa sosiaalityötä yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke kiinnittyy toimintalinja 5 päämääriin sosiaalisen osallisuudenedistämiseksi ja köyhyyden torjumiseksi ja sen erityistavoitteeseen työvoiman ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi kehittäessään erityisen tuen tarpeessa olevien kansalaisten sosiaalipalveluita. Hanke koostuu 8:sta sosiaalialan osaamiskeskuksien ja yliopistokeskuksen ympärille rakentuneesta osa-hankkeesta eteläisessä ja keskeisessä Suomessa. Hankkeen tavoitteena on selkeyttää ja vankistaa sosiaalityön asemaa sote-uudistuksessa sekä varmistaa asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö uudistuvassa toimintaympäristössä. Sote-uudistus, perustoimeentulotuen Kela-siirto ja nuori, uusi Sosiaalihuoltolaki luovat tilaa uudenlaiselle sosiaalityölle. Toimeentulotukikeskeiseen orientaatioon ajautuneen sosiaalityön on mahdollisuus uudistuvassa toimintaympäristössä löytää kansalaisia valtaistava ja osallistava työote uusien työ- ja toimintamuotojen kehittämisen kautta. Toimintaympäristön muutokset mahdollistavat sosiaalityön uudentumisen, mutta toisaalta myös haastavat sen. Hanke pyrkii tukemaan kunnallisen sosiaalityön maakunnallistumista. Hanke vahvistaa sosiaalityön sisäistä ymmärrystä työnsä yhdenmukaisuuksista ja tekee näkyväksi yhteistyökumppaneille sosiaalityötä ja sen toimintatapoja. Sosiaalityön uudistamista toteutetaan vahvistamalla toiminnallisuutta ja ryhmämuotoisuutta, monialaisuutta ja verkostojen hyödyntämistä sekä jalkautuvaa sosiaalityötä ajassa nousevina kehityssuuntina. Keskeistä on myös jäsentää sosiaalityötä yksilöiden kanssa tehtävänä palveluna ja työmuotona sekä rakenteellisena, hyvinvointia edistävänä toimintana ilman varsinaista asiakkuutta. 2
2. Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on selkeyttää ja vankistaa sosiaalityön asemaa sote-uudistuksessa sekä varmistaa asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö uudistuvassa toimintaympäristössä. Hanke valmistaa sosiaalityön siirtymistä kunnista maakuntiin, pyrkii lisäämään asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden osallistumista sosiaalityön toteutuksessa ja tukee sosiaalityön vaikuttavuuden lisäämistä ja sen osoittamista. Vahva, asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö maakunnissa Hankesuunnitelmassa hankkeen alatavoitteita ovat: 1) luoda uusia ja vaikuttavia toimintamalleja ja käytäntöjä sosiaalityöhön osana soteuudistusta sekä perustoimeentulotuen Kela-siirtoa 2) edistää paikallisiin ja maakunnallisiin tarpeisiin räätälöidyn ja alueellisissa yhteistyöverkostoissa vahvasti vaikuttavan sosiaalityön kehittämistä ja näkymistä sote-uudistuksessa ja päätöksenteossa 3) edistää sosiaalityön orientaatiomuutosta suorite- ja järjestelmäkeskeisestä kohti asiakkaan vahvaa osallisuutta ja yhteistyöskentelyä 4) vahvistaa erilaisten toiminnallisten lähestymistapojen ja ryhmätoimintojen sekä yhteistyöverkostojen tavoitteellista hyödyntämistä sosiaalityössä ja 5) luoda hyvät toimintamallit jatkuvalle asiakaspalautteen arvioinnille Hankkeessa sosiaalityön uudistamisen keskiössä ovat asiakasprosessien eri vaiheet. Hankkeessa keskitytään uudistamaan ja vahvistamaan asiakkaiden ohjautumista palveluiden piiriin (vireille tulo), palvelutarpeen arviointia sekä sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmiä ja palveluita. Sosiaalityön uudistamista lähestytään neljän eri alatavoitteista johdetun tulokulman kautta: osallisuuden vahvistaminen, toimintaympäristön muutokset, sosiaalityön trendit ja jäsentyvä sosiaalityö, joiden alle on kapeammasta näkökulmasta johdettu hankkeessa toteuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteiden kohdalla on jouduttu osin väkivalloin jäsentämään tiettyjä toimenpiteitä jonkin näkökulman alle. Hanke pyrkii kuitenkin huomioimaan sosiaalityön uudistamisessa kaikki näkö- ja tulokulmat kunkin toimenpiteen kohdalla alla olevan esimerkin mukaisesti: Esimerkki: Kunta-Maakunta-Kela- yhteistoimintamalli (-t) - Tulokulmana toimintaympäristön muutokset ja sosiaalityö tt-tuen Kela-siirron jälkeen. - Miten kansalais-asiakasosallisuus huomioidaan? - Ovat toiminnalliset ja ryhmämuotoiset mahdollisia yhteistoimintamallissa (esim. pelillisyys ja leikillisyys)? Mikä mallissa jalkautuu? Miten kehittämistyössä ja itse mallissa toteutuu monialaisuus ja verkostotyö? - Mikä mallissa on yksilökohtaista ja mikä rakenteellista? - Miten malli nivoutuu uuteen sosiaalihuoltolakiin - Miten malli toteutuu maakunnallisessa sosiaalityössä? 3
3. Hankkeen iso kuva 4
4. Hankkeen näkökulmat, toimenpiteet ja toteutuksen suunnitelma Alla on jäsennetty tulokulmia ja/tai näkökulmia sekä kuvattu toimenpiteitä, joiden toteutukseen eri alahankkeet osallistuvat. Eri toimenpiteille on kirjattu vastuuosahankkeet, joiden tehtävänä on yhdessä päätoteuttajan kanssa johtaa kärkenä ko. toimenpiteen toteutusta. Kaikki kehittämistyö on kuitenkin kaikkien osahankkeiden hyödynnettävissä ja päähanke tukee eri toimenpiteiden jalkauttamista ja juurruttamista osahanke-alueilla ja maakuntiin siirtyvässä sosiaalityössä. Toimeenpanon lisäksi valmisteilla olevasta seuranta-, arviointi ja tiedontuotantosuunnitelmasta on nostettu kunkin toimenpidekokonaisuuden kuvauksen eteen ko. kokonaisuuteen kuuluvat tuotokset. 4.1 Kansalais- ja asiakasosallisuus sosiaalityössä Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen huomioidaan hanketoiminnassa sen kaikilla tasoilla ja näkökulmissa. Kansalaisten, kuntalaisten, palvelukäyttäjien ja asiakkaiden osallistaminen sekä asiakaslähtöisyyden tavoitteet ovat läpitunkeva teema kaikessa sosiaalityön kehittämisessä. Osallisuuden eri tasot tulee huomioida sosiaalihuollon palveluita kehitettäessä. Kansalaiset ja asiakkaat kiinnitetään osalliseksi sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen yhteiskehittämisen eri menetelmiä hyväksi käyttäen ja palveluita kehitetään entistä enemmän asiakkaiden omat näkemykset huomioivaksi ja asiakkaan voimavaroja tunnistavaksi. Oleellista on myös asiakkaiden yhteisö- ja yhteiskuntaosallisuutta edistävien ja valtaistavien työmenetelmien ja palveluiden kehittäminen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseksi. Asiakasneuvonpito-toimintamalli sosiaalityön kehittämisen välineenä Kevät 2017 - Kokeilupilottien täsmentäminen ja suunnittelu Syksy 2017 ja kevät 2018 - Pilottien käynnistäminen ja toteuttaminen - Kokeilujen arviointi - Asiakasneuvonpidon toimintamallin levittäminen Vastuuosahanke: SoNET BOTNIA (osahanke-oh) 5
Kansalaisosallisuus maakunnallisten rakenteiden luomisessa ja osana rakenteita Syksy 2017 ja Kevät 2018 - Kansalaisten osallisuusjärjestelmien tarkastelu ja kehittämisen tukeminen maakunta-rakenneuudistuksessa alueellisella tasolla - Yhteistyö mm. Arvokas tieto-hankkeen kanssa Vastuuosahankkeet: SONet Botnia (oh) Perustoimeentulotuen siirron palaute kehittämistyön välineenä - Asiakaspalautteen kerääminen (asiakasraadit Kelan kanssa) - Kuntien sos.tt palautteen kerääminen (kumppanuusraadit Kelan kanssa) - Tiedontuotanto yhteistyössä Kelan kanssa raatien tuottamasta aineistosta ja syötteet kehittämistyöhön Kevät 2018 - Yhteisarvio toiminnan juurruttamisesta ja asiakasraatitoiminnan jatko hyödyntämisestä Vastuuosahankkeet: Pikassos, Koske ja Socca Osallisuuden palaset ja osallisuuden eri tasot - TL5 linjan koordinaatiohankkeen SOKRAn (THL) osallisuuden palaset työskentelyyn tutustuminen ja osallistuminen - Osallisuustyöskentelyn ja osallisuuden eri tasojen tunnistaminen PRO SOShankkeen työskentelyssä Kevät ja syksy 2018 - SOKRA-työskentelyyn osallistuminen edelleen - Osallisuuden palasten juurruttaminen maakunnallistuvan sosiaalityön rakenteissa. Vastuuosahankkeet: SONet BOTNIA (päähanke-ph & oh), Socom, Pikassos, Koske 6
Sosiaalityön yhteiskehittäjyysmalli ja kehittäjäkumppanuus - Alueella olevan yliopistollisen sosiaalityön osaamisen ja tutkimustiedon, kuntien sosiaalityön käytännön osaamisen ja asiakkaiden kokemustiedon kolmikantayhteistyönä tehtävien kehittämispilottien tunnistaminen paikallisessa sosiaalityössä - Kehittämistyön työpajatyöskentelyn käynnistäminen Vaasa-Pietarsaari ja Soiten alueella - kehittäjäkumppanuusmallin kehittämistyö ja pilottien valmistelu Keski-Suomessa - Kehittäjäkumppanuusmallien pilottien käynnistäminen Kevät ja syksy 2018 - Työpajatyöskentelyn jatkaminen - yhteiskehittäjyyden mallintaminen ja jatkuvan kehittämisen syklin toteuttaminen mallin kehittämisessä - Sosiaalityön yhteiskehittäjyys/kehittäjäkumppanuus -mallin laajentaminen maakunnallisen sosiaalityön kehittämisvälineeksi Vastuuosahankkeet: Jyväskylän Yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 4.2 Jäsentyvä sosiaalityö Tässä hankkeessa sosiaalityö ymmärretään sosiaalihuoltolain toteuttamiseksi ja -palveluiden järjestämiseksi tehtävänä kokonaisvaltaisena työorientaationa tai toimialana. Lähimmin sosiaalityö paikantuu tässä kuntien ja jatkossa maakuntien sosiaalityöhön, jota tekevät sosiaalityöntekijät ja ohjaajat sekä joukko muun ammattinimikkeen omaavia työntekijöitä. Työhön kuuluu oleellisesti asiakkaiden tuen tarpeen arvioiminen ja tarvittavien palveluiden järjestäminen, mutta myös tehostettuna sosiaalityönä annettavien (sosiaalinen kuntoutus) palveluiden tuottaminen. Tässä hankkeessa sosiaalityötä jäsennetään edelleen siten, että sosiaalityö sisältää saumattomasti sekä yksilökohtaisen sosiaalityön että rakenteellisen sosiaalityön (ml. yhteisösosiaalityö). Yksilökohtainen työskentelyote tarkoittaa yksittäisen asiakkaan tuentarpeen arvioimista ja palveluiden järjestämistä pohjautuen yksilölle annettaviin päätöksiin ja tunnistaen asiakkaiden tilanteiden yhteydet yhteiskunnan rakenteisiin (SHL luku 4). Rakenteellinen sosiaalityö nähdään kansalaisten hyvinvointia edistävänä yhteisöllisenä toimintana, vaikuttamistyönä yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja tiedontuotantotyönä asiakastyön rinnalla (SHL luku 2). 7
Rakenteellinen sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimus- ja kehittämisrakenteisiin vaikuttaminen sote-valmisteluissa lähelle käytäntöä Kevät ja syksy 2018 - Rakenteellisen sosiaalityön ja kuntiin jäävän hyvinvoinnin edistämistyön yhdyspintojen tarkastelu ja yhteistyön ja työnjaon jäsentäminen osana maakunnallisia sote-valmisteluita. Vastuuosahankkeet: Vasso, JY/KYC, Pikassos, Koske Yksilötyöstä kertyvän tiedon hyödyntäminen rakenteellisessa työssä Syksy 2017 - Asiakkaiden kokemustiedon ja asiakasrekisteritiedon hyödyntämisen mahdollisuuksien selvittäminen Kevät 2018 ja syksy 2018 - Asiakastiedon välittymisen mekanismien luominen sosiaalityöhön; systematisointi - Rakenteellisen tiedon kerryttäminen yksilötyön kautta -toimintamallin luominen Vastuuosahankkeet: Koske, JY/KYC, Vasso 4.3 Maakunnallinen sosiaalityö Tulevaisuudessa sosiaalityö maakunnallistuu sote-rakenteiden uudistamisen myötä. Tämä ei tarkoita sosiaalityön katoamista kunnista ja lähiympäristöistä vaan sosiaalityön raamit uudistuvat. Sosiaalityö vankistuu sen tavoitteita ja päämääriä koskevan laajemman yhteisen ymmärryksen ja käsityksen muodostumisen kautta. Uusissa sote-rakenteissa maakuntiin rakenteellisesti sijoittuvan sosiaalityön ja kuntien hyvinvoinnin edistämistyön laajalle yhteistyölle tulee varmistaa parhaat mahdolliset edellytykset. Miten varmistetaan kansalaisten/kuntalaisten sosiaalinen hyvinvointi? Hankkeessa maakunnallistuvaa sosiaalityötä kehitetään tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. 8
Vaikuttaminen sosiaalityön näkymiseen ja kehittymiseen maakunnallisten sote-rakenteiden luomisessa - Osahankkeet kokoavat maakuntiensa sote-valmistelutyössä rakentuvaa tietoa sosiaalityön näkökulmasta - Osahankkeet osallistuvat sotevalmistelutyöryhmiin ja tuottavat osaltaan tietoa sosiaalityöstä valmistelun hyväksi Kevät ja syksy 2018 - Osallistuminen ja tiedontuotanto jatkuu Vastuuosahankkeet: SONet Botnia (ph), Kaikki Maakuntien välinen yhteistyö Syksy 2017 - Maakunnallisten sotevalmistelijoiden (sosiaalityö) yhteistapaamisen järjestäminen - Selvitystyö sosiaalityötä ja palveluita palvelevan verkkolehden luomiseksi (vrt. vanha sosiaaliturva-lehti) Kevät ja syksy 2018 - Maakuntien yhteistapaamiset jatkuvat - Verkkolehden valmistelu jatkuu Vastuuosahankkeet: SONet BOTNIA (ph) ja Socca Kuntien hyvinvointityön tukeminen ja maakunta-kunta yhteistyön kehittäminen tulevissa soterakenteissa Kevät 2018 - Selvitetään hankealueiden kuntien hyvinvoinnin edistämisen rakenteita yhteistyössä perusterveydenhuollon kehittämisyksiköiden kanssa. Syksy 2018 - Tuetaan maakuntien ja kuntien hyvinvointirakenteiden yhteensovittamista Vastuuosahankkeet: SONet BOTNIA (ph) 9
4.4 Sosiaalityö toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden palveluprosessin turvaaminen, kuntien sosiaalihuollon henkilöstön tukeminen, uusien palvelujen ja palvelu- ja henkilöstörakenteiden kehittäminen ja käyttöönotto, sekä Kela- siirron nivominen osaksi sosiaalihuollon uudistumista (Perustoimeentulotuen Kela-siirto kokonaisuus Pro SOS-hankkeessa-liite 2.11.2015) sekä asiakasosallisuuden vahvistaminen. Kelan lisäksi Kuntaliitto on keskeinen yhteistyökumppani Kela-siirron jälkeisen sosiaalityön kehittämistyössä. Kunta-Maakunta-Kela yhteistoimintamallin luominen Kevät 2017 - Valmisteltujen asiakasprosessimallinnusten haltuunotto ja jatkokehittämisen käynnistäminen - Vakuutuspiirikohtaisen työryhmän kokoaminen ja yhteinen viestintä - Yhteistoimintamallin kehittäminen käynnistetään Keskisen vakuutuspiirin alueella - Vakuutuspiiripohjaisen yhteistoimintamallin tai -mallien kehittäminen Syksy 2017-Kevät 2018 - Asiakasraatitoiminnasta saadun tiedon hyödyntäminen jatkokehittämisessä - Kelan rooli moniammatillisessa palvelutarpeen arvioinnissa - Yhteistoimintamallien pilotointi ja jatkokehittäminen - Asiakasprosessimallinnusten valmistuminen maakunnallisiin tarpeisiin ja levittäminen käynnistyy - Asiakaspalautteen keräämisen vakiinnuttaminen - Vakuutuspiiripohjaisten koulutusten ja työkokousten järjestäminen Syksy 2018 - Yhteistyön juurruttaminen maakunnallisiin soterakenteisiin Vastuuosahankkeet: Sonet Botnia (päähanke, ph) Pikassos, 4.5 Uuden sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö Uusi Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan huhtikuussa 2015. Lain tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja ja sitä kautta vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Uuden SHL:n mukaisessa yksilökohtaisessa työskentelyssä on auki kirjoitettu asiakasprosessin vaiheittaisuus aikaisempaa vahvemmin. Erityisesti palvelutarpeen arvio korostuu sosiaalihuollon toimintatavassa. 10
Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä tärkeää on saada ajoissa riittävää ohjausta ja neuvontaa sekä tuen tarpeen arviointia. Sosiaalihuollossa korostuu erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa ja erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden mahdollisuudet päästä palveluiden piiriin ja käyttää valinnanvapauttaan. Palvelutarpeen arviointi on sosiaalihuoltoon kuuluva keskeinen palvelutehtävä, jonka toteuttaminen edellyttää kokonaisvaltaisuutta sekä laaja- ja monialaisuutta. Palvelutarpeen arviointi tehdään henkilön elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa. Uudistuva toimintaympäristö tarjoaa sosiaalityölle mahdollisuuden uudistaa myös palveluitaan. Oleellista on myös jäsentää sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen suhdetta erityisesti huomioiden sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen rakenneuudistuksessa. Sosiaalityön asiakkaaksi asiakkuuden vireille tulo Kevät ja Syksy 2017 - Asiakasohjautuvuuden analysointia; sosiaalityön kertomukset tuen tarpeen arvioimiseksi tulevista yhteydenottopyynnöistä (Mistä asiakkaat tulevat) + artikkeli/selvitys/opinnäytetyö - Asiakasohjautuvuuden tarkastelua osahankekohtaisissa työryhmissä ja kehittämispajoissa esityksiä, avauksia maakunnallisia palveluja suunnitteleville työryhmille. - Yhteistyön käynnistäminen terveyssosiaalityön kanssa. Kevät 2018 ja syksy 2018 - Front desk - ohjauksen ja neuvonnan jäsentäminen tulevissa Sote-rakenteissa - Palvelu- ja asiakasohjauksen mallintaminen Vastuuosahankkeet: Vasso, Koske Palvelutarpeen arviointi - Aikuissosiaalityöhön tulevien tuen tarpeiden määrittelyä tehtävän kartoituksen ja aikaisemman tiedon pohjalta (ks. muu asiakasohjaus) - Erilaisten käytössä olevien palvelutarpeen arviointiprosessien nykymallien kuvaaminen hankealueilla. - Maakunnallisten prosessimallien luominen ja käytännön kokeilujen käynnistäminen Kevät 2018 - Mallien testaus ja parastaminen 11
Syksy 2018 - Kohti maakunnallista mallia Vastuuosahankkeet: Vasso, Koske, Socom Arvioinnin työkalut ja orientaatiot palvelutarpeen arvioinnissa /sosiaalityössä - Hankealueilla olevien mittareiden ja työkalujen kokoaminen - Tiedonhankinta myös muista mittareista lähialoilla esim.vammaispalvelut - Alueelliset työpajat mittareista ja työkaluista palvelutarpeen arvioinnissa ja muilla sosiaalityön osa-alueilla - Arviointiosaamisen lisääminen - Kykyviisarin käyttöönotto - Mittaristojen kytkeminen palvelutarpeen arviointiprosessiin - Pelillisyyden ja leikillisyyden soveltamismahdollisuudet arvioinnin työorientaationa Kevät 2018 - Soveltuvien mittareiden testaaminen ja parastaminen osana prosessin kehittämistä Vastuuosahankkeet: Vasso, Koske, Socom, Socca Sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen uudistuvat työmenetelmät ja palvelut: Taloussosiaalityö - Taloudellisen tuen palveluiden kokonaisuuden hahmottaminen osana sosiaalityötä - Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen maakunnallisten ohjeiden laadinnan tukeminen - Yhdyspinnat muihin toimijoihin esim. talous- ja velkaneuvonta, pienlaina Kevät 2018 ja syksy 2018 - Sosiaalisen luototuksen rakenteet tulevissa maakunnissa Vastuuosahankkeet: JY/KYC, Pikassos, Sonet Botnia (osahanke, os) 12
Omatyöntekijätyö Kevät 2017 - Jäsennetään työpajatyöskentelyllä omatyöntekijä käsitettä ja roolia ja tehtäviä Syksy 2017 - Mallinnetaan omatyöntekijä-toiminta ja käynnistetään pilottikokeilut toiminnasta Kevät ja syksy 2018 - Omatyöntekijä-toiminnan kokeilujen laajentaminen ja juurruttaminen maakunnissa. Vastuuosahankkeet: Koske, Verso, Socom Sosiaalityön, sosiaalipalveluiden ja sosiaalisen kuntoutuksen suhteet - Sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen jäsennystyöskentely maakunniallisissa työpajoissa käynnistyy - maakunnalliset swot-analyysit palveluista palvelukapeikkojen ja uusien palvelumuotojen löytämiseksi - Uusien palvelumuotojen innovointityöpajat Kevät ja syksy 2018 - Sosiaalipalvelukokonaisuuksien ja sosiaalisen kuntoutuksen mallintaminen maakunnissa - Uusien palvelumuotojen kokeilut asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Vastuuosahankkeet: Socca, Socom, Verso, Vasso, Sonet Botnia, oh + JY/KYC 4.6 Toiminnallisuus ja ryhmämuotoisuus sosiaalityössä Yksilökohtaisen ja toimistokeskeisen työskentelyotteen rinnalle sosiaalityöhön on rantautumassa vahvasti erilaisten ryhmämuotoisten ja toiminnallisten toimintamuotojen hyödyntäminen. Ryhmämuotoiset työskentelytavat sosiaalityössä - Ryhmämuotoisten työskentelytapojen käytön kartoittaminen osahankekunnissa sekä yksilökohtaisen työn että rakenteellisen työn työtapana 13
- Yksilö- ja ryhmämuotoisen työskentelyn jäsentäminen maakunnissa kehittämisryhmissä - Ryhmämuotoiseen työskentelytapaan kouluttautumisen tukeminen ja osaamisen edistäminen hankealueilla - Ryhmämuotoisen sosiaalityön systemaattiset kokeilut hankealueilla (esim. ks. osana taloussosiaalityön kehittämistä) käynnistyy Kevät ja syksy 2018 - Kokeilut ja jäsennystyön jatkaminen Vastuuosahankkeet: Socca, Pikassos Leikillisyys ja pelillisyys työotteena - Leikillisyyden ja pelillisyyden jäsentäminen sosiaalityössä - Leikillisyyttä ja pelillisyyttä hyödyntävien sosiaalisen kuntoutuksen työmuotojen innovointi ja kokeilujen käynnistäminen Kevät 2018 ja syksy - Kokeilut jatkuvat Vastuuosahankkeet: Socca 4.7 Moniammatillisuus ja verkostot sosiaalityössä Sosiaalityön keskeisenä haasteena on ymmärtää, että erilaisia palveluja, toimijoita ja kumppaneita on tarjolla asiakasta palvelevien työmenetelmien kehittämiseksi. Monitoimijaisten mallien kehittäminen on keskeistä sosiaalityön tulevaisuudessa. (Karjalainen 2016, 134) Moniammatillisuus palvelutarpeen arvioinnissa Syksy 2017 ja Kevät 2018 - Muiden toimijoiden asiantuntijuuden tunnistaminen palvelutarpeen arvioinnissa (esim. terveydenhuolto, kela, työvoimahallinto) - Palvelutarpeen arvioinnin monialaiset työpajat ja monialaisen työotteen vahvistaminen palvelutarpeen arvioinnissa Vastuuosahankkeet: Vasso, Koske, Socom 14
4.8 Jalkautuva sosiaalityö Jalkautuvan sosiaalityön = sosiaalityö turuilla ja toreilla nähdään vanhan toimistoympäristöön paikantuneen sosiaalityön uutena tavoitetilana. Jalkautuvan työn työmuotojen jäsentäminen ja sen tarpeen tunnistaminen yksilökohtaisessa työssä ja rakenteellisessa sosiaalityössä (ml. yhteisösosiaalityö) sekä yleisen ohjauksen ja neuvonnan palveluna edellyttää paikallisiin olosuhteisiin sopivien muotojen kokeilemista. Jalkautuva sosiaalityö - Jalkautuvan sosiaalityön nykyisten toimintatapojen tunnistaminen - Jalkautuvan työn uudet avaukset innovointityö paikallisissa työryhmissä ja pajoissa - Kokeilupilottien suunnittelu ja käynnistäminen - Etsivän aikuissosiaalityön mallin kehittämisen käynnistäminen (vrt. etsivä nuorisotyö) Kevät ja syksy 2018 - Pilottien arviointi - Jalkautuvan työn juurruttamisen käynnistäminen Vastuuosahankkeet: Vasso 5. Hankkeen tuotokset Hankkeen valmisteilla olevassa seuranta-arviointi-tiedontuotanto suunnitelmassa on kuvattuna hankkeessa valmistuvat keskeiset tuotokset. Kukin osahanke raportoi omia tuotoksiaan ja tuloksiaan ja sen lisäksi päähankkeella on vastuu tuottaa erilaisia osahankkeiden tuloksia yhteen kokoavia tuotoksia, raportteja ja julkaisuja. Taulukon sarakkeet kuvaavat sitä ajankohtaa, jolloin tuotoksen arvioidaan olevan valmiina, minkä tyyppisestä tuotoksesta on kyse ja millaisia aineistoja ja sisältöjä siihen arvioidaan kuuluvan. Suunnitelmaan voi edelleen tulla muutoksia. 15
Tavoite aika 5/2018 Tuotos 2-3 opinnäytetyötä palvelutarpeen arvioinnista. Aineistot ja sisällöt Palvelutarpeen arvioinnin ammatilliset toimintatavat, monitoimijuus, erityistä tukea tarvitsevien tunnistaminen, läheisten roolit, sukupuolen ja muiden erojen merkitys näissä. Lisäksi erityisen tuen tarpeen arvioinnin toimijat ja kriteerit sekä palveluiden väliin putoavat asiakkaat ovat mahdollisia teemoja opinnäytetöissä. Asiakkaan tai potilaan heikon taloudellisen tilanteen tunnistaminen. 5/2017 6/2018 10/2018 9/2018 Kartoitusluontoinen esiselvitys Mallinnus Kelan ja kuntien välisestä yhteistyöstä ja opinnäytetyö tai muu selvitys Kelan asiakkaiden ja/tai kuntien toimeentulotukiasiakkaiden kokemuksista. Asiakaspalautteen ja yhteiskehittämisen toiminnan tapoja ja mahdollisuuksia käsittelevä raportti. Artikkeli, raportti tai opinnäytetyö taloussosiaalityön erilaisista toimintatavoista. 5/2018 Artikkeli tai opinnäytetyö omatyöntekijöiden tehtäväkuvauksista ja kokemuksista omatyöntekijyydestä eri näkökulmista. Sukupuolivaikutuksen huomioiva alkukartoitus Palvelutarpeen arvioinnin hyvät käytännöt ja kehittämisen tarpeet. Toimeentulotuen asiakkaiden ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä. Yhteiskehittämisen käytännöt ja kehittämisen kohteet. Kelan ja kuntien sosiaaliviranomaisten välinen yhteistyö, yhteistoiminnan malli ja asiakkaiden kokemusten koonti. Aineistona asiakasraatien tuotokset ja Kelan ja kuntien sosiaaliviranomaisten yhteistyön synnyttämät aineistot. Kelan ja kuntien yhteistyörakenteet toimeentulotukiasioissa Aineistona käytetään kussakin osahankkeessa tehtyjen yhteiskehittämisen prosessien tuotoksia ja raportteja, joista kootaan laajempia tuloksia asiakkaiden mahdollisuuksista, keinoista ja onnistumisista olla kehittämässä sosiaalipalveluja yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Osahankkeiden toiminnan tuottamat raportit ja kokemukset kootaan yhteen tuotokseen. aineistona voi olla myös sosiaalialan henkilöstön haastatteluita haastattelut asiakkaiden kanssa, erilaiset työpaja-aineistot tai kyselyt eri toimijoille. Osahankkeissa tehdyt kokeilut ja mallinnukset, kysely osahankkeiden kehittämistiimeille ovat mahdollisia aineistoja. Tuotoksen sisältönä voi olla esimerkiksi omatyöntekijöiden tehtävät erilaisissa asiakastilanteissa, millaiset mahdollisuudet on tuottaa laajasti käytettävissä oleva työnkuva omatyöntekijöille? 16
6/2018 10/2018 10/2018 Artikkeli tai diaesitys siitä, kenelle ja mihin tarkoitukseen pelit ja leikit sopivat sosiaalityössä? Diaesitys tai tiivistelmät mallinnuksista: aikuissosiaalityön uudet toimintatavat ja palvelut Opinnäytetyö tai selvitys: Mitä yhdistäviä tekijöitä ja eroavaisuuksia erityistä tukea tarvitsevien ja toimeentulotukea hakevien asiakkaiden tilanteissa on? 12/2018 Loppukartoitus ja arviointiraportti Sosiaalialan henkilöstön tekemät haastattelut asiakkaille, osahankkeiden kokeilut ja erilaisten työpajojen dokumentoinnit ovat mahdollisia aineistoja. Tavoitteena on selvittää millaisissa tilanteissa ja millaisiin tarkoituksiin pelillisyys ja leikillisyys soveltuvat sosiaalityössä. Aineisto koostuu osahankkeiden tekemisten dokumentoinneista ja raporteista, joista kootaan koko hankkeen kattavia tuloksia ja suosituksia siitä, millaisia sosiaalipalvelut voivat olla tulevaisuudessa. Perustoimeentulotukea saaneiden ja täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakeneiden asiakkaiden haastatteluihin perustuva työ, jonka avulla pyritään tunnistamaan tuen tarpeen tyyppejä ja palveluiden käytön kokemuksia. Sukupuolivaikutuksen huomioiva loppukartoitus, jossa kysytään ainakin osin samoja asioita kuin alkukartoituksessa. Palvelutarpeen arvioinnin hyvät käytännöt ja kehittämisen tarpeet. Toimeentulotuen asiakkaiden ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä. Yhteiskehittämisen käytännöt ja kehittämisen kohteet. Raportti hankkeen prosessiarvioinnista, sekä Kykyviisarin ja mahdollisten muiden mittarien tuottamista tuloksista liittyen asiakkaiden osallisuuteen ja hankkeen vaikuttavuuteen. 17