Savon Sellu Oy. BAT-selvitys

Savon Sellu Oy BAT-selvitys 30.3.2015

2 (14) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 toimintaa koskevat bat-päätelmät ja lainsäädäntö... 3 2.1 Toiminnan kuvaus... 3 2.2 Toimintaa koskevat uudet BAT-päätelmät... 3 3 Vertailu ympäristölupamääräysten ja BAT-päätelmien välillä... 4 3.1 Jätevedet... 4 3.1.1 BAT-päästötasot... 4 3.1.2 Raja-arvot ympäristölupapäätöksessä... 6 3.1.3 Vertailu BAT-päätelmien ja ympäristöluvan raja-arvojen välillä... 6 3.2 Päästöt ilmaan... 7 3.2.1 BAT-päästötasot... 7 3.2.2 Raja-arvot ympäristölupapäätöksessä... 8 3.2.3 Vertailu BAT-päätelmien ja ympäristöluparaja-arvojen välillä... 8 3.3 Jätevesien tarkkailu... 10 3.3.1 BAT-vaatimukset tarkkailun osalta... 10 3.3.2 Ympäristölupamääräykset... 10 3.3.3 Ympäristöluvan BAT-päätelmien mukaisuus... 10 3.4 Ilmapäästöjen tarkkailu... 10 3.4.1 BAT-vaatimukset... 11 3.4.2 Ympäristölupamääräykset... 11 3.4.3 Ympäristöluvan BAT-päätelmien mukaisuus... 11 3.5 Melu... 11 3.6 Kemikaalien varastointi... 12 4 Arvio ympäristöluvan BAT-päätelmien mukaisuudesta... 12

3 (14) 1 JOHDANTO Euroopan komissio on julkaissut Savon Sellun Oy:n pääasiallista toimintaa, eli massa- ja paperiteollisuutta koskevat uudet BAT-päätelmät 30.9.2014. Ympäristönsuojelulain 527/2014 80 :n mukaan ympäristölupa on tarkistettava, mikäli se ei vastaa voimassa olevia BAT-päätelmiä tai uutta lainsäädäntöä. Tässä asiakirjassa on esitetty ympäristönsuojelulain 527/2014 80 :n mukainen selvitys Savon Sellun ympäristöluvan tarkistamisen tarpeesta perusteluineen. Selvityksessä esitetään vertailu 8.10.2007 myönnetyn ympäristöluvan nro 110/07/2 ja siitä annetun Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisun nro 09/0162/1 ja Korkeimman hallinto-oikeuden 10.12.2009 antaman ratkaisun (diaarinumero 2084/1/09) mukaisten lupamääräysten ja BAT-päätelmien eroista ja yhtäläisyyksistä ja arvio siitä, kuinka hyvin lupamääräykset vastaavat uusia BAT-päätelmiä. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT JA LAINSÄÄ DÄNTÖ 2.1 Toiminnan kuvaus Savon Sellun pääasiallisia toimintoja ovat puolisellutehdas ja aallotuskartonkitehdas. Näiden lisäksi toiminta käsittää voimalaitoksen, jätevedenpuhdistamon ja satamalaiturin. 2.2 Toimintaa koskevat uudet BAT-päätelmät Savon Sellun pääasiallista toimintaa koskevat massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmät. Uudet päätelmät on julkaistu 26.9.2014 annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten. Laajemmin BAT-päätelmien perusteluita ja taustaa on esitetty BAT-referenssidokumentissa Best Available Techniques (BAT) Reference Document for the Production of Pulp, Paper and Board, Final Draft July 2013. Massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmissä on huomioitu Savon Sellun kaikki toiminnot satamatoimintaa lukuun ottamatta. Satamatoiminnalle ei ole soveltuvia BAT-päätelmiä.

4 (14) Savon Sellun toimintaa koskevia muita ns. horisontaali-bref-dokumentteja ovat varastointia koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2006, energiatehokkuutta koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2009 ja päästöjen tarkkailua koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2003 1. Savon Sellun ympäristölupapäätös on annettu 8.10.2007, joten massa- ja paperiteollisuuden BATpäätelmien lisäksi ainoastaan energiatehokkuutta koskeva BREF-dokumentti on annettu ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Kyseisen BREF-dokumenttien asiat on olennaisilta osin sisällytetty myös uusiin massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmiin, joten selvitys on tehty ainoastaan massa- ja paperiteollisuuden uusien BAT-päätelmien perusteella. 3 VERTAILU YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN JA BAT-PÄÄTELMIEN VÄ- LILLÄ Ministeriön antaman ohjeen mukaan 2 BAT-selvityksessä tulee keskittyä BAT-päätelmien uudistuneisiin kohtiin, eli mitä uusia vaatimuksia BAT-päätelmät sisältävät verrattuna vastaaviin aiempiin päätelmiin. Vertailua on siis tehty massa- ja paperiteollisuuden edellisen, joulukuussa 2001 annetun BREF-dokumentin 3 ja uusien, syyskuussa 2014 annettujen BAT-päätelmien välillä. Vertailussa voimassa olevan ympäristöluvan ja uudistuneiden BAT-päätelmien välillä on keskitytty Savon Sellun toimintaa koskeviin, ympäristöluvan kannalta olennaisiin kohtiin, eli päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia koskeviin päätelmiin. 3.1 Jätevedet 3.1.1 BAT-päästötasot Savon Sellun jätevesipäästöjä koskevat BAT-päästötasot on annettu seuraavissa BAT-päätelmien taulukoissa: Taulukko 13, parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat puolikemiallista neutraalia sulfiittisellua (NSSC) valmistavan sulfiittisellutehtaan suorat jätevesipäästöt vesistöihin 1 Tarkkailua koskevasta BAT-asiakirjasta on valmistunut uusi, lopullinen luonnos JRC Reference Report on Monitoring of Emissions from IED-installations, mutta asiakirjaa ei oltu tämän selvityksen laatimisen aikana vielä hyväksytty. 2 Muistio päätelmien soveltamisesta ja päätelmien julkaisun jälkeisestä ympäristölupien tarkistamisesta, Ympäristönsuojelulain toimeenpanoprojekti 5, BAT-pienryhmä, muistio 7.10.2014. 3 Reference Document on Best Available Techniques in the Pulp and Paper Industry, December 2001

5 (14) Puolisellun valmistuksesta aiheutuvat jätevesipäästöt Taulukko 20; Integroimattoman paperi- tai kartonkitehtaan jätevesipäästöt Omasta puolisellusta valmistettavan kartongin valmistuksen jätevesipäästöt BAT-päätelmien mukaan integroidussa ja useita tuotteita valmistavassa massa- ja paperitehtaassa yksittäisille prosesseille ja/tai tuotteille määritellyt BAT-päästötasot on yhdistettävä eri prosessien ja tuotteiden kumulatiivisiin päästöosuuksiin perustuen. NSSC-puolisellun tuotannon ja kartongin valmistuksen BAT-päästötasot lasketaan yhteen kartongin ja puolisellun valmistusmäärien perusteella. Muilta tehtailta lisämassalinjalle vastaanotettava klippings (aaltopahvin leikkuujäte) huomioidaan kuten oma hylky, eli sen määrä huomioidaan ainoastaan kartongin tuotantomäärässä. BAT-päästölaskennassa tuotantomäärinä on käytetty ympäristöluvan mukaisia maksimituotantomääriä. Ympäristöluvan mukainen kartongin maksimituotantomäärä on 330 000 t/a. Kartongista noin 95 % perustuu omaan puoliselluun ja 5 % lisämassalinjalta tulevaan klippingsiin/muuhun kierrätyskuituun, jolloin maksimiselluntuotantomäärä olisi 313 500 t/a ja uusiomassan valmistusmäärä 16 500 t/a. Taulukossa 1 on esitetty uusien BAT-päätelmien mukaiset prosessien BAT-päästötasot. Vanhassa 2001 vuodelta olevassa BREF-dokumentissa ei ollut annettu erityisesti NSSC-tehtaisiin soveltuvia jätevesipäästöjen BAT-päästötasoja, joten vertailua uusien ja vanhojen BAT-päästötasojen välillä ei ole mahdollista tehdä. Taulukko 1. Osastokohtaiset ja koko tehdasta koskevat BAT-päästötasot tuotantomäärien mukaan painotettuna keskiarvona laskettuna. BAT 2014 Emissio yksikkö min max Tuotanto t/a NSSC-massan valmistus 313 500 COD kg/adt 3,2 11 TSS kg/adt 0,5 1,3 Tot N (ei sovelleta) kg/adt -* -* Tot P kg/adt 0,01 0,02 Kartongin valmistus 330 000 COD kg/t 0,15 1,5 TSS kg/t 0,02 0,35 Tot N kg/t -* -* Tot P kg/t 0,003 0,012 *ei voi suoraan soveltaa Savon Sellun jätevesiin, koska NSSC-valmistuksen BAT-päästötaso ei koske ammoniumpohjaista prosessia

6 (14) 3.1.2 Raja-arvot ympäristölupapäätöksessä Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen nro 2 mukaan jäte- ja jäähdytysvesiviemärin yhteen lasketut päästöt vesistöön eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja: COD Cr 7 000 kg/d Fosfori 8 kg/d Raja-arvoon verrattava päästö lasketaan kaikki kalenteripäivät mukaan lukien kolmen perättäisen kalenterikuukauden liukuvana keskiarvona. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästöt luetaan mukaan päästöihin. 3.1.3 Vertailu BAT-päätelmien ja ympäristöluvan raja-arvojen välillä Jotta taulukossa 1 esitettyjä tehdasintegraatin tasolle laskettuja BAT-päästötasoja ja lupapäätöksen mukaisia päästöraja-arvoja voidaan vertailla keskenään, muutetaan BAT:in mukaiset maksimipäästötasot niitä vastaaviksi koko tehtaan jätevesipäästöjä koskeviksi vuorokausikuormitusarvoiksi taulukossa 1 esitettyjen tuotantomäärien mukaan laskettuna. Laskennan tulokset on esitetty taulukossa 3. BATpäästötasot koskevat vuorokautisesta kuormituksesta laskettavia vuosikeskiarvoja ja päästöraja-arvot 3 kk:n liukuvia keskiarvoja. Taulukko 2. BAT-päästötasoja vastaavat vuorokausikuormitusarvot. Parametri BAT-päästötasot Päästöraja-arvot Vuosikeskiarvo 3 kk liukuva keskiarvo COD Cr kg O 2/d 2 844 10 804 7 000 TSS kg/d 448 1 433 ei luvassa Fosfori kg/d 11 28 8 Taulukossa esitetyn vertailun perusteella kaikki ympäristöluvassa kolmen kuukauden liukuvana keskiarvona annetut päästöraja-arvot ovat huomattavasti alle vuosikeskiarvona annettujen BATmaksimipäästötasojen. Fosforin osalta luparaja on jopa tiukempi kuin BAT-päästötason alaraja. BATpäästötasoissa mukana olevalle kiintoainepäästölle ei ole annettu päästöraja-arvoa.

7 (14) Ympäristöluvassa annetut päästöraja-arvot sisältävät ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästöt, mutta BAT-päästötasoja sovelletaan YSL 527/2014 72 ja 75 :ien mukaisesti ainoastaan laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Lisäksi BAT-päätelmissä jätevesipäästöillä tarkoitetaan puhdistamolta vesistöön johdettavia ns. prosessijätevesijakeita, ei jäähdytysvesi- yms. puhtaita jakeita. 3.2 Päästöt ilmaan 3.2.1 BAT-päästötasot Savon Sellun puolisellun valmistusprosessissa on keittoemäksenä ammonium. Prosessissa käytettävä keittoneste valmistetaan kattilan savukaasuista pesemällä siitä ammoniakkivedellä rikkidioksidi, jolloin syntyy keitossa käytettävä ammonium(bi)sulfiittikeittoliuos. Uusissa BAT-päätelmissä Savon Sellun prosessia vastaa sulfiittisellun valmistusprosessia koskevat päätelmät taulukoissa 14 15 (soodakattilan NO x-, NH 3, hiukkas- ja SO 2-päästötasot), joissa on otettu huomioon ammoniumpohjaisen prosessin erityisominaisuudet ja annettu sen mukaisesti poikkeukset NOx- ja hiukkaspäästötasoihin. Vastaavia Savon Sellun prosessia vastaavia BAT-päästötasoja ei ollut vuoden 2001 BREF-dokumentissa. Sulfiittisellutehtaille (ammoniumpohjaista prosessia koskevin poikkeuksin) annetut BAT-päästötasot on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 3. Sulfiittisellutehtaan soodakattiloille annetut BAT-päästötasot. Päästö BAT 2014 sulfiittisellu BAT 2001 sulfiittisellu NO x 100 580* mg/nm 3 (5 % O 2) vuorokausikeskiarvona 200 300 mg NO x/nm 3 (5 % O 2) vuorokausikeskiarvona*** 100 450* mg/nm 3 (5 % O 2) vuosikeskiarvona SO 2 100 300 mg/nm 3 (5 % O 2) vuorokausikeskiarvona 50 150 mg S/Nm 3 (5 % O 2) vuorokausikeskiarvona (vastaa 100 300 mg/nm 3 ) 50 250 mg/nm 3 (5 % O 2) vuosikeskiarvona Hiukkaset ei voida soveltaa** 5 20 mg/nm 3 (5 % O 2) vuorokausikeskiarvona*** *ammoniumpohjaista prosessia käyttävän BAT-päästötasot ** hiukkaspäästötasoa ei sovelleta ammoniumpohjaisiin NSSC-puolisellutehtaisiin *** Ei voi soveltaa Savon Sellun tapaukseen Sulfiittisellutehtaan soodakattilan rikkidioksidipäästötasoja ei ole muutettu uusissa BAT-päätelmissä.

8 (14) 3.2.2 Raja-arvot ympäristölupapäätöksessä Ympäristölupapäätöksen ja siitä annetun Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaiset ilmapäästöjä koskevat raja-arvot ovat: 9. Puolisellutehtaan ilmapäästöjen raja-arvot tuotettua massatonnia kohti ovat seuraavat: Rikkiyhdisteet (kg S/Adt) vuosikeskiarvona) 1,0 Typen oksidit (kg NO2/Adt) vuosikeskiarvona) 2,5 Tavoitearvo ammoniakki (kg NH3/Adt) vuosikeskiarvona) 0,6 Adt=ilmakuiva massatonni 10. Puolisellutehtaan ja sen kemikaalikiertoon liittyvien hönkäkaasujen rikki- ja typpiyhdisteiden päästöjen vähentämistoimia tulee tehostaa. Tavoitteena tulee olla, että muun muassa rikkiyhdisteiden päästö hajalähteistä on 1.1.2011 mennessä alle 50 t S/a. 13. Voimalaitoksen pääkattilan hiukkaspäästön raja-arvo on 100 mg/m 3 (n) ja typenoksidien typpidioksidina 600 mg/m 3 (n) 6 %:n happipitoisuudessa sekä apukattilan hiukkaspäästön raja-arvo 140 mg/m 3 (n) 3 %:n happipitoisuudessa. 3.2.3 Vertailu BAT-päätelmien ja ympäristöluparaja-arvojen välillä Uusissa BAT-päätelmissä päästötasot on annettu vain soodakattilalle, joten uusien BAT-päätelmien mukaan BAT-vertailu voidaan tehdä Savon Sellun tapauksessa ainoastaan pääkattilan päästöjen osalta. Voimassa olevat ilmapäästöjä koskevat päästöraja-arvot ja niitä vastaavat BAT-päästötasot on esitetty alla olevassa taulukossa. Pitoisuuksia koskevat BAT-päästötasot on muutettu 6 % happipitoisuuteen, jotta ne ovat vertailukelpoisia päästöraja-arvojen kanssa.

9 (14) Taulukko 4. Vertailu päästöraja-arvojen ja BAT-päätelmien välillä. Päästölähde Parametri Raja-arvo BAT 2014 Pääkattila Hiukkaset 100 Kolme vuoro- mg/m 3 (n), 6 % kautta kestävien O2 kertamittausten kaikki tulokset NOx (NO2) 600 Kolme vuoro- 94 544 vuorokausikeskiarvona mg/m 3 (n), 6 % kautta kestävien 94 422 vuosikeskiarvona O2 kertamittausten kaikki tulokset SO2 mg/m 3 (n), - 94 281 vuorokausikeskiarvona 6 % O2 47 234 vuosikeskiarvona Puolisellutehdas Rikkiyhdisteet 1,0 Vuosikeskiarvo kg S/Adt Typenoksidit kg 2,5 Vuosikeskiarvo - NO2/Adt Ammoniakki kg Tavoitearvo: Vuosikeskiarvo NH3/Adt 0,6 Hajapäästöt Rikkiyhdisteet t Tavoitearvo: Vuosikeskiarvo S/a 50 Pääkattilan hiukkaspäästöille, puolisellutehtaan rikki- ja ammoniakkipäästöille ja hajapäästöille ei ole annettu BAT-vertailuarvoa. Savukaasujen NO x-pitoisuutta koskevaa päästöraja-arvo ja BAT-päästötaso eivät suoraan ole vertailukelpoisia keskenään sillä päästöraja-arvo koskee kolme vuorokautta kestävien kertamittausten kaikkia tuloksia, kun taas BAT-päästötasot on annettu vuorokausi- ja vuosikeskiarvoina. Koska kaikkia mittaustuloksia koskeva raja-arvo on huomattavasti vuorokausikeskiarvoa vaikeampi saavuttaa, voidaan NOx-pitoisuuden raja-arvon 600 mg/m 3 (n) todeta vastaavan vuorokausikeskiarvona laskettavaa BATpäästötasoa 94 544 mg/m 3 (n). Pääkattilan SO 2-päästöille ei ole annettu BAT-päätelmien mukaista raja-arvoa. Koska kattilaprosessissa olevan savukaasupesurin päätehtävä on pestä savukaasuista SO 2 pois, ei kattilasta juuri tule SO2- päästöjä. Tämän vuoksi kattilan SO2 päästöt ovat erittäin alhaisia. Esimerkiksi vuoden 2014 mittauksissa rikkidioksidipitoisuudet 5 % happipitoisuuteen redusoituina olivat 53 mg/m 3 (n) ja <3 mg/m 3 (n), kun BAT-päästötaso on 100 300 mg/nm 3 (5 % O 2) vuorokausikeskiarvona. Puolisellutehtaan rikkipäästöjen luparaja 1 kg S/ADt kattaa myös kattilan SO 2-päästöt.

10 (14) 3.3 Jätevesien tarkkailu 3.3.1 BAT-vaatimukset tarkkailun osalta BAT-päätelmien mukaan (BAT 8) veteen johdettavien päästöjen tarkkailemiseksi jätevesistä tulisi analysoida kerran viikossa kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipäästöt sekä BOD 3 tai BOD 7-päästöt. Kiintoaine- ja COD- tai TOC-päästöjä tulisi tarkkailla päivittäin (myös pikatestimenetelmät sallittu) ja merkitykselliset metallit tulisi analysoida kerran vuodessa. Lisäksi edellytetään jatkuvatoimista virtaaman, lämpötilan ja ph:n mittausta. 3.3.2 Ympäristölupamääräykset Puhdistamon vesistöön meneviä jätevesiä tarkkaillaan vuorokauden ja viikonlopun kokoomanäytteistä tehtävillä analyyseillä. Näytteenotto tehdään automaattiottimilla. Kokoomanäytteistä analysoidaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin COD, kokonaisfosfori, kiintoaine. Lisäksi arkisin analysoidaan biologian jälkeinen COD, kokonaisfosfori, liukoinen fosfori, kiintoaine ja kerran viikossa typpi ja BOD. Rikkipitoisuus analysoidaan kerran kuukaudessa. Puhdistamolta poistuvaa vettä seurataan jatkuvatoimisella virtaus- ja lämpötilamittauksella. phmittaus poistuvasta vedestä tehdään arkisin laboratoriossa. Jatkuvatoimisia ph-mittauksia on laitokselle tulevissa vesissä ja puhdistamon prosessin eri vaiheissa, samoin lämpötila-, happi- ja johtokykymittauksia. Jätevesilietteestä tehdään alkuaineanalyysi kerran vuodessa, joka sisältää myös raskasmetallit. 3.3.3 Ympäristöluvan BAT-päätelmien mukaisuus Lupamääräykset ovat jätevesien tarkkailun osalta pääasiassa BAT-päätelmien mukaiset. 3.4 Ilmapäästöjen tarkkailu

11 (14) 3.4.1 BAT-vaatimukset Uusien BAT-päätelmien mukaan polttoprosessien savukaasujen painetta, lämpötilaa, happi-, häkä- ja vesihöyrypitoisuutta tulisi seurata jatkuvatoimisesti (BAT 8 ja 9). Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajapäästöjen arviointi voidaan toteuttaa jaksottaisilla mittauksilla sekä arvioimalla eri lähteistä peräisin olevien hajapäästöjen määrää suorien mittausten avulla. 3.4.2 Ympäristölupamääräykset Lupamääräyksen 47 mukaan pääkattilan poistokaasujen lämpötilaa, painetta sekä happi- ja hiilimonoksidipitoisuutta on seurattava kattilassa jatkuvatoimisilla mittauslaitteistoilla. Pääkattilan rikkidioksidi-, typenoksidi-, TRS- ja ammoniakkipäästöt on mitattava vähintään kolmen vuorokauden yhtäjaksoisena mittauksena kaksi kertaa vuodessa. Samalla on mitattava tehtaan hajapäästöistä rikkidioksidi ja ammoniakki, pesurin hönkäputkesta, kartonkikoneen neljästä poistohönkäkohteesta, tyhjiöpumpuilta ja viira-altaan hönkäputkesta. 3.4.3 Ympäristöluvan BAT-päätelmien mukaisuus Pääkattilan jatkuvatoimista vesihöyrypitoisuuden mittausta lukuun ottamatta lupamääräys on BATpäätelmien mukainen. Savukaasujen kosteus mitataan päästömittausten yhteydessä. 3.5 Melu BAT-päätelmien mukaan melupäästöjen vähentämiseksi tulisi olla käytössä meluntorjuntaohjelma, johon sisältyy mm. lähteiden ja vaikutusalueiden kartoittaminen, melutasojen laskeminen ja mittaaminen. Lupamääräyksen nro 14 mukaan luvan saajan tulee kartoittaa merkittävimmät melupäästölähteet ja meluntorjuntatoimenpiteiden tuli olla pääosin tehty 1.1.2012 mennessä. Lisäksi lupamääräyksen 47 mukaan laitosten toiminnan ja liikenteen aiheuttama melutilanne on selvitettävä tehdasalueella ja sen ympäristössä tehtävillä melumittauksilla ja tarvittaessa niitä täydentävillä laskelmilla vähintään joka viides vuosi. Melun tarkkailussa on keskiäänitasojen selvittämisen ohella tarpeen mukaan mitattava enimmäisäänitasoja sekä merkittävien melulähteiden melua ja melun ominaisuuksia. Seuraavan kerran melutilanne on selvitettävä viimeistään vuonna 2010. Ympäristöluvassa on siis edellytetty säännöllisesti toteutettavia melumittauksia, mutta ei varsinaista meluntorjuntaohjelmaa.

12 (14) 3.6 Kemikaalien varastointi Uusien BAT-päätelmien mukaisesti (BAT 2) aineiden maahan leviäminen tulee minimoida, kun leviämisreittejä ovat esimerkiksi vuodot, laskeumat tai raaka-aineiden, tuotteiden tai jäännösten epäasianmukainen varastointi. Lisäksi tulee perustaa vuotojen hallintaohjelma ja laajentaa merkityksellisten vuotolähteiden suojarakenteita, millä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Lupamääräyksen 41 mukaan polttoainesäiliöiden sekä polttoaineiden ja kemikaalien lastaus- ja purkupaikkojen on oltava suojattuja niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Polttoöljy- ja kemikaalisäiliöt on sijoitettava riittävän suuriin, tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin niin, että maaperän pilaantuminen säiliöiden täytön ja purkamisen tai säiliöiden mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa. Varastotilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. Lupamääräys noudattaa BAT-päätelmiä, mutta varsinaista vuotojen hallintaohjelmaa ei edellytetä. 4 ARVIO YMPÄRISTÖLUVAN BAT-PÄÄTELMIEN MUKAISUUDESTA Jätevesien COD- ja fosforipäästöjä koskevat ympäristölupamääräykset ovat BAT-päätelmien mukaiset. BAT-päätelmissä mukana olevalle kiintoainepäästölle ei ole ympäristöluvassa annettu päästörajaarvoa. Vertailun perusteella pääkattilan NO x-pitoisuutta koskeva päästöraja-arvo on BAT-päätelmien mukainen. BAT-päätelmien hiukkaspäästötasoa ei sovelleta Savon Sellun kaltaiseen ammoniumpohjaiseen sulfiittisellutehtaaseen, joten vertailua nykyisen päästöraja-arvon ja hiukkasia koskevan BATpäästötason välillä ei ole mahdollista tehdä. Pääkattilan rikkidioksidipitoisuudelle ei ole annettu BATpäätelmien mukaista päästöraja-arvoa, vaan rikkipäästöjä hallitaan koko puolisellutehdasta koskevalla rikkipäästöjen ominaispäästöraja-arvolla. Tarkkailua koskevat lupamääräykset ovat pääosin BAT-päätelmien mukaiset.

13 (14) Arvio ympäristöluvan tarkistamisen tarpeesta Savon Sellun näkemyksen mukaan pääkattilan rikkidioksidipäästöraja-arvon puuttumisen ei tulisi edellyttää ympäristöluvan tarkistamista, sillä vastaava BAT-päästötaso oli annettu myös edellisessä BAT-referenssidokumentissa. Kyseessä ei siis ole uusi vaatimus, joka tulisi viedä ympäristölupaan. Savon Sellun arvion mukaan nykyiset jätevesipäästöjen päästöraja-arvot ovat riittävät myös kiintoainepäästöjen hallitsemiseksi, sillä puhdistetun jäteveden kiintoaine-, fosfori- ja COD-pitoisuudet korreloivat hyvin keskenään (kuva 1). Kiintoainepäästöä koskeva BAT-päästötaso oli annettu myös edellisessä BAT-referenssidokumentissa, joten kyseessä ei ole uusi vaatimus. Kuva 1. Savon Sellun puhdistetun jäteveden kiintoaine-, COD- ja fosforipitoisuuksien korrelaatio. BAT-päätelmät ovat sitovia ainoastaan päästötasojen osalta (mm. YSL 78 :n poikkeamismahdollisuuden vuoksi), joten erot mm. tarkkailua koskevien lupamääräysten ja BAT-päätelmien välillä eivät edellytä luvan tarkistamista. Savon Sellun näkemyksen mukaan nykyiset lupamääräykset noudattavat tarpeellisessa määrin uusia massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmiä, eikä tarvetta luvan tarkistamiselle ole.

14 (14) Kuopiossa 30.3.2015 Toimitusjohtaja Juha Koukka Savon Sellu Oy