MUISTIO 1(5) Teknisen ryhmän kokous 3/2014 Aika: Maanantaina 12.5.2014 klo 13.00 16.00 Paikka:, Fredrikinkatu 51 Helsinki Kutsutut: Jan Segerstam Empower IM Oy, puheenjohtaja Heli Manninen Fingrid Oyj Niko Jauhiainen Elenia Oy Inga Miettinen HiQ Finland Oy Tuuni Mikkola TeliaSonera Oyj Rauli Raitio Tieto Finland Oy (etänä) Anssi Seppälä Enease Oy Sakari Seppälä Enoro Oy Heikki Sivonen CGI Suomi Oy Heikki Tuunainen Enfo Oy, sihteeri Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslistan kohtaan 6. Muut asiat lisättiin kaksi uutta kohtaa Asiakkaan nimi ja sopimustunnus Z08[14]-sanomaan Teknisen ryhmän rooli jatkossa 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. Tilannekatsaukset 4.1. Pohjoismaiset vähittäismarkkinat Sihteeri kävi läpi tilannekatsauksen pohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden kehityksestä. Oslossa pidettiin 24.4. BRS-raportin kuulemistilaisuus, jossa paikalla oli valitettavan vähän osallistujia. Etenkin raportin hyväksymisestä päättävien regulaattoreiden edustajien puuttuminen Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta oli pettymys. Rakentavaa keskustelua raportista ei juuri syntynyt, sillä projektissa mukana olleiden lisäksi paikalla olleet olivat lähinnä tulleet kuuntelemaan esityksen raportista, eikä heillä sisältöön ollut siten kommentoitavaa. Sihteeri kertoi, että Norjassa on hub-projektin aikana mietitty MADES-standardin käyttöönottoa tiedonsiirtoon, mutta MADES:n suorituskyvystä suuremmilla sanomavolyymeilla on syntynyt epäilyjä. Toistaiseksi MADES ei kuitenkaan ole vielä missään laajamittaisessa käytössä, joten käytännön kokemuksia sen suorituskyvystä ei ole. Tekninen ryhmä totesi, että MADES-sisältää paljon mm. tietoturvaan liittyviä ominaisuuksia ja käsittelykerroksia, jotka tekevät siitä nykyisiä tiedonsiirtoprotokollia raskaamman, mikä näkyy sanomien käsittelyssä. Lisäksi XML-sanomat sisältävät Edielsanomiin nähden paljon enemmän tietoa ja ovat siten kooltaan huomattavasti
MUISTIO 2(5) suurempia. Myös MADES:ssa käytettävä webservice saattaa suurilla sanomamäärillä aiheuttaa ongelmia. NordREG:n järjestämän kuulemistilaisuuden lisäksi BRS-raporttiin kerättiin kirjallisia kommentteja huhtikuun ajan. Vielä on kuitenkin epäselvää miten nämä kommentit tullaan käsittelemään. Kuulemistilaisuudessa NordREG esitti, että saadut kommentit voitaisiin lisätä raportin liitteeksi, mutta toimiala kommentoi voimakkaasti, että kommentit on käsiteltävä ja raportti vielä viimeisteltävä annettujen kommenttien perusteella. NordREG lupasi ottaa asian esille seuraavassa hankkeen hallituksen kokouksessa ja tämän jälkeen tiedottaa miten asiassa edetään. Todettiin, että pohjoismaisia vähittäismarkkinoita koskevien suositusten käyttöönotto nivoutuu voimakkaasti kansallisiin hub-hankkeisiin. Markkinaprosesseja ei kannata laittaa nykyisellä tiedonvaihtomallilla täysin uusiksi, jos hub on tulossa joidenkin vuosien kuluttua. Muissa maissa hub-projektit ovat tyypillisesti kestäneet 5-7 vuotta. Hubin aikataulu tosin riippuu paljon Fingridin selvityksen lopputuloksesta ja siitä kuinka laajaa hubia lähdetään tekemään. Sekä hub- että PMVM-hankkeet ovat jatkuvia prosesseja, joissa ensimmäisen käyttöönotettavan version jälkeen on vielä paljon kehitettävää. Käyttöönotosta päätetään myös molempien osalta kansallisesti. 4.2. NBS Sihteeri kertoi pohjoismaisen taseselvitysmallin kehityksestä. Fingrid järjesti 29.4. samanaikaisesti Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden kanssa NBS-infopäivän. Tilaisuudessa todettiin, että toimijoille luvattu 18 kuukauden valmistautumisaika on nyt alkanut ja NBS-malli tullaan ottamaan käyttöön Suomessa marraskuussa 2015. Käyttöönotto tehdään portaittain siten, että Ruotsissa ja Norjassa se tapahtuu vasta helmikuussa 2016. Mallin käyttöönoton edellyttämät asetusmuutokset eivät vielä ole valmiina, mutta Fingrid vakuutteli tilaisuudessa, että asetus tulee olemaan NBShandbookin mallin mukainen Tilaisuudessa keskusteltiin tulevasta taseikkunan pituudesta. Jauhiainen kertoi toimialan ehdottaneen, että taseikkuna olisi kokonaisia vuorokausia, eikä katkeisi kesken vuorokauden, kuten mallissa nyt esitetään. Kompromissiratkaisuna toimialalta ehdotettiin, että taseikkuna sulkeutuisi 12 vrk päästä toimituksesta klo 24. Tämän jälkeen tulevia muutoksia sopimuksiin tai tuntitietoihin ei oteta enää mukaan toimituspäivän taseeseen. Muutokset tämän jälkeen korjataan toimijoiden välillä tasevirheiden korjausmallilla. Tarvittaessa korjauksia taseaineistoon olisi kuitenkin mahdollista lähettää vielä seuraavana (13.) päivänä klo 12 saakka. Tekninen ryhmä yhtyi alan näkemykseen, että taseikkunan pitäisi päättyä vuorokauden vaihteeseen. NBS:ssä mukana olevista maista ainoastaan Suomessa merkittävässä käytössä olevaa osuusvoimakäsittelyä ei nykyisessä NBS-mallissa ole huomioitu toimijoiden haluamalla tavalla. Asiaa yritetään eräiden toimijoiden toimesta kuitenkin vielä muuttaa regulaattorien kautta, mikä saattaa vaikuttaa lopulliseen käyttöönotettavaan malliin. Tekninen ryhmä toivoi asiassa mahdollisimman avointa käsittelyä, jottei tuli yllätyksiä, jotka sitten viivästyttävät lopullista mallin käyttöönottoa. Sanomaformaatti NBS:ssä tulee olemaan XML. Tiedonvaihtotapaa ei ole toistaiseksi päätetty, mutta MADES näyttää todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Kantaverkkoyhtiöt tulevat tekemään päätöksen asian suhteen lähiaikoina. Todettiin, että vaikka MADES valittaisiin, niin vielä tulee miettiä millä spekseillä sitä käytetään, esim. onko salaukset käytössä kaikilla sanomilla jne. Tekninen ryhmä toivoi, että NBS:ssä otettaisiin vielä hieman teknisempi ote, sillä toistaiseksi on menty enemmän liiketoimintafokuksella.
MUISTIO 3(5) Pointti on, että tarvitaan päätöksiä sanomaliikenteen teknisestä toteutustavasta, jotta muutokset voidaan suunnitella. NBS:stä tullaan syksyllä järjestämään paikallisia koulutuksia Oulussa, Tampereella ja Vantaalla. Tätä ennen on toivottavaa, että toimijat tutustuvat huolellisesti handbookiin ja muihin raportteihin, jotka löytyvät NBS:n sivuilta osoitteesta: http://www.nbs.coop/materials Fingrid on ilmoittanut, että handbookia ei tulla kääntämään suomeksi, jotta vältytään tulkintaeroilta eri maiden käännöksissä. Toimijoita suositellaan käynnistämään mahdollisimman pian keskustelut järjestelmätoimittajiensa kanssa tarvittavien muutosten tilaamisesta, vaikka aivan 100 prosenttisesti dokumentaatio ei olekaan vielä valmis, mm. asetuksen puuttuessa. 18 kuukautta on varsin haasteellinen aikataulu, joten se kannattaa käyttää tehokkaasti hyväkseen. Uuteen malliin siirryttäessä toimijoiden järjestelmien tulisi olla valmiina. Todettiin, että vaikka suuri osa määrittelyistä olisikin valmiina, niin toimijat eivät tilaa järjestelmämuutoksia piikki auki tuleville muutoksille -tyyppisesti. Olisi siis hyvä saada vielä auki oleva dokumentaatio mahdollisimman nopeasti lyötyä lukkoon. Lopuksi kysyttiin ovatko myös järjestelmätoimittajat kantaverkon asiakkaita siten, että heillä on ilmaiset käyttöoikeudet MADES:n ECP-lisenssiin, kuten markkinatoimijoilla. Lisenssiä tarvitaan lähinnä järjestelmän sertifioinnissa, mutta tähän tarkoitukseen voidaan mahdollisesti käyttää toimijoiden lisenssiä. 4.3. Fingridin datahub-selvitys Käytiin lyhyesti läpi Fingridin datahub-selvityksen tilannetta. Sihteeri kertoi, että väliraportin jälkeen on alkanut varsinainen tulevaisuuden vaihtoehtoisten tiedonvaihtomallien tutkinta. Vaihtoehtoina ovat datahub, jonka käyttöönotto tapahtuisi portaittain uusia ominaisuuksia lisäämällä, sekä nykytila+, jossa nykyistä tiedonvaihtomallia pyritään edelleen kehittämään vastaamaan mahdollisimman hyvin tiedonvaihdolle asetettua tavoitetilaa. Käynnissä on kustannus-analyysimallin rakentaminen, tiedonvaihdon laadullisten kriteerien luominen sekä tavoitetilan määrittely. Teknisessä ryhmässä tuotiin esille, että tiedonvaihtomallin joustavuus on tärkeää, eli miten helposti uusia toiminnallisuuksia saadaan tulevaisuudessa käyttöön. Myös laatukustannuksien arviointia painotettiin, tosin todettiin niiden arvioimisen (esim. turha työ) olevan vaikeaa. Haastetta aiheuttaa myös epäselvyys siitä, minkälainen markkina on tulevaisuudessa. Riippuu paljon poliittisesta halusta millä tavalla markkinoita halutaan muuttaa. 5. Kehitysryhmän terveiset ja avoimet kysymykset 5.1. Pientuotantokohteiden PRODAT-sanomaliikenteen aloittaminen Sihteeri kertoi kehitysryhmässä pientuotantokohteiden sanomaliikenteestä käydystä keskustelusta. Kehitysryhmä oli teknisen ryhmän kanssa samaa mieltä, että tuotantokohteille tulee käyttää yhtenäistä sanomarakennetta olemassa olevien sanomien kanssa. Sanomista käytetään myyjänvaihto- ja muuttosanomat (Z03, Z04, Z05 ja Z08) ja kohteiden muut muutokset, esimerkiksi mittarinvaihto, tehdään kulutuskäyttöpaikan mukaan. Lisäksi kehitysryhmä hyväksyi ehdotuksen kuormitusmallintunnus 8 käytöstä tuotantokohteiden tunnistamiseen. Tuotetiedon lisäämistä MSCONS-sanomaan kehitysryhmä ei tukenut, vaan näki ensisijaisesti korjattavana alkuperäisen ongelman, eli etumerkkien käytön. Kehitysryhmä pyysi tekniseltä ryhmältä vielä arvion mahdollisesta käyttöönottoaikataulusta sekä
MUISTIO 4(5) näkemyksen tulisiko muutos ottaa käyttöön koko alalla yhtä aikaa pakollisena vai voidaanko muutos toteuttaa vapaaehtoisena. Lisäksi tarvitaan ehdotus inhousemuutoksista sisältäen ehdotuksen mitä mihinkin kenttään tulisi tuotantokohteiden osalta laittaa. Tekninen ryhmä kävi läpi PRODAT-inhousea Z03-, Z04-, Z05- ja Z08-sanomien osalta. Todettiin, että sanomissa mukana olevaa master dataa ei ole tarkoitus tuotantokohteiden osalta sanomitse päivittää, vaan mahdolliset muutokset tehdään sähköpostilla. Z03-sanomissa kuormitusmallin ja aikavyöhykejaon tunnukset ovat vapaaehtoisia kenttiä, mikä aiheuttaa ongelman, jos tuotantokohde tunnistetaan ainoastaan kuormitusmallin tunnuksen perusteella. Kentän pakolliseksi muuttaminen muuttaisi sanomarakennetta. Keskusteltiin lisäksi mitä siirtoasiakaskenttään tulisi tuotantokohteilla laittaa, sillä tuotannolle ei normaalisti ole omaa siirtosopimusta. Lähtökohtana kuitenkin on, että siirtoasiakas on kulutus ja tuotantokohteilla sama. Tekninen ryhmä lähetti kehitysryhmälle varmistettavaksi vielä kaksi kysymystä. Tehdäänkö myös tuotantokohteille määräaikaisuuden tarkistus, eli käytetään myyjänvaihdon Z05- ja Z08-sanomia? Määräaikaiset tuotannonostosopimukset ovat varmasti melko harvinaisia, mutta järjestelmien kannalta helpompaa on, jos prosessi on molemmille sama. Lisäksi kehitysryhmältä kysyttiin noudatetaanko tuotantokohteilla samoja aikarajoja. Tekninen ryhmä totesi, että vapaaehtoinen eri aikaan tapahtuva käyttöönotto aiheuttaisi ainakin kuormitusmalli 8:n osalta ongelmia. Sanomaliikenteen osalta muutos on pieni, mutta tuotantosopimuksen tuottaminen järjestelmään voi olla suurempi muutos. Tekninen ryhmä ehdottaa käyttöönottoajankohdaksi 15.5.2015. 5.2. Toisen henkilötunnuksen käyttöönotto Z03[14]- ja Z04[1]-sanomissa Kehitysryhmä tiedusteli tekniseltä ryhmältä näkemystä miksi jo vuonna 2012 vapaaehtoisina kenttinä Z03[14]- ja Z04[1]-sanomiin lisättyä toisen asiakkaan nimeä ja Z03[14]-sanomaan lisättyä henkilötunnusta ei ole otettu yleisesti käyttöön. Tekninen ryhmä totesi, että tilaajat eivät ole nähneet asiaa riittävän kiinnostavaksi, jotta olisivat valmiita maksamaan järjestelmämuutoskustannukset. Joidenkin asiakkaiden kanssa on tehty määrittelyjä, mutta kehityskustannukset ovatkin olleet arvioitua korkeammat. Toinen syy on se, että maksaja ja hyötyjä ovat eri tahoja. Tosin jos kaikki ottaisivat kentät käyttöön, hyötyisivät kaikki yhtä lailla. 6. Muut asiat 6.1. Asiakkaan nimi ja sopimustunnus Z08[14]-sanomaan Edellisessä kokouksessa sovittiin asiakkaan nimen ja sopimustunnuksen lisäämisestä Z08[14]-sanomaan. Sihteeri kertoi, että sanomamuutokselle tarvitaan vielä toimikuntien. Kehitysryhmän ehdottaa muutoksen tekemistä pakollisena, mutta aikaisemman linjauksen mukaan sopimustunnuskenttä voi olla tyhjä, jos tunnus ei ole tiedossa. Tekninen ryhmä ehdotti, että tällöin kenttään laitettaisiin mieluummin teksti ei tiedossa, koska tyhjä kenttä on aina ongelmallinen. Kehitysryhmää pyydettiin vielä ottamaan kantaa tulisiko sanomaan lisätä myös henkilötunnus. Järjestelmämuutoksena pelkkä uusien kenttien käyttöönotto sanomassa ei ole suuri muutos. Sen sijaan se, miten ja kuinka laajasti tiedot integroidaan järjestelmiin voi olla suurempi muutos. 6.2. Teknisen ryhmän rooli jatkossa
MUISTIO 5(5) Keskusteltiin lyhyesti teknisen ryhmän roolista jatkossa, kun Fingridin tiedonvaihdon tekninen kehitysryhmä on käynnistynyt. Aikaisemmin teknisen ryhmän ylläpitämät sanomaliikenteen tekniset ohjeet ovat jo siirtyneet Fingridin vastuulle, eikä teknisellä ryhmällä näin ollen ole enää mandaattia niitä päivittää. Sihteeri totesi, että ryhmien roolista on ET:n ja Fingridin välillä keskusteltu, mutta ET:n sisällä ei ole vielä lopullisesti päätetty teknisen ryhmän jatkosta. Sovittiin, että katsotaan miten uuden ryhmän rooli lähtee muotoutumaan ja mietitään teknisen ryhmän jatkoa kesän jälkeen. Fingrid on jo nimennyt uuden ryhmän, jossa on mukana järjestelmätoimittajien, palveluntarjoajien ja markkinatoimijoiden edustajia. Ryhmään ei kaikki teknisessä ryhmässä edustettuina olevat yhtiöt mahdu kerralla mukaan, mutta ryhmän kokoonpanoa on tarkoitus vaihtaa vuosittain rotaatiomenettelyn avulla. Toivottiin, että uuden Fingridin ryhmän kokousten esityslistat jaettaisiin laajemmalla jakelulla, jotta myös ryhmän ulkopuoliset tahot voivat lähettää käsiteltävistä asioista viestiä ryhmälle kokouksessa paikalla olevien kautta. 7. Kokouksen päättäminen ja seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin pidettävän ma 18.8. klo 9.15-12.00.