KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HYVÄN HALLINNON PERIAATTEET Nakkilan kunta Kunnanhallitus Voimaantulo 4.11.2005
SISÄLLYSLUETTELO HYVÄN HALLINNON PERIAATTEET... 2 0. JOHDANTO... 2 1. YHDENVERTAISUUS... 3 2. TARKOITUSSIDONNAISUUS... 3 3. OBJEKTIVITEETTI... 3 4. SUHTEELLISUUS... 3 5. PALVELUPERIAATE... 3 6 NEUVONTAVELVOLLISUUS... 3 7 HYVÄN KIELENKÄYTÖN VAATIMUS... 3 8. VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ... 3 9. ASIAKIRJAN SIIRTO JA ASIAKIRJAN TÄYDENTÄMINEN... 4 10. KÄSITTELYN VIIVYTYKSETTÖMYYS... 4 11. KÄSITTELYN JULKISUUS... 4 12. ASIANOSAISEN KUULEMINEN... 4 13. PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN... 4 14. KUNNAN VIRANOMAISTEN OMAT TAVOITTEET... 4
- 2 - NAKKILAN KUNNAN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HYVÄN HALLINNON PERIAATTEET Hyväksytty Kunnanhallitus 17.10.2005/411 Voimaantulo 4.11.2005 0. JOHDANTO Hyvän hallinnon periaatteista keskeisimmät on kirjattuna lainsäädäntöön, erityisesti hallintolakiin. Tästä johtuen hyvän hallinnon periaatteilla on myös sääntöluonne.tämä tarkoittaa esim. soveltuvuuden osalta, että hallintomenettelyssä hyvän hallinnon periaatteita on noudatettava, eikä voida ajatella, että esim. tarkoitussidonnaisuuden periaatteen toteuttamisesta tingittäisiin vetoamalla sen periaateluonteeseen. Perustuslakiin kirjattuina hyvän hallinnon periaatteina voidaan mainita hallinnon lainalaisuuden ja lakisidonnaisuuden periaatteet, yhdenvertaisuusperiaate, julkisuusperiaate, viivytyksettömyysperiaate, kuulemisperiaate, perusteluperiaate, perus- ja ihmisoikeuksien noudattamisen turvaamisperiaate sekä virkamieshallintoperiaate. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on julkaissut v. 2005 Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön (ISBN 92-95022-29-7). Hyvän hallinnon periaatteita tämän säännöstön mukaan ovat: - lainmukaisuus - syrjinnästä pidättäytyminen - suhteellisuus - vallan väärinkäytöstä pidättäytyminen - puolueettomuus ja riippumattomuus - objektiivisuus - perustellut odotukset, johdonmukaisuus ja neuvonta - oikeudenmukaisuus palveluperiaate - kirjeisiin vastaaminen kansalaisen kielellä - vastaanottoilmoitus ja asiasta vastaavan virkamiehen osoittaminen - velvollisuus siirtää asia toimielimen asiasta vastaavaan yksikköön - oikeus tulla kuulluksi ja antaa lausuntoja - päätöksenteon kohtuulliset määräajat - päätösten perustelemisvelvollisuus - valitusmahdollisuuksien osoittaminen - päätöksestä ilmoittaminen - tietosuoja - tiedustelut - pyynnöstä saada tutustua asiakirjoihin - riittävä kirjanpito saapuvasta ja lähtevästä postista - säännöstön julkisuus - oikeus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle - päätöksen tarkastaminen Säännösten tarkempi sisältö ilmenee ko. julkaisusta. Hyvän hallinnon toteuttamisen perusteena on mm. hallintolain lähtökohta, jonka mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisten
- 3 - toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. 1. YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus edellyttävät viranomaisen kohtelevan hallinnossa asioivia samalla tavalla riippumatta näiden sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai jostain muusta henkilöön liittyvästä syystä. 2. TARKOITUSSIDONNAISUUS Tarkoitussidonnaisuuden vaatimus ilmentyy vaatimuksena viranomaisen toiminnan käyttämisestä yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin, eikä esim. viranomaisen toimivaltapiiriin kuulumattomiin tehtävien hoitamiseen. 3. OBJEKTIVITEETTI Objektiiviteetti-periaatteen noudattaminen edellyttää viranomaiselta puolueetonta toimintaa, esim. siten, että viranomainen tarpeen tullen jäävää itsensä päätöksenteosta. Esteellisyysperusteesta säännellään hallintolaissa erikseen. 4. SUHTEELLISUUS Suhteellisuusperiaatteen huomiointi vaatii viranomaista valitsemaan keinoista, sen joka on oikeassa suhteessa siihen nähden mihin päätöksellä pyritään. Harkintaa tulee mitoittaa sen mukaan, ettei yksityisen asemaan puututa enempää kuin on välttämätöntä. 5. PALVELUPERIAATE Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. 6 NEUVONTAVELVOLLISUUS Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan sen pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen 7 HYVÄN KIELENKÄYTÖN VAATIMUS Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa asioidessaan on voimassa miten siitä erikseen säädetään tai mitä johtuu Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista. 8. VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten yhteistyötä. Viranomaisten välisestä virka-avusta säädetään erikseen.
- 4-9. ASIAKIRJAN SIIRTO JA ASIAKIRJAN TÄYDENTÄMINEN Asiankirjan siirtoa oikealle viranomaiselle säännellään hallintolaissa. Viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa asiakirjan lähettäjälle menettelystä. Mahdollisuus asiakirjan täydentämiseen on hyvän hallinnon toteutumisen kannalta olennaista ja tätä asiaa on säännelty hallintolaissa. 10. KÄSITTELYN VIIVYTYKSETTÖMYYS Hallintolain mukaan asia ilman aiheetonta viivytystä ja viranomaisen asianomaisen pyynnöstä esitettävä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava asian etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Tarkoituksena on estää asioiden käsittelyn tarpeetonta pitkittymistä, joka edellyttää asian ratkaisussa tarvittavien selvitysten ja lausuntojen hankkimista riittävän varhain ja riittävän yksikertaisin keinoin. Selvitystä tulee hankkia vain sen verran kuin asian ratkaisun kannalta on välttämätöntä. Periaatteena on, että miten suurempi vaikutus asiassa annetulla ratkaisulla saattaa olla asianosaisen oikeusasemaan ja jokapäiväiseen elämään, siten ripeämpään käsittelyyn asiassa tulisi pyrkiä. 11. KÄSITTELYN JULKISUUS Hallintolain mukaan asiaa käsitellään julkisesti, mikäli niin on säädetty tai erityisen säännöksen nojalla päätetty. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pääosa asian käsittelystä ei ole julkista. Asiakirjan julkisuudesta on säädetty erikseen laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. 12. ASIANOSAISEN KUULEMINEN Asianosaisen kuuleminen on keskeinen osa hyvän hallinnon toteutumista. Asianosaisen mahdollisuus tulla kuulluksi paitsi edistää oikeusturvaa ja korostaa yksilön vaikutusmahdollisuuksia, myös palvelee asian selvittämistä. Hallintolain mukaan asianomaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttakaa asian ratkaisuun. Kuulemisesta voidaan poiketa erityisestä syystä, joita on määritelty hallintolaissa. 13. PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN Hallintolain mukaan perusteluissa on sovellettavien oikeussäännösten lisäksi mainittava tosiseikat ja selvitykset, joilla on merkitys asian ratkaisussa. Hallintolaissa on erikseen esitetty poikkeukset perusteluvelvollisuuteen. 14. KUNNAN VIRANOMAISTEN OMAT TAVOITTEET Kunnan viranomaiset asettavat tavoitteita mm. toimintansa vaikuttavuuden ja tehokkuuden osalta taloussuunnitelma- ja talousarvioprosessien yhteydessä ja täsmentävät tässä esitettyjä hyvän hallinnon periaatteita omassa toiminnassaan esimerkiksi käsittelyn määräaikojen suhteen.