Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Pöytäkirja 9/2010 1(13) Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Tiistai klo 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kokoustila Monitoimi A, 1. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi THL (x) Jäsenet Eronen Marianne Kela (-) ei sijaista Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (-) ei sijaista Härkönen Sampo Lääkärikeskus-Yhtymä (-) ei sijaista Ikonen Martti Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Junttila Kristiina HUS, Hoitotyö (x) saapui klo 12:45 Kopra Kyösti HUS (-) Kunnamo Ilkka Lääkäriseura Duodecim (-) ei sijaista Kälviä Minna Eksote, Sosiaalityö (x) poistui klo 14:35 Laatikainen Tiina THL (x) saapui klo 13:00 Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki (x) Lindgren Marina Kela (-) ei sijaista Porrasmaa Jari STM (-) ei sijaista Ripatti Sinikka Kuntaliiton hanketoimisto (-) ei sijaista Räsänen Maija Pietarsaaren kaupunki (x) Sahala Heli Tikesos-hanke (x) poistui klo 14:20 Tarhonen Timo HL7 Finland ry. (x) Toiviainen Hanna Valvira (x) Tuomola Pirjo THL, Tilastot (x) Virtanen Martti Nordic Casemix Center (x) Koodistopalvelu- Komulainen Jorma THL (x) Tiimi Kajander Ani THL (-) Lehto Hanna THL (x) Lehtonen Jari THL (x) Meriläinen Outi THL (x) Mäkelä Matti THL (x) Palojoki Sari, siht. THL (x) Peltonen Veli-Pekka THL (x) Esittelijät Nevalainen Jaana Tikesos-hanke/ Itä-Suomen yo (x) asiakohdat 1-2

Pöytäkirja 9/2010 2(13) 1 Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen (1.11.2010) pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:36. Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin muutoksitta johtoryhmälle kahta viikkoa ennen kokousta toimitettu asialista. Edellisen kokouksen pöytäkirja (1.11.2010) todettiin hyväksytyksi sähköpostimenettelyllä ja se on julkaistu Koodistopalvelun verkkosivuilla. 2 Sosiaalihuollon koodistot (11 kpl), hyväksyttäväksi Projektitutkija Jaana Nevalainen (Tikesos-hanke, Itä-Suomen yliopisto) esitteli hyväksyttäväksi 13 kpl sosiaalihuollon koodistoja. Esittelyyn liittyvä ennakkoaineisto toimitettiin johtoryhmälle viikkoa ennen kokousta. Esittelyn taustan osalta viitataan Koodistopalvelun verkkosivuilla julkaistuihin Koodistopalvelun johtoryhmän pöytäkirjoihin 28.8.2009 ja 1.10.2010. Johtoryhmälle esiteltiin seuraavat koodistot: I Koodistopalvelussa jo olevat luokitukset, jotka otetaan käyttöön sosiaalihuollossa muuttumattomina Fimea ATC-luokitus Väestörekisterikeskus Kuntakoodi Sukupuoli II Sosiaalihuollon kansalliset luokitukset Huoltajuussuhteen muoto (valmisteluhankkeen avausesitys) Lapsen asuminen (valmisteluhankkeen avausesitys) Toimeentulotuen maksuperuste (valmisteluhankkeen avausesitys) Muutoksenhakukeino (valmisteluhankkeen avausesitys) Oleskeluluvan peruste (valmisteluhankkeen avausesitys) III Kansalliset julkishallinnon luokitukset Koulutusala (valmisteluhankkeen avausesitys) Koulutusaste (valmisteluhankkeen avausesitys) Lapsi-vanhempisuhteen laji (valmisteluhankkeen avausesitys) Nimilaji (valmisteluhankkeen avausesitys) Toimintakelpoisuuden rajoitus (valmisteluhankkeen avausesitys) Yksittäisten koodistojen esittelyt: a) Fimea ATC-luokitus - Koodistopalvelimelle jo hyväksytty koodisto -ATC-luokitusta käytetään sosiaalihuollossakin, kun tarvitaan tietoa asiakkaan käyttämistä lääkkeistä: ikäihmisten sosiaalipalveluissa, päivähoidossa, päihdetyössä -Tietokomponentti Lääke ja siihen sisältyvä kenttä ATC-koodi on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia.

Pöytäkirja 9/2010 3(13) - Onko sosiaalihuollon kehittämistyössä mietitty ATC-luokituksen käytettävyyttä tilanteessa, jossa ei ole lääkehoidon koulutusta saaneita ammattilaisia paikalla? Ymmärtävätkö sosiaalihuollon ammattihenkilöt tätä luokitusta ja onko heillä pätevyys lääketietojen kirjaamiseen? ATC-koodin kirjaaminen saattaa muodostua haastavaksi. Vastaus: Tietojärjestelmissä on käytettävissä myös vapaan tekstin kenttä. Sosiaalihuollossa käytetään paljon lääkkeiden kauppanimiä. Esim. ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä on yleensä lääkehoitoa tuntevaa terveydenhuoltohenkilöstöä paikalla. - Kuuluuko ATC-luokituksen sisältämä tieto sosiaalihuollon tietosisältöön? Mihin asiakastietokohtaan tämä tieto tulee? Vastaus: Tietoa tarvitaan monilla sosiaalihuollon sektoreilla, mm. ikäihmisten palvelut ja päivähoito. -ATC-luokituksen käyttö edellyttää tietojärjestelmäsovellusten mahdollistamaa tukea. Ammattihenkilön ei tarvitse kirjata koko koodia. Vapaan tekstin käyttäminen saattaa muodostua riskiksi tiedon luotettavuuden näkökulmasta. Yhteenveto: ATC-luokitus on julkaistu koodistopalvelimella ja käyttö on ilmaista THL:lle Fimean kanssa solmitun sopimuksen nojalla. Käyttötarkoitus sosiaalihuollossa on vielä osittain epäselvä ja ennen kuin ATC-luokitus hyväksytään julkaistavaksi sosiaalihuollon käyttöön, käyttötarkoituksen tulee olla selkeästi ilmaistu. Koodistopalvelun Julkaisutoimikuntakäsittelyyn mennessä asian tulee olla perusteellisesti valmisteltuna. Päätösesitys: Esitettiin koodistopalvelimella jo julkaistuna olevan Fimea ATC-luokituksen käyttötarkoitus laajennettavaksi sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän edellyttämiin käyttötarkoituksiin. Käyttö sosiaalihuollossa on mahdollista sen jälkeen, kun Koodistopalvelun Julkaisutoimikunta on hyväksynyt käyttötarkoituskuvauksen ja se on kirjattu koodistopalvelimelle. b) Väestörekisterikeskus Kuntakoodi - Koodistopalvelimelle jo hyväksytty koodisto - Kuntakoodistoa käytetään sosiaalihuollossakin: Yksityishenkilö Kotikunta (Yksityishenkilön kotikunta) Yksityishenkilö Tilapäinen kotikunta (Yksityishenkilön tilapäinen kotikunta, oleskelukunta) Yksityishenkilö Aikaisempi kotikunta (Kunta, josta yksityishenkilö on muuttanut nykyiseen kotikuntaan tai muuhun aikaisempaan kotikuntaan) Asuminen Kotikunta (kunta, jossa henkilö asuu tilapäisesti) Edunvalvoja Kunta (kunta, joka toimii edunvalvontapalvelun tuottajana). Käytetään ostopalvelutapauksissa. - Tietokomponentit, joissa kuntakoodia tarvitaan (Yksityishenkilö, kotikunta, Asuminen ja Edunvalvoja) ovat osana sosiaalihuollon asiakastietomallia

Pöytäkirja 9/2010 4(13) - Miten edunvalvoja liittyy tämän luokituksen käyttöön? Vastaus: Ostopalvelutilanteissa Yhteenveto: Kuntakoodisto on julkaistu koodistopalvelimella ja käytöstä ei aiheudu merkittäviä kustannuksia THL:lle VRK:n kanssa solmitun sopimuksen nojalla. Käyttötarkoitus sosiaalihuollossa on vielä epäselvästi kuvattu ja ennen kuin Kuntakoodisto hyväksytään julkaistavaksi sosiaalihuollon käyttöön, käyttötarkoituksen tulee olla selkeästi ilmaistu. Koodistopalvelun Julkaisutoimikuntakäsittelyyn mennessä asian tulee olla perusteellisesti valmisteltuna. Päätösesitys: Esitettiin koodistopalvelimella jo julkaistuna olevan VRK Kuntakoodiston käyttötarkoitus laajennettavaksi sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän edellyttämiin käyttötarkoituksiin. Käyttö sosiaalihuollossa on mahdollista sen jälkeen, kun Koodistopalvelun Julkaisutoimikunta on hyväksynyt käyttötarkoituskuvauksen ja se on kirjattu koodistopalvelimelle. c) Sukupuoli - Koodistopalvelimelle jo hyväksytty koodisto - Kuntakoodistoa käytetään sosiaalihuollossakin: Yksityishenkilö Sukupuoli - Tietokomponentti Yksityishenkilö ja siihen sisältyvä kenttä Sukupuoli on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia. - Sukupuolikoodin käyttöönottoa sosiaalihuollon tietosisällöissä kannatetaan. - Sukupuoleen liittyen on olemassa 2 erilaista tietorakennetta: Kansainvälinen standardi ja VRK:n sukupuolikoodi. Standardin mukainen koodisto on julkaistuna koodistopalvelimella, mutta Väestörekisterikeskuksen koodistoa ei vielä ole julkaistu. Kummasta tässä on kyse? Vastaus: Asiakkaan tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksesta. Eurooppalainen sosiaalihuollon integraatio on tulossa, jolloin tarvitaan myös kansainvälistä standardia. - Näiden kahden erilaisen rakenteen väliin tarvitaan siltaus. Yhteenveto: Todettiin, että on olemassa tarve Väestörekisterikeskuksen Sukupuolikoodin julkaisemiselle koodistopalvelussa. Lisäksi tarvitaan siltaus jo olemassa olevan sukupuolikoodin ja VRK Sukupuolikoodin välille. Päätösesitys: Koodistopalvelu hankkii VRK Sukupuolikoodin ja tuo sen esiteltäväksi Koodistopalvelun hyväksymismenettelyä noudattaen. Kun koodisto on hankittu, Koodistopalvelu valmistelee siltauksen julkaistavaksi koodistopalvelimella. Kansainvälisen standardin mukaista sukupuoli-koodistoa ei hyväksytty sosiaalihuollon käyttöön tässä kokouksessa, vaan asia käsitellään uudestaan vrk-sukupuolikoodin ja siltauksen käsittelyn yhteydessä.

Pöytäkirja 9/2010 5(13) d) Huoltajuussuhteen muoto - Huoltajuussuhteen muoto kuvaa huoltajan tai huoltajien suhdetta huollettavaan - Tiedon perusteella määräytyy esimerkiksi: Keneen henkilöön otetaan yhteyttä, millaisia tietoja huoltajalle tai huoltajille voidaan antaa, kenellä on puhevalta lapsen asioissa - Tietokomponentti Huoltajuussuhde ja siihen sisältyvä kenttä Muoto on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia - Käytetään yhdessä koodiston Huoltajuuslaji kanssa 03=vanhempi huoltajana 06=muu huoltaja 36=vanhempi määräyksenvaraisena huoltajana - Rakenne: Yhteishuoltajuus, Yksinhuoltajuus, Rajoitettu yhteishuoltajuus, Oheishuoltajuus - Onko voimassa oleva lainsäädäntö luokittelun pohjana? Jos luokitus perustuu lakiin, muodon ratkaiseminen on helppoa. - Miten terveydenhuollon tietorakenteissa on ratkaistu lasten huoltajuus? Vastaus: Valmistelussa tulee konsultoida THL Lasten ja nuorten tietorakenteiden asiantuntijaryhmää. - Käyttö vaatii tuekseen selkeät luokkien määritelmät. Myös ruotsinnokset tarvitaan. Yhteenveto: Luokitukseen liittyvä lainsäädännöllinen tausta on tarkistettava. Luokituksen kehittämistyössä tulee tehdä yhteistyötä THL Lasten ja nuorten tietorakenteiden asiantuntijaryhmää (yhteyshenkilö Jorma Komulainen). Päätösesitys: Esitettiin Koodistopalvelun valmisteluhanke avattavaksi. e) Lapsen asuminen - Valmisteltu Tikesos-hankkeessa - Käyttötarkoitus lapsen asuinolosuhteiden selvittelyssä, esim. koulun sosiaalityö, lastenvalvojan työssä, lastensuojelun avohuollossa. - Tietokomponentti Asuminen ja siihen sisältyvä kenttä Lapsen asuminen on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia. - Lastensuojelun tilastointiryhmä on aloittamassa työtänsä. Valmistelussa tulee konsultoida THL:n lastensuojelun tilastointiryhmää. - Käsitteitä tulee tarkentaa. Ruotsinnokset tulee olla olemassa. Valmistelussa tulee konsultoida THL Lasten ja nuorten tietorakenteiden asiantuntijaryhmää.

Pöytäkirja 9/2010 6(13) Yhteenveto: Luokituksen kehittämistyössä tulee tehdä yhteistyötä THL Lasten ja nuorten tietorakenteiden asiantuntijaryhmää (yhteyshenkilö Jorma Komulainen) sekä THL Lastensuojelun tilastointiryhmää. Päätösesitys: Esitettiin Koodistopalvelun valmisteluhanke avattavaksi f) Toimeentulotuen maksuperuste - Käytetään vain toimeentulotuen laskelmassa. - Jaottelu perustuu toimeentulotukilakiin. Maksuperusteen luokittelu toimeentulossa on tärkeää: Kunnalle suoritetaan valtionosuutta 7 :ssä tarkoitetun perustoimeentulotuen rahoittamiseen (Laki toimeentulotuesta 1412/1997). Valtionosuuden määrä on 50 prosenttia kunnan perustoimeentulotuen kustannuksista. (5 a ) Kunta voi itse päättää ehkäisevän toimeentulotuen perusteista. (13 ). - Tietokomponentti Meno ja siihen sisältyvä kenttä Maksuperuste on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia - Luokat: perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki. - Onko tietosisältö sovitettu yhteen toimeentulotukitilastoinnin kanssa? Vastaus: Kyllä. Yhteenveto: Kyseessä on selkeä lainsäädäntöön perustuva luokitus, jossa ei ole kehittämistarvetta. Luokitus on valmis julkaistavaksi käyttötarkoituskuvauksen tarkentamisen jälkeen. Päätösesitys: Esitettiin Koodistopalvelun valmisteluhanke avattavaksi. Esitettiin luokitus poikkeuksellisesti samassa käsittelyssä hyväksyttäväksi julkaistavaksi koodistopalvelimella. g) Muutoksenhakukeino -Käytetään päätösasiakirjoissa: Jos asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen, osaan sosiaalihuollon päätöksistä on ennen valituksen tekemistä vaadittava oikaisua erikseen säädetyssä oikaisuvaatimusmenettelyssä. Osaan päätöksistä saa hakea muutosta valittamalla. (Hallintolaki 46 47 ) - Tietokomponentti Muutoksenhaku ja siihen sisältyvä kenttä Keino on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia - Onko tiedossa lakimuutoksia asiaan liittyen. Vastaus: Ei ole.

Pöytäkirja 9/2010 7(13) Yhteenveto: Kyseessä on selkeä lainsäädäntöön perustuva luokitus, jossa ei ole kehittämistarvetta. Luokitus on valmis julkaistavaksi käyttötarkoituskuvauksen tarkentamisen jälkeen. Päätösesitys: Esitettiin Koodistopalvelun valmisteluhanke avattavaksi. Esitettiin luokitus poikkeuksellisesti samassa käsittelyssä hyväksyttäväksi julkaistavaksi koodistopalvelimella. h) Oleskeluluvan peruste - Maahanmuuttajan oleskeluluvan peruste -luokitusta tarvitaan silloin, kun sillä on vaikutusta asiakkaan oikeuteen saada sosiaaliturvaetuuksia tai sosiaalipalveluja Suomessa. - Tietoa käytetään muun muassa aikuissosiaalityön asiakasasiakirjoissa. Tarve voi tulla esille tulevaisuudessa myös muissa palveluissa, koska eri-ikäisten maahanmuuttajien palvelutarpeet lisääntyvät. -Tietokomponentti Maahanmuutto ja siihen sisältyvä kenttä Oleskeluluvan peruste on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia - Onko luokitukseen tulossa muutoksia? Vastaus: Kyllä. - Mihin kirjataan ihmiskaupan uhrit? Yhteenveto: Luokitus ei ole vielä valmis julkaistavaksi koodistopalvelimella. Valmisteluhankkeessa tulee selvittää ihmiskaupan uhrien kirjaamiselle tietokenttä. Käyttötarkoituskuvaukseen tulee kiinnittää huomiota. Päätösesitys: Esitettiin Koodistopalvelun valmisteluhanke avattavaksi i) Tilastokeskus Koulutusala - Koulutusala on laadittu: Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnassa (JHS 140) ja Tilastokeskuksessa (Koulutusluokitus 2009, koulutusala) - Koulutusalaluokitukselle sosiaalihuollossa on käyttötarvetta esimerkiksi adoptiossa, sosiaalisessa luototuksessa, päihdetyössä. - Tilastointiin ja asiakasryhmien kuvauksiin -Tietokomponentti Koulutus ja siihen sisältyvä kenttä Koulutusala on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia - Terveydenhuollossa käytetään Ammattiluokitusta. Myös sosiaalihuollossa on harkittu Ammattiluokituksen käyttöä. Sosiaalihuollossa ei yleensä tarvita tarkkaa ammattitietoa. Koulutustieto on tarpeellisempi.

Pöytäkirja 9/2010 8(13) - Suureksi kysymykseksi muodostuu luokituksen julkaisuoikeuden koodistopalvelussa. - Luokitukseen sisältöön ei ole tarvetta puuttua. Yhteenveto: Luokitus on valmis julkaistavaksi, kun käyttöoikeusasiat Tilastokeskuksen kanssa on selvitetty. Vastuu kuuluu sosiaalihuollon hankkeelle, mutta Koodistopalvelu tekee yhteistyötä valmistelussa. Päätösesitys: Esitettiin Koodistopalvelun valmisteluhanke avattavaksi. Esitettiin luokitus poikkeuksellisesti samassa käsittelyssä hyväksyttäväksi julkaistavaksi koodistopalvelimella. j) Tilastokeskus Koulutusaste - Koulutusaste on laadittu Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnassa (JHS 140, Koulutusluokitus) ja Tilastokeskuksessa (Koulutusluokitus 2009, koulutusaste) - Koulutusasteluokitukselle sosiaalihuollossa on käyttötarvetta esimerkiksi adoptiossa, sosiaalisessa luototuksessa, päihdetyössä - Käyttö tilastointiin ja asiakasryhmien kuvauksiin - Tietokomponentti Koulutus ja siihen sisältyvä kenttä Koulutusaste on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia - Esittelyaineistossa luokituksen kerrottiin sisältävän 8 koodia. Korjaus: luokitus sisältää 9 koodia. - Koulutusala ja -aste tukevat toisiaan. - Luokitukseen sisältöön ei ole tarvetta puuttua. - Tämänkin luokituksen kohdalla suureksi kysymykseksi muodostuu luokituksen julkaisuoikeuden koodistopalvelussa. Yhteenveto: Luokitus on valmis julkaistavaksi, kun käyttöoikeusasiat Tilastokeskuksen kanssa on selvitetty. Vastuu kuuluu sosiaalihuollon hankkeelle, mutta Koodistopalvelu tekee yhteistyötä valmistelussa. Päätösesitys: Esitettiin Koodistopalvelun valmisteluhanke avattavaksi. Esitettiin luokitus poikkeuksellisesti samassa käsittelyssä hyväksyttäväksi julkaistavaksi koodistopalvelimella. k) Lapsi-vanhempisuhteen laji - Luokituksen pohjana on käytetty Väestörekisterikeskuksen Isä-Äiti -luokitusta ja se on otettu käyttöön sellaisenaan. - Tietoja lapsi-vanhempisuhteen lajista tarvitaan useissa sosiaalihuollon palvelutehtävissä esimerkiksi aikuissosiaalityössä, lastenvalvojan tehtävissä, koulun sosiaalityössä, toimeentulotuen myöntämisessä.

Pöytäkirja 9/2010 9(13) - Kuvataan lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, onko kyse biologisesta suhteesta vai adoptiosuhteesta. - Tietokomponentti Lapsi-vanhempisuhde ja siihen sisältyvä kenttä Suhteen laji on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia - Selitteessä olisi luovuttava alaviivan käytöstä. Vastaus: VRK käyttää alaviivaa. - Missä VRK käyttää luokitusta? - Mikä on ero Lapsi-vanhempisuhteen laji ja -laatu -luokituksilla? Vastaus: Käsittelyssä olevassa luokituksessa on perhenäkökulma, kun taas Laatu-luokituksessa on lapsen näkökulma. - Käyttötarkoituskuvauksessa pitää selvästi tehdä ero em. 2 luokituksen välillä. Yhteenveto: Lapsi-vanhempisuhteen laji -luokituksen päätöskäsittelyssä (seuraava käsittely Koodistopalvelun johtoryhmässä) tulee tuoda selkeästi yhteys/ erot Lapsi-vanhempisuhteen laatu - luokitukseen. Käyttöoikeusasiat on selvitettävä. Päätösesitys: Esitettiin Koodistopalvelun valmisteluhanke avattavaksi. l) Nimilaji Yleisesittely - Nimilajiluokitus on laadittu Väestörekisterikeskuksessa ja se on otettu käyttöön sellaisenaan -Tietoa nimilajista ei välttämättä ainakaan kokonaisuudessaan tallenneta sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin, mutta mahdollisuus tähän varataan. - Tietokomponentti Henkilönnimi ja siihen sisältyvä kenttä Nimilaji on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia - Mikä on "entinen välinimi"? Mikä on "korjattu sukunimi"? - Koodin nimessä ei voi olla tieto "ei oteta käyttöön". - Terveydenhuollossa on päädytty poistamaan Nimen tyyppi -luokitus tarpeettomana. Miten tämä asia on hallittu terveydenhuollon puolella? Joissakin tietojärjestelmäsovelluksissa on olemassa nimihistoria. Yhteenveto: Valmisteluhankkeessa tulee selvittää onko ristiriitaa terveydenhuollon puolella. Käyttöoikeusasiat on selvitettävä. JHS valmistelee poikkihallinnollista koodistohallintaa, mikä tulee ottaa huomioon valmistelussa. Päätösesitys: Esitettiin Koodistopalvelun valmisteluhanke avattavaksi. m) Toimintakelpoisuuden rajoitus

Pöytäkirja 9/2010 10(13) - Luokituksen pohjana on käytetty Väestörekisterikeskuksen Edunvalvontatieto-luokitusta ja se on otettu käyttöön sellaisenaan - Tarve luokitukselle silloin, kun tarvitaan tietoa siitä onko edunvalvonnan alaisen henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu. - Toimintakelpoisuuden rajoituksesta päättää käräjäoikeus - Tietokomponentti Edunvalvonnan alainen ja siihen sisältyvä kenttä Toimintakelpoisuuden rajoitus on osa sosiaalihuollon asiakastietomallia - Luokitus perustuu lainsäädäntöön. - Määritelmät puuttuvat. Yhteenveto: Kyseessä on selkeä lainsäädäntöön perustuva luokitus, jossa ei ole kehittämistarvetta. Luokitus on valmis julkaistavaksi käyttötarkoituskuvauksen ja koodikuvausten tarkentamisen jälkeen. Päätösesitys: Esitettiin Koodistopalvelun valmisteluhanke avattavaksi. Esitettiin luokitus poikkeuksellisesti samassa käsittelyssä hyväksyttäväksi julkaistavaksi koodistopalvelimella. 3 THL Välittäjärekisteri, päätettäväksi Ylilääkäri Matti Mäkelä (THL) esittelee välittäjärekisterin. Esittelyn taustan osalta viitataan Koodistopalvelun johtoryhmän kokouspöytäkirjaan 18.5.2010. Pöytäkirja on saatavilla Koodistopalvelun verkkosivuilla osoitteessa http://sty.stakes.fi/fi/koodistopalvelu/jory/asiakirjat.htm. Esittelyyn liittyvä ennakkoaineisto toimitettiin johtoryhmälle viikkoa ennen kokousta. Yleisesittely - eresepti- ja earkistopalveluun liittyvä organisaatio liittyy KanTa-järjestelmään teknisesti ns. KanTa-liityntäpisteen kautta. Tekninen liityntäpiste voi olla suoraan liittyjän hallinnassa tai ulkoistettu. Ulkoistettua palvelua tarjoavat erilaiset palveluntuottajat esim. toinen terveydenhuollon organisaatio, sairaanhoitopiiri, terveydenhuollon organisaatioiden yhteenliittymä tai niiden omistama yritys tai puhtaasti kaupallinen yritys. Apteekeille vastaavaa palvelua on tarjonnut Suomen Apteekkariliiton apteekkiverkko. Kiinnostus tällaisten palvelujen käyttöön on selvästi kasvamassa niin, että valtaosa liittyjistä tullee järjestämään tekniset yhteytensä KanTaan ns. kokoomaliityntäpisteiden kautta. Ratkaisu nähdään liittyjien puolella sekä liittymisen, kustannusten, toimintavarmuuden ja tukitarpeiden kannalta järkevänä ja tavoiteltavana. Samoja hyötyjä ratkaisusta on nähtävissä myös KanTa-palveluja tuottavien tahojen kuten Kelan ja Valviran kannalta.

Pöytäkirja 9/2010 11(13) - KanTa-järjestelmän toiminta edellyttää, että liittymään velvoitettu organisaatio on rekisteröity THL:n ylläpitämään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorekisteriin jossa sillä on yksilöidä OID-tunnus ja sen käyttämä tekninen liityntäpiste on rekisteröity KanTa-osoiterekisteriin. Liityntäpiste yksilöidään OID-koodilla ja sillä pitää olla Valviran (jatkossa VRK) myöntämä palvelinvarmenne. Liityntäpisteen OID määräytyy liityntäpisteen hallinnoijan mukaan. Lain mukaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskus hoitaa terveydenhuollon palvelujen antajien sekä näiden palvelujen antamiseen osallistuvien henkilöiden ja tietoteknisten laitteiden varmennepalvelua, johon kuuluvat tunnistamisessa ja todentamisessa sekä sähköisessä allekirjoittamisessa tarvittavat varmenteet ja näihin liittyvät palvelut. Laista ei löydy tukea alussa kuvattujen ulkoisten palveluntuottajien ja niiden ylläpitämien liityntäpisteiden erilliseen varmentamiseen. Valviran kanssa käydyissa keskusteluissa on todettu, että varmenteen myöntäminen tällaisille palveluntuottajille nykytilanteessa edellyttäisi 1) valtuutusta joltakin lain mukaan liittymään velvoitetulta taholta 2) palveluntuottajan yksilöimistä OID-tunnuksella ja 3) palveluntuottajan rekisteröimistä. - Koodistopalvelun johtoryhmä käsitteli KanTa-välittäjärekisterin perustamista kokouksessaan 18.5.2010, ja hyväksyi valmistelun avattavaksi valmisteluhankkeena. - Koodistopalvelutiimi on valmistellut THL-KanTa-välittäjärekisterin käyttötarkoituskuvauksen, käsitemallikuvauksen, tietosisällön määrityksen ja tietosisällön ylläpidon prosessikuvauksen. Näihin on saatu kommentteja KunTo-toimistolta, Kelalta, Valviralta, VRK:lta ja STM:lta. Kommenttien perusteella korjatut rekisterin kuvailudokumentit on toimitettu koodistopalvelun johtoryhmälle kokousmateriaalin mukana. - Useissa kommenteissa ehdotettiin, että välittäjärekisterin tietosisältöön lisättäisiin tieto hyväksytystä auditoinnista. Tämä tieto on mahdollista lisätä välittäjärekisteriin muuttamatta tietomallia muilta osin. Välittäjän auditointi on kuitenkin välittäjäpalvelun tuottajan yksilöinnistä tunnistamisesta erillinen prosessi, ja auditointitiedon lisääminen välittäjärekisterin ylläpitoprosessiin edellyttäisi prosessiin uutta vaihetta ja uutta toimijaa (STM). Tietoa auditoinnista tarvitsee Kela osana KanTa-liittymisprosessia, ja tiedon ylläpitäminen on luontevaa säilyttää sen tarvitsijan prosessissa. Tietoa auditoinnista ei myöskään ole sisällytetty SOTEorganisaatiorekisterin tietoihin. Koska tieto ei ole välttämätön KanTa-välittäjärekiserin käyttötarkoituksen kannalta, tietoa auditoinnista ei esitetä osaksi THL-KanTa-välittäjärekisteriä. - Useissa kommenteissa ehdotettiin myös, että välittäjärekisterissä ylläpidettäisiin tietoa välitysvaltuutusten voimassaolosta, ja että tämä tieto kattaisi myös SOTE-organisaatiorekisteriin kuuluvat välittäjät. Tällaista rekisteriä saatettaisiin tarvita, kun harkitaan KanTa-välittäjän rekisteröinnin voimassaolon lopettamista. Tieto edellyttäisi kuitenkin ehdotetusta poikkeavaa tietomallia, jossa kukin valtuutus olisi oma tietueensa. Tällaisen rekisterin ylläpito vaatisi myös huomattavia työresursseja ja toimintamallia, jossa rekisterinpitäjä luotettavasti saa tiedon kaikista valtuutuksista. Ehdotuksen toteuttaminen ei ole mahdollista koodistopalvelun nykyisillä resursseilla. - THL-KanTa-välittäjärekisterin tietosisältö olisi seuraava: Kanta-välityspalvelun tuottajan (KanTa-välittäjän) yksilöinti (OID, nimi, lyhyt nimi, osoite, Y-tunnus) Yhden Kanta-välittäjälle välitysvaltuutuksen antaneen terveydenhuollon organisaation tunniste (SOTE-organisaatiorekisteriin tai apteekkirekisteriin sisältyvä OID) KanTa-välittäjärekisteröinnin voimassaolon alkupäivä ja päättymispäivä Rekisteriin ottamispäätöksen päivämäärä ja yksilöinti -Esitys: Koodistopalvelutiimi esittää kuvailudokumenttien mukaisen KanTa-välittäjärekisterin perustamista koodistopalveluun.

Pöytäkirja 9/2010 12(13) - Kuinka julkinen tämä rekisteri on? Vain valvova viranomainen tarvitsee tiedon. Vastaus: Valmistelussa ei otettu kantaa tähän. - Kanta-toiminnan kannalta on tärkeää, että on tunnistettavissa. Valvonta-aspekti on sekundaarinen. - Rekisteri ei toimi, jos sen ajantasaisuutta ei valvota. Rekisterissä pitää olla mahdollistettuna valvontatoimen kytkös. - Puheenjohtaja: koodistopalvelimella ei ole mitään salaista tietoa lähtökohtaisesti. Tietoja voidaan valvoa. - THL ei valvo sitä, mitä kautta välittäjäksi tullaan (asiakkuudet) - Puheenjohtaja: Onko mahdollista, että THL:n rekisteriin tulisi epäajantasaista tietoa? Miten valvonta onnistuu, kun välittäjien määrä kasvaa? Vastaus: Nyt esitetty ratkaisu ei aiheuta hallinnollista kuormaa. OID on pysyvä. Asiakkuudet ovat KanTa-toiminnan sisäistä tietoa. Ne eivät kuulu tähän rekisteriin. - Tämän rekisterin julkaisuesityksen hyväksyntä ei ole ongelmatonta. - Miksi Kela ei ole rekisterin ylläpitäjä? Eikö tämän pitäisi olla Kelan sisäinen rekisteri? Vastaus: Jonkin tahon tulee ylläpitää rekisteriä. Ylläpitoon liittyen ei ole hallinnollista mallia. - THL ei ole ottanut huomioon varmennepalvelutoimijan kommentteja. Yhteenveto: Kelan KanTa-palvelujen edustaja ei ole paikalla johtoryhmässä, minkä vuoksi päätöksenteko on vaikeaa. Kelan, STM:n ja Valviran kanssa pitää selvittää vaihtoehtoiset toteutusmallit. Päätösesitys: Palautetaan asia takaisin valmisteluun. Tiedotetaan johtoryhmää valmistelun etenemisestä. 4 Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi Puheenjohtaja esitteli Koodistopalvelussa edellisen kokouksen jälkeen tapahtuneet ajankohtaiset asiat. Kooste julkaistaan verkkosivuilla yhdessä hyväksytyn pöytäkirjan kanssa. Johtoryhmälle varattiin mahdollisuus esittää kysymyksiä koodistopalvelutiimille. 5 Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön Puheenjohtaja esitteli listan asioista, joita valmistellaan käsiteltäväksi seuraavassa johtoryhmän kokouksessa. Seuraavassa kokouksessa käsitellään - Tikesos: Sosiaalihuollossa tunnistetut koodirakenteet, julkaisuesityksiä päätettäväksi - Avoimet rajapinnat (AR) asiantuntijaryhmien esittämä aineisto - THL Esteettömyysluokituksen tilannekatsaus - THL:n SOTE Tietohallinnon operatiivisen johtamisen yksikön valmistelutilanne - Koodistopalvelun verkkosivujen uudistamisen tilannekatsaus - Johtoryhmä varautuu lisäksi ottamaan käsiteltäväksi Kelan KanTa-palvelut-/ earkisto-/ eresepti -valmisteluihin liittyvää aineistoa ja muuta kokoukseen mennessä esiteltäväksi valmistuvaa aineistoa.

Pöytäkirja 9/2010 13(13) 6 Muut asiat - Ei muita asioita. 7 Seuraava kokous, kevätkauden 2011 kokousaikataulu ja kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään keskiviikkona 15.12.2010 klo 12.30-16.00. Kevätkauden 2011 kokousajat: 31.1. klo 12:30-16 4.3. klo 12:30-16 29.3. klo 12:30-16 26.4. klo 12:30-16 31.5. klo 12:30-16 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:57. Osastojohtaja Puheenjohtaja Yksikköpäällikkö Sihteeri Päivi Hämäläinen Sari Palojoki