Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Samankaltaiset tiedostot
Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

ELÄMÄÄ METSISTÄ. Metsätavoitteet Eero Vilmi / Vastavalo

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja,

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Miten metsiä tulisi käsitellä?

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Ekosysteemipalvelut elämän edellytys

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Rakentamisen hiilivarasto

Soiden hiilivarastojen kehitys

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Puu vähähiilisessä keittiössä

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Metsäteollisuus ja energia. Energia

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Soidensuojelu Suomessa

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Uusimmat metsävaratiedot

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Transkriptio:

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta että hillitsemme ilmastonmuutosta.

Metsät ja suot ovat luonnon omia hiilivarastoja Suot ovat Suomen luonnon suurin hiilivarasto. Niihin on arvioitu varastoituneen noin kaksi kolmannesta maaekosysteemien hiilestä. Noin kolmasosa hiilestä on varastoitunut metsiin ja niiden maaperään. Myös vesistöjen pohjasedimenteistä löytyy merkittävä ja alati kasvava hiilen varasto. Metsiin ja soihin sitoutuneen hiilen määrä vastaa Suomen yli 370 vuoden kasvihuonekaasupäästöjä. Luonnon hiilivarastoja säilyttämällä vältytään ylimääräisiltä päästöiltä. Luonnon hiilivarastoja kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja siten hillitä ilmastonmuutosta. Esimerkiksi iäkkäät, runsaspuustoiset, jo paljon hiiltä varastoineet metsät jatkavat hiilen sitomista ja varaston kasvattamista satoja vuosia. Luonnontilaiset suot ovat verkkaisesti kasvavia hiilivarastoja. MATTI SNELLMAN

Ekosysteemipalveluja ja luontoelämyksiä Ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet sitoutuu takaisin luonnon hiilivarastoihin, kuten metsiin, mereen ja pelloille. Hiilidioksidin sitoutumista ilmakehästä hiilivarastoihin kutsutaan nieluksi. Ilmastonmuutos etenisi vielä nykyistä nopeammin ellei hiiltä jatkuvasti varastoituisi metsiin, soihin ja meriin. Luonnon hiilivarastojen kasvattaminen onkin tällä hetkellä tehokkain keino poistaa hiiltä ilmakehästä. Luonnon kyky toimia nieluna näyttää kuitenkin heikkenevän kun ilmastonmuutos etenee. On tärkeää pitää huolta nieluina toimivien ekosysteemien toiminnasta ja terveydestä, kyvystä tuottaa ekosysteemipalveluita. Eliöiden ja elinympäristöjen monimuotoisuudesta huolehtiminen on ekosysteemien toiminnan edellytys. Hiilen varastoina toimivat suuripuustoiset metsät ja paksuturpeiset suot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Vanhoissa metsissä elää 35 % Suomen uhanalaisista lajeista. Tällaisia alueita suojelemalla autetaan sekä luontoa että ilmastoa ja tarjotaan ihmisille luontoelämyksiä, virkistystä, rauhaa ja suojaa, marja- ja sienisatoja sekä riistaa. REIJO JUURINEN

Soiden hiilivarasto hupenee Suomen soiden valtava hiilivarasto on muodostunut tuhansien vuosien aikana. Viime vuosikymmeninä turpeen hiilivarasto on alkanut pienentyä. Yli puolet soistamme on ojitettu lähinnä metsätaloutta varten. Ojitettujen soiden turpeen hajotessa vapautuu myös niihin varastoitunut hiili. Soiden hiilivarastoja vähentää lisäksi turpeen kaivuu ja poltto energiaksi. Kun myös suopeltojen hiiltä vapautuu roimasti, Suomen soiden hiilivarasto hupenee vuosittain yli viisi miljoonaa tonnia. Hiilidioksidipäästönä tämä on lähes 20 miljoonaa tonnia eli enemmän kuin kaikki liikenteen päästöt. Metsien hiilivaraston suuruuteen vaikuttavat etenkin hakkuiden määrät ja puuston ikä. Viime vuosikymmenet metsät ovat toimineet hiilen nieluina, mikä tarkoittaa niiden hiilivaraston kasvamista. Nykyiset tavoitteet vuosittaisille hakkuumäärille tulevat toteutuessaan hidastamaan metsien hiilivaraston kasvua. Talousmetsiemme puuston määrä ja siten myös hiilivarasto on luonnontilaisia boreaalisia metsiä pienempi. Luonnonmetsästä ja sen maaperästä hakkuun jälkeen ilmakehään päässyt hiili ei ennätä talousmetsän lyhyenä kiertoaikana sitoutua kokonaan takaisin. Oksien ja varsinkin kantojen kerääminen bioenergiaksi pienentää entisestään metsien hiilivarastoa, sillä kannot maatuvat hitaasti ja ylläpitävät siten luonnon hiilivarastoa. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tulevat vuosikymmenet ovat kriittisiä ja varastojen suojelu on päästöjen vähentämisen ohella kriittisen tärkeää. JORMA LUHTA

ARTO JOKINEN Tiesitkö, että... Järeässä täysikasvuisessa puussa on keskimäärin noin 1 kuutiometri runkopuuta, joka sisältää noin 200 kiloa hiiltä. Noin 19 kuutiometriä puuta sisältää yhden suomalaisen keskimääräisten vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen verran hiiltä. Noin 2 hehtaaria itsekseen kasvamaan jätettyä eteläsuomalaista (tai reilu 3 hehtaaria pohjoissuomalaista) metsää sitoo koko puuston kasvuun yhden suomalaisen päästöjen verran hiiltä. Luontaisesti kehittyneissä vanhoissa metsissä on arviolta 2 4 kertainen määrä hiiltä keskimääräiseen talousmetsään verrattuna. Keskimäärin 50 neliötä suota sisältää suomalaisen vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen verran hiiltä. Metsistä vuosittain korjatusta puusta ja siten puun sisältämästä hiilestä vain alle 10 prosenttia päätyy pitkäikäisiin puutuotteisiin. Turveteollisuuden tavoittelema määrä uusia turpeenkaivuualoja sisältäisi noin 140 miljoonaa tonnia hiiltä, mikä vastaa noin seitsemän vuoden Suomen hiilidioksidipäästöjen hiilimäärää. Kantojen käyttö energiaksi aiheuttaa oksiin verrattuna lähes kaksinkertaiset, maaperän hiilivaraston pienenemisestä johtuvat päästöt. MATTI SNELLMAN

Miten luonnon hiilivarastoja tulisi suojella? Suomi on viimeksi kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen yhteydessä sitoutunut luonnon hiilivarastojen suojeluun vuonna 2010 Nagoyassa. Luonnon hiilivarastojen suojelemiseksi Suomen luonnonsuojeluliitto esittää: Kartoitetaan monimuotoisuudelle tärkeät sekä hiilivarastoina toimivat alueet ja edistetään niiden suojelua ja varastojen kasvuun tähtäävää käyttöä. Selvitetään nykyisten politiikkatoimien vaikutukset Suomen hiilivarastojen tilaan. Palautetaan luonnon hiilivarastoja ja ennallistetaan vähintään 15 prosenttia hiiltä vapauttavista suoekosysteemeistä vuoteen 2020 mennessä. Lopetetaan turpeen kaivuu ja poltto. Lopetetaan soiden ojitus ja heikosti kannattavat metsien kunnostusojitukset. Jätetään kannot metsään ja käytetään energiaksi pienempiä hakkuutähteitä ja metsäteollisuudelta yli jäävää puuta. Lasketaan hakkuutavoitteita, niin että metsien hiilivarasto kasvaa voimakkaasti. Lisätään metsien hiilivarastoa jättämällä lisää metsiä intensiivisen talouskäytön ulkopuolelle kehittymään luontaisesti. Pidennetään metsien kiertoaikaa, vähennetään maanmuokkausta ja suositaan peitteistä metsänkasvatusta. www.sll.fi/hiililuonnossa Suomen luonnonsuojeluliitto ry p. (09) 228 081 info@sll.fi www.sll.fi