(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.1.2017
Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46 085 17-24-vuotiasta. Näistä 6 kymmenestä oli nuoria miehiä. Lähes 50 000 18-24-vuotiasta oli työttömänä vuonna 2015, mikä tarkoittaa 17 % työvoimaan kuuluvista nuorista. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli Suomessa vuonna 2015 joka kuudes 20-29-vuotias. Toimeentulotukea sai joka kuudes 18-24-vuotias vuonna 2014, mikä tarkoittaa yli 72 000 nuorta. Pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea) sai lähes 17 000 18-24-vuotiasta. Marraskuun 2016 lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 121 500, mikä on 7 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 70 500 ja naisia 50 900. 2 Reija Paananen 11.1.2017
Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016 Sokra/ISEA, DIAK
Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2016/11/27/huono-osaisuushyvinvointi-huono-osaisuus-osallisuus-maakunnissa/ Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa Sokra/ISEA, DIAK
Summamuuttujien laskentatapa Laskettu ensin yksittäisten indikaattoreiden keskiarvo vuosina 2011 2015 Kunkin mittarin osalta maakunnan (tai kunnan) arvoa on verrattu maakuntien (tai kuntien) mediaaniarvoon (maakuntien osalta 9. korkein luku) ja kerrottu sadalla. Summamuuttujiksi on laskettu mittareiden keskiarvot. Saatu luku kertoo siis maakuntien (tai kuntien) etäisyyden (prosentteina) keskimääräisestä. Kuntakohtaisesti Sotkanetistä on saatavilla vain rajallinen määrä tietoa. Useita maakuntatasoisesti saatavia tietoja ei saada kunnittain. Tämän vuoksi kuntatasoinen huono-osaisuustieto jää vajaaksi.
Inhimillinen huono-osaisuus 1. Alkoholikuolleisuus 2. asunnottomat yksinäiset 3. itsemurhakuolleisuus 4. itsensä yksinäiseksi tuntevat 5. koulutuksen ulkopuolelle jääneet 6. nuorisotyöttömät 7. pitkäaikaistyöttömät 8.psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet 9. terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokevat 10. toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24v 11. toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64v Sokra/ISEA, DIAK
Inhimillinen huono-osaisuus Lapin kunnissa INH, Keskiarvo 5:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa (koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret, nuorisotyöttömät, pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet 18-24- vuotiaat sekä 25-64-vuotiaat) Sokra/ISEA, DIAK
Inhimillinen huono-osaisuus Pohjois-Pohjanmaan kunnissa INH, Keskiarvo 5:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa (koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret, nuorisotyöttömät, pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet 18-24- vuotiaat sekä 25-64-vuotiaat) Sokra/ISEA, DIAK
9 1987 ikäluokan huono-osaisuus maakunnittain 2015 montako indikaattoria 6:sta yli koko ikäluokan 1987 maakunta 2015 keskiarvon Etelä-Karjala 5 Etelä-Pohjanmaa 3 Kanta-Häme 6 Keski-Pohjanmaa 1 Keski-Suomi 3 Kymenlaakso 6 Päijät-Häme 5 Pirkanmaa 4 Pohjanmaa 0 Satakunta 6 Uusimaa 0 Varsinais-Suomi 3 Etelä-Savo 6 Pohjois-Karjala 4 Pohjois-Savo 4 Kainuu 5 Lappi 5 Pohjois-Pohjanmaa 4 Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa Tämä maakunnallinen profiili vastaa hyvin Sotkanetin tietoja yleisesti nuorten ongelmista maakunnittain Ei jatkotutkintoa 25v Työkyvyttömyys alle 25v Työttömyys väh 300pv 25-28v Päihdedg alle 25v Tuomio alle 22v Toimeentulotukea alle 25v
ei jatkotutkintoa 2012 1987 syntyneiden miesten huono-osaisuus v.2015 asuinkunnan mukaan toimeentulotukea 2002-2012 työkyvyttömyyseläke 2005-2012 rikostuomio -2009 väh 300pv työttömyyttä 2012-2015 päihdedg 1987-2012 10 Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa 11.1.2017
Työttömyysriski maakunnittain Vuonna 2012 työssä olleista nuorista 18-24v miehistä työttömäksi jäi seuraavan vuoden aikana Kainuussa lähes joka kuudes ja Lapissa joka kahdeksas. Nuorten miesten työttömäksi jäämisen riski oli selvästi nuoria naisia korkeampi. 11 https://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2013/02/tyo kay_2013_02_2014-06-05_tie_001_fi.html 11.1.2017
Työttömyys ja kouluttamattomuus kertoo huono-osaisuuden kasautumisesta TALOUDELLINEN Päihdediagnoosi, 18 % Toimeentulotukea, 61 % Muu psykiatrinen diagnoosi, 30 % Ei toimeentulotukea, 10 % Pitkäaikaisesti toimeentulotukea, 29 % Rikostuomio alle 21-v, 41 % 1987 syntyneet, 300pv työttömyyttä 25-28-vuotiaana, ei jatkotutkintoa (3,7% ikäluokasta, 2186 hlöä) Ei psykiatrista diagnoosia, 52 % Ei rikostuomiota alle 21-v, 59 % INHIMILLINEN SOSIAALINEN Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa
Pitkittyneen työttömyyden ja kouluttamattomuuden taustalta löytyy usein perheen ongelmia lapsuudessa ja nuoruudessa 90% 80% 70% 60% muut 1987 syntyneet 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa 50% 40% 30% 20% 10% 0% vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa
Ystävien merkitys näkyy kaikessa Joka kymmenennellä pojalla ei ole yhtään läheistä ystävää. THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013 14 Reija Paananen Joka 6. lla 20-34-vuotiaista sosiaalisen tuen ja yhteisyyden puutteita tai yksinäisyyden kokemuksia Lähde: Shemeikka ym. 2015. 14
Työttömyys on paha asia, mutta toimettomuus ja turhuuden tunne on pahinta - Mitä voidaan tehdä? Jokaisen tulisi löytää mahdollisuudet tehdä elämästään mielekästä Voidaanko uudenlaisilla malleilla muokata työn tekemisen tapoja, löytää piilotyöpaikkoja tai tehdä työpaikkoja? Voidaanko mahdollistaa osatyökykyisille polkuja työelämään? Miten saadaan kynnyksiä madalletuksi opintoihin ja työelämään? Luottamuksen lisäksi tarvitaan oman ajattelun herättelyä, rohkaisua, toimintamahdollisuuksien avaamista ja eteenpäin tuuppimista. Toivoa! Katse yksilöön, sukupuolen lisäksi myös muut erot huomioitava, kuten yhteiskuntaluokka, ikä, etninen tausta 15 Reija Paananen 11.1.2017
Tarvitaan osallisuutta ei toimenpiteiden kohteena olemista Vertaistoiminnan vahvistamista Sosiaalisten verkostojen mukaan ottamista Matalan kynnyksen asiakaslähtöistä toimintaa (ei passiivisuutta) Miessensitiivistä työtä (esim. Auta miestä mäessä hanke) Tukihenkilöitä, palveluohjausta Tukea nivelkohtiin Luottamusta Tekemistä, omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden etsimistä Vuorovaikutusta muiden kanssa Työtä, työkokeiluja Elintapojen muutosta 16 Reija Paananen 11.1.2017
17 Reija Paananen Ongelmakeskeisyydestä vahvuuksien tukemiseen ja tulevaisuuden näyn luomiseen Useita koulun aloituksia Erotettu koulusta Oppimisvaikeudet Koulu keskeytynyt/ keskeytymässä Koulusta myöhästymistä Koulupoissaolot Koulukiusaamista Poissaolot työpajalta Ero seurustelukumppanista Arjesta selviytyminen Asioiden hoitamatta jättäminen Armeija keskeytymässä/poistettu armeijasta Kannatellen, Lavikainen - Oman tulevaisuuden suunnittelu - Toimeentulon parantaminen - Koulutukseen hakeutuminen - Omien vahvuuksien löytyminen - Arkielämään liittyvistä tavallisista asioista selviäminen - Osallistuminen harrastusja järjestötoimintaan - Paremmat sosiaaliset valmiudet Paula Saikkonen, Sanna Blomgren, Pekka Karjalainen ja Minna Kivipelto Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Alkoholin ongelmakäyttö Päihteet Vuorokausirytmi sekaisin Asunnottomuus Ongelmallinen rahankäyttö Työttömyys/ilman koulutusta Mielenterveysongelmat Mielialaongelmat Huono motivaatio Moniongelmaisuus Jää neljän seinän sisälle Käsittelemättömät asiat
Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. -Sokra-hanke Kiitos! Sokra - Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta koordinaatiohanke www/thl.fi/sokra Pohjois-Suomi Aluekoordinaattori Ritva Sauvola ritva.sauvola@diak.fi Tutkija Reija Paananen reija.paananen@diak.fi