Lieson kylämaisemaa kesällä Kuvaus: Keijo Kääriäinen
1 JOHDANTO 1 1.1 Suunnitelman tausta ja tarve 1.2 Suunnitelman laadinta ja toteutus 2 LIESON KYLÄN ESITTELY 2.1 Historia 2.2 Sijainti 2.3 Väestö ja asuminen 2.4 Elinkeinot ja yritykset 2.5 Yhdistys- ja yhteistoiminta 2.6 Merkittäviä kohteita kylässä / alueella 3 KYLÄKYSELYN TULOKSET 3.1 Kyselyn toteuttaminen 3.2 Lieson kylän nelikenttä- eli SWOT analyysi 3.3 Tulevaisuudennäkymiä Lieson kylästä 3.4 Kylän kehittämistarpeet ja tavoitteet 4 KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA 5 TAPAHTUMAKALENTERI 2005 6 LIESON KYLÄTOIMIKUNNAN YHTEYSTIEDOT LIITTEET 1 Lieson palveluhakemisto 2 Kyselylomakkeet Kuljetetut polut eivät ruohotu hankkeesta 3 Tonttirekisteri
1 JOHDANTO 1.1 Suunnitelman tausta ja tarve Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan ja suunnittelemaan kylän tulevaa kehittämistä sekä kartoittamaan kylän eri toiminnat ja mahdollisuudet. Kyläsuunnittelutyön aikana kylätoimikunta on kokoontunut yhdessä työryhmän sekä kyläläisten kanssa pohtimaan kylän asioita. Kyläkokouksissa ja erilaisissa kylässä järjestettävissä tilaisuuksissa käydyt niin viralliset kuin vapaamuotoisetkin keskustelut ovat tärkein osa kyläsuunnitelmaa laadittaessa, koska tämä mahdollistaa kyläläisten omien konkreettisten tarpeiden edellyttämät toimenpiteet mahdollisesti toteuttamisasteelle saakka. Lyhyesti sanottuna: 2 Mitä tehdään? Miksi tehdään? Kehitetään tulevaisuuden Liesoa Jotta kylämme säilyy toimivana ja mukavana sekä turvallisena paikkana elää ja olla Kenelle tehdään? Kaikille Liesossa asuville ja tuleville kyläläisille kesäasukkaita unohtamatta Kyläsuunnitelma toimii epävirallisena yhteisenä oman kylän käyntikorttina tulevaisuuden kehittämisprojekteille. Neuvotteluissa yhteisöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kyläsuunnitelmaa voidaan pitää perustana ja apuna tavoitteiden toteuttamisessa. Kylä antaa kehityskykyisen ja innovatiivisen kuvan itsestään ylläpitämällä kyläsuunnitelmaa sekä päivittämällä sitä vuosittain. Monet EU-rahoituskanavat vaativat rahoitusvaatimusten liitteeksi kyläsuunnitelman, joka on tehty kyläläisten yhteistyönä. Ulkopuolista rahoitusapua haettaessa suunnitelma kylästä välittää tietoa rahoittajille kylän vahvasta hengestä sekä kehittämistahdosta, jolla tavoitteet saadaan toteutetuksi suunnitelman mukaisesti. Lieson kyläsuunnitelma on kyläläisten yhtenäinen näkemys kylän kehittämisestä. Kyläsuunnitelman vuosittainen seuranta ja siihen tehtävät muutokset tehdään yhdessä kyläläisten kanssa kylätoimikunnan toimeenpanemissa tapaamisissa. Tähän liittyvät esim. palveluhakemiston päivittäminen (yritysten tiedot), uudet ideat sekä kyläläisten näkemykset Lieson kehittämisestä.
1.2 Suunnitelman laadinta ja toteutus Hanke nimeltä Kuljetetut polut eivät ruohoitu teki asukas- ja kesäasukaskyselyn keväällä 2004, joka lähetettiin Lammin kylien vakituisille asukkaille ja kesäasukkaille. Kyselyn tulokset ovat toimineet SWOT analyysin pohjana, jota on täydennetty kyläläisten näkemyksillä. Kyläsuunnitelman toteutus alkoi kesällä 2004, jolloin kylätoimikunnan jäsenet ottivat tehtäväkseen kerätä tietoa kylästä esim. sen historiasta, sijainnista, palveluista, asukaskyselystä sekä yhdistystoiminnasta. Lieson kylätoimikunta järjesti kaikille kyläläisille 14.9.2004 tapaamisen koululla, jossa tarkasteltiin siihen mennessä kokoon saatua materiaalia ja kyläläiset toivat omia näkemyksiään esille kyläsuunnitelmaan lisättäväksi. Kyläsuunnitelman ns. raakileversio oli nähtävillä Lieson kaupalla 15. lokakuuta asti, jotta esim. yrittäjät saivat tarkistaa ja päivittää yritystensä tiedot palveluhakemistoon. Lisäksi raakileversioon oli mahdollista tehdä lisäyksiä sekä korjauksia. Kyläsuunnitelman esittely ja julkaisu maaliskuussa 2005. 3 2 KYLÄN ESITTELY 2.1 Historia Lieson kylän alkuhistoriasta on löydetty jälkiä jopa tuhannen vuoden takaa. Uljas Kiurun tekemissä muinaismuistokartoituksissa Lieson kylän alueelta on löytynyt 12 erilaista muinaisjäännöstä. Pääasiassa asutuksen kehittymiselle näille alueille on ollut syynä hyvät metsästysmaat ja järvet. Näistä tietenkin suurimpana Kuohijärvi sekä lukuisat muut pienemmät järvet kylän alueella, joiden vaikutus näkyy kylässä tänäkin päivänä. Kylän alkutaipaleen kehitys seuraa samoja periaatteita kuin muuallakin. On menty keräily-, metsästys- ja kalastustalouden kautta historiallisia teitä maanviljelykseen. Maatalous onkin ollut näihin päiviin asti suurin työllistäjä. Lieson kylän historiaan liittyy mm. Ruotsin kuninkaan Kaarle XI määräyksestä ( 1655 1697) perustettu Ruotusotamies-järjestelmä. Tämän takia kaukasenmäellä sijaitsi Ruotusotamiesten kylä Myös valtiopäivämiehiä on kylässämme ollut, Lieson Alhoisten Uoti Antinpoika ( 1751 1752).
Kukoistuskauttaan kylä alkoi elää 1900-luvun alussa, jolloin kylän isännät perustivat Lieson kylään sahan sekä meijerin. Kyläläisten perustama saha myytiin yksityisille omistajille ja saha oli toiminnassa 60-luvun alkupuolelle asti. 50-luvun alussa Aaltonen osti yhteisen meijerin ja perusti sen yhteyteen sikalan. Aaltosen omistama meijeri toimi vajaa 10 vuotta. 4 Lieson saha Kuvaus: Keijo Kääriäinen Kuohijärven eteläpäässä sijainneella sahalla oli suuri merkitys kylän asukasmäärään, koska sahalle uitettiin puuta kaukaa järven latvavesiltä sekä sivujoilta. Kuohijärvellä seilasi eri aikaan kaksi hinaajaa, Lieso 1 ja Lieso 2. Osuuskauppa ja Osuusliike Häme vuonna 1958 Kuvaus: Keijo Kääriäinen Näihin liittyen oli kylässä hyvin pitkään kaksi kauppaa Osuusliike Häme ja Osuuskauppa.
Lieso oli 1950-luvulla Lammin kunnan suurin kylä, jossa oli asukkaita hieman yli 1000. Lieson historiaan on aina kuulunut voimakkaana kesäasutus. Taiteilija Werner Åström asui sota-aikana Liesossa ja hänen vaimonsa Leena toimi sairaanhoitajana. Myöhemmin Åströmin pariskunta vietti monia kesiä kesäasunnossaan Liesossa. Taiteilija Leevi Madetoja vietti kesiään kaukasenmäellä ja käveli harjussa mietiskellen. Kesäasuntojen määrä lisääntyi Liesossa sodan jälkeen, jolloin pääkaupunkilaiset alkoivat hankkia mökkipaikkoja mm. Kuohijärven rannoilta. Koulu on kuulunut kylämme historiaan luonnollisena osana alkaen kiertokoulusta ja päättyen nykyiseen olemassa olevaan Lieson kouluun. Parhaimmillaan koulussa oli yli 100 oppilasta. Koululla on aina ollut tärkeä osa kylän historiassa, varsinkin vuosisadan alusta toimineeseen Lieson Nuorisoseuraan. Kylässä on ollut muutakin yhdistystoimintaa ja on edelleenkin. Yhdistyksistä mainittakoon Maamiesseura, Työväenyhdistys, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Metsästysseura. 5 2.2 Sijainti Lieson kylä sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Kanta-Hämeessä, Lammin kunnan pohjoispuolella. Lähimmät kaupungit Hämeenlinna ja Lahti ovat n. 40 km päässä kylästä.
2.3 Väestö ja asuminen 6 Kylässä on vakituisia asukkaita n. 190 ja kesäasukkaita keskimäärin 500. 2.4 Elinkeinot ja yritykset Lieson palveluhakemisto on liitteenä ja siitä löytyy palvelun tarjoajat Lieson kylässä. Liite 2 2.5 Yhdistys- ja yhteistoiminta Lieson kylän alueella toimivia yhdistyksiä ja yhteistoimintaa Lieson kylätoimikunta - ylläpitää kyläsuunnitelman päivitystä - toimii linkkinä kuntaan päin - järjestää kyläläisille keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista asioista - puh.joht. Ulla Vuorenpää GSM 040 5713 867 Lieson Maa- ja Kotitalousnaiset - yhdistää kylän naisia yhteisiin illanistujaisiin - järjestää yhdessä Nuorisoseuran kanssa heinäkuussa kesäjuhlat. Kesäjuhla kerää nykyiset ja entiset liesolaiset sekä kesämökkiläiset sankoin joukoin perinteiseen iltaan, jossa on näytelmän ja ohjelman päätteeksi tanssia. - järjestää vuoden mittaan 3-4 retkeä, joihin koko kylän väki on tervetullutta. - kuuluu osastona Pohjois-Lammin Maa- ja kotitalousseuraan, joka omistaa Vähä-Evolla sijaitsevan Maamiesseuratalon - puh.joht. Soili Franski GSM 0400 853749 Lieson Nuorisoseura - vireästi toimiva yhdistys - järjestää yhdessä Maatalousnaisten kanssa kesäjuhlan - kesällä jalkapallo-ottelu ukkomiehet poikamiehet kerää kyläläisiä koulun kentälle - uimahalli- tai teatterimatkoja kyläläisille - laskiaisrieha hevos- ja moottorikelkka-ajeluineen hernesoppaa unohtamatta. - puh.joht. Kari Silvonen puh. 040 5517 511
Lieson koulun vanhempainyhdistys 7 - toimii koululaisten hyväksi keräämällä esim. myyjäisillä varoja retkiä varten. - puh.joht. Mauri Mökkälä puh. 040 5196 357 Tapani Mattilan hirviseurue - hoitaa syksyisin hirvi- ja peurajahdin ja pitää päätteeksi hirvijuhlat. - yhteyshenkilö Tapani Mattila puh. 0400 300 422: Lieson Työväenyhdistys - Omistaa Lieson lavan, jossa pidetään mm. juhannustanssit - ja Maatalounaisten kesäjuhla. - puh.joht. Mauri Ojamäki puh 0400 204 044 Keskustan Lieson paikallisosasto - puh.joht. Timo Myyryläinen puh. 0500 552 641 Lieson Maaosakaskunta - hoitokunnan puh.joht. Juhani Lähde puh. 040 5459 180 Lieson Osakaskunta - hoitokunnan puh.joht. Juhani Lähde puh. 040 5459 180 4H kerho Lieson osasto - Sini Lindgren GSM 040 866 78 69 - Laura Mäkeläinen GSM 040 56 94 391 Vanajaveden Opisto - Kudontapiiri - Irja Myyryläinen puh. 6335 450 2.6 Merkittäviä kohteita kylässä/alueella Mettien mäki Kaukasen uimaranta yleinen ranta kaikkien käytössä Virkistysalue Hietasalon saaret Kuohijärvessä Lieson lava juhannustanssien ja kesäjuhlien paikka Salpausselän harju Miekanhiontakivi Lahdenpohjassa
3 KYLÄKYSELYN TULOKSET 8 3.1 Kyselyn toteuttaminen Kuljetut polut eivät ruohotu Lammilla hanke teki Lammin asukas- ja kesäasukaskyselyn keväällä 2004. Mika Lehtolaisen hanke jakoi lomakkeet keväällä 2004. 3.2 Lieson kylän nelikenttä- eli SWOT-analyysin tulokset Vahvuudet Heikkoudet - Kyläkoulu - Teiden kunto - Kyläkauppa - Kunnallinen vesiverkko - Kuohijärvi puuttuu - Ihmiset - Talvitapahtumia vähän - Rauhallinen paikka asua - Tyhjät talot Mahdollisuudet Uhat - Uusien asukkaiden hankinta - Kyläkoulun menettäminen - Uusia yrittäjiä Liesoon - Kyläkaupan puuttuminen - Kyläkoulun säilyttäminen - Ihmisten passiivisuus - Tonttien myynti 3.3 Tulevaisuudennäkymiä Lieson kylästä Kyläkaavan suunnittelu on tekeillä ja siihen lisätään maisemalliset tulevaisuudennäkymät Lieson kylästä. 3.4 Kylän kehittämistarpeet ja tavoitteet - Kyläkoulun ja kyläkaupan säilyttäminen lisää Lieson kylän vetovoimaa, jolloin uusien asukkaiden hankinta kylään helpottuu - Uusien asukkaiden hankinta Lieson kylään markkinoimalla vapaita tontteja ja taloja esim. yhteisissä (kesä)tapahtumissa, jolloin kylässä on paljon vierailijoita. - Tapahtumien ja harrastusten aktiivinen ylläpito yhdistysten avulla, jotta kylähenki säilyy.
- Uusien ja nuorten kyläläisten osallistuminen kylän yhteisiin hankkeisiin ja tapahtumiin liittymällä esim. nuorisoseuran sekä kylätoimikunnan jäseneksi - Infokatoksen pystytys tiedonkulunparantamiseksi. Katokseen voi laittaa kylää koskevia ilmoituksia ja alkukesällä siinä voi toimia infotiski esim. talkooväellä, jolloin jaetaan Lieso-tietoutta. 9 4 KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYS Kyläsuunnitelman päivittämistä valvoo kylätoimikunta. Vuoden alussa kylätoimikunta kerää yhdessä kyläläisten kanssa päivitettävät asiat ja kirjaa ne kyläsuunnitelmaan. Yhteyshenkilönä toimii Kylätoimikunnan puheenjohtaja. Vuoden aikana tulleita kehitysideoita voidaan lisätä kyläsuunnitelmaan jatkuvasti. Kyläsuunnitelma on nähtävissä Lieson kyläkaupassa ja myöhemmin netissä osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/lieso 5 TAPAHTUMAKALENTERI 2005 Helmikuu su 6.2 klo 12 14 Laskiaisrieha Kodalla Maaliskuu su 27.3 klo 12.00 Pääsiäisnaamiaiset koululla, jossa valitaan paras naamiaisasu, Lieson logosuunnittelun voittaja ja julkaistaan kyläsuunnitelma. PARAS NAAMIAISASU PALKITAAN Kesäkuu Heinäkuu Juhannustanssit? Kesäjuhlat la 9.7 Lieson lavalla ja järjestäjänä toimivat Lieson koti-ja maatalousnaiset yhteistyössä Lieson nuorisoseuran kanssa la 23.7.2005 Orjamarkkinat ja Kirpputori Lieson lavalla järjestäjänä Lieson kylätoimikunta.
Joulukuu 10 Joululaulutilaisuus Lieson koululla ensimmäisen adventin aikoihin Koulun joulumyyjäiset Lieson kylän pikkujoulu järjestäjänä Lieson nuorisoseura 6 LIESON KYLÄTOIMIKUNNAN YHTEYSTIEDOT Kylätoimikunnan puheenjohtaja Ulla Vuorenpää Liesontie 513 16900 LAMMI GSM 040 57 13867, ulla.vuorenpaa@pp.inet.fi Lieson kylää Kuvaus: Keijo kääriäinen