Hinku-kunta esimerkkejä Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 23.11.2017
Hinku-kriteerit Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinkukriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus (SYKE). Hinku-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. Hinku-kriteerit täyttävästä kunnasta saa käyttää nimitystä Hinku-kunta. Hinkukunnat kuuluvat Hinku-foorumiin ja saavat oikeuden käyttää Hinku-logoa. Hinku-kriteerit on päivitetty huhtikuussa 2014. Tavoite Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Prosessit Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Kunta liittyy työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton väliseen sopimukseen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyvät kunnat liittävät ensisijaisesti asuinrakennuskantansa asuinkiinteistöjä koskevaan toimenpideohjelmaan. Kunta nimeää yhteyshenkilön, joka toimii tiedonvälittäjänä kunnan ja SYKEn välillä. Kunta perustaa Hinku-työryhmän, jossa on edustettuna tärkeimmät hallinnonalat. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.
Kuntien päästölaskenta Olennaista kuntien ilmastotyössä on päästölaskenta Kunnan alueen päästöjen laskennan lisäksi on hyödyllistä laskea kunnan omien toimintojen, kiinteistöjen tai yksittäisten toimenpiteiden päästövaikutuksia. Päästöinventaariot tulee toteuttaa riittävän usein, jotta voidaan varmistaa tavoitteiden mukainen päästökehitys. Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästökehitystä tutkittiin viimeksi keväällä 2014 ja päästöjen todettiin vähentyneen vuodesta 2007 10-34 prosenttia.
Mynämäki Mynämäki on noin 8 000 asukkaan kunta. Mynämäki on osallistunut Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen vuodesta 2008 lähtien yhtenä viidestä ensimmäisestä kunnasta. Mynämäki on sitoutunut tavoittelemaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 15 prosentilla vuoteen 2016 mennessä ja 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Mynämäen kunnan merkittävimpiin päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin kuuluu kaukolämpölaitoksen ja kaukolämpöverkon rakentaminen vuonna 2008. Kaukolämpölaitos toimii pääasiassa pelleteillä. Kunta on osana Kuntien energiatehokkuussopimusta (KETS) toteuttanut energiakatselmuksen 80 %:ssa kunnan kiinteistöistä. Katselmusten perusteella useissa kiinteistöissä öljy on vaihdettu puuperäiseen polttoaineeseen tai maalämpöön. Myös kiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu ja energiankulutuksen seurantaa kehitetty. Mynämäessä on järjestetty energiakävelyitä, joissa asukkaat ovat voineet tutustua erilaisiin energiaratkaisuihin paikan päällä. Paikalliset yritykset ovat toteuttaneet päästöjä vähentäviä energiahankkeita. Mynämäen päästöt Vuonna 2007 kasvihuonekaasupäästöt olivat 100 850 t CO2e. Vuonna 2012 päästöt olivat 81 260 t CO2e. Kokonaispäästöt vähenivät vuosien 2007-2012 välisenä aikana 19,4 %.
Loimaa Loimaa on 16 500 asukkaan kaupunki. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen Loimaa osallistuu vuodesta 2016. Se on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Jo ennen Hinku-jäsenyyttä Loimaan kaupunkistrategiaan on tehty energia- ja ilmasto-ohjelma. Alueen kaukolämpöyhtiö, Loimaan kaukolämpö, tuottaa lämmöstä 90 % uusiutuvia energianlähteitä käyttämällä, pääosin puuta polttamalla. Heinäkuussa 2016 Loimaalle valmistui myös yksi Suomen suurimmista aurinkopuistoista. Sallila Energia Oy:n aurinkopuistossa on 2400 aurinkopaneelia 2,4 hehtaarin alueella, ja aurinkoenergiasta innostuneet voivat vuokrata paneeleita itselleen. Loimaan kaupunki on vuokrannut 800 aurinkopaneelia tukeakseen Keskuskoulun Vihreä lippu -hanketta. Loimaa on ollut mukana Lappeenrannan kaupungin kanssa kaupungin työmatkaliikkumisen edistämishankkeessa. Loimaa valmistelee hajautettua maatalouden biokaasuhanketta.
Loimaan kaupunki on mukana CO 2 -raportissa, jossa seurataan viikoittain päästöjen kehitystä. Kokoava raportti saadaan vuosittain.
Kiitos!