Toimialapalvelu. Energiavaikuttajaseminaari , Turku. Näkemyksestä menestystä.

Samankaltaiset tiedostot
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2017 Säätytalo Toimialapäällikkö Markku Alm

Keski-Suomen energiatase 2016

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Keski-Suomen energiatase 2014

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, Toimialapäällikkö Markku Alm

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Uusiutuva energia Astrum-keskus Toimialapäällikkö Markku Alm

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energiatuki Kati Veijonen

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Uusiutuva energia Varsinais-Suomi Toimialapäällikkö Markku Alm

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Energian tuotanto ja käyttö

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Energian hankinta ja kulutus

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Energiapoliittisia linjauksia

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsäbioenergia energiantuotannossa

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Energian hankinta ja kulutus

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere Toimialapäällikkö Markku Alm

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi

Bioenergia ry

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Energian hankinta ja kulutus

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Energian hankinta ja kulutus

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Energian hankinta ja kulutus

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Transkriptio:

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu Energiavaikuttajaseminaari 23.11.2017, Turku

TEM Toimialapalvelu Uusiutuvan energian toimialaraportti 2017 - Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa - Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian toimialaraportti 2017 Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu uusiutuvan energian toimiala koostuu yritysryhmittäin kootusta seitsemästä alatoimialasta: 1) Hakeyritykset 2) Energiapuuyritykset 3) Lämpöyritykset 4) Tuulivoimayritykset 5) Vesivoimayritykset 6) CHP-tuotantoyritykset 7) Muut bioenergiayritykset ryhmä (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Tilastoinnissa yrityskokoa ei ole rajoitettu, aiemmin mukana vain pk-yritykset Raportissa tarkasteltu laajasti myös eri uusiutuvan energian tuotantomuotojen kehittymistä, lähinnä EU-velvoitteiden seurannan vuoksi TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 3

Toimialan paikka elinkeinoelämässä Energiaklusteri leikkaa muita klustereita. Klusterin suurimmat toimijat kuuluvat myös johonkin muuhun toimialaan, esimerkiksi metsäklusteriin(energian kulutus ja tuotanto) tai metalliklusteriin (energiateknologia). Toisaalta ympäristöklusteri koskettaa kaikkia toimialoja. Energiaklusteri on kaksijakoinen ja muodostuu energiateknologian ja energialiiketoiminnan osaklustereista. Energiateknologian osaklusteri kattaa koneita, laitteita ja järjestelmiä tuottavan teollisuuden ja konsultoinnin. Se on vientivetoinen ja pitkälti suurten monikansallisten yritysten omistuksessa. Energialiiketoiminnan osaklusteri sisältää energian tuotannon, muunnon ja jakelun sekä energian ja polttoaineen jalostuksen. Se toimii pääosin kotimarkkinoilla, usein alueellisella tai paikallisella tasolla ja on pääosin kotimaisessa omistuksessa ->toimialaraportti Energiateknologian klusteri Suomessa TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 4

Yritykset ja toimipaikat Yritykset ja toimipaikat 1224 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2016. laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 prosenttia (9 yritystä) 1720 toimipaikkaa Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 83 prosenttia, pk-yrityksiä 17 prosenttia TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 5

Liikevaihto ja henkilöstö Vuonna 2016 toimialan liikevaihto oli 2,85 miljardia ja jalostusarvo 959 miljoonaa euroa, liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 8,3 prosenttia, 240 milj. euroa. Alan liikevaihdosta 71,1 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä ja 28,9 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Vuonna 2016 toimiala työllisti 6193 henkilöä Työpaikoista 63 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 37 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 6

Uusiutuvan energian toimialan liikevaihto ja jalostusarvo 2010-2016 TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 7

Henkilöstön ja yritysten määrä, 2010-2016 TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 8

Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys hakeyritysryhmässä vuosina 2000 2016 TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 9

Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys vesivoimaryhmässä Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys CHP- ryhmässä TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 10

Investoinnit ja poistot vuosina 2010-2016 TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 11

PK-barometrin havaintoja Erillinen raporttijulkaisu samassa yhteydessä Yritykset ja työllisyys Uusiutuvan energian toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta myönteisemmät kuin syksyllä 2016, mutta jäävät kuitenkin saldoluvun perusteella koko maan ja vertailutoimialojen pk-yrityksiä heikommiksi. Toimialan vastaajista 14 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 9 %. Saldoluvuksi muodostuu nyt +5, kun vuosi sitten saldoluku oli -3. TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 12

PK-barometrin havaintoja PK- yritysten suhdannenäkymät Uusiutuvan energian toimialan pkyritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät selvästi positiivisiksi, mutta heikommiksi kuin koko maassa, teollisuudessa ja palvelutoimialalla. Toimialalla suhdannenäkymät ovat kuitenkin selvästi paremmat kuin viime syksynä saldoluvun ollessa nyt +26, kun se syksyllä 2016 oli +6. TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 13

PK- barometrin havaintoja PK- yritysten kehittämistarpeet, % Uusiutuvan energian toimialan pkyritysten kehittämistarpeista ykkösenä on myös myynti ja markkinointi, mutta selvästi vähemmässä määrin kuin koko maassa ja vertailutoimialoilla(27 % mainitsee). Johtaminen, henkilöstön kehittäminen ja koulutus sekä tuotantoon ja rahoitukseen/talouteen liittyvät kehittämistarpeet mainitaan toimialalla seuraavaksi useimmin. Yrityksen hallitustyöskentely, johtaminen sekä ympäristö- ja muut säädösvaatimukset nähdään uusiutuvan energia-alan pkyrityksissä muita ryhmiä merkittävämpinä kehittämiskohteina. TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 14

Maailman kokonaisenergiankulutus, 85,5 % fossiilisista, 10,1 % uusiutuvista Aurinkoenergiatuotannon muutos maailmalla, TWh Maailman aurinkosähkön tuotantokapasiteetin kasvu vuonna 2016 oli 76 000 MWp. Kokonaisteho nousi yhteensä 304 000 megawattiin. Aurinkoenergian tuotannon erittäin nopeaa kasvua kuvaa se, että kapasiteetti on kolminkertaistettu 4 vuoden aikana. Vuonna 2016 maailmassa sijoitettiin energiantuotantoon (sisältää polttoaineiden tuotannon) 1 460 miljardia euroa. Tästä summasta 100 miljardia sijoitettiin sähköntuotantoon fossiilisilla polttoaineilla (öljy, hiili, kaasu). Vastaavasti 21 miljardia euroa sijoitettiin sähköntuotantoon ydinvoimalla. Sähköntuotantoon uusiutuvalla energialla sijoitettiin 255 miljardia euroa (aurinko-, tuuli-, bio- ja vesivoima sekä maalämpö). TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 15

Tuulivoimatuotannon ja -kapasiteetin muutos maailmalla, 2010-2016 Vuonna 2016 uutta tuulivoimakapasiteettia rakennettiin maailmassa yhteensä 53 656 MW, ja kokonaiskapasiteetti nousi 486 679 megawattiin. Suurin kapasiteetin lisäys saavutettiin Kiinassa, jossa asennettiin uutta tuulivoimakapasiteettia 23 328 MW (16 x OL3). Kiinassa tuulivoiman nimellisteho nousi 168 690 megawattiin. VAIKUTUS TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKYYN? TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 16

Tuulivoimatuotanto ylitti ensi kertaa 1500 megawatin rajan 8.11.2017 18:20 - Voimajärjestelmä, Ajankohtaista Suomen tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus on kasvanut sitä mukaa kun uusia tuulivoimalaitoksia on otettu käyttöön. Suomen yhteenlaskettu tuulivoimatuotanto saavutti Fingridin mittausten perusteella ensimmäistä kertaa 1500 megawatin tuntikeskituotannon 8.11.2017 kello 17-18. Kyseisellä keskiviikkoillan tunnilla tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 16 prosenttia ja sähkön kokonaiskulutuksesta tuulivoimalla voitiin kattaa noin 14 prosenttia. Suomessa on tällä hetkellä runsaat 1770 megawattia käytössä olevaa tuulivoimatuotantoa, joten asennetusta tuulivoimasta noin 88 % oli käytössä. Tuulivoimatuotannon tuntiaikasarja: http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-jatuotanto/sivut/tuulivoima2.aspx Reaaliaikainen Suomen voimajärjestelmän tilakuva: http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/sivut/default.aspx TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 17

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2016 Vuonna 2007 energian kokonaiskulutus oli 410 TWh vuonna 2016 vastaavasti 371 TWh. Muutos 2015 -> 2016, +10 TWh Taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ->energiankäyttö lisääntyy, miten se näkyy energiapaletissa?? Kokonaisenergiankulutus on laskenut 39 TWh vuoteen 2016 mennessä eli 9,5 %. Energiatehokkuussopimuskauden 2008-2016 vaikutus -15 TWh. Taloudellinen toimeliaisuus alhainen, peräkkäiset lämpimät talvet ym. -24 TWh TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 18

Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2017 Metsäteollisuuden jäteliemet 32 % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineiden 31 % Puun pienkäyttö 13 % Vesivoima 13 % Lämpöpumput 4 % Kierrätyspolttoaineen bio-osuus 3 % Liikenteen biopolttoaineiden 2 % (vuonna 2015 osuus oli 5 %) Tuulivoimatuotanto 2 % TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 19

Biopolttoaineitten kulutus EU:n jäsenmaittain vuonna 2016, TWh EU:n sitova velvoite lisätä uusiutuvaa energiaa liikenteessä vuoteen 2020 mennessä 10 %:n tasolle laskettuna polttoaineiden energiasisällöstä. Suomessa tätä tavoitetta on tiukennettu niin, että Suomi tavoittelee 20 %:n uusiutuvan energian osuutta liikenteessä vuonna 2020.(12 %/ 2017, 15 %/2018, 18 %/2019, 20 %/2020). Käytännössä vuosittainen osuus voi olla etupainotteisesti myös suurempi. Vuoteen 2020 saakka on voimassa biopolttoaineiden kaksoislaskenta. Vuonna 2015 Suomen tieliikenteessä käytettyjen biopolttoaineiden määrä oli Eurostatin tilastossa 22 prosenttia. TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 20

Fossiilinen, uusiutuva vertailu Niin lähellä, mutta niin kaukana! Uusiutuvan energian käyttöosuus laski 34 prosenttiin kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2016. Fossiilisten polttoaineiden käyttö nousi vastaavasti 38 prosenttiin. Ydinvoiman osuus oli 19 prosenttia. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvan energian osuus Suomessa on ollut merkittävästi korkeampi (4 5 %). EU-laskennan mukainen uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta oli 39 % vuonna 2016, (39,29 % vuonna 2015) TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 21

Työllisten ikäjakauma energia-alalla Energia-alan työllisten ikärakenne muistuttaa normaalimallia, jossa nuoria ja vanhoja ikäluokkia on vähemmän, kun taas 25 50 -vuotiaita on enemmän. Poikkeuksena on keskellä ikäjakaumaa oleva aliedustus ikäryhmässä 35 45 - vuotiaat. 35 45 vuotiaiden aliedustus lienee peruja 1990-luvun lamasta. Sähkö-, kaasu, lämpö- ja vesihuollon toimialaryhmä on yksi kaikkein ikääntyneimmistä toimialaryhmistä. Vaikka työmarkkinoilta seuraavien 15 vuoden kuluessa poistuvan työvoiman määrä ei absoluuttisesti (noin 8 800 henkilöä) ole kovin suuri, poistuu toimialalta yli puolet tällä hetkellä työssä olevista työntekijöistä. Tämä on toimialojen joukossa kolmanneksi suurin poistumaosuus maatalouden ja julkisen hallinnon jälkeen. TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 22

Työvoiman alueellinen kohtaanto, ammattibarometrin esimerkein, seuraava 6 kk TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 23

Tulevaisuuden muutosvoimat Digitalisaatio Tulevaisuuden energiajärjestelmä on hajautunut, joustava, automaattinen ja älykäs. Digitaalisuuden vuoksi se on myös tehokkaampi, tuottavampi, edullisempi ja ympäristöystävällisempi. Ympäristö ja kestävä kehitys Viime aikoina kaikkein eniten voimistunut trendi on ollut ekologisen ajattelun nousu ja huoli muuttuvasta ympäristöstä Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen torjunta luo tulevaisuuteen ulottuvan tarpeen uudistaa energian tuotantoa vähemmän päästöjä aiheuttavaksi ja energiatehokkaammaksi. Kuluttajien muuttuvat valinnat Tulevaisuudessa kuluttajille on tärkeää järjestelmien helppokäyttöisyys, kokeiltavuus, hyödyllisyys, esteettisyys sekä integroitavuus muihin järjestelmiin ja arkeen. Globalisaatio Uusiutuvat energialähteet eivät ole hyödyntämisen suhteen niin globaaleja kuin fossiiliset varannot Energian maantiede on lisäksi muuttumassa, kun siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin etenee, aurinko paistaa ja tuuli puhaltaa kaikkialla Omavaraisuus ja huoltovarmuus Suomen energiapolitiikassa omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat tärkeässä asemassa. Suomen energiapaletin kirjo laaja ja monipuolinen. Teknologinen kehitys Teknologian nopea kehitys on merkittävin tulevaisuuden muutosvoimista ja energia teemana yksi tärkeimmistä tulevaisuutta muovaavista asioista. Keskeisiä teemoja ovat energiatehokkuus, hajautetun tuotannon teknologiat, energian varastointiteknologiat, hybriditeknologiat ja liikenteen energiateknologiat. TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 24

Pestel-analyysi TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 25

Hallitusohjelman energiapolitiikan linjaukset : Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin Energiaomavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen muun muassa turpeen. Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana Puolitetaan tuontiöljyn (bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin) käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 26

Näkymät vuosille 2018-2020 Maailmalla uusien tuotantomuotojen, erityisesti tuulivoiman ja aurinkoenergian, kehitys on ollut erittäin nopeaa ja näiden tuotantomuotojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Tulevaisuudessa eri tuotantomuotojen ajojärjestys saattaa muuttua Euroopan tason poliittisilla päätöksillä Energiamurroksen merkittävimmät muutosajurit ovat energiantuotannon alhaiset muuttuvat kustannukset, päästöttömyys, energian varastointimahdollisuus sekä teknologisen kehityksen mahdollistama yleisen markkinahintatason lasku. Pienistä puroista muodostuvat edelleen myös suuret virrat (kulutus<->säästö). Tavoitteisiin päästään vain suurien ja pienien tekojen yhdistelmillä Tuontiraaka-aineiden ja polttoaineiden käytöllä päästään uusiutuvan energian tavoitteisiin (EU-tavoite 38 % tai kansallinen 50 %) matemaattisesti samalla tavalla, mutta positiiviset aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset jäävät marginaalisiksi. TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu 23.11.2017 27

Uusiutuvan energian julkaisut löytyvät osoitteesta https://tem.fi/toimialapalvelu/uusiutuva-energia Seminaarin esitykset lisätään osoitteeseen https://tem.fi/toimialapalvelu/seminaarit

Kiitos! Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus Näkemyksestä menestystä yhteistyöllä Näkemystä menestystä yhteistyöllä TEM Toimialapalvelu www.tem.fi/toimialapalvelu