Suomalainen luterilaisuus ja diakonia Veli-Matti Salminen Diakonian tutkimuksen päivä 10.11.2017 DIAK
Luterilainen reformaatio ja hyvinvointivaltio Esping-Andersenin (1990) kolme hyvinvointivaltiomallia: Liberaali (esim. Iso-Britannia, USA); uskonnollinen pluralismi Konservatiivinen / perhekeskeinen (esim. Saksa, Itävalta); katolisen kirkon vahva asema Sosiaalidemokraattinen (Pohjoismaat); luterilaisen kirkon vahva asema Pohjoismainen hyvinvointivaltio: laaja-alainen ja perustaltaan universalistinen Suomi: palvelut lähtökohtaisesti kaikkien saatavilla Ansiosidonnaisilla etuuksilla keskeisempi asema, vaikka tasaetuudet käytössä (esim. lapsilisät, kansaneläke) 2 12.11.2017 Suomalainen luterilaisuus ja diakonia / V-M Salminen
Luterilainen reformaatio ja hyvinvointivaltio Kahden regimentin oppi -> köyhyys ja köyhistä huolehtiminen ei enää vain almuilla hoidettavia hengellisiä kysymyksiä vaan yhteisiä tämänpuoleisia asioita Päävastuu heikko-osaisista huolehtimisessa valtiolla Kirkon ja kansalaisten tehtävä tukea esivaltaa tässä tehtävässä Hyvinvointivaltion rakenteet syntyivät mm. teollistumisen ja työväenliikkeen vahvistumisen myötä Otollisen maaperän tälle loi luterilainen reformaatio 3 12.11.2017 Suomalainen luterilaisuus ja diakonia / V-M Salminen
Mitä on suomalainen luterilaisuus? Luterilaisuus kristillisessä opissa käsitys Jumalan armollisuudesta ohi omien tekojen kasvatuksen ja uskon omakohtaisen ymmärryksen tärkeys käsitys luonnollisesta moraalilaista Luterilaisuus arvoina lähimmäisistä ja ympäristöstä huolehtiminen ihmisen velvollisuutena Työnteko kutsumuksena Luterilaisuus yhteiskunnan syvärakenteessa luottamus instituutioihin ja ihmisiin vahva hyvinvointivaltio, kirkko erillään valtiosta 4
Luterilainen katsomus arvoja, perinnettä ja uskoa koskevina väittäminä Gallup Ecclesiastica 2015, N=4930 Täysin tai osittain samaa mieltä Jokaisen on kannettava vastuuta toisista ihmisistä 86 % Ei pidä edistää omaa etua vaan pyrkiä yhteiseen hyvään 77 % Jokaisen ihmisen velvollisuus on tehdä työtä 72 % Virsilauluperinnettä tulee vaalia 64 % Työtä tekemällä ihminen toteuttaa kutsumustaan 62 % Vanhempien tulee huolehtia lastensa kristillisestä kasvatuksesta 57 % Armo kääntää ihmisen katseen omasta puutteellisuudesta toisten ihmisten palvelemiseen Jumala huolehtii meistä kunnon puolison, luotettavien naapureiden ja hyvien ystävien muodossa 42 % 34 % Ihmisellä ei ole mitään sellaista, mitä hän ei olisi saanut lahjaksi 28 % 5
Kenellä oli luterilaisia käsityksiä? Lisää todennäköisyyttä + Syntynyt ennen v. 1960 + Keski- tai suurituloisuus + Kristillinen oppi + Usk. konservatiivisuus + Uskonnollinen kasvatus + Jp. osallistuminen + Herätysliikejäsenyys + Kansallisylpeys + Myönteisyys kirkon ja valtion yhteistyöhön + Hyväntekeväisyys + Uushenkisyys Vähentää todennäköisyyttä Syntynyt 1960-luvulla ja sen jälkeen Pienituloisuus Sosiaalisen eriarvoisuuden hyväksyminen Ei vaikutusta: o Sukupuoli, koulutustaso, asuinpaikan kaupunkimaisuus, uskonnollisten yhdyskuntien jäsenyys, rukousaktiivisuus 6
Työ nähdään kutsumuksena ja palvelutehtävänä Työssä minulle on tärkeää, että (% hyvin tärkeää / melko tärkeää ) 0 20 40 60 80 100 Työ antaa minulle riittävän toimeentulon 92 87 89 Työ tuottaa minulle tyydytystä 93 87 89 Työssäni voin toteuttaa itseäni 79 81 87 Saan auttaa ja palvella työssäni muita ihmisiä 67 73 86 Voin edetä urallani ja saada lisää vastuuta 65 63 64 Voin työtä tekemällä vaurastua 55 54 54 Työ on minulle kutsumustehtävä Työ on minulle elämäntehtävä, jolle olen omistautunut 34 41 42 49 59 65 Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä olevat Muut Kaikki suomalaiset 7 Gallup Ecclesiastica 2015, N=4247 4250
Luterilaisuus korostaa heikompiosaisten auttamista kansalaisen ja kristityn velvollisuutena 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1. Koen myötätuntoa apua tarvitsevia kohtaan 79 83 91 2. Haluan edistää oikeudenmukaisuutta 77 81 88 3. Haluan, että teoillani on merkitystä 72 76 83 4. Antaessani saan itse hyvän mielen 66 73 85 5. Haluan käyttää rahaa johonkin hyödylliseen 69 73 80 6. Koen auttamisen jokaisen kansalaisen 58 67 83 7. Tulen itse joskus tarvitsemaan muiden apua 52 58 72 8. Koen auttamisen kristityn velvollisuudeksi 25 43 77 9. Hyväntekeväisyys on tapa/harrastus 29 37 52 10. Koen auttamisen kutsumuksekseni 21 31 50 Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä olevat Muut Kaikki Gallup Ecclesiastica 2015, N=4249 8
Luterilaisuus ja yhteistyö yhteiskunnan instituutioiden kanssa Luterilaisessa ajattelussa kirkon ja valtion erilliset toimintapiirit ovat niiden tiiviin yhteistyön lähtökohta Luterilaisuus korostaa valtion päävastuuta sosiaalisen eriarvoisuuden tasaamisessa Kirkko ottanut vahvasti kantaa hyvinvointivaltion puolesta Toisaalta kirkko voi toimia yhteiskunnan omatuntona ja kyseenalaistaa valtion oikeudenmukaisuuden 9
Diakonian asiakaskontaktit 2006-2015 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vastaanotolla Kodeissa Muualla Puhelin- ja sähköpostikontaktit 10
Diakonia 2010-luvun Suomessa Toimintatilastojen antama kuva: Asiakaskontaktien määrät pysyttelevät samoina, painopiste muuttuu Taloudellinen avustaminen ja ruokapankkitoiminta nousseet keskeisiksi (yli 67%:ssa seurakunnista lisääntynyt) Alueelliset erot: esim. Espoon ja Helsingin hpk:n seurakunnissa kyetty lisäämään vapaaehtoisten määrää ja kehittämään uusia toimintamuotoja; Tampereen hpk:ssa kyetty kasvattamaan avustusbudjettia Paluu hyvinvointipalvelujen ytimeen vahvan julkisen sektorin aikakauden jälkeen Riskinä tehtävien valuminen diakonian hoidettavaksi ilman tasavertaista asemaa yhteistyökumppanina 11
Diakonia 2010-luvun Suomessa Seurakuntadiakonian vahvuuksia julkisen sotejärjestelmän uudelleenjärjestelyiden aikana: Itsenäisyys Paikallisuus Matala kynnys Universalistisuus Vapaaehtoisten hyödyntäminen Diakoniatyö usein joustavampi ja nopeampi reagoimaan tilanteisiin kuin julkisen sektorin palvelut esim. turvapaikanhakijoiden auttaminen Diakonia on myös yhteiskunnallinen keskustelija ja haastaja ei pelkkä viimesijaisen sosiaaliturvan tarjoaja, vaan myös nostaa esiin hyvinvointivaltion puutteita 12
Diakonian tulevaisuuden kysymyksiä Mikä on diakonian paikka palveluntuottajien joukossa? Miten kilpailuideologia voidaan haastaa? Miten paljon vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoisuutta hyödynnetään? Miten vapaaehtoistoimintaa johdetaan? Mikä on diakonian paikka kansalaistoiminnassa? Kansalaisyhteiskunta myös alue, jossa sosiaaliset ongelmat voidaan politisoida 13