Tulevaisuuden aluekehityksen virtoja ja jännitteitä 100 vuotta Suomen kehittämistä Aluekehittämispäivät 2017 Jyväskylä, 14. 15.11.2017 Toni Ahlqvist Aluekehityksen ja -politiikan professori Maantieteen tutkimusyksikkö
Kolme näkökulmaa aluekehityksen tulevaisuuksiin Nopeiden kehityskulkujen ketjuuntuminen Hitaat muutokset ja suhteelliset pysyvyydet Alue X Hallitsevat politiikkaideat ja toimintaympäristömuutokset 2 AIKA 15.11.2017
Nopeiden kehityskulkujen ketjuuntuminen 3 15.11.2017
Kehityskulkujen ketjuuntumisesta Muutosten ketjuuntuminen voi saada aikaan huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia - Esimerkkeinä radikaalit nousevat teknologiat: tekoäly, robotiikka, synteettinen biologia Alueelliset vaikutukset toteutuvat lopulta monimuotoisemmin ja pitkäpiimäisemmin kuin miltä aallon harjalta näyttää - Nopeat teknologiset trendit vs. hitaammat rakennemuutokset - Toteutumattomat mahdollisuudet - Kehitysristiriidat
Esimerkki: robotisaatio ja aluekehitys Robotisaatiokehitys voi aiheuttaa ristiriitaisia alueellisia kehityskulkuja Keskittävä tendenssi - Robotiikkaosaamiskeskukset eri yliopistojen yhteydessä - Palvelurobotiikka ratkaisuna tiiviin kaupunkirakenteen liikkumistarpeisiin Hajauttava tendenssi - Esimerkiksi omahoidon tukena käytettävät hoivarobotit perifeerisillä alueilla Esimerkki kehityksen ristiriidoista - Robotisaatio tuotantotoiminnassa - Työn lisääntyminen: asiantuntijatyö robotiikkaosaamiskeskuksissa - Työn vähentyminen: tehdastyön korvaaminen robotiikalla
Hitaat muutokset ja suhteelliset pysyvyydet 6 15.11.2017
Keskusten ja periferioiden suhde: Klingen kaksi Suomea Klingen mukaan 1800-luvun alussa oli kaksi Suomea : Tukholman-Suomi ja Pietarin-Suomi Romantiikka toi molempiin [Tukholman-Suomeen ja Pietarin-Suomeen] hieman samoja haaveiluja, ja sekä Turussa että Viipurissa oppineet kaunosielut ihannoivat pohjoista ilmansuuntaa ja viittailivat Väinämöinen-nimiseen maagikkoon, josta joitakin runoja oli säilynyt. Mutta kaikki oleellinen lähensi kumpaakin provinssia omaan pääkaupunkiinsa, jota ne kielellisesti ja kaupallisesti, henkisesti ja aineellisesti olivat koko ajan lähestymässä. (Klinge 1982: 12) Klinge 1982
Kaksi Suomea Aluetutkijoiden Luonnon-Suomi ja Kulttuuri-Suomi Ensimmäisten kehitysaluelakien kaksi Suomea 1966 1969 1970 1975 Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 75 Muokattu lähteestä Sippola 2010
Kaksi Suomea Väestöpainotuksen kaksi Suomea Kaupunkialueiden ja maaseudun kaksi Suomea Aluekehittämispäätös 2016
Hallitsevat politiikkaideat ja toimintaympäristömuutokset 10 15.11.2017
Digitalisaatio Tällä hetkellä kenties keskustelluin politiikkaidea Suomessa ei aina ymmärretä myös aluekehitykseen vaikuttavana ideana Suomen valtio julkisti jokin aika sitten tekoälystrategian, jonka tavoitteena kuljettaa Suomi tekoälyn aikakauteen (https://tekoalyaika.fi/) Esimerkki - Viiden vuoden kuluttua tekoäly on aktiivisesti jokaisen suomalaisen arjessa. Suomi hyödyntää kaikilla yhteiskunnan alueilla rohkeasti, eettisesti ja ennakkoluulottomasti tekoälyä aina terveydenhuollosta valmistavaan teollisuuteen. Suomi on tekoälyajassa turvallinen, demokraattinen ja maailman parhaita palveluja tuottava yhteiskunta.. (Suomen tekoälyaika 2017) Merkityskenttään liittyviä avainsanoja - Tekoäly; automatisaaatio; robotisaatio; big data; IoT / esineiden internet; virtuaalitodellisuus; lisätty todellisuus; algoritmi; perustulo Iansiti & Lakhani 2014
Biotalous Tavoitteena talouden resurssipohjan muuttaminen hiilipohjaisesta uusiutuviin resursseihin Mikä on talouden rakennemuutoksen ja olemassa olevien teollisten intressien suhde? Esimerkki - Runsaiden uusiutuvien luonnonvarojensa, korkeatasoisen osaamisensa ja teollisten vahvuuksiensa ansiosta Suomella on erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa. Biotaloudella voidaan parantaa Suomen taloutta ja työllisyyttä sekä suomalaisten hyvinvointia. Suomen ensimmäisen kansallisen biotalousstrategian visio on, että biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. (Suomen biotalousstrategia 2014) Merkityskenttään liittyvät avainsanat - Kestävä kasvu; synteettinen biologia; biopolttoaineet; biojalostamot; metsätalous ja metsäresurssit; biomassojen käytön tehostaminen Suomen biotalousstrategia 2014
Suomi arktisena valtiona Keskeinen alueellinen politiikkaidea erityisesti Suomen pohjoisille alueille Kääntää Suomen strategisen katseen päälaelleen Suomi tällä hetkellä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017 2019 Esimerkki - Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. (VNK Suomen arktinen strategia 2013) Merkityskenttään liittyviä avainsanoja - Arktinen alue; arktiset liiketoimintamahdollisuudet; arktinen osaaminen; arktinen teknologia www.arcticportal.org
Kaupunkiregionalismi Suomessa(kin) nouseva politiikkaidea, joka perustuu kaupunkien keskeiseen asemaan osaamisperusteisessa talousjärjestelmässä Tulevien maakuntien haastaja? Esimerkki - Suomen taloudellisen menestyksen kannalta keskeiset kasvavat elinkeinoalat ovat sellaisia, että ne viihtyvät kaikkialla maailmassa parhaiten suurissa kaupungeissa. Maamme taloudellinen tulevaisuus ratkaistaan kaupungeissa. Urbanisoituminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti. Tätä taustaa vasten kaupunkipolitiikkaan kiinnitetään oudon vähän huomiota. (EVA / Soininvaara & Särelä 2015) Merkityskenttään liittyviä avainsanoja - Ketterät kaupunkialueet vs jäykät valtiot; finanssivetoinen talouskasvu; kaupunkikeskukset; osaaminen; työvoiman tuottavuus; luova luokka; urbanisaatio megatrendinä Paraisopolis, Sao Paolo, Brasilia
Yhteenveto Kolme näkökulmaa aluekehityksen tulevaisuuksiin - Nopeiden kehityskulkujen ketjuuntuminen - Hitaat muutokset ja suhteelliset pysyvyydet - Hallitsevat politiikkaideat ja toimintaympäristömuutokset Mitkä virrat vievät Suomen aluekehitystä tulevaisuudessa?
Kiitokset! toni.ahlqvist@oulu.fi