. KAUPUNGNOSA GUNNARLA KORTTELT 7-7 JA 7-79 RAKENTAMSTAPHJEET Hyäsyy aupunisuunnielulauaunnassa 0..0 0
HYÖDYLLSÄ YHTEYSTETOJA Lohjan aupuni Ympärisöoimi PL 7, 080 Lohja p. 09 90 (aihde) Käyniosoie: Karsunie 0800 LOHJA Sähöposi: ymparisooimi(a)lohja.fi ai eunimi.suunimi(a)lohja.fi Raennusalona Johaa raennusarasaja Paula Mäenpää 0-79 Toimisosiheeri Ki Finer 0-97 Karasopalelu Paiieosiheeri Raija Nurmi (09) 9 arilause@lohja.fi Kunnalliseninen suunnielu Suunnieluinsinööri Timo Mäinen 00-7900 Aoinna: ma, e, o lo 9.00.00 i lo 9.00 7.00 pe lo 9.00.00 Kannen ua ja aio: Ann Robers
LOHJAN KAUPUNK. KAUPUNGNOSA GUNNARLA KORTTELT 7-7 JA 7-79 Tonin halija siouuu raenamaan näiden ohjeiden muaisesi. RAKENTAMSTAPHJEET Hyäsyy aupunisuunnielulauaunnassa 0..0 0 Tonia haniaessa ulee uusua alueen asemaaaaan, asemaaaamääräysiin ja raenamisaohjeeseen. Raenajan ulee uia ja haria jo oninosoa ennen ono o. oni paras juuri raenajan haluaman yyiselle aloraisulle. Gunnarlan asemaaaa-alueella on useia erilaisia oniaihoehoja. Alueella on eriooisia ja eri aalla raenneaisi suunnieluja oneja. Voimassaoleassa aaassa määräään seuraaaa: Alueella ulee noudaa osa-alueiain riiään yhenäisä raennusaa ja alueelle laadiaia raennusaohjeia. Nämä raenamisaohjee äydenää asemaaaassa anneuja aaamääräysiä ja -merinöjä. Raenamisaohjeiden aroiusena on ohja raenamisa sien, eä alueesa muodosuu aupuniuallisesi ja -ilallisesi iihyisä ja halliu omaleimainen oonaisuus. Tonin halijan ulee oimiaa raenamisaohjee pääsuunnielijalle. Omaoialon raenajan ja pääsuunnielijan on syyä oaa yheyä raennusalonaan ennen raennussuunnielun aloiamisa. Raennusarasajan anssa äyäässä neuoelussa selieään onia ose asemaaaamääräyse, nämä ohjee, seä muu raenamisessa huomioon oea määräyse.
Gunnarlan asemaaaa-alueen sijaini
ALUEEN KUVAUS Raennusaohje osee Gunnarlan asemaaaa-alueen (Asemaaaa no. 9) ensimmäisen oeuusaiheen osuua, joa on noin neljäsosa oo asemaaaa-alueesa. Kaaa-alue ulee oeuumaan aiheiain alue errallaan Kaaa-alue sijaisee Gunnarlassa, noin m Lohjan esusasa lounaaseen. Kaaa-alue sijaisee loiasi aaoon ieäällä harjun rineellä. Alueella on omaleimainen harjuluono ja alueen ylärinne uuluu harjujen suojeluohjelmaan. Alueella on harjuille yypillisä uiahoa angasmesää ja se sijaisee pohjaesialueella. Tuleaa asuinaluea ympäröiä monipuolise uloilu- ja irisysmaaso. Alue on raenamon. Tämä raenamisaohje osee aaa-alueen oillisosaa. Alue rajauuu Gunnarlanuun, Jääaudenuun, Muinaismerenuun seä Gunnarlan esuspuisoon. Alla oleassa uassa alue on meriy roomalaisella numerolla. lv ll eren aism u n Mui Gunnarlan Kesuspuiso Jää aude u n lll l Gu ar nn u lan
SUUNNTTELUSSA TARVTTAVA PERUSTETOJA TAAJAMSAYLESKAAVA Lohjan aajamaosayleisaaassa ( K 0.0 0/ 7..0, ei lainoimainen ) on osoieu alueeseen ohdisu piänähäysen suunnielm, uen liiennejärjesely, ulea aaoius ym. Osayleisaaaan oi uusua ympärisöoimen aaoiusessa seä aupungin erosiuilla. ASEMAKAAVA Asemaaaasa seliää oman onin lisäsi lähiympärisön oonaisuus. Asemaaaaan, asemaaaamääräysiin ja selosuseen oi uusua aupungin neisiuilla ja aaaoeia oi ila Lohjan aralelusa. SUUNNTTELU JA RAKENTAMSVAHEEN NEUVONTA Raennusjärjesysessä anneaan raenamiseen liiyiä asemaaaamääräysiä arenaia määräysiä. Raennusjärjesyseen oi uusua aupungin neisiuilla. Omaoialon raenajaa ja pääsuunnielijaa ehoeaan oamaan yheyä raennusalonaan ennen raennussuunnielun aloiamisa. Raennusarasajan anssa äyäässä neuoelussa selieään onia ose asemaaaamääräyse, raennusaohjee, seä mahdollise muu huomioon oea sei. Tämän ohjeen alussa on lueelu arempia yheysieoja. Raennuslupaan aadiaan araei johon sisälyy mm: TONTTKARTTA Toniara ariaan raennusluan edellyämän asemiirrosen laimisa aren. Toniarasa ja sen liieisä seliää mm: - Tonin päääyöaroius - Tonin raj - Mahdollise iineisörasiee KUNNALLSTEKNSET TEDOT Liioslausunnosa seliää usuunnielman oniin rajoiuien ujen leeyde ja oreussuhee ja liiymäiemärin ja esijohdon sijaini ja oreusaso.
YLESOHJEET Raenaminohjeen yleisessä aluosassa esieään oo aluea ose määräyse ja ohjee. Koreli- / oni ohaise määräyse esieään oreliohaisissa iiesuunniemissa ohjeen lopussa. Raennusaohjeella ohjaan raennus- ja pihasuunnielua sien, eä alueesa muodosuu ariehuurilaan ja aupuniualaan yhenäinen oonaisuus. Kaaamääräys: Alueella ulee noudaa osa-alueiain riiään yhenäisä raennusaa ja alueelle laadiaia raennusaohjeia. RAKENNUSSUUNNTTELU Täreiä ympärisöä määriäiä ominaispiireiä o raennusen sijoielu onilla seä soiaminen olemassa oleiin maasomuooihin, raennusen ja ualueen esinäinen suhde, raennusen muoo, oreus ja miasuhee, omuoo, aleuus ja emeriaali, ysiyisohien soeluminen oonaisuueen, raennusen äriyse seä pihojen ja yleisen alueiden isuusen yleisilme. Tonin ja sen raennusien suunnielussa oeaan huomioon oreliin muodosua oonaisuus. Kaaa-alueella orelioonaisuusien raeneellisena periaeena on asuinraennusien ja auosuojien sijoiuminen halliusi orelin laidoille asunoujen areen. Korelin sisäos araan erilaisille pihoiminnoille ja alousraennusille. Piha-alueilla ulee säilyää olemassa oleaa puusoa ai sinne ulee isuaa uusia puia Asemaaaassa on määräy mm. -oreleiden onien raennusen sijoiuminen onille, harjan suuna, raennusoieus ja salliu orein errosluu. Kaaamääräysissä määräään omuodosa, oaleuudesa ja raennusmeriaalisa. Kaiia - oreleia osee sama äyöaroiusmerinä ja määräys. Asemaaaamerinä ja -määräys: Erillispienalojen orelialue. Alueelle oidaan raenaa ysi- ai asiasunoisia pienaloja (omaoialoja) asumisaroiuseen. Alueen onille salliaan raennusoieuden lisäsi raenaa 0m² u-/alousraennus seä auoos ai alli. Auosuojan masimioo on 0m². 7
Asuinraennusien muoo Ensiaiuelma on ympärisön oonaisuuden annala äreä pienalossa oo raennusen siluei nähdään lähes yhdellä silmäysellä. - eli erillispienalojen oreleissa raennusen ulee olla perusmuodolaan suoraaieen muooisia. Ei ole suosielaaa eä asuinraennusen päämassaan liieään peruseeomasi uloneia raennusen osia. Raennusien pääsisäänäynni ulee osoiaa seleäsi, mua hienoaraisesi. Tyylilainoja ja laaseaiuelmaa ulee älää. Julisiujen oioaan heijasaan sisäilojen äyöaroiusa. Kerrosluu Sijoiaminen onille Alueelle on aaassa osoieu orein salliu errosluu. Suosiusena on äyää näiä errosluuja. Varsinin Muinaismerenadun arren raennuse olisi suosielaaa olla asierrosisia. Tonin järjeselyn pääperiaeena on se, eä asuinraennus ja auon säilyyspaia sijoiu iuasi adun areen niille aaassa osoieuille paioille ja onin muu osa araan pihoiminnoille. Pääraennus ulee sijoiaa onille sille osoieulle raennusalalle asemaaaan merinöjen muaisesi. Valaosassa oneja asuinraennus on pääosin määräy raenneaasi iinni ahdela puolen raennusalueen rajaan. Nuolimerinä asemaaaassa raennusalan sisällä määrää raenamaan raennusalan rajaan iinni. Asemaaaassa asuinraennusen raennusala on osoieu sioalla merinnällä un aas auosuoja ja alousraennusen raennusal on osoieu ohjeellisella merinnällä. Raennus ei sijoiu onille eseisesi, miä on syyä huomioida myös sisäilojen suunnielussa ja ilojen sijoielussa. Suoaaa on, eä asuinil aauuisi oleselupihan suunaan ja u- ja huoloiloja sijoieaisiin raennusen pohjoisai iäosiin. Asuinraennuse sijoieaan onille haainnepiirususen osoiamalla aalla, sien eä harjasuuna on joo adun suunainen ai ohisuoraan ua asen. - poiiain sien, eä raennusen lyhyempi siu ulee ua asen, raennusen harjan ollessa poiiain ua asen. - piiäin sien, eä raennusen piempi siu ulee ua asen, raennusen harjan ollessa adun suunaisesi. Toniohaise raenamisen eäisyyde oninrajoisa esieään oreliohaisissa iiesuunnielmissa ohjeen lopussa. 8 Valaosassa oneja on osoieu auoallin ohjeellinen raen-
Raennusen suhde maasoon nusala adunpuoleiselle onin osalle seä ohjeellinen raennusala alousraennuselle onin pihanpuoleiselle osalle. Asuinraennus, auoalli ai os on mahdollisa suunniella sien, eä ne hahmou joo yhenäisesi ai erillisisi raennusisi. Raennusen, raennelmien ja isuusien sijoielussa on oeaa huomioon naurin raenaminen. Lisäieoja saa raennusalonnasa. Raennus sijoieaan onille maasoon sopeuaen ja oniadun oreusasema huomioiden. Miäli maanpinnan asoja muueaan, on aluperäise ja muuea oreusasem esieää seä asema- eä julisiupiirrosissa. Maanpinnan aluperäisen oreusason on ilmeää asemiirrosesa. Laajoja äyöjä ei sallia. Piha äyyy suunniella sien, eei raenamisella lisää pina- ja alumaesien alumisa rajan yli naurin puolelle. Mahdollise asoero soieaan naurioniin nähden. Tonien mahdollisisa äyöisä ja asoerojen järjeselyisä asaa oninhalija. Lian oreusaseman ulee noudaa maason muooja ja olla mahdollisimman lähellä nyyisä maanpinaa, uienin sien, eä asuinilojen ensimmäisen errosen liina on noin 00 mm oreammalla suunniellusa pihasosa seinän ierellä (näyiin jäää soeli noin 00 mm) Asuinraennusen maanasoerrosen lia ulee ehdä ähinään 0,-0,8 m oreudelle onin adunpuoleisen ulmiseiden Suhde maasoon, uius Kaisa Långsröm 9
määriäminen oreusason yläpuolelle, un raennus sijoiuu raennusalan adunpuoleiseen rajaan. Maanpinnan ulee allisua seläsi raennusesa poispäin, suosielaan allisusena pideään :0. Perusaminen Radon Pohjaesi Raennus suunniellaan ja ehdään ariaessa oreussuunnassa porrasuasi, joa ylioreila soeleila älyään. Jos porrasuia raisuja äyeään, on suunnielussa oeaa sen heise eseeömyysmääräyse huomioon Raennusen perusaminen aii ohdeohaisa perusamisaan seliämisä. Pohjuimusen yheydessä aaiaan onin maanpinnan oreude ulouen jonin erran naurioneille ja puisoalueen puolelle. Perusamisasuunnielma liieään raennuslupahaemuseen. Asemaaaa-alue sijaisee Salpausselän harjulla. Yleisesi suurin radonaara on hiea ja soraesiinymien ohdalla. Gunnarlan alueella ei ole ehy aia radonmiausia. Raenamiseen ryhyän on armisuaa siiä, eä raenaminen ahuu Säeilyuraesusen ohjeiden ja määräysen muaisesi niin, eei asuaille aiheudu mahdollisesa radonin esiinymisesä ereydellisä haiaa. Asemaaaa alue sijaisee oonaisuudessaan pohjaesialueella ja se ulee oaa huomioon raennusen suunnielussa, ylläpidossa ja äyössä. Asemaaaamääräys: Täreä ai eden haninaan soelua pohjaesialue. Kaaa-alue sijaisee yhdysunien edenhaninnalla äreällä pohjaesialueella. Alueella ulee iinniää eriyisä huomioa pohjaeden suojelemiseen. Alueella on oimassa ympärisösuojelulain 8 :n pohjaeden pilaamisielo. Alueella oeueaissa raenamis- ym. haneissa on lisäsi oeaa huomioon esilain luun. Korelialueilla saa arasoida ainoasaan pieniä määriä pohjaedelle haiallisia emiaaleja ai poloneseiä. Pohjaedelle haiallise emiaali ja polonesee ulee ensisijaisesi säilyää sisäiloissa. Pohjaedelle haiallisen emiaalien ja poloneseiden säiliöiä ai niiden puisoja ei saa sijoiaa maan alle. Kemiaalien haiallisuua arioiaessa ulee huomioida myös mahdollise ulipaloilanee. Kemiaalien ja poloneseiden arasoinnissa ulee noudaa Lohjan ympärisön suojelumääräysiä. Puha sade- ja sulamisede ulisi pyriä imeyämään maahan alueella. Raennuse on peruseaa niin, eei raenaminen aiua pohjaeden oreueen. Raenaminen, ojiuse ja maanaiu on ehää niin, eei aiheudu pohjaeden laumuuosia ai pysyiä muuosia pohjaeden pinnan oreueen. Pilaanunu maerä on unnoseaa ennen raenamiseen ryhymisä. Lannoiusessa seä riaasien ja uholaisen orjunnassa ei saa äyää pohjaedelle haiallisia aineia. Jäeesien imeyäminen maahan on ielley. Öljylämmiys ja maalämpöön perusu lämmiysjärjeselmä o alueella ielleyjä. 0
Melunsuojaus Koreleiden 7-79 Gunnarlan adun suojaiheralueelle rajauuien onien ja raennusien suunnielussa ulee oaa huomioon melunsuojaus. o. orelien asuinraennusien melunläheen puoleise uloseinä, iun ja muu raennusos ulee suunniella sien eä niiden äänenerisäyys liiennemelua asaan on ähinään dba. Alueellisa melunsuojausa ollaan oeuamassa meluallein Gunnarlan adun puoleiselle suojaiheralueelle. Rärinäsä on laadiu seliys. Asemaaaa on laadiu seliysen suosiusien muaisesi sien eä ysierrosise raennuse on sijoieu 90 merin päähän radan esilinjasa, asierrosise raennuse on sijoieu ähinään 0 merin päähän radan esilinjasa. Jou ihmise oi oea ajoneuoliieneesä ja raliieneesä aiheuuan melun ja ärinän haiallisena. Asemaaaamerinä ja -määräys: Merinä osoiaa raennusalan siun, jona puoleisen raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raeneiden äänenerisäyyden liiennemelua asaan on olaa ähinään dba. Lämmiysjärjeselmä Energiehouus Öljylämmiys ja maalämpöön perusu lämmiysjärjeselmä o alueella ielleyjä. Alueella suosielaia lämmiysmuooja o uusiuuaan energiaan perusu lämmiysjärjeselmä ( puu/pellei, aurinoenergia, esienergia ja niiden yhdiselmä ) seä poisoilmalämpöpumu ja ilmaesilämpöpumpu. Maaaasun äyöä suunniellessa ulee olla yheydessä unaan ja armisaa maaaasuoimiajan oeuusaiaulu. Asuinraennusien suunnielussa ulee noudaa raennusen energiehouudesa miä on maanäyö ja raennuslaissa seä Suomen raenamismääräysooelmassa säädey. Suosiusena on uienin mala- ai nollaenergialojen raenuminen alueelle.
TALOUSRAKENNUKSET JA AUTOSUOJAT Kaaamääräys: Tonilla adunarressa sijaisean auon säilyyspaian ulee olla eu ai auoalli, oisen piha-alueelle sijoieaan auopaian ei arise olla allissa ai osen alla. Auosuoja ai alousraennus saa olla eninään,0 meriä leeä. Auon säilyyspaian ulee olla ain henilöauon ai pienen paeiauon mioille suunnielu, raennusen oreus ulee piää ohuullisena. Auoallin ai osen ulee olla asuinraennuselle aliseinen, seläsi eroua raennusosa (esim. madalleu ooreus ja pienempi massa ). Auoosen uloseinä ulee oeuaa umpinaisina maanasosa, m oreueen. Auoosen jona uloseinä on ua asen ulee olla auoeu. Auoallin ai -osen oi raenaa asuinraennusen yheyeen. Tällöin auosuoja on sijoieaa pääraennusalalle määräyn sijoiusperiaeen muaisesi. Jos auonsäilyysraisu on sijoieu raennusalalle jona lyhyempi pääy on ua asaa ei ajoauoa saa sijoiaa ujulisiuun. Keujen auopaiojen ja auoallin jeesi oi liiää pienen umpinaisemman araso-osan, joa on julisiun äsielylään oonaisuueen sopia. Keujen auopaiojen määrä asunoa ohden on masimissaan. Auopaiojen ähimmäismäärä on: Asunno /asuno, Päiiäisaaraaua /0 -m², Paleluil /00 -m² JULKSVUMATERAALT JA -VÄRTYS Raennusen julisiujen ulee olla pääasiallisesi puu. Puua imioiia meriaaleja ei sallia alueella. Hirsi on salliu julisiumeriaali. Hirren ulee olla lyhynurainen höylähirsi (ei pyöröhirsi). unanpuieiden ja mahdollisen uorilauojen ulee sopia raennusen yyliin ja äriyseen. Raenamisaohjeen lopussa on äriara alueelle suosielaisa äreisä (äri o suunaa anaia ja ne o saanee muuua ulosusessa). Värimalli o nähäissä raennusalonnassa. Julisiuissa on äyeää seleäsi yhä äriarasa poimiua päääriä, julisiun jäsenelyssä on mahdollisa äyää myös oisä äriaran äriä/ säyä mua sen on olaa pää-
ärille seläsi aliseinen. Pääärin suhde aliseiseen äriin ulee olla liimäärin :. Julisiujen ärisäy ulee hyäsyää raennuslupaa haeaessa. Värisä on esieää ärimalli. Soeleiden äriysen ulee olla muuhun raennusen äriyseen soinua. Pääraennus ja auoalli ja mahdollinen alousraennus on äsielää samalla ärisäyllä. Päääri on aasi aliaissa äriaran muaan, uienin niin, eä aliaa päääri ei saa olla sama uin adunpuoleisilla rajanaureilla. Puisiin julisiuerhousiin suosiellaan peiomaalausa. Täydenäiin raennusosiin ja on mahdollisa alia myös uuloäsielyiä. Puumeriaalijen erilaisella äyöllä ja eri pinasruuureilla (erhousen suuna ja oo, erilaise rimoiuse ja erilaise julisiuenä yms.) on mahdollisa jäsenää ja rymiää raennusen julisiuja. Kaaamääräyse: - ja AP- oreleiden raennusien pääasiallinen julisiumeriaali on puua. Alueella ulee noudaa osa-alueiain riiään yhenäisä raennusaa ja alueelle laadiaia raennusaohjeia. VESKATOT Harjansuuna on osoieu asemaaaassa raennusalan sisälle. Asuinraennusien omuoona ulee olla harjao. Kojen harjasuunn on osoieu asemaaaassa. Raennusien ulee olla räysäällisiä. Koulman ulee olla :, ja : älillä. Räysäiden suosielaa ähimmäisleeys on raennusen piillä siuilla 00 mm. Räysäissä on suosielaaa pyriä eyeen ilmeeseen esimerisi asojen pää aenamällä ai loeamalla, oeloineja älämällä ja uloäriysen einoin. Suosielaana omeriaalina pideään iili- ai peliea. Komeriaalin on ilmenneää sille yypillisäuloasua. Tiiiliea imioiaa pelioa ei sallia. Kaaamääräys: - ja AP- oreleiden asuinraennusissa ulee olla harjao. Asuinraennusen oulman ulee olla :,- :. Ko. oreleiden auoalleissa, auoosissa ja alousraennusissa ulee olla harja-ai leo. Näiden raennusen oulma on :-:.
Koaleuusia uius Kaisa Långsröm Keen ärin ulee olla musa ai ummanharmaa ja iiloase ei saa olla iilää. Kamisa ulee olla yhenäinen asuinraennusessa, auoallissa ja auoosessa. Myös alousraennusen emeriaalin ulee olla umma (Poieusena asihuonee ja eye pergolamaise raennelm). Auoosen ja auoallin oaleuus on :- :, omuoona le ai harjao. Harjaoa äyeäessä ulee harjan olla adunsuunainen. AUKOTUS Asuinhuoneiden pääiunan edessä on olaa ähinään 8 meriä raenamona ilaa. Raennusen sijaiessa pääy uun päin, upäädyssä ulee joaisessa errosessa olla ainain ysi adun suunaan aauua asuinhuoneen pääiuna. Raennusen suunausessa olisi suoaaa huomioida se, eei auousien arise olla yhdeneraisia joaisella julisiulla. Oleselupihalle (lämpimiin ilmansuuniin) aauuien asuinilojen auouse saa olla suurempia ja u- ja huoloilojen auouse oi olla (ylmiin ilmansuuniin) pienempiä. Auousien suunnielussa ulee iinniää myös huomioa raeneelliseen arjosamiseen. TONTN JA PHAN SUUNNTTELU Jäesäiliöiden ja omposoreiden onille sijoielusa ei saa aiheuua ohuuona häiriöä naureille. Jäesäiliöillä ulee olla näösuoja adulle päin ai ne on mahdollisa sijoiaa asuinraennusen ai auoallin ai -osen yheyeen.
ADAT Raennusalan ja oniadun älinen onin osa äsiellään aupunimaisilla pinnoilla ja isuusin. Beoniruohoien, beonilaojen ai luonnonien äyö pihan päällysemeriaaleina on suoaaa. Tonien sisäänulopihoissa ei suosiella asfaloinia. Tonien ualueelle rajauuia osia saa aida raeneellisin aidoin. Yleisohjeena aia ulee sijoiaa m eäisyydelle ualueen rajasa (aiojen sijoielun periaee seliää oreliohaisesa iiesuunnielmassa). Valoisia ja hyin aaleia laua-aioja ei sallia alueella. Tonin puisoon, irisysalueille ja naurioniin rajoiuille rajoille isueaan puusoa ja aasi asaaa pensasa. Jos o. raja on äyännön syisä aidaa (oieläime ja lse), rajaus ulee ehdä eyesi, pensasaidan ja eroaidan yhdiselmänä. Raeneellisen ja eroaiojen masimi oreus on 00 mm. Raennea aid suosiellaan ehäisi pysysuunaisesa laudasa ja muooelelään peliseysi, raennusiin soiaen, joa saaueaisiin alueelle yhenäinen yleisilme. Aidan raenaminen edellyää oimenpidelupaa, jos siä ei ole esiey raennusluan yheydessä. Tonien älisisä aidoisa on soiaa myös naurusen esen. Kaaamääräyse: Raeneellisen aiojen raenaminen on onien älisillä rajoilla ielley, raj on mahdollisa aida isuusin. EV-oreliin rajauuan onin raja ulee aida, merin oruisella aidalla. Aidan uloasun ulee noudaa raennusaohjea. uius Miia Ajo
STUTUKSET Asemaaaassa on esiey paollise isuea oninos raserimerinnällä. Ko. alueella suosiellaa olemassolean puuson säilyämisä. Jos onin osuudelle ei ole osoieu raeneellisa aiaa, ulee oni rajaan ualueesa ja puisoalueisa selein, puin ja pensain isueain yöhyein. Tämä luo yhenäisiä aluejulisiuja ja paranaa asuinpihojen pienilmasoa ja ysiyisyyä. Tonin adunpuoleinen reuna on isueaa ähinään aaassa osoieula osuudelaan. suusen ulisi jua mahdollisimman yhenäisinä, luuun oama arpeellisa uluyheyä onille. Piha-alueilla ulee säilyää olemassa oleia harjumaisemalle ominaisia puia ai isuaa puia niin, eä niiden määrä on ähinään ysi onin pina-alan m ohi. Alueen asialinojen ulee olla soeluia alueen uiaan angasmaasoon. Haupuiden ja -pensaiden äyö on suoaaa. Taoieena on aloisa mänymesäinen asuinalue. Tonille on uienin aina arpeen isuaa lisäsi uusia puia ja pensaia aaassa esieyn minimin lisäsi. Pihasuunnielma ulee esiää raennusluan yheydessä. Asemaaaa-alueella muunuin ähäinen puiden aaminen on luanaraisa. Kaaamääräys: Tonilla ulee säilyää ai isuaa puia niin, eä niiden määrä on ähinään ysi onin pina-alan m² ohi. HULEVEDET ( =sade- ja sulamisede ) Tonin päällyseyilä eupihan ja auon säilyysalueila ulee huleede johaa sadeesiiemäriin. Suosiusena on eä asuinonien raenamomasa pina-alasa jäeäisiin ähinään % pinnoiama. Kaaamääräys: Puha sade- ja sulamisede ulisi pyriä imeyämään maahan alueella.
VÄRKARTTA Alueelle suosiellaan äriaran muaisia ärejä ja niiden säyjä. Väriaran äri o suunaa anaia. Raenamisaohjeessa esiey ärimalli o saanee muuua ulosusessa. Väri ja säy on löydeäissä esimerisi Tiurila Oy:n Kaunis alo, Puualo ja Pro Grey äriaroisa. KELTASET Väri on aasi aliaissa äriaran muaan, uienin niin, eä aliaa äri ei saa olla sama uin adunpuoleisilla rajanaureilla (Värillä aroieaan elaisa, punaisa ja harmaa). PUNASET HARMAAT 7
hu MUN KAUDEN AUKO e e=0. JÄÄVUORENKATU JÄTTHRVENPUSTO lähiliiuna JÄÄKAUDENKATU KVKAUDENKATU 7 7 hule hule VEKSELNKATU MAMMUTN- PUSTO 79 77 melualli 78 melualli melualli 8
ASMERENKATU SUPPAKATU SAPELHAMMAS- KSSANPUSTO MUNASRANNANPOLKU SRTOLOHKAREENKATU NATURAKATU MUNASRANNANKATU SALPAUSELÄNKATU 7 MUNASRANNANPUSTO 7 JÄÄJÄRVENKATU 7 Ü Haainneua GUNNARLAN KESKUSPUSTO 79 : 0 melualli 9
0 9. 9. 8.7 8.7 7. 7. 7.7 7.7 7.7....7...8 7.0.9 7.7.0 7.8 7 7 7 7 77 u / l- l- l- hule- hule- m m m dba dba dba dba VL- VL VL VL- EV EV- GUNNARLAGATAN JÄTTHRVENPUSTO WECHSELGATAN JÄÄKAUDENKATU ÄVUORENKATU JÄTTHRVENPUSTO MAMMUTN- KVKAUDENKATU PUSTO FORNHAVSSTGEN MUNAS AUDEN AUKO JÄTTHRVENPUSTO JÄTTHRVENPUSTO JÄTTEHJORTSPARKEN JÄTTEHJORTSPARKEN JÄTTEHJORTSPARKEN JÄTTEHJORTSPARKEN DSPLATSEN STDSGATAN SBERGSGATAN STENÅSGATAN STENÅLDERSGATAN MAMMUT- PARKEN ELTAGATAN KATU AP 0 e=0. 7 7 7 77 7 7 77 78
9.7 8.7 8.7 7..8 7.0 9.8 9. 8.8.7 7.8 8.9 9 9 0 7 u / u / u / u / u / u / u / m dba VL VL EV NATURAKATU SRTOLOHKAREENKATU PPAKATU STÄNGSELÅSGATAN SAPELHAMMAS- KSSANPUSTO MUNASRANNANPUSTO AROPUSTO MUNASMERENKATU MUNASRANNANPOLKU MERENPOLKU FORNHAVSSTGEN GUNNARLAN KESKUSPUSTO GUNNARLA CENTRALPARK FORNHAVSGATAN JÄÄJÄRVENKATU FORNSTRANDSGATAN STÄPPARKEN SSJÖGATAN MUNASRANNANKATU NATURAGATAN FLYTTBLOCKSGATAN DÖDSGROPENS GATA FORNSTRANDSPARKEN SALPAUSELÄNKATU ABELTANDS- ATTENS PARK VEKSELN 0 0 0 9 70 707 708 709 7 7 7 79 Oe asemaaaaarasa :0 Ü
oreli 7 7 pio/ erassi.7 NATURAKATU pio/ erassi pio/ erassi JÄÄJÄRVENKATU pio/ erassi 0 u / pio/ erassi u / pio/ erassi u / 7 pio/ erassi Korelihaainneua pio/ erassi pio/ erassi GUNNARLAN KESKUSPUSTO 00 u / 7 7 9.7 Korelihaainneuaan on meriy: ohjeellinen onijärjesely seä u / raeneellisen aiojen sijani (punainen iia).toniohaisesi on 8.7 osoieu raennusalojen eäisyysiä rajoisa, nauriraennusisa 9. ja ualueen rajoisa. Haainneualla osoieaan raennusien 7. ohjeellinen pääsisäänäyni ja raennusen pääaauumissuuna erassien ja pioiden suunaan. u / 7 Yleisiä ohjeiden lisäsi orelia ose määräyse: 7 Raennusoieus on osoieu erros-alaneliömereinä. Kaiilla orelin oneilla se on em² MAMMUTN- 7. PUSTO Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun errosluun. Korelin MAMMUToneilla,, ja on salliu suurin errosluu 8.7 PARKEN, orelin oneilla ja orein salliu errosluu on. 7 VL 7.7 u / u / 9. 9 REENKATU STÄNGSELÅSGATAN SGROPENS GATA JÄÄK MUNASRANNANKATU KVKAUDENKATU JÄT NATURAGATAN FLYTTBLOCKSGATAN 707 708 MUNASMERENKATU JÄTTH 709 FORNSTRANDSGATAN VEKSELNKATU FORNHAVSGATAN MUNASRANNANPUSTO FORNSTRANDSPARKEN SALPAUSELÄNKATU STENÅLDERSGATAN 9.8 8.8 8.7 7. WECHSELGATAN 0 7 JÄÄJÄRVENKATU MUNASMERENPOLKU 77 SSJÖGATAN 77 7. 7 8.9 7.0 7.8 Oe asemaaaasa AROPUSTO STÄPPARKEN 0 78 GUNNARLA KESKUSPU GUNN CENT FORNHAVSS a 0
. 00 SRANNANPUSTO 00 KATU 0.7 pio/ erassi 7 SALPAUSELÄNKATU pio/ erassi 9. u / 9.7 pio/ erassi pio/ erassi JÄÄJÄRVENKATU pio/ erassi pio/ erassi pio/ erassi 7 0 pio/ erassi Korelihaainneuaan on meriy: ohjeellinen onijärjesely seä raeneellisen u aiojen / sijani (punainen iia).toniohaisesi 7 on osoieu raennusalojen eäisyysiä rajoisa, nauriraennusisa 7 ja ualueen rajoisa. Haainneualla osoieaan raennusien ohjeellinen pääsisäänäyni ja raennusen pääaauumissuuna erassien ja pioiden suunaan. 9. Yleisiä ohjeiden lisäsi orelia ose määräyse: Raennusoieus on osoieu erros-alaneliömereinä. Kaiilla orelin oneilla se on em² EN AUKO LATSEN Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen 7 ai sen osan suurimman salliun errosluun. Korelin oneilla, ja on salliu suurin errosluu VL, orelin oneilla ja orein salliu errosluu on. Liiymäielomerinä on onin Muinaismerenadun puoleisella rajalla. e MUNASRANNANPOLKU 8.7 SRTOLOHKAREENKATU 0 MAMMUTN- PUSTO MAMMUT- PARKEN ELHAMMAS- SANPUSTO LTANDS- ENS PARK 70 u / NATURAKATU DÖDSGROPENS GATA 0 u / JÄÄKAUDENKATU VL- JÄTTHRVENPUSTO JÄTTEHJORTSPA 8.7 u / NATURAGATAN FLYTTBLOCKSGATAN 707 708 709 MUNASMERENKATU u / KVKAUDENKATU u / 8.7 7.7 7 Korelihaainneua u / VEKSELNKATU JÄTTHRVENPUSTO JÄTTEHJORTSPARKEN STDSGATAN ATAN FORNHAVSGATAN 7 9. oreli 7 8.7 7. Oe asemaaaasa MUNASRANNANPUSTO FORNSTRANDSPARKEN SALPAUSELÄNKATU STENÅSGATAN STENÅLDERSGATAN 7 WECHSELGATAN 7.. 7 9.8 8.8 STÄNGSELÅSGATAN JÄÄJÄRVENKATU 7. MUNASMERENPOLKU 7 77 SSJÖGATAN 77 7. 7 AROPUSTO STÄPPARKEN 0 78.
oreli 7 UNASMERENKATU pio/ erassi pio/ erassi. pio/ erassi pio/ erassi JÄÄKAUDEN AUKO STDSPLATSEN pio/ erassi 7 MUNASRANNANPUSTO pio/ erassi pio/ erassi 7 pio/ erassi VEKSELNKATU pio/ erassi SALPAUSELÄNKATU pio/ erassi pio/ erassi SUPPAKATU Yleisiä ohjeiden lisäsi orelia ose määräyse: Raennusoieus on osoieu erros-alaneliömereinä. Kaiilla orelin 70 oneilla se on em² u / 9 Roomalainen 9. numero osoiaa raennusen, 0.7 raennusen ai sen osan suurimman salliun errosluun. Korelin oneilla,,, ja 7 on salliu suurin errosluu, orelin oneilla ja orein salliu errosluu on u /. Liiymäielomerinä on esiey orelin länsireunalla sijaiseille onien ( ja 7) Muinaismerenadun puoleisille rajoille. MUNASRANNANPOLKU 9. SRTOLOHKAREENKATU.7 NATURAKATU DÖDSGROPENS GATA 9.7 0 8.7 MUNASRANNANKATU 708 709 u / u / NATURAGATAN FLYTTBLOCKSGATAN MUNASMERENKATU pio/ erassi 7 KVKAUDENKATU u / u / 8.7 7 FORNSTRANDSGATAN FORNHAVSGATAN STENÅSGATAN STENÅLDERSGATA VEKSELNKATU 9. eras pio/ erassi 8.7 pio/ erassi pio/ erassi WECHSELGATAN 7. 9 MUNASRANNANPUSTO FORNSTRANDSPARKEN SALPAUSELÄNKATU 7 7 0 pio/ erassi Korelihaainneua 9.8 8.8 STÄNGSELÅSGATAN pio/ erassi 78 7. 0 Korelihaainneuaan on meriy: ohjeellinen onijärjesely seä raeneellisen aiojen 7 sijani (punainen iia).toniohaisesi on osoieu SAPELHAMMASraennusalojen eäisyysiä rajoisa, KSSANPUSTO nauriraennusisa ja ualueen rajoisa. u / SABELTANDS- Haainneualla KATTENS PARK osoieaan raennusien 707 ohjeellinen pääsisäänäyni ja raennusen pääaauumissuuna erassien ja pioiden suunaan. u / MAMMUTN- PUSTO MAMMUT- Oe PARKEN asemaaaasa 7 JÄÄJÄRVENKATU MUNASMERENPOLKU 0 SSJÖGATAN 77 0 0
pio/ erassi JÄTTHRVENPUSTO MUNASMEREN pio/ erassi pio/ erassi 7 pio/ erassi pio/ erassi JÄÄKAUDENKATU 7 0 pio/ erassi KVKAUDENKATU pio/ erassi pääaauumissuuna erassien 0.7 ja pioiden 8.7 9. pio/ erassi 9.7 8.7 u / pio/ erassi pio/ erassi VEKSELNKATU. 7 9. SUPPAKATU Korelihaainneuaan on meriy: ohjeellinen onijärjesely seä raeneellisen aiojen sijani (punainen iia).toniohaisesi on osoieu raennusalojen eäisyysiä 70 rajoisa, nauriraennusisa ja ualueen rajoisa. u / Haainneualla osoieaan raennusien ohjeellinen pääsisäänäyni ja raennusen suunaan. Yleisiä ohjeiden lisäsi orelia ose määräyse: u / MUNASRANNANPOLKU e SRTOLOHKAREENKATU 0 NATURAKATU DÖDSGROPENS GATA Raennusoieus on osoieu erros-alaneliömereinä. Kaiilla orelin oneilla se on em² 9. Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun JÄÄKAUDEN AUKO errosluun. Korelin STDSPLATSEN oneilla,,, ja 7 on salliu suurin errosluu, orelin oneilla ja orein salliu errosluu on. Liiymäielomerinä on esiey orelin länsireunalla sijaiseille onien ( ja 7) Muinaismerenadun puoleisille rajoille. VL- VL u / u / JÄÄKAUDENKATU JÄTTHRVENPUSTO JÄTTEHJORTSPARKEN hule- NATURAGATAN FLYTTBLOCKSGATAN MUNASMERENKATU u / l- pio/ erassi pio/ erassi oreli 7 7 KVKAUDENKATU u / 8.7 u / VEKSELNKATU JÄTTHRVENPUSTO JÄTTEHJORTSPARKEN STDSGATAN 7.7 7 Korelihaainneua FORNHAVSGATAN STENÅSGATAN STENÅLDERSGATAN AP 707 708 7 7 pio/ erassi 8.7 pio/ erassi MUNASRANNANPUSTO FORNSTRANDSPARKEN SALPAUSELÄNKATU 7 0 7 WECHSELGATAN 7. pio e Oe asemaaaasa. VL STÄNGSELÅSGA MUN JÄÄ 7 MAMMUTN- PUSTO SAPELHAMMAS- KSSANPUSTO SABELTANDS- KATTENS PARK MAMMU PUSTO MAMMUT- PARKEN 7 A p
oreli 7 JÄTTHRVENPUSTO pio/ erassi p pio/ erassi pio/ erassi 7 8.8 0.7 MAMMUTN- PUSTO SAPELHAMMAS- KSSANPUSTO SABELTANDS- KATTENS PARK SUPPAKATU M Korelihaainneuaan on meriy: ohjeellinen onijärjesely seä raeneellisen aiojen sijani (punainen iia).toniohaisesi on osoieu raennusalojen eäisyysiä rajoisa, nauriraennusisa ja ualueen rajoisa. Haainneualla osoieaan raennusien ohjeellinen pääsisäänäyni ja raennusen pääaauumissuuna erassien ja pioiden suunaan. pio/ erassi JÄÄKAUDENKATU 9. Liiymäielomerinä on orelin länsireunalla sijaisean onin Muinaismerenadun puoleisella e=0. rajalla. JÄÄVUORENKATU SRTOLOHKAREENKATU 0 70 Yleisiä ohjeiden lisäsi orelia JÄÄKAUDEN ose AUKO määräyse: STDSPLATSEN Raennusoieus on osoieu erros-alaneliömereinä. Kaiilla orelin oneilla se on em² Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun e errosluun. Korelin oneilla ja on salliu suurin errosluu, oneilla ja orein salliu errosluu on. 8.7 7.7 7 pio/ erassi KVKAUDENKATU pio/ erassi DÖDSGROPENS GATA u / u / 9. VL- 9.7 0 u / pio/ erassi 8.7 hule- 7.7 u / l- 00 pio/ erassi pio/ erassi u / VL JÄÄKAUDENKATU JÄTTHRVENPUSTO JÄTTEHJORTSPARKEN Oe asemaaaasa SBERGSGATAN FLYTTBLOCKSGATAN MUNASMERENKATU 7 KVKAUDENKATU JÄTTHRVENPUSTO JÄTTEHJORTSPARKEN STDSGATAN FORNHAVSSTGEN 8.7 7.7 FOR pio/ erassi 7 STENÅSGATAN STENÅLDERSGATAN 77 AP 7 707 VEKSELNKATU 7 l- 7 hule-.7 8.7 MUNASRANNANPUS FORNSTRANDSPARKE SALPAUSELÄNKATU 7 7 7 0 Korelihaainneua VL STÄNG pio/ erass WECHSELGATAN 7. VL- JÄ JÄTTHRVENPUS JÄTTEHJORTSPARK
ALPAUSELÄNKATU 00 ATU 7 NÅLDERSGATAN 00 7-7 hule-.7 7 WECHSELGATAN VL VL- Oe asemaaaasa STÄNGSELÅSGATAN. JÄTTHRVENPUSTO JÄTTEHJORTSPARKEN MAMMUTN- PUSTO MAMMUT- PARKEN dba l- MUNASMERENPOLKU 7 77 JÄTTHRVENPUSTO JÄTTEHJORTSPARKEN. 77 dba AROPUSTO STÄPPARKEN m EV 0 78 dba 0 79 dba GUNNARLAGATAN oreli 7 dba EV Korelihaainneua Korelihaainneuaan on meriy: ohjeellinen onijärjesely seä raeneellisen aiojen sijani (punainen iia).toniohaisesi on osoieu raennusalojen eäisyysiä rajoisa, nauriraennusisa ja ualueen rajoisa. Haainneualla osoieaan raennusien ohjeellinen pääsisäänäyni EV- ja raennusen pääaauumissuuna erassien ja pioiden suunaan. Yleisiä ohjeiden lisäsi orelia ose määräyse: Raennusoieus on osoieu erros-alaneliömereinä. Kaiilla orelin oneilla se on em² Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun errosluun. Korelin aiilla oneilla orein salliu errosluu on. Melunorjuna merinä on orelin iäreunalla sijaiseilla onilla Gunnarlanadun puoleisella rajalla. EV-oreliin rajauuan onin raja ulee aida, merin oruisella aidalla. Aidan uloasun ulee noudaa raennusaohjea. 7
pio/ erassi 8.8 oreli 7 77 8 7 pio/ erassi pio/ erassi pio/ erassi pio/ erassi pio/ erassi 77 pio/ erassi pio/ erassi AROPUSTO STÄPPARKEN 8.7 7..7 SRANNANPUSTO TRANDSPARKEN NKATU 7 ECHSELGATAN AN VL 7.. 7.. 7. 77 77 l- STÄNGSELÅSGATAN Oe asemaaaasa VL- JÄTTHRVENPUSTO ÄTTEHJORTSPARKEN 00 0 MUNASMERENPOLKU MAMMUTN- PUSTO MAMMUTN- PUSTO MAMMUT- PARKEN 7 JÄTTHRVENPUSTO JÄTTEHJORTSPARKEN SSJÖGATAN dba m EV 7 0 78. pio/ erassi pio/ erassi Korelihaainneua dba m pio/ erassi 7.0 7.8.8 melualli pio/ erassi 7.0.8.0.9 8. EV-oreliin rajauuien onien ja raja ulee aida, merin oruisella aidalla..9 Aidan 7.8 7 7.8 8..8 Korelihaainneuaan on meriy: ohjeellinen onijärjesely seä raeneellisen aiojen sijani (punainen iia).toniohaisesi on osoieu raennusalojen eäisyysiä rajoisa,. nauriraennusisa ja ualueen rajoisa. Haainneualla osoieaan raennusien hule- ohjeellinen pääsisäänäyni ja raennusen pääaauumissuuna erassien ja pioiden suunaan.. FORNHAVSSTGEN 0 79 dba m dba VL raennusen ai sen osan suurimman salliun GUNNARLAGATAN m EV- EV Yleisiä ohjeiden lisäsi orelia ose määräyse: Raennusoieus on osoieu erros-alaneliömereinä. Kaiilla orelin oneilla se on em² Roomalainen numero osoiaa raennusen, errosluun. Korelin aiilla oneilla on salliu suurin errosluu. Melunorjunamerinä on osoieu orelin iäreunalla sijaiseien onien ja Gunnarlanadun puoleisille rajoille. uloasun ulee noudaa raennusaohjea.
assi UNASRANNANKATU.7 NKATU LPAUSELÄNKATU / i pio/ erassi 00 TU 708 pio/ erassi u / pio/ erassi u / u / pio/ erassi pio/ erassi 9. pio/ erassi pio/ erassi pio/ erassi 78 pio/ erassi 7 pio/ erassi pio/ erassi pio/ erassi 0 0 u / Korelihaainneuaan MAMMUTN- on MUNASRANNANPUSTO meriy: ohjeellinen PUSTO onijärjesely seä raeneellisen FORNSTRANDSPARKEN aiojen sijani (punainen iia).toniohaisesi on u / osoieu raennusalojen eäisyysiä rajoisa, nauriraennusisa ja ualueen rajoisa. Haainneualla osoieaan raennusien ohjeellinen pääsisäänäyni ja raennusen pääaauumissuuna erassien ja pioiden / suunaan. 7 7 9.7Yleisiä ohjeiden lisäsi orelia ose 77 määräyse: Raennusoieus on osoieu erros-alaneliömereinä. Korelin oneilla,,, ja 7 raennusoieus on em². Tonilla 8.7 raennusoieus on 0 em² ja onilla raennus- 7. oieus on 0 em². Toneilla ja on suosielaaa oeuaa asuinraennus parialona. Roomalainen numero 7 osoiaa raennusen, raennusen ai sen 7 osan suurimman salliun errosluun. Korelin aiilla oneilla on salliu suurin errosluu. MAMMUTN- Melunorjunamerinä on osoieu orelin 7. PUSTO iäreunalla sijaiseien onien ja Gunnarlanadun puoleisille rajoille. MAMMUT- 8.7 PARKEN 00 EV-oreliin rajauuien onien ja raja ulee aida, merin oruisella aidalla. Aidan uloasun ulee noudaa raennusaohjea. 7 7.7 KVKAUDENKATU J MUNASMERENKATU JÄTT 709 NATURAGATAN TTBLOCKSGATAN FORNSTRANDSGATAN VEKSELNKATU FORNHAVSGATAN SALPAUSELÄNKATU 9 9.8 8.8 pio/ erassi pio/ erassi 0 0 8.7 7. WECHSELGATAN STENÅLDERSGATAN STÄNGSELÅSGATAN 7 JÄÄJÄRVENKATU MUNASMERENPOLKU 77 SSJÖGATAN 77 7. 7 AROPUSTO STÄPPARKEN 0 78 79 oreli 78 8.9 pio/ erassi Korelihaainneua melualli 7.0 7.8 pio/ erassi GUNNARLAN KESKUSPUSTO.8 FORNHAVSSTGEN 0. dba 9 m VL.8 9 GUNNARLA CENTRALPARK 79 7.0 Oe asemaaaasa m
00 AN l- oreli 79 pio/ erassi VEKSELNKATU 0 pio/ erassi pio/ erassi 0 dun puoleiselle l-rajalle. pio/ erassi 79 EV-oreliin rajauuan onin raja ulee aida, merin hule- oruisella aidalla. Aidan Korelihaainneua l- pio/ erassi Korelihaainneuaan on meriy: ohjeellinen onijärjesely seä raeneellisen 7 aiojen sijani (punainen iia).toniohaisesi on osoieu raennusalojen eäisyysiä MAMMUTN- rajoisa, nauriraennusisa ja ualueen PUSTO rajoisa. Haainneualla osoieaan raennusien MAMMUTohjeellinen pääsisäänäyni ja raennusen PARKEN pääaauumissuuna erassien ja pioiden suunaan. KATU 7 MUNASRANNANPUSTO FORNSTRANDSPARKEN WECHSELGATAN STÄNGSELÅSGATAN Yleisiä ohjeiden lisäsi orelia ose määräyse: Raennusoieus on osoieu erros-alaneliömereinä. Kaiilla orelin oneilla se on em² Roomalainen numero osoiaa raennusen, raennusen ai sen osan suurimman salliun errosluun. Korelin aiilla oneilla on salliu suurin errosluu. 7 VL Melunorjunamerinä on osoieu orelin iäreunalla sijaiseien onin Gunnarlana- VENPUSTO TSPARKEN STDSGATAN ORNHAVSSTGEN FORNHAV SALPAUSELÄNKATU STENÅLDERSGATAN VL- JÄTTHRVENPUSTO MUNASMERENPOLKU JÄTTHRVENPUSTO uloasun ulee noudaa raennusaohjea. 7 7 0 JÄTTEHJORTSPARKE 7 JÄTTEHJORTSPARKEN SSJÖGATAN 77 melu dba m EV 7. AROPUSTO STÄPPARKEN 0 78 dba m 7.0 7.8 FORNHAVSSTGEN 0 79.8 dba m GUNNARLAGATAN 7.0 dba VL m Oe asemaaaasa EV- EV
LOHJAN KAUPUNK / LOJO STAD Karsunie / PL 7 / 080 Lohja Karsuägen / PB 7 / 080 Lojo WWW.LOHJA.F