HELSINGIN MATKAILUN TAVOITTEET 2009-2012 Seurantaraportti maaliskuu
Helsingin seudun matkailun hyvinvointi on merkittävä osa alueen taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Matkailualan tuottama liikevaihto pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 oli 7,2 miljardia euroa, joka muodostaa noin puolet koko toimialan liikevaihdosta Suomessa. Helsingissä matkailu työllistää yli 18 000 ja pääkaupunkiseudulla 32 700 henkilöä. Ulkomaalaiset matkailijat jättivät vuonna 2009 kaupunkiin yli 640 miljoonaa euroa. Matkailu tukee tuhansia yrityksiä suorasti ja epäsuorasti ja matkailusektori on yhteydessä lukuisten muiden sektorien hyvinvointiin. Matkailulla on suuri merkitys kansainvälisen ja kansallisen Helsinkikuvan luomisessa. Helsingin matkailua ohjataan erilaisten työryhmien avulla. Seudullista sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä vahvistetaan ja tavoitteena on saada aikaan yhteisiä samansuuntaisia toimia, jotka vahvistavat ja kasvattavat koko toimialaa. T ämä tavoitepaperi tarjoaa alustan julkisten ja yksityisten tahojen toimijoille Helsingin matkailun kehittämisessä. Helsingin matkailun ohjaus pyrkii varmistamaan, että matkailun vaikutus seudun talouteen, työllisyyteen ja elämänlaatuun on mahdollisimman suuri. Yhteistyön avulla koko toimiala voi hyötyä vahvojen toimijoiden menestyksestä ja matkailuklusteri pysyy elinvoimaisena ja kehittyy entisestään. P ääkaupunkiseudun matkailun kehittämisohjelma, EAKR-rahoitteinen pääkaupunkiseudun matkailun kehittämishanke sekä World Design Capital Helsinki 2012 -merkkivuoden jakaminen Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa ovat kaikki osaltaan muokanneet ja lujittaneet yhteistyötä. Helsingin Matkailu Oy on mahdollistanut Helsingin kumppanuudet sekä seututoimijoiden että matkailuyritysten kanssa ja siten kasvattanut seudullista yhteistyötä vuosi vuodelta. Yhteistyö ja voimien kokoaminen T ämä seurantaraportti kertoo, miten Helsingin matkailu on kehittynyt strategiamittareiden osalta kaudella 2009-2012, ja mitä toimenpiteitä on suunniteltu vuodelle strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Tärkeitä ohjenuoria toiminnassa ovat läheinen yhteistyö elinkeinon kanssa, tarjolla olevien kehittämisja rahoitusmahdollisuuksien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen sekä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa matkailun kehityksessä. Strategia uusitaan vuonna 2012 tiiviissä yhteistyössä toimijoiden kanssa, huomioiden seudun elinkeinopoliittiset ja kansainväliset linjaukset. Helsingin kaupunki on sitoutunut strategioissaan vahvasti kehittämään kaupungin matkailullista vetovoimaa ja matkailun toimintaedellytyksiä. Matkailu on viime aikoina saanut lisää painoarvoa myös seudullisessa yhteistyössä, joka on kehittynyt kovaa vauhtia viime vuosina. Katrilena Eklöf matkailupäällikkö www.hel.fi/hki/heke/fi/kaupungin+strategia www.hel.fi/wps/portal/talousjasuunnittelukeskus/elinkeinopalvelu/artikkeli?wcm_global_context=/taske/fi/elinkeinopalvelu/elinkeinostrategia
Visio Helsinki on... yksi kilpailukykyisimmistä kaupunkikohteista maailman matkailumarkkinoilla ja sillä on vahva, omaleimainen brändi ympärivuotinen, vetovoimainen vapaa-ajan matkakohde Pohjoismaiden johtava ja Euroopan laadukkain kokouskaupunki Itämeren ohittamaton risteilykaupunki Strategiset päämäärät Helsingin matkailulle on sovittu seitsemän strategista päämäärää, joihin Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto ja alan tärkeimmät toimijat yhteisesti pyrkivät: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Helsinki on Suomen tärkein ympärivuotinen matkakohde ja yksi vetovoimaisimmista kaupunkikohteista Euroopan matkailumarkkinoilla. Seudun matkailua ja matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä kehitetään vastuullisesti kokonaisvaltaisen suunnitelman mukaan tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa Helsingin seutua markkinoidaan kokonaisuutena yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Helsingillä on vahva matkailubrändi. Helsinki on kansainvälisesti tunnettu kongressi- ja tapahtumakaupunki. Helsinkiin on erinomaiset yhteydet. Matkailijapalvelut ovat korkeatasoisia, vastaavat asiakkaiden tarpeita ja ovat helposti saatavilla.
TOIMENPIDEOHJELMA Helsingin matkailun ohjausmalli 1. 2. 3. 4. Pilotoidaan uutta Helsingin seudun matkailun ohjausmallia: - korkean tason strateginen ohjausryhmä (kaupunginjohtajat, matkailualan päätoimijoiden ylin johto) - seudullinen matkailun koordinaatioryhmä (Helsinki, Espoo, Vantaa, Uudenmaan liitto, Culminatum) - Helsingin kaupungin sisäinen matkailun edistämisryhmä (hallintokuntien edustajat) - yhteistyöfoorumit elinkeinolle ja sidosryhmille. - aihe- tai hankekohtaiset ohjausryhmät, työryhmät, infotilaisuudet ym. Kehitetään mallia kokemusten pohjalta ja määritellään seudun matkailuorganisaatioiden roolit. Yhteistyö seudun ja kumppaneiden kanssa 5. Tiivistetään yhteistyötä seudun kanssa: - seudullinen koordinaatioryhmä suunnittelee ja ohjaa matkailun kehittämistä. - Helsingin Matkailu Oy tarjoaa lisää yhteistyömahdollisuuksia. Kehitetään yhteiset laatukriteerit kumppaneille: - tarjotaan laatukoulutusta. - suunnitellaan kriteereiden käyttöönotto ja niiden seuranta. Kehitetään yritysyhteistyötä verkostojen, yhteistyöryhmien ja kumppanuuksien avulla: - Helsingin Matkailu Oy mahdollistaa yritysyhteistyön. - kumppanuuspäällikkö kehittää yhteistyömalleja elinkeinoa kuunnellen 6. 7. 8. 9. Koulutetaan elinkeinoa ja sidosryhmiä Helsingin seudun matkailupalveluiden tuntijoiksi. Matkailun kehittäminen Matkailua kehitetään hankkeiden ja projektien kautta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa: - matkailun koordinaatioryhmä suunnittelee seudulliset kehittämishankkeet. - Culminatum Innovation Oy koordinoi ja toteuttaa hankkeita. Rahoitusmahdollisuuksien eri muodot kartoitetaan ja hyödynnetään: - seudulliset yhteisrahoitusmahdollisuudet selvitetään. - julkista hankerahoitusta hyödynnetään resurssien puitteissa. - matkailutoimijoille jaettavan tuotekehitystuen muodot määritellään ja tukien saatavuutta kehitetään yhteistyössä rahoittajien kanssa. Kansainvälisten matkailuinvestointien sijoittumista seudulle edistetään: - yhteistyötahoina seudut, Greater Helsinki Promotion ja Invest in Finland. - majoituskapasiteetin kasvua seurataan ja siihen pyritään vaikuttamaan. Helsingin saavutettavuutta kehitetään: 10. - matkailun koordinaatioryhmä laatii toimintasuunnitelman ja varmistaa rahoituksen seudun saavutettavuuden kehittämiselle yhteistyössä tärkeimpien toimijoiden kanssa. - seudun sisäistä liikkumista sujuvoitetaan. - kansainvälisen risteilyliikenteen edellytyksiä parannetaan ja varaudutaan aluskoon, aluskäyntien ja matkustajamäärien kasvuun sekä vaihtosatamatoimintaan. Matkailullista vetovoimaa kehitetään ja siihen 11. investoidaan:
- kaupunki edistää matkailua monin investoinnein ja toimenpitein, mm. Torikorttelien elävöittäminen ja uudistuminen, Hernesaaren risteilysataman kehittäminen matkailijatarpeisiin, vahva tapahtumatarjonta, World Design Capital Helsinki 2012. 13. Oppilaitosyhteistyötä kehitetään: - vuorovaikutusta ja yhteistyötä matkailualan elinkeinon, sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa kehitetään. Matkailijan palveluja kehitetään: 12. - tuotekehitystyötä tehdään asiakaslähtöisesti ja tavoitteellisesti läheisessä yhteistyössä eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. - tuotekehitys painottuu yksittäismatkailijoille suunnattuihin tuotteisiin sekä talvikauteen. - kansainvälisten risteilyvieraiden palveluja Hernesaaressa parannetaan. - lentokentän gateway-matkustajille kehitetään uusia palveluja yhteistyössä yritysten kanssa ja niitä markkinoidaan mm. lentoyhtiöiden kautta. - matkailuneuvontapisteiden palvelua kehitetään tavoitteena saada yksittäismatkailijan palvelut Helsingin seudulla online-myyntiin. - suunnitellaan seudullisen matkailuinformaation saatavuuden parantamista yhteisrahoitteisesti lentokentällä, rautatieasemilla ja satamaterminaaleissa, hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan uutta teknologiaa. - matkailijoiden opasteita kaduilla ja nähtävyyskohteissa kehitetään, pilotteina Arabianrannan ja Hernesaaren opasteet ja Unioninkadun opasteet 2012. - Visithelsinki.fi verkkosivuston uudistus käyn nistyy. Peruste-taan myös venäjänkielinen osio. - tietokannan tietoja luovutetaan avoimesti käyttöön innovatiivisia teknologisia palveluja kehittäville yrityksille.
14. Hankesuunnitelma - EAKR-hanke Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoinnin tehostaminen päättyy syyskuussa ja jatkuu Etelä-Suomen yhteisellä kehittämishankkeella, jota Culminatum Innovation on hakenut. Uusi hanke sisältää osittain WDC 2012-markkinointia. Markkinoinnin tehostaminen päättyy syyskuussa ja jatkuu Etelä-Suomen yhteisellä kehittämishankkeella, jota Culminatum Innovation on hakenut. Uusi hanke sisältää osittain WDC 2012-markkinointia. - ENPI-rahoitteinen Helsinki-Pietari yhteistyöhanke Venäläisille kohdistetut matkailijapalvelut on suunnitteilla. Hakemus jätetään keväällä. - BaltMet Promo, Itämeren alueen yhteismarkkinointihankkeelle haetaan jatkoa. Tavoitteena on koota yhteen Itämeren laajuinen markkinointiyhteisö houkuttelemaan investointeja, turisteja ja osaajia Itämeren alueelle. Käynnissä ollut Japanin markkinoihin keskittynyt BaltMet Promohanke päättyy syksyllä. Suunnitteilla on uusi hanke, joka keskittyisi merellisten palvelujen kehittämiseen ja matkailun kausivaihtelujen vähentämiseen Itämeren alueella. Hakemus jätetään keväällä. - URBACT CTUR hanke, jonka tavoitteena on vastata kasvavan risteilymatkailun vaatimuksiin kehittyvillä satama-alueilla, päättyy kesällä. Helsinki on kehittänyt hankkeen kautta Her nesaaren risteilysataman suunnittelua. Hankkeessa osallisina ovat kaupungin talous- ja suunnit telukeskuksen kehittämisosasto, matkailu- ja kongressitoimisto, kulttuuriasiainkeskus, kaupun kisuunnitteluvirasto, Helsingin Satama, kansainvälisen toiminnan osasto. - Hernesaari 365 hanke matkailupalvelujen kehittämisestä risteilymatkailijoille ja Hernesaaren ympärivuotisesta elävöittämisestä on suunnitteilla. Hakemus jätetään keväällä.. - Lisäksi Hernesaaren matkailijapalveluja kehitetään ELY-rahoitteisella workshop-sarjalla kesäksi.
Markkinointi 15. 16. 17. 18. 19. - 20. Matkailu- ja kongressitoimisto markkinoi Helsinkiä ja seutua kansainvälisesti Helsinki nimellä ja -brändillä, joka tukee Suomi-brändiä: - brändi ja Helsingin vahvuudet ovat näkyvästi esillä myös matkailuneuvontapisteissä, viestin nässä, tutustumisvierailuissa, mediaohjelmissa. Helsingin markkinoinnin pääteemat ovat: - kaupunkiloma. - kokous, kongressi, tapahtumat. - risteily. Vapaa-ajan markkinointitoimenpiteet keskitetään tärkeimpiin markkina-alueisiin ja asiakasryhmiin - vuoden kohdealueet: kotimaa, Venäjä, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Sveitsi, Alankomaat, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Japani, Kiina ja Intia. - vuoden kohderyhmät: perheet, pariskunnat, ryhmät. - olosuhteiden muutoksiin varaudutaan ja niihin reagoidaan nopeasti. World Design Capital Helsinki 2012 kärkenä markkinoinnissa: - teema ja kampanja esillä kaikissa painotuotteissa, myyntitilaisuuksissa, messuilla, matkailu neuvontapisteissä ja -palveluissa. - WDC-matkailukoordinaattori kokoaa kampanjan ja koordinoi kumppanikaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti) markkinointia ja yhteistyötä WDC2012 toimiston henkilökunnan kanssa. Markkinointiyhteistyötä tehdään seudullisten toimijoiden ja elinkeinon kanssa - toimijat sitoutetaan markkinoinnin suunniteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen. - markkinointiyhteistyötä tehdään myös Itämeren alueen muiden kaupunkien kuten Tallinnan, Pietarin ja Cruise Baltic - kaupunkien kanssa. Varmistetaan riittävä rahoitus seudun kansainväliseen markkinointiin: - tutkitaan mahdollisuudet kansalliseen ja kansainväliseen julkiseen tukeen. - hyödynnetään yhteismarkkinointiverkostojen toimintaa ja niiden rahoitusta. - tehdään markkinointitoimenpiteitä myös kehityshankkeiden puitteissa.
STRATEGIAMITTARIT JA NYKYTILA Yöpymisten määrä ja majoitusliikkeiden huonekäyttöaste Helsingissä vuosi toteutunut/tavoite kasvu/tavoite käyttöaste/tavoite 2004 2 498 000-1 % 65 % 2005 2 555 000 +2 % 67 % 2006 2 758 000 +8 % 69 % 2007 2 984 000 2 900 000 +8 % +5% 70 % 69% 2008 3 082 000 3 016 000 +3% +4 % 69% 69% 2009 2 908 441 3 137 000-6% +4 % 62% 68% 2010 3 187 136 3 262 000 +10% +4 % 67% 67% 3 392 000 +4 % 66% 2012 3 500 000 65% (Tietolähde: Tilastokeskus) Viipymä majoitusliikkeissä vuosi ulkom. kotim. keskim. vrk 2004 2,01 1,5 1,77 2005 2,08 1,48 1,79 2006 2,02 1,46 1,76 2007 1,99 1,45 1,73 2008 2,03 1,47 1,75 2009 2,05 1,47 1,75 2010 2,07 1,50 1,76 2012 1,85 (Tietolähde: Tilastokeskus) Majoitusliikkeiden yöpymisten kausivaihteluindeksi (ei kausivaihteluja = 0, kausivaihtelut 100 % kuukaudessa = 1) 2004 0,151 0,129 (36./56 kaupunkia) 2005 0,140 0,132 (35./65 kaupunkia) 2006 0,139 0,136 (33./60 kaupunkia) 2007 0,142 0,146 (28./50 kaupunkia) 2008 0,117 0,148 (18./51 kaupunkia) 2009 0,141 0,145 (30./55 kaupunkia) 2010 0,134 0,180 (13./38 kaupunkia) 2012 0,120 (Tietolähde: TourMis/European Cities Marketing)
Matkailulle tyypillisten toimialojen toimipaikkojen henkilöstö vuosi Helsinki pääkaupunkiseutu 2004 16 800 29 200 henkilötyövuotta 2005 16 800 29 500 2006 17 400 31 000 2007 17 700 32 900 2008 18 300 32 700 2009 18 500 32 200 2010 2012 (Tietolähde: Tilastokeskus) Kansainväliset suurtapahtumat 2005 Skills 2005, Yleisurheilun MM-kisat 2006 EU-puheenjohtajuus, ASEM 2007 Eurovision laulukilpailut 2008 ETYJ 2009 Taitoluistelun EM-kisat, Naisten jalkapalloilun EM-kilpailut, Picasso-näyttely 2010 Picasso näyttely (20.1.2010 asti) Open Europeans 2012 World Design Capital Helsinki 2012, Jääkiekon MM-kilpailut (jaettu Ruotsin kanssa), Yleisurheilun EM-kisat 2013 Jääkiekon MM-kilpailut (jaettu Ruotsin kanssa), Tall Ships Race 2015 Gymnaestrada Helsingissä järjestetään vuosittain ainakin yksi kansainvälinen suurtapahtuma tai muu merkkitapahtuma. Kongressivieraiden määrä ja Helsingin sijoitus vuosi vieraita Helsingin sijoitus pohjoismaisten kaupunkien joukossa 2004 21 600 3. 2005 16 600 3. 2006 26 100 1. +14 500 EU-kokoukset 2007 24 600 2. 2008 26 600 2. 2009 29 400 3. 2010 2012 35 000 1. (Tietolähde: Finland Convention Bureau / UIA)
Helsinki-Vantaalle tulevien suorien reittilentoyhteyksien määrä vuosi kohteita lentoyhtiöitä saapumiset/viikko 2005 100 40 1650 2006 110 40 1700 2007 120 40 1800 2008 120 40 1800 2009 120 40 1800 2010 120 40 1800 130 40 1900 2012 140 (Tietolähde: Finavia) Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä 2004 10,7 milj. 2005 11,1 milj. +4% 2006 12,1 milj. +9% 2007 13,1 milj. +8% 2008 13,4 milj. +2% 2009 12,6 milj. - 6% 2010 12,9 milj. +2% 2012 15,0 milj. (Tietolähde: Finavia) Helsingin Sataman matkustajaliikenne vuosi matkustajia aluskäyntejä kohteita 2004 8,7 milj. 8 2005 8,8 milj. +1% 9 090 7 2006 8,5 milj. -3% 7 820 6 2007 8,5 milj. -0% 7 240 6 2008 8,9 milj. +5% 6170 7 2009 9,0 milj. +1% 5179 8 (+Gdynia) 2010 9,7 milj. +8% 9 (+Pietari) 2012 8 (Tietolähde: Helsingin Satama)
Helsingin Sataman kansainvälinen risteilyliikenne vuosi matkustajia aluskäyntejä vaihtomatkustajia % 2004 195 000 208 0 2005 240 000 +23% 247 n. 2% 2006 270 000 +13% 260 n. 2% 2007 260 000-4% 237 14 600 6% 2008 360 000 +38% 270 41 000 11% 2009 360 000 + 0% 265 43 500 12% 2010 342 000-5% 247 37 100 11% 2012 400 000 20 % (Tietolähde: Helsingin Satama)
Matkailu- ja kongressitoimisto Pohjoisesplanadi 19 (PL 28) 00099 Helsingin kaupunki tourist.info@hel.fi www.visithelsinki.fi