PALVELUT 2017 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Hyväksyjä Hallitus 16.12.2016 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
2 Sisällys 1. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja palveluihin ohjautuminen... 3 1.1. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä lyhyesti... 3 1.2. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän henkilöstön osaaminen ja palautejärjestelmä... 3 1.3. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän palveluihin hakeutuminen... 3 2. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon laitoshoidon palvelutuotteet... 5 2.1. Pitkäaikainen laitoshoito... 5 2.1.1. Hoivapalvelu... 6 2.1.2. Vaativa hoivapalvelu... 6 2.1.3. Intensiivinen hoivapalvelu... 6 2.1.4 Kuntoutuspalvelu... 7 2.2. Lyhytaikainen huolenpito laitoshoidossa... 7 2.2.1. Lyhytaikainen huolenpito... 7 2.2.2. Kuntoutuspalvelu... 7 2.2.3. Päiväaikainen huolenpito... 8 3. Asumista tukevat palvelut... 9 3.1. Asumisenpalvelut... 9 3.1.1. Tuettu asuminen (matalan tuen tarve)... 10 3.1.2. Ohjattu asuminen (vähäinen tuen tarve)... 10 3.1.3. Vahvasti ohjattu asuminen (kohtalainen tuen tarve)... 10 3.1.4. Autettu asuminen (kattavan tuen tarve)... 10 3.1.5. Vahvasti autettu asuminen (suuri tuen tarve)... 11 3.1.6. Kaiken kattava tuen tarve... 11 3.1.7. Erittäin vaativa tuen tarve... 11 3.2. Lyhytaikainen huolenpito asumisen palveluissa... 12 3.2.1. Päiväaikainen huolenpito... 12 3.3. Muuttovalmennus... 12 3.3.1. Henkilökohtainen muuttovalmennus... 12 3.3.2. Ryhmämuotoinen muuttovalmennus... 13 4. Päiväaikainen toiminta... 14 4.1. Yleistä... 14 4.2. Palvelut... 15 4.2.1. Erityiskoulutus... 15 4.2.2. Vahvasti tuettu erityiskoulutus... 15 4.2.3. Päivätoiminta (osallisuutta tukeva toiminta)... 15 4.2.4. Päivätoiminta pienryhmässä... 16 4.2.5. Vahvasti tuettu päivätoiminta... 16 4.2.6. Kulttuuripaja-toimita... 16 4.2.7. Työtoiminta... 16 4.2.8. Avotyötoiminta... 17 4.2.9. Tuettu työ... 17 5. Eskoon asiantuntijapalvelut... 18 5.1. Yleistä... 18 5.2. Tutkimus- ja arviointipalvelut... 18 5.2.1. Tutkimuskäynti / Ohjauskäynti... 18
2 5.2.2. Tutkimus... 18 5.2.3. Laaja tutkimus... 19 5.2.4. Terapia... 19 5.2.5. Ryhmäterapia ja -ohjaus... 19 5.2.6. Aikaperustainen taksa... 19 5.3. Jalkautuvat neuropsykiatriset palvelut... 19 5.3.1. Neuropsykiatrinen mielenterveystyö... 19 5.3.2. Tehostettu neuropsykiatrinen mielenterveystyö... 20 5.3.3. Perusautismikuntoutusohjaus... 20 5.3.4. Tehostettu autismikuntoutusohjaus... 20 5.3.5. Tilannearvio... 20 5.3.6. Tukitiimi... 21 5.3.7. Koulutus... 21 6. Lastensuojelulain mukainen toiminta... 22 6.1. Yleistä... 22 6.2. Palvelut... 22 6.2.1. Sijaishuollon perusmaksu... 22 6.2.2. Sijaishuollon erityisen tuen maksu... 23 6.2.3. Sijaishuollon intensiivisen tuen maksu... 23 6.2.4. Sosiaalipäivystyssijoitus... 24 6.2.5. Itsenäisen elämän opettelu Vanamossa, vaihe I... 24 6.2.6. Itsenäisen elämän opettelu Vanamossa, vaihe II... 25 6.2.7. Itsenäisen elämän opettelu nuoren omassa kodissa... 25 6.2.8. Valvotut / tuetut tapaamiset Lasten- ja nuortenkoti Vanamossa... 25 7. Vammaispalvelulain mukainen toiminta... 26 7.1. Henkilökohtaisen avun keskus (Opus Eskoo)... 26 7.1.1. Ohjaus- Ja rekrytointipalvelut, palkanmaksupalvelut... 26 7.1.2. Kuntayhteistyö... 26 7.1.3. Työnohjaus ja koulutuspalvelut... 26 7.2. Tulkkauspalvelut... 27 7.2.1. Eskoon tulkkauspalvelut... 27 8. Aistikeskus Sateenkaari... 28 9. Sosiaaliasiamiehen palvelut... 29 10. Suoritehinnat 2017... 30
3 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja palveluihin ohjautuminen 1.1. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä lyhyesti Eskoon kuntayhtymän toiminta-alue kattaa kahden maakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen. Maakunnissa on yhteensä 31 kuntaa ja asukkaita on yhteensä 373 722. Alueellisen selvitystyön 2014 mukaan alueella oli kehitysvammahuollon palvelujen käyttäjiä 1719 ja 1494 henkilöllä oli kehitysvamma diagnoosi. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, verkostoitunut palvelujen kehittäjä ja tuottaja. Kuntayhtymän toiminnassa korostuvat asiakkaan elämänkaaren eri vaiheissa ja monitahoisissa tilanteissa tarvittavat vammaispalvelut. Palvelut tuotetaan yksilöllisesti ja kilpailukykyisesti. Kuntayhtymän visio: Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten palvelutarpeiden osaava arvioija, tukija ja palvelujen tuottaja. Kuntayhtymän arvoina ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullisuus ja uudistumiskyky. 1.2. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän henkilöstön osaaminen ja palautejärjestelmä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista. Käytämme joka vuosi yhden prosentin verran henkilöstömenoistamme pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen. Henkilöstörakenteemme on monipuolinen ja moniammatillinen. Henkilöstömitoituksen ja kelpoisuusvaatimusten osalta palvelutoimintamme täyttää kaikki lainsäädännön ja viranomaistahojen (esim. AVI) vaatimukset. Henkilöstömitoituksemme rakennetaan aina asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Vastaamme mielellämme henkilöstöä ja sen osaamistasoa koskeviin kysymyksiin. Voitte osoittaa kysymykset joko palveluyksiköidemme esimiehille, vastuualueen johtajillemme tai suoraan kuntayhtymän johtajalle. Yhteystiedot löydätte kotisivuiltamme. Keräämme säännöllisesti palautetta sertifioidun johtamisjärjestelmämme mukaisesti sekä asiakkailta että henkilöstöltä. Asiakkaamme ja kunnat voivat antaa meille suoraa palautetta www.eskoo.fi palaute sivujen kautta. Käsittelemme saadut palautteet aina ripeästi ja vastaamme kaikkiin meille annettuihin kysymyksiin 1.3. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän palveluihin hakeutuminen Palveluihin hakeudutaan ottamalla yhteyttä kotikunnan vammaispalveluista vastaavaan sosiaalityöntekijään, joka ottaa sitten yhteyttä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kuntoutussuunnittelijaan. Mikäli palvelujen tarvitsija ottaa yhteyttä suoraan Eskooseen, niin kuntoutussuunnittelija on yhteydessä kotikunnan vastuuhenkilöön. Palvelujen toteuttamisen lähtökohtana ovat kuntayhtymän arvojen ja strategian mukaisesti asiakkaiden yksilölliset elämänsuunnitelmat ja niiden kautta määritellyt palvelutarpeet. Niiden selvittämisessä käytämme apuna muun muassa yksilökeskeisen suunnittelun menetelmiä ja välineitä sekä
4 Toimi-psykososiaalisen toimintakyvyn menetelmää. Näiden avulla pääsemme aidosti kuulemaan asiakkaita heitä itseään koskevissa elämän ja asumisen liittyvissä asioissa. Palvelujen sisältö räätälöidään aina yksilökohtaisesti palvelemaan jokaisen asiakkaan yksilöllisiä tavoitteita ja tarpeita. Kuntayhtymän järjestämät palvelut on tuotteistettu. Tuotteistuksella on pyritty varmistamaan asiakaslähtöinen, läpinäkyvä ja jäsenkuntia tasapuolisesti kohteleva toimintatapa. Palvelut 2017 ovat apuna asiakkaiden yksilöllisiä suunnitelmia laadittaessa.
5 2. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon laitoshoidon palvelutuotteet 2.1. Pitkäaikainen laitoshoito Laitosasumisen palvelut tulevat kysymykseen silloin, kun asiakkaalle ei ole riittävän tukevia palveluja asumispalveluissa. Pitkäaikainen laitosasuminen on tarkoitettu henkilöille, joilla on ympärivuorokautista avun tarvetta psyykkisellä, fyysisellä ja/tai sosiaalisella alueella. Palvelua annetaan kaikille ikäryhmille, vaikka pääsääntöisesti laitosasumisessa asuu aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat paljon toisen ihmisen hoitoa, apua ja tukea päivittäisissä toimissaan. Laitosasumisen tavoitteena on mahdollisimman hyvä elämän laatu ja elämän hallinta. Laitosasumisessa palvelu pitää sisällään kokonaisvaltaisen hoidon ja kuntoutuksen, joka lähtee aina henkilön yksilöllisestä tarpeesta. Pitkäaikainen laitosasuminen sisältää hoidon, avun, ohjauksen, päivätoiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan sekä lääkinnälliset palvelut. Kehitysvammaiselle henkilölle pyritään tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja, joiden avulla hän voi elää oman näköistään elämää. Laitososastoissa asukkaita autetaan, hoidetaan ja tuetaan yksilöllisesti ottaen huomioon kunkin asukkaan henkilökohtainen avun, tuen, hoidon ja ohjauksen tarve. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, henkilökohtainen suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi ja palvelusuunnitelma sekä tarvittaessa kuntoutussuunnitelma. Henkilökohtaisissa suunnitelmissa käytetään YKStyökaluja apuna. Psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen käytetään Kehitysvammaliiton Toimi- työvälinettä. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymällä palvelukeskuksen alueella on viisi laitososastoa: Metsätäti, Kuusikoto, Neliapila, Tuulentupa ja Kotopihlaja. Pitkäaikaisessa laitosasumisessa asuville asukkaille järjestetään seuraavat asiat: terveydenhuolto- ja kuntoutuspalvelut lääkinnällinen hoito ateriat päivittäiset toiminnot kuten uni, puhtaus, ihonhoito, WC-toiminnot, pukeutuminen, vaatehuolto asiointi ja henkilökohtaiset asiat liikkuminen ja ulkoilu asunnon siisteys virikkeellinen toiminta sosiaalisten suhteiden ja osallisuuden tukeminen tuettu päätöksenteko ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
6 Asukkaat kustantavat omat henkilökohtaiset viriketoimintaan liittyvät maksunsa itse, kuten pääsyliput erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. 2.1.1. Hoivapalvelu Hoivapalvelun asukas tarvitsee apua, tukea, hoitoa ja valvontaa kaikkina vuorokauden aikoina selvitäkseen päivittäisistä toiminnoistaan ja oman elämän hallinnastaan. Palvelun tarkoituksena on vastata kehitysvammaisen asukkaan perustarpeiden tyydyttämisestä ja huomioidaan asukkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Hoivapalvelun asukkaan päivittäisten toimintojen tyydyttäminen onnistuu sanallisen ohjauksen tuella tai hän tarvitsee siihen henkilökunnan apua ja tukea. Arkipäivän tilanteissa ei esiinny sellaisia haastavia tilanteita tai aggressiivista käytöstä, jotka vaikeuttavat arjessa selviytymistä. Vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa osaa solmia ja pitää yllä vuorovaikutussuhteita tai tarvitsee siihen rohkaisua ja tukea henkilökunnalta. Tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja säilyttäminen. Asukkaan päivä- ja viriketoiminta tapahtuu laitososaston toimesta. 2.1.2. Vaativa hoivapalvelu Vaativan hoivapalvelun asukas tarvitsee paljon apua, tukea, hoitoa ja valvontaa kaikkina vuorokauden aikoina selvitäkseen päivittäisistä toiminnoistaan ja oman elämän hallinnastaan. Palvelun tarkoituksena on vastata kehitysvammaisen asukkaan perustarpeiden tyydyttämisestä ja huomioidaan asukkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Vaativan hoivapalvelun asukas vaatii päivittäisissä toiminnoissaan paljon henkilökunnan apua, tukea ja hoitoa. Pysyvän sairauden lääkinnällinen tai muu hoito lisäävät hoidon tarvetta. Arkipäivän tilanteissa voi esiintyä haastavia tilanteita, jotka vaikeuttavat arjessa selviytymistä ja näin hoidontarve on ohjauksellisesti runsas tai tarvitsee runsaasti valvontaa. Asukas tarvitsee tavoitteellista ohjaamista ja kuntouttavaa toimintaa, jolloin varataan riittävästi aikaa eri toimintojen opetteluun, jolloin tavoitteena on toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen. Asumis- ja muuttovalmennukseen osallistu asukas tarvitsee ennen muuttoa tukea ja apua liittyen muuttoon uuteen yksikköön. Asukas tarvitsee lisäksi yksilöllisiä palveluja erityistyöntekijöiltä. Asukkaan päivä- ja viriketoiminta tapahtuu laitososaston toimesta tai hän osallistuu ulkopuoliseen toimintaan. 2.1.3. Intensiivinen hoivapalvelu Intensiivisen hoivapalvelun asukas tarvitsee erittäin paljon henkilökunnan apua, tukea, hoitoa ja valvontaa kaikkina vuorokauden aikoina selvitäkseen päivittäisistä toiminnoistaan ja oman elämän hallinnastaan. Palvelun tarkoituksena on huolehtia kehitysvammaisen asukkaan perustarpeiden tyydyttämisestä ja huomioidaan asukkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Intensiivisen hoivapalvelun asukas vaatii lisähenkilökuntaa henkilökohtaisten ominaisuuksien takia, esimerkiksi haastavan käyttäytymisen, jatkuvan valvonnan tai runsaan hoidon, avun ja tuen tarpeen takia. Normaalin henkilöstön lisäksi tarvitaan lisähenkilökuntaa, jotta tavoitteellinen ja turvallinen apu ja tuki yksilöllisesti mahdollistuvat. Asukkaiden yksiköllisten tarpeiden mukaan suunnitellaan lisähenkilökunnan määrä.
7 Intensiivisen hoivapalvelun asukas tarvitsee jatkuvaa tarkkailua ja jatkuvaa henkilökunnan läsnäoloa. Hoidontarve on sekä auttamisen että ohjauksellisen osalta runsasta. Perustarpeiden hoidontarve voi olla kaikissa päivittäisissä toiminnoissa auttamista ja avun ja tuen tarve voi olla elintärkeää. Haastavia tilanteita ja voimakkaita reagointeja voi esiintyä arjen tilanteissa ja niistä johtuen henkilökunnan läsnäolo on turvallisuudesta johtuen välttämätöntä. Moniammatillisen tiimin tuki on henkilön ja yhteisön käytettävissä. Asukkaalle räätälöidään hänelle sopiva yksilöllinen työ- ja viriketoiminta. 2.1.4 Kuntoutuspalvelu Kuntoutuspalvelu on käytössä pitkäaikaisessa laitoshoidossa Tuulentuvan Mielenterveysyksikössä ja Jousto-yksikössä, kun asiakkaan lyhytaikaisena tutkimus- tai kuntoutusjaksona alkanut osastojakso jatkuu yli kolmen kuukauden ajan. Katso 2.2.2 Kuntoutuspalvelu. 2.2. Lyhytaikainen huolenpito laitoshoidossa 2.2.1. Lyhytaikainen huolenpito Palvelun tavoitteena on tarjota asiakkaille yksilöllisesti suunniteltua lyhytaikaista huolenpitoa. Lyhytaikaista huolenpitoa järjestetään lapsille, nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ympäri vuorokauden. Tavoitteena on perheiden jaksamisen ja hyvinvoinnin tukeminen, erityistä tukea tarvitsevan henkilön kasvun ja itsenäistymisen tukeminen sekä erilaisten tutkimusjaksojen aikana tuen ja avun tarpeen kartoittaminen. Lyhytaikaista huolenpitoa järjestetään myös omaishoidon vapaapäivien aikana. Lyhytaikaisissa huolenpidon jaksoissa pyritään tarjoamaan asiakkaille sekä viikonloppuja että arkipäiviä, Jaksojen pituudet suunnitellaan yksilöllisesti yhdessä kotikunnan, asiakkaan, Eskoon sosiaalityöntekijän ja osaston kesken. Asiakkaan avun, tuen ja valvonnan/ seurannan mukaan määritellään hinta ja lisähenkilökunnan tarve. 2.2.2. Kuntoutuspalvelu Kuntoutuspalvelu on käytössä seuraavilla jaksoilla: Tuulentuvan Mielenterveysyksikössä ja Jousto-yksikössä, joissa palvelun tarkoituksena on tarjota yksilöllinen, asiakkaan tarpeista lähtevä tutkimus- tai kuntoutusjakso valvotussa, turvallisessa ympäristössä erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle tai aikuiselle. Asiakkaalla voi olla mielenterveydellisiä tai käyttäytymisen haasteita. Ohjauksen ja tuen tarve voi olla suuri. Jakson suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistuu yksikön moniammatillinen työryhmä yhdessä asiantuntijapalvelujen kanssa. Jakson pituus arvioidaan yksilöllisesti. Asiakkaan psyykkistä vointia, elämäntilannetta, toimintakykyä ja tuen tarvetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti osastojakson aikana. Asiakkaalle tarjotaan tavoitteellista ohjausta ja tukea sekä kuntouttavaa toimintaa tavoitteena toimintakyvyn edistäminen. Palavereissa jakson aikana ja päättyessä arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista ja käydään läpi esille tulleita asioita mm. asiakkaan toimintakyvystä ja psyykkisen tuen tarpeesta. Jakso tapahtuu yhteistyössä perheen, kotikunnan ja muiden asiakkaan elämään
8 liittyvien tahojen kanssa. Jaksosta tehdään kirjallinen yhteenveto, joka lähetetään ennalta sovituille tahoille. Yksikön työntekijä soittaa kahden kuukauden kuluttua osastojakson päättymisestä seurantasoiton. Tutkimus- ja kuntoutusjaksot Eskoon osastoilla yhteistyössä Asiantuntija-palvelujen kanssa Koululaisten leirit, kurssit ja yksilölliset kuntoutusjaksot Aikuisten kuntokurssit 2.2.3. Päiväaikainen huolenpito Laitoshoidossa on mahdollisuus myös päiväaikaiseen huolenpitoon. Se on lyhytkestoinen, enintään 12 h:n hoitojakso. Kun asiakkaan perhe tarvitsee lyhytaikaisen turvallisen hoitopaikan esim. koulun jälkeen, asioinnin, poikkeuksellisen työajan tai muun vastaavan tilanteen vuoksi, voi asiakas tulla tarvittavaksi ajaksi laitososastolle. Päiväaikaisessa huolenpidossa on mahdollisuus ruokailuun ja asiakas saa tarvittavan hoidon, avun, tuen sekä ohjauksen. Mikäli asiakkaan avun, tuen ja ohjauksen tai valvonnan määrä on suuri, päiväaikaiselle huolenpidolle määritellään yksilöllinen hinta ja / tai mahdollinen lisähenkilökunnan tarve.
9 3. Asumista tukevat palvelut 3.1. Asumisenpalvelut Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä tuottaa yksilöllisiä asumisenpalveluja ja itsenäistä elämää tukevia palveluja eri tavoin vammaisille henkilöille ja muille erityisryhmille. Palveluiden toteuttaminen perustuu kuntayhtymän strategian mukaisesti yksilöllisen, turvallisen ja hyvän elämän luominen asiakkaille yksilöllisissä elämäntilanteissa. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymällä on tarjota monipuolisia asumisenpalveluja Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella. Asumispalveluyksiköt sijaitsevat Kärjen kortteeri, Helakoti ja Kotomarkki Seinäjoella Palvelukeskuksen alueella, Louhenkadun asumispalveluyksikkö Seinäjoen Pohjan kaupunginosassa, Merituuli Kristiinankaupungissa, Toukoranta Vaasan Tervajoella ja Kotilinna Pietarsaaressa. Asumisenpalvelut sisältävät asunnon sekä jokapäiväisessä elämässä tarvittavan avun, tuen ja ohjauksen. Apu, tuki ja ohjaus on suunniteltu yksilöllisesti huomioiden jokaisen yksilölliset tarpeet ja toiveet. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhdessä hänen kanssaan yksilökeskeinen elämänsuunnitelma, henkilökohtainen suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi ja palvelusuunnitelma sekä tarvittaessa kuntoutussuunnitelma. Yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa käytetään YKS- työkaluja apuna. Psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen käytetään Kehitysvammaliiton Toimi- työvälinettä. Asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Asiakkaalle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan, mm. palvelujen sisällössä ja toteuttamisessa. Asumispalvelut voivat sisältää apua, tukea ja ohjausta seuraavissa asioissa: terveydenhuolto- ja kuntoutuspalvelut lääkinnällinen hoito ateriat päivittäiset toiminnot, kuten puhtaus, ihonhoito, WC-toiminnot, pukeutuminen, vaatehuolto liikkuminen ja ulkoilu asunnon siisteys arkielämän kuuluva asiointi sosiaalisten suhteiden ja osallisuuden tukeminen tuettu päätöksenteko ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Asumispalveluyksiköissä asuva asukas maksaa itse vuokran, ateriat, lääkkeet, lääkäripalvelut, omaan hygieniaan liittyvät tarvikkeensa sekä omat henkilökohtaiset tavaransa ja menonsa.
10 3.1.1. Tuettu asuminen (matalan tuen tarve) Tuettu asuminen on tarkoitettu asiakkaalle, joka asuu omassa asunnossaan ja pystyy huolehtimaan asioistaan omatoimisesti suullisen ohjauksen ja tuen avulla. Asiakkaan fyysinen toimintakyky tulee olla hyvä ja asiakkaan tulee pystyä huolehtimaan asioistaan omatoimisesti matalan tuen avulla. Tuettuun asumiseen sisältyy yksilöllisesti suunniteltu tarpeen mukainen tuki, joka voi olla päivittäinen tai muutaman kerran viikossa tai viikoittainen. Tuen avulla asiakasta tuetaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja asioistaan. Tukikäynti tehdään asiakkaan kanssa ennalta sovitusti joko asiakkaan omassa asunnossa tai muussa sovitussa paikassa. Akuuteissa tilanteissa tuetussa asumisessa asuva tietää, mistä voi pyytää tarvittaessa apua. Asiakkaan kotona tapahtuvassa palvelussa lähtökohtana on aina asiakkaan arvojen, itsemääräämisoikeuden, aikataulujen ja hänen oman kodin kunnioittaminen. 3.1.2. Ohjattu asuminen (vähäinen tuen tarve) Ohjattu asuminen on tarkoitettu asukkaalle, joka selviytyy melko itsenäisesti päivittäisissä toimissaan, mutta osaa pyytää/hälyttää tarvittaessa apua. Asukkaalla on taitoa ja kykyä toimia ohjatusti elämän eri osa-alueilla. Asukasta kannustetaan ja ohjataan omatoimisuuteen sekä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Asukas pyrkii huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan ja oman elämän hallinnastaan melko omatoimisesti. Tuentarve korostuu muutosten tai kriisien yhteydessä. Ohjatussa asumisessa asukas pienen tuen ja kannustuksen avulla kykenee selviämään itsenäisen asumisen haasteista. 3.1.3. Vahvasti ohjattu asuminen (kohtalainen tuen tarve) Vahvasti ohjattu asuminen on tarkoitettu asukkaalle, joka ei välttämättä tarvitse henkilökunnan apua ja tukea sekä valvontaa ympärivuorokautisesti selvitäkseen päivittäisistä toiminnoistaan ja oman elämän hallinnastaan. Asukas ei välttämättä tarvitse yövalvontaa, mutta tarvittaessa osaa itse pyytää/ hälyttää apua. Asukkaalla on taitoa ja kykyä toimia ohjatusti elämän eri osa-alueilla. Asukasta kannustetaan ja ohjataan omatoimisuuteen sekä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Asukas pyrkii huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan mahdollisimman itsenäisesti sanallisen ohjauksen avulla. Vahvasti ohjatussa asumisessa asukas voi kuitenkin tarvita henkilökunnalta erilaista tukea ja ohjausta yksilöllisen tarpeen mukaisesti esim. fyysisessä, psyykkisessä ja/tai sosiaalisessa toimintakyvyssä. 3.1.4. Autettu asuminen (kattavan tuen tarve) Autettu asuminen on tarkoitettu asukkaalle, joka tarvitsee tukea ja apua sekä valvontaa ympärivuorokautisesti selvitäkseen päivittäisistä toiminnoistaan ja oman elämän hallinnastaan. Asukkaat eivät kykene itsenäisesti huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja he tarvitsevat tukea monilla elämän osaalueilla. Heillä oman elämän ja elinympäristön kontrollointi on mahdollista vain osittain.
11 Autettu asuminen sisältää kaiken sen tuen ja avun, mitä asukas tarvitsee yksilöllisen suunnitelmansa mukaan (päivittäiset toiminnat, kodinhoito, asiointi, terveyden ylläpitäminen, sosiaaliset suhteet ja vapaa-ajan vietto). Autetussa asumisessa asukasta autetaan ja tuetaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja kannustetaan omatoimisuuteen, mutta henkilökunnan tuki ja apua on kuitenkin oleellista. Asukkaan toimintakyky vaikuttaa siihen, kuinka paljon tukea ja apua hän tarvitsee päivittäisissä toiminnoissaan tai muilla elämän osa-alueilla oman arjen- ja elämänhallinnan ylläpitämiseksi. 3.1.5. Vahvasti autettu asuminen (suuri tuen tarve) Vahvasti autettu asuminen on, samoin kuin autettu asuminen, asukkaan asumisen ja elämänhallinnan tukemista, ohjausta ja avustamista yksilöllisten tarpeiden ja asukkaan kanssa tehdyn yksilöllisen suunnitelman mukaan. Vahvasti autettu asuminen on tarkoitettu asukkaalle, joka tarvitsee apua ja tukea ympärivuorokautisesti erityispiirteensä, perushoidollisten tarpeittensa tai käyttäytymisensä vuoksi sekä näistä johtuen tarvitsee tarkempaa valvontaa ja /tai seurantaa. Vahvasti autetun asumisen asukas tarvitsee mm. runsaasti fyysistä avustamista, ohjausta ja /tai tukea päivittäisissä toiminnoissaan tai omasta tai toisten turvallisuudesta johtuen huolehtimista, seurantaa tai valvontaa. Asukkaan toimintakyky vaikuttaa siihen, kuinka paljon tukea ja apua hän tarvitsee päivittäisissä toiminnoissaan tai muilla elämän osa-alueilla oman arjen- ja elämänhallinnan ylläpitämiseksi. 3.1.6. Kaiken kattava tuen tarve Kaiken kattava tuen tarve on tarkoitettu asukkaalle, joka tarvitsee arkielämän asioissa ja päivittäisissä toiminnoissa kaiken kattavaa tukea ja apua sekä valvontaa esim. autismin tai muun tarpeen mukaan. Asiakas tarvitsee yksilöllisen ohjauksen arjessa. Henkilökunnan työmenetelminä käytetään mm. YKS, struktuurit ja autismikuntoutuksellinen työote. Kaiken kattava tuen tarpeen asukkaalla on suuri tai erittäin suuri tuen tarve päivittäisissä toiminnoissa ja /tai jatkuva valvonnan tarve liikkumisessa sekä sisällä että ulkona ja muiden palvelunkäyttäjien huomioimisessa. Kommunikoinnissa käytetään vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä, joita sovelletaan yksilöllisesti sekä huomioidaan henkilön aistiherkkyydet. 3.1.7. Erittäin vaativa tuen tarve Erittäin vaativa tuen tarve on tarkoitettu asukkaalle, joka tarvitsee työntekijöiden jatkuvan tuen ja avun sekä valvonnan esim. autismin tai muun tarpeen takia. Hän on täysin riippuvainen henkilökunnasta muiden kanssa ollessaan ja tarvitsee kokonaisvaltaista tukea ja apua päivittäisissä toiminnoissa. Henkilökunnan työmenetelminä käytetään YKS, struktuurit ja autismikuntoutuksellinen työote. Erittäin vaativan tuen tarpeen asukkaalla on jatkuvan valvonnan tarve ja ulkona liikkuessaan oudoissa paikoissa hän voi tarvita jopa kahden työntekijän läsnäolon. Kommunikoinnissa käytetään vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä, joita sovelletaan yksilöllisesti sekä huomioidaan yksilön
12 aistiherkkyydet. Aistiherkkyydet vaativat asumiselta joustavuutta, jollain ympäristöä arvioidaan ja muutetaan tilanteen niin vaatiessa. 3.2. Lyhytaikainen huolenpito asumisen palveluissa Asumispalveluyksiköissä järjestetään lyhytaikaista huolenpitoa aikuisille tai nuorille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Lyhytaikaisen huolenpidon tarkoituksena on asiakkaan välttämättömän huolenpidon, osallisuuden ja itsenäistymisen turvaaminen sekä vammaisen henkilön huolenpidosta vastaavien henkilöiden hyvinvoinnin ja tehtävästä suoriutumisen tukeminen. Jakson tavoitteena voi olla asiakkaan itsenäistymisen tukeminen/ harjoittelu, perheen tai muun hänestä huolehtivan henkilön tukeminen sekä auttaa perheitä jaksamaan järjestämällä mahdollisuus vanhempien tai omaishoitajien lomaan. Asiakkaalle suunnitellaan yksilöllisesti lyhytaikainen huolenpidon jakso, jossa hän saa tarvittavan yksilöllisen avun, tuen ja ohjauksen. Lyhytaikainen huolenpidon jakson pituus vaihtelee parista päivästä muutamaan kuukauteen. Asiakkaan tuen ja avun tarpeen sekä valvonnan/ tai seurannan mukaan määritellään hinta ja/ tai mahdollinen lisähenkilökunnan tarve. 3.2.1. Päiväaikainen huolenpito Asumispalveluyksiköissä on mahdollisuus myös päiväaikaiseen huolenpitoon. Se on lyhytkestoinen, enintään 12 h:n hoitojakso. Kun asiakkaan perhe tarvitsee lyhytaikaisen turvallisen hoitopaikan esim. koulun jälkeen, asioinnin, poikkeuksellisen työajan tai muun vastaavan tilanteen vuoksi, voi asiakas tulla tarvittavaksi ajaksi asumispalveluyksikköön. Päiväaikaisessa huolenpidossa on mahdollisuus ruokailuun ja asiakas saa tarvittavan avun, tuen ja ohjauksen. Mikäli asiakkaan avun, tuen ja ohjauksen tai valvonnan määrä on suuri, päiväaikaiselle huolenpidolle määritellään yksilöllinen hinta ja / tai mahdollinen lisähenkilökunnan tarve. 3.3. Muuttovalmennus Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kehitysvammaisilla ihmisillä ja heidän läheisillään on oikeus hyvään muuttoon ja muuttovalmennukseen. Muuttovalmennus muodostuu valmennuksesta ennen muuttoa, muuton aikana ja muuton jälkeen. 3.3.1. Henkilökohtainen muuttovalmennus Palvelu sisältää henkilökohtaisia tapaamisia, tutustumiskäyntejä ja muuttoon liittyviä käytännön järjestelyjen organisointia. Palvelua sovelletaan yksilöllisesti riippuen siitä mistä ja minne muutetaan.
13 Henkilökohtaisissa tapaamisissa käsitellään muuttoon liittyviä asioita. Palveluun kuuluu myös yksilöllisen muuttosuunnitelman laatiminen ja muutonsuunnittelupalaverin järjestäminen verkoston kesken. Muuttajan läheiset ovat muuttovalmennuksessa osallistuvia ja aktiivisia vaikuttajia. Muuttopäivänä muuttovalmentaja on mukana muutossa. Muuton jälkeen järjestetään kotiutumisen tukemista tukikäyntien muodossa yksilöllisen tarpeen mukaan sekä muuton tukirinki 1-2 kk muuton jälkeen. 3.3.2. Ryhmämuotoinen muuttovalmennus Palvelu sisältää muuttovalmennusmatkan suunnittelun, toteutuksen ja organisoimisen uutta asumisyksikköä perustettaessa. Prosessi alkaa 1v-6kk ennen yksikön käynnistymistä. Muuttovalmentajan työparina toimii Eskoon kuntoutussuunnittelija. Palvelua toteutetaan myös tiiviissä yhteistyössä kaupungin/kunnan ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa. Toteuttamistapoina ovat tapaamiset ryhmissä muuttajien ja läheisten kesken. Tapaamisiin voidaan pyytää myös asiantuntijavierailijoita. Toiminnassa käytetään erilaisia työskentelytapoja, jotka pohjautuvat yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun, aktiiviseen tukeen ja toiminnallisuuteen. Palvelu sisältää myös läheisten tukea ja ohjausta sekä vertaistoimintaa.
14 4. Päiväaikainen toiminta 4.1. Yleistä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymällä on palvelukeskuksen alueella Seinäjoella Erityiskoulutus- ja päivätoimintayksikkö Kaarisilta, Kristiinankaupungissa Suupohjan toimintakeskus, Vaasan Tervajoella Koivusillan työ- ja päivätoimintakeskus ja Pietarsaaressa työ- ja päivätoimintakeskus Veturi. Vammaisella henkilöllä on oikeus päiväaikaiseen toimintaan silloin, kun hän tarvitsee erityistä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja osallisuuden turvaavaa sekä toimintakykyä ylläpitävää palvelua. Päiväaikaisen toiminnan sisältö ja toteuttamistavat sovitaan kunkin asiakkaan kanssa yksilökeskeisessä suunnitelmassa (YKS) palvelutuotteen tarjoamissa puitteissa. Asiakkaan toimintakyvyn ja tuen tarpeen arviointi on jatkuvaa. Sosiaali- ja terveysministeriön TEOS-työryhmä on esittänyt työ- ja päivätoiminnan muuttamista työelämävalmiuksia edistäväksi sosiaaliseksi kuntoutukseksi ja osallisuutta edistäväksi sosiaaliseksi kuntoutukseksi. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) Työn ja päivätoiminnan valiokunta on julkaissut osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit. Laatukriteerien tarkoituksena on tukea palvelun tuottajia kehittämään nykyisiä työ- ja päivätoimintapalvelujaan kriteeristön osoittamaan suuntaan. Laatukriteerit sopivat työ- ja arviointivälineeksi niin palvelun tuottajille, kuin ostajille ja käyttäjille sekä valvontaviranomaisille. Laatukriteerit edellyttävät toimintakulttuurin muutosta sellaiseksi, että palvelun käyttäjät voivat tehdä itse omannäköisiä valintoja ja suunnitelmia, ja että heillä on vaikutusvaltaa itseään koskevissa päätöksissä. Palvelun käyttäjien tulee saada tukea omien tarpeidensa mukaan esimerkiksi ihmissuhteissa ja yhteisöihin liittymisessä, omien kykyjen hyödyntämisessä, kansalaisuuden toteutumisessa ja työllistymisessä. Laatukriteeristö muodostuu kymmenestä kriteeristä, joilla kuvataan millaista tukea palvelun käyttäjälle palvelussa tulisi tarjota. Asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Asiakkaalle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan, mm. palvelujen sisällössä ja toteuttamisessa. Työ- ja päivätoiminnassa on käytössä erilaisia kursseja, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon asiakkaiden toiveet ja tarpeet.
15 4.2. Palvelut 4.2.1. Erityiskoulutus Erityiskoulutus on tavoitteellista ohjaamista ja opetusta, jossa harjoitellaan tiedollisia taitoja. Lähtökohtana ovat aikuisuuteen liittyvät asiat. Toiminta on itsenäiseen elämään tukevaa ja tarkoitettu kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille. Toiminta on kasvatuksellista ja kuntouttavaa. Kaikessa toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota toimivaan kommunikaatioon. Koulutuksen kesto on 1-3 vuotta ja koulutukseen voivat hakeutua peruskoulunsa päättäneet tai muuten koulumaista opetusta tarvitsevat. Ryhmät muodostetaan toimintakyvyn ja tuen tarpeen mukaan. Suunnitelmaa seurataan ja arvioidaan vuosittain tai tarvittaessa. Erityiskoulutuksen tavoitteena on: asiakkaan arjentaitojen, elämänhallinnan ja opiskeluvalmiuksien vahvistaminen asiakkaan työelämän perusvalmiuksien kehittäminen asiakkaan jatko-opintoihin tai päiväaikaiseen toimintaan ohjaaminen Käytännössä toiminta sisältää äidinkielen ja matemaattisten taitojen ylläpitämistä ja vahvistamista, kädentaitoja, työtoimintaa, kotitaloutta, kodinhoitoa, vapaa-ajantoimintaa sekä musiikkia, liikuntaa ja ilmaisutaitoa. Toiminta toteutetaan pienryhmätoimintana. 4.2.2. Vahvasti tuettu erityiskoulutus Vahvasti tuettu erityiskoulutus sisältää samat tavoitteet ja osa-alueet kuin erityiskoulutuksessa. Se on tarkoitettu vaativimmille asiakkaille, jotka tarvitsevat jatkuvan tuen ja läsnäolon. Toiminnassa ja henkilöstön resursoimisessa huomioidaan asiakkaan vahvempi tuentarve osallistumisen, oman elämänhallinnan, arkielämän vuorovaikutustaitojen ja perushoidollisten tarpeiden osa-alueilla. Toiminta on pienryhmäopetusta. 4.2.3. Päivätoiminta (osallisuutta tukeva toiminta) Päivätoiminta on tavoitteellista, mielekästä päiväaikaista toimintaa, joka sisältää myös laaja-alaisiin tuen tarpeisiin vastaamisen ja kuntoutumisen tukemista. Päivätoiminta on asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan suunniteltua virikkeellistä toimintaa esimerkiksi aistikeskuksen avulla. Tavoitteena on rytmittää arkea mielekkäällä tavalla ja tukea aikuisen elämäntaitoja. Asiakkaan yhteiskunnallista osallisuutta ja kansalaisuuteen vahvistetaan tukemalla kommunikaatioita ja vuorovaikutusta. Ryhmissä harjoitellaan jokapäiväisen elämän taitoja, vahvistetaan minäkuvaa ja näin saadaan onnistumisen kokemuksia. Toiminta sisältää esimerkiksi työtä, joka mahdollistaa itsensä toteuttamisen työn keinoin, mutta jossa eivät täyty työsuhteen tunnusmerkit. Kurssitoiminta on kurssimuotoista, ennalta määritellyn pituista, tiettyyn aiheeseen liittyvää toimintaa. Kurssit toteutetaan kurssitarjottimen pohjalta ja kurssiin sisältyy tavoitteet.
16 4.2.4. Päivätoiminta pienryhmässä Päivätoiminta pienryhmässä tapahtuu asiakkaille, jotka tarvitsevat monipuolista tukea, ohjausta ja /tai avustamista päivittäisissä toimissa. Asiakkaan tilanne edellyttää henkilökunnan seurantaa, muttei kuitenkaan jatkuvaa valvontaa. Asiakas käyttää kommunikaatioon korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja /tai apuvälineitä ja tarvitsee tukea ympäristön tulkinnassa. Asiakkaan tilanne edellyttää pienryhmässä toimimista. Pienryhmässä toimiminen mahdollistaa jokaisen yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Toiminta suunnitellaan yksilöllisen tarpeen mukaan. 4.2.5. Vahvasti tuettu päivätoiminta Päivätoiminta vahvasti tuettuna on tarkoitettu vaativimmille asiakkaille, jotka tarvitsevat jatkuvan tuen ja seurannan tai erittäin paljon toisen henkilön apua ja tukea päivittäisiin toimintoihin. Henkilö ei kykene toimimaan ryhmässä, jossa on vain yksi ohjaaja. Toiminnassa huomioidaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet palvelusuunnitelman mukaisesti. Päivätoiminnassa harjoitellaan mm. sosiaalisia taitoja, jokapäiväisen elämän taitoja (paljon aistien kautta), tutustutaan ja kehitetään kehontuntemuksia ja aisteja esimerkiksi aistikeskuksen avulla, harjoitellaan koritehtäviä (esim. tunnustelut ja lajittelutehtäviä), käytetään luovuutta, tarjotaan asiakkaille uusia elämyksiä ja kokemuksia esimerkiksi ulkoilun ja retkeilyn avulla. Toiminta on toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa. Toiminnassa kuvilla ja kuvakommunikaatiolla on suuri merkitys. Tarvittaessa yhteistyössä kotikunnan kanssa arvioidaan asiakkaan tarve vammaispalvelulain mukaiselle henkilökohtaiselle avustajalle. 4.2.6. Kulttuuripaja-toimita Kulttuuripainotteinen toimintaryhmä toimii neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoidon- ja kuntoutuksen tukena. Toiminnassa on sisäänrakennettu kuntoutuspolku, jossa tehdään asiantuntijoiden kanssa vahvasti yhteistyötä. Kulttuuripajassa yhdistyvät erilaiset luovat menetelmät ryhmän kiinnostuksen mukaan taiteen, mediakasvatuksen sekä vapaa-ajantoimintaan tukemisen kautta. Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) ja Hyvän Elämän Kompassi ovat osa toimintaa. Osallistuminen toimintaan sekä kesto suunnitellaan aina asiakkaan tarpeen mukaan. 4.2.7. Työtoiminta Työtoiminta on tavoitteellista, yksilöllisesti suunniteltua toimintaa, jonka tavoitteena on ylläpitää ja kehittää asiakkaiden kykyjä ja taitoja sekä tukea aikuisuutta ja itsenäistä elämää. Työtoiminnassa ote on asiakkaan omatoimisuutta tukevaa ja edistävää ohjaajien ollessa saatavilla koko toiminnan ajan. Toiminnan tarkoituksena on lisäksi rytmittää asiakkaan vuorokautta tarjoamalla hänelle mahdollisuuden asumisen ulkopuoliseen ohjattuun ja mielekkääseen toimintaan. Työtoiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä tai vielä vaadittavia taitoja työsuhteiseen työhön. Työtoiminnassa harjoitellaan ja toteutetaan erilaisia yksilöllisiä työtehtäviä: alihankintatöitä yrityksille, kuten pakkaamista ja kokoamista sekä päivittäisten töiden tekemistä, kuten siivousta, keittiötöitä ja ympäristöstä huolehtimista. Aikuisuutta, yhteiskunnallista osallisuutta ja vuorovaikutustaitoja tuetaan yksilö- ja ryhmäohjauksella, aikuiskoulutuksella sekä kurssitoiminnalla.
17 Työtoiminnasta asiakas voi halutessaan edetä työvalmennuksen kautta avotyötoimintaan ja tuettuun työhön, jos hänellä on kykyä suoriutua vaativimmista tehtävistä. Työvalmennus voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmävalmennuksena asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaalle laaditaan suunnitelma ja asetetaan tavoitteita. Käytännön kokemusta asiakas saa mm. harjoittelujaksojen kautta erilaisissa häntä kiinnostavissa työpaikoissa. 4.2.8. Avotyötoiminta Avotyötoiminta on sosiaalihuoltolain alaista työtoimintaa, jota järjestetään oikeilla työpaikoilla, kuten kaupoissa, keittiöissä, toimistoissa, pihatöissä jne. Avotyötoiminnassa ei noudateta työlainsääntöä vaan asiakas on pääsääntöisesti asiakassuhteessa toimintakeskukseen. Päivän pituus avotyötoimintapaikalla on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa mm. työtehtävien määrä ja asiakkaan toimintakyky. Asiakkaalle maksetaan avotyötoimintapäiviltä työosuusrahaa, joka on enimmillään 12 /pv verottomana eläkkeen lisäksi. Avotyötoiminnasta laaditaan aina avotyötoimintasopimus. 4.2.9. Tuettu työ Tuettu työ on työsopimukseen perustuvaa palkkatyötä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa osatyökykyisen henkilön työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Tuettuun työhön osallistuminen vaatii henkilöltä paljon itsenäisiä taitoja, kykyä osata pyytää ja tarvittaessa hakea apua sekä omatoimista kulkemista työpaikalle. Henkilön saama tuki työpaikalle suunnitellaan aina yksilöllisesti. Tuetussa työssä noudatetaan työsopimuslakia ja alan työehtosopimusta. Työllistyjä saa perehdytyksen ja verotettavaa palkkaa työnantajalta. Palkan määräytymiseen vaikuttaa mm. työpäivien määrä ja pituus. Palkan tulee kuitenkin vastata vähintään alan minimipalkkaa. Tuetussa työssä on huomioitava henkilön sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittaminen. Jos työsuhteisen työn kokonaisansio ylittää 743,84 /kk (vuonna 2016) jätetään eläke lepäämään. Työvalmentaja vastaa tuetun työn suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhdessä asiakkaan kanssa.
18 5. Eskoon asiantuntijapalvelut 5.1. Yleistä Asiantuntijapalveluissa toimii sosiaalityön, psykologian, eri terapiapalvelujen, kuntoutusohjauksen, autismikuntoutusohjauksen, mielenterveystyön sekä eri lääketieteen alojen ammattilaisia. Asiantuntijapalveluja voivat saada kehitysvammaiset sekä muut erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, heidän läheisensä ja lähityöntekijät. Asiakkaan kotikunnan vammaispalveluista vastaavien viranhaltijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä asiakkaiden palvelujen suunnittelussa. Työskentelytapana on moniammatillinen yhteistyö, jossa työryhmä toimii yhdessä asiakkaan, läheisten ja lähityöntekijöiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on arvioida ja tukea asiakkaan kehitystä, kuntoutusta ja omien voimavarojen käyttöönottoa. Läheisille ja peruspalvelujen työntekijöille annetaan tukea ja konsultaatiota erityisosaamista vaativissa kysymyksissä. Tutkimuksia, ohjausta ja kuntoutusta toteutetaan sekä Eskoon palvelukeskuksen toimitiloissa että lähipalveluna asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Asiakkaan palvelujen kokonaisuus suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti elämänkaaren eri vaiheissa. Lapsuusiässä painottuvat kehitykseen, oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyvät tutkimukset sekä kuntoutuksen suunnittelu ja ohjaus. Nuoret ja aikuiset tarvitsevat asiantuntijoiden tukea kysymyksissä, jotka liittyvät mm. opiskeluun, arjen hallintaan, psyykkisiin tai käyttäytymisen haasteisiin. Asiantuntijapalveluissa laskutusperusteena on asiantuntijakohtainen palvelukokonaisuus, jossa kunkin palvelutuotteen hinta perustuu annetun palvelun laajuuteen. Tällä tarkoitetaan sekä käytettyä aikaa että sisällöllistä laajuutta. Palvelutuote sisältää sekä välittömän että välillisen asiakastyön. Kullekin ammattiryhmälle on määritelty tuotekohtainen hinta. Moniammatillisessa työskentelyssä sosiaalityö sisältyy muiden ammattiryhmien palvelutuotteen hintaan eikä sitä laskuteta erikseen. Osa palveluista toteutetaan työparina tai työryhmänä 5.2. Tutkimus- ja arviointipalvelut 5.2.1. Tutkimuskäynti / Ohjauskäynti Yksittäinen suppea tutkimus, arviointi tai ohjauskäynti. Palvelu sisältää tarvittaessa yhteydenotot asiakkaan verkostoon ja/tai moniammatillisen yhteistyön. Käynti voi toteutua työntekijän toimitiloissa tai asiakkaan luona Kuntoutusohjaajan ohjauskäynti. Palvelu sisältää lapsen kuntoutuksen, vanhempien tai muiden läheisten ohjauksen, yhteistyön verkoston kanssa ja materiaalin valmistuksen. 5.2.2. Tutkimus Tutkimukset sisältävät 1-2 tutkimuskertaa pääsääntöisesti palvelukeskuksen toimitiloissa toteutettuna. Psykologin tutkimuksessa tutkimuskertoja voi olla 2-3. Palvelu sisältää asiakkaan alkuhaas-
19 tattelun, tutkimukset, palautepalaverin, tarvittavat lausunnot ja suositukset, moniammatillisen yhteistyön, tarvittavat yhteydenotot asiakkaan verkostoon ja välittömästi tutkimuksiin liittyvän lähihenkilöiden ohjauksen. 5.2.3. Laaja tutkimus Tutkimukset vaativat useita tutkimuskertoja ja/tai tarvitaan tavanomaista laajempia selvittelyjä. Osa tutkimuksista toteutetaan tarvittaessa asiakkaan luona. Palvelu sisältää asiakkaan alkuhaastattelun, tutkimukset, palautepalaverin, tarvittavat lausunnot ja suositukset, moniammatillisen yhteistyön, tarvittavat yhteydenotot asiakkaan verkostoon ja välittömästi tutkimuksiin liittyvän lähihenkilöiden ohjauksen. 5.2.4. Terapia Asiakkaan yksilöterapiakäynti. 5.2.5. Ryhmäterapia ja -ohjaus Ryhmässä toteutettu asiakkaan terapia tai ohjaus. Palvelu ei sisällä asiakkaan matkakustannuksia. Ryhmäohjauksena toteutetaan myös perheille kinestetiikan kursseja. 5.2.6. Aikaperustainen taksa Palvelutuotteiden lisäksi osa palveluista laskutetaan aikaperustaisella taksalla, jossa suorite on alkava 30 min. Aikaperustaista taksaa käytetään palveluissa, jotka eivät sisälly tuotevalikoimaan, esim. työntekijän osallistuminen verkostopalaveriin, työntekijän osallistuminen moniammatilliseen arviointitilanteeseen (ei omia tutkimuksia), seksuaalikasvatus ja neuvonta, lyhyt konsultaatio tai ohjauskäynti, lausunnon/todistuksen laatiminen ilman asiakkaan tapaamista, kommunikaatio- tai muun materiaalin valmistus. 5.3. Jalkautuvat neuropsykiatriset palvelut 5.3.1. Neuropsykiatrinen mielenterveystyö Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelu neuropsykiatriselle asiakkaalle. Palvelu sisältää psykososiaalista toimintakykyä tukevan keskustelun asiakkaan kanssa erilaisia terapeuttisia menetelmiä käyttäen. Asiakasta tavataan säännöllisesti joko asiakkaan omassa toimintaympäristössä tai työntekijän toimitilassa. Palvelu sisältää tarvittaessa yhteistyötä asiakkaan verkoston kanssa.
20 5.3.2. Tehostettu neuropsykiatrinen mielenterveystyö Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelu neuropsykiatriselle asiakkaalle ja lähiverkostolle monitahoisessa psykososiaalisessa ongelmatilanteessa tai akuutissa kriisitilanteessa. Asiakkaalla voi olla esimerkiksi jotakin seuraavista haasteista: vaikeuksia selviytyä arjesta, esimerkiksi koulussa, töissä taikka kotona haasteita käyttäytymisessä ahdistusta tai masennusoireita jumiutumista ja pakko-oireita Tavoitteet määritellään yhdessä asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä kanssa. Työskentelyssä hyödynnetään sovelletun ja kliinisen käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Palvelu sisältää psykososiaalista toimintakykyä tukevia keskusteluja asiakkaan kanssa erilaisia terapeuttisia menetelmiä käyttäen sekä tiiviin yhteistyön lähiverkoston kanssa. Palvelu toteutetaan asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Työntekijällä on moniammatillinen tiimi työn tukena. 5.3.3. Perusautismikuntoutusohjaus Autismikuntoutusohjaajan palvelu autismin kirjon henkilölle. Palvelu sisältää yksilöllistä kuntoutusta ja ohjausta asiakkaan toimintaympäristössä. Sisältää myös lähihenkilöiden ohjauksen. Tavoitteena on antaa keinoja ja tukea arjen hallintaan. 5.3.4. Tehostettu autismikuntoutusohjaus Autismikuntoutusohjaajan palvelu autismin kirjon henkilölle. Palvelu sisältää intensiivistä ja suunnitelmallista asiakkaan ja lähihenkilöiden ohjausta asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Tavoitteena on tukea arjen hallintaa ja ennaltaehkäistä haastavien tilanteiden syntymistä tai antaa tukea akuuteissa kriisitilanteissa. Palvelu sisältää materiaalin valmistamista ja tarvittaessa AAPEP/PEP- R/CARS arvioinnit. Tehostettu autismikuntoutusohjaus mahdollistaa nopean tarttumisen haastaviin tilanteisiin. 5.3.5. Tilannearvio Työparina toteutettava kokonaistilanteen arviointi, kun asiakkaalla tai yhteisöllä on kriisi tai huoli asiakkaan tilanteen kriisiytymisestä. Työpari tapaa asiakkaan ja lähihenkilöt 1-5 kertaa tilanteen monitahoisuudesta riippuen. Eri tahoja haastattelemalla kerätään esitiedot, asiakasta koskeva tiedot, yhteisöä koskeva tiedot ja henkilökuntaa koskevat tiedot. Työskentelyn perusteella tehdään yhteenveto tilanteeseen vaikuttaneista tekijöistä ja annetaan suositukset jatkotoimenpiteistä. Työparilla on tukena moniammatillinen tiimi. Ensiarvio ( 1 käynti)
21 Tilannearvio ( 3 käyntiä) Laaja tilannearvio (5 käyntiä) 5.3.6. Tukitiimi Moniammatillisen työryhmän (2-3 työntekijää) tukitiimipalvelu kehitysvammahuollon palveluyksikölle. Ensimmäinen kokoontuminen sisältää alkuarvioinnin tuen tarpeista yhdessä henkilökunnan kanssa ja sen jälkeen tukitiimi kokoontuu sovitun ajan ja määrän, kuitenkin vähintään kolme kertaa. Tukitiimeissä voidaan käsitellä sekä asiakkaaseen että yhteisön toimintaan liittyviä asioita. Tukitiimityöskentely sopii esim. aloittavan yksikön käynnistämisvaiheeseen, kun yksikölle haetaan yhteisiä toimintatapoja. Tukitiimi sopii myös yksiköille, jotka hakevat ratkaisuja haastavissa tilanteissa toimimiseen tai itsemääräämisoikeuslain mukaisten rajoitustoimenpiteiden määrittämiseen. 5.3.7. Koulutus Kuntayhtymän koulutukselle määrittelemän hinnoittelun mukainen taksa.
22 6. Lastensuojelulain mukainen toiminta 6.1. Yleistä Lasten- ja nuortenkoti Vanamo tarjoaa laadukkaita ja vahvasti resurssoituja lastensuojelun laitoshoidon palveluita erityishoitoa-, tukea ja kasvatusta tarvitseville lapsille. Lasten- ja nuortenkoti Vanamo on profiloitunut lapsiin, joilla on lievä tai keskivaikea kehitysvamma, neuropsykiatrisia diagnooseja (Asperger, autismin kirjon diagnoosit), käytös ja/tai tunne-elämän vaikeuksia, ADHD tai kehitysviive. Vanamoon sijoitettavien lasten iät vaihtelevat 0-18 ikävuoteen. Sijoituksen päättyessä Vanamossa voi jatkaa jälkihuollon asiakkaana itsenäistymisasunnossa 21 ikävuoteen saakka. Lasten- ja nuortenkoti Vanamon toiminta perustuu yksilöllisyyteen, turvallisuuteen, kodinomaisuuteen ja moniammatilliseen työyhteisöön. Lasten- ja nuortenkoti Vanamo muodostuu kahdesta osastosta; Kanervassa on kuusi paikkaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja Katajassa on neljä paikka kehitysvammaisille lapsille. Työntekijätiimi muodostuu sosiaaliohjaajista, sairaanhoitajista ja hoitajista. Lasten kasvatukseen liittyvistä asioista vastaa kasvatusvastaava ja koko talon toiminnasta palveluyksikön esimies. Vanamoon sijoitettujen lasten terveydenhuollosta ja lääkehoidosta vastaa lastenpsykiatri, joka käy talossa 1 krt/vkossa. Tämän lisäksi on mahdollisuus käyttää Eskoon palvelukeskuksen omia lääkäripalveluita. Lasten- ja nuortenkoti Vanamoon sijoitettujen lasten perheisiin tehdään perheohjausta 1-2 krt/kk. Perheohjauskäynnit sisältyvät sijaishuollon perus- ja erityisen tuen maksuihin 6.2. Palvelut 6.2.1. Sijaishuollon perusmaksu Lasten- ja nuortenkoti Vanamoon sijoitetut lapset saavat yksilöllistä hoitoa, huolenpitoa ja turvalliset kasvuolosuhteet. Sijoituksen aikana arjen kasvatustyötä ohjaa asiakassuunnitelmaan pohjautuva hoito- ja kasvatussuunnitelma, jota tarkistetaan 6 kk:n välein. Lasten tilanteista kertovat kausikoosteet toimitetaan sosiaalityöntekijöille ja vanhemmille kuukausittain. Tehdyistä rajoitustoimenpiteistä raportoidaan sosiaalityöntekijöille Lastensuojelulain mukaisesti. Lasten- ja nuortenkoti Vanamoon sijoitetuilla lapsilla on oma-aikuinen, joka lähimpänä vastaa lapsen asioista ja tekee yhteistyötä lapsen kotiin. Sijaishuollon perusmaksuun kuuluvilla lapsilla ei ilmene haastavaa käyttäytymistä, erityisen valvonnan tarvetta, lisähenkilöstön tarvetta tai tarvetta laajoihin erityisasiantuntijoiden palveluihin/kuntoutukseen. Sijaishuollon perusmaksuun sisältyy: Asuminen Ravinto Puhtaus Henkilökohtainen hygienia Vaatteet Terveydenhuolto
23 Lääkkeet Viikkoraha Kuljetuskustannukset kuntayhtymän alueen kuntiin Koulunkäyntiin liittyvät materiaalikustannukset Harrastuskulut Toimeentulotuen piirissä olevien lasten vanhemmille maksetaan ruokarahaa lapsen ollessa kotona 10 /pv Yhden erityisasiantuntijan tutkimus / suppea konsultaatio Erityisasiantuntijoiden tukitiimi 1 krt/kk 6.2.2. Sijaishuollon erityisen tuen maksu Sijaishuollon erityisen tuen maksuun sisältyy samat kustannukset kuin sijaishuollon perusmaksuunkin. Perusteena sijaishuollon erityisen tuen maksuun ovat seuraavat tekijät: Haastavaa käyttäytyminen Jatkuva valvonnan tarve Lisähenkilöstön tarve Pitkäkestoinen terapia, joka toteutuu Eskoon erityisasiantuntijoiden toimesta vähintään 1 krt/vko Lapsi tarvitsee vuosittain laajoja tutkimuksia Eskoon erityisasiantuntijoilta (vähintään 2-3 asiantuntijaa) Vauvat Lasta kuljetetaan kotilomille kuntayhtymän ulkopuolella sijaitseviin kuntiin vähintään 2 krt/kk 6.2.3. Sijaishuollon intensiivisen tuen maksu Sijaishuollon intensiiviseen maksuun sisältyy samat kustannukset kuin perusmaksuun ja erityisentuen maksuunkin. Perusteena sijaishuollon intensiivisen tuen maksuun ovat seuraavat tekijät: Lapsi tarvitsee arjessa 2 henkilöä ohjaustilanteissa Lapsen käyttäytyminen on aggressiivista Lapsi ei kykene käyttäytymisen haasteiden vuoksi käymään koulua tai koulua on vai 1-2 h/pv Lapsi ei kykene huolehtimaan arjen perusasioista kuten hygieniasta, ruokailusta, pukeutumisesta tai ulkoilusta itsenäisesti vaan tarvitsee niissä 1-2 henkilön ohjauksen Lapsi karkaa ulkoiltaessa Kuljetettaessa lasta kotilomille, on mukana oltava 2 työntekijää Lapselle tehdään lääkemuutoksia, joiden aikana valvonnan, ohjauksen ja hoidon tarve on merkittävä Lapsen hoitoon osallistuu konsultoivia erityisasiantuntijoita säännöllisesti (esim. neuropsykiatriaan erikoistunut lääkäri).
24 6.2.4. Sosiaalipäivystyssijoitus Lasten- ja nuortenkoti Vanamo ottaa vastaan myös sosiaalipäivystyksen kautta tulevia lapsia, joilla on kiireellisen sijoituksen tarve. Sijoitukset ovat maksimissaan viiden vuorokauden mittaisia. Sijoitus voi jatkua myös pidempään, mikäli Vanamon paikkaluku antaa siihen mahdollisuuden. Tällaisessa tapauksessa viiden vuorokauden jälkeen kunnalta perittävä maksu muotoutuu lapsen tarpeet huomioiden hinnaston mukaisesti. 6.2.5. Itsenäisen elämän opettelu Vanamossa, vaihe I Huostaanoton päättyessä voi jatkaa asumistaan Lasten- ja nuortenkoti Vanamossa sijaitsevassa itsenäistymisasunnossa. Nuori maksaa vuokraa asumisestaan ja saa vuokraan tukea Kelasta eläkkeensaajan asumistuen tai yleisen asumistuen perusteiden mukaan. Nuorelle tehdään hoitoja kasvatussuunnitelman kaltainen itsenäistymissuunnitelma, jonka mukaisesti ohjaus toteutetaan. Itsenäistymissuunnitelmaa tarkistetaan 6 kk:n välein. Nuori opettelee tavoitteellisesti itsenäiseen elämään liittyviä arjen asioita. Nuoren oma-aikuinen vastaa itsenäistymisen tukemisesta. Kohtaamiset aikuisen kanssa ovat päivittäisiä. Raporttiyhteenveto nuoren tilanteesta toimitetaan sosiaalityöntekijälle 2 kk:n välein. Itsenäisen elämän opetteluun Vanamossa sisältyy vaiheessa I: nuoren ohjaus ja tuki (arjenhallinnan taidot, omatoimisuuteen opettaminen) lääkkeet Vanamon oman lääkärin palvelut terveydenhoitoon 1-2 lämmintä ateriaa/pv (lounas/päivällinen) Vanamon järjestämään toimintaan osallistuminen Sijoittavalta kunnalta peritään palvelusta 200 /vrk Huostaanoton päättyessä voi jatkaa asumistaan Lasten- ja nuortenkoti Vanamossa sijaitsevassa itsenäistymisasunnossa. Nuori maksaa vuokraa asumisestaan ja saa vuokraan tukea Kelasta eläkkeensaajan asumistuen tai yleisen asumistuen perusteiden mukaan. Nuorelle tehdään hoitoja kasvatussuunnitelman kaltainen itsenäistymissuunnitelma, jonka mukaisesti ohjaus toteutetaan. Itsenäistymissuunnitelmaa tarkistetaan 6 kk:n välein. Nuori opettelee tavoitteellisesti itsenäiseen elämään liittyviä arjen asioita. Nuoren oma-aikuinen vastaa itsenäistymisen tukemisesta. Kohtaamiset aikuisen kanssa ovat päivittäisiä. Raporttiyhteenveto nuoren tilanteesta toimitetaan sosiaalityöntekijälle 2 kk:n välein. Itsenäisen elämän opetteluun Vanamossa sisältyy vaiheessa I: nuoren ohjaus ja tuki (arjenhallinnan taidot, omatoimisuuteen opettaminen) lääkkeet Vanamon oman lääkärin palvelut terveydenhoitoon 1-2 lämmintä ateriaa/pv (lounas/päivällinen) Vanamon järjestämään toimintaan osallistuminen