Tamangien koulutus- ja kulttuurikeskuksen perustaminen Länsi- Bengaliin, Intiaan 2012 2015 Poliittinen epävakaus vaikeuttaa tamangien asemaa Länsi-Bengalin alueella, Intiassa. Naisten työllistymismahdollisuudet ovat heikot ja köyhyys estää naisten ammatilliseen koulutukseen pääsyä. Sosiaalinen kanssakäyminen heimojäsenten välillä on vähäistä yhteisen kokoontumispaikan puuttuessa. Ulkoasiainministeriön tukeman Omegan kehitysyhteistyöhankkeen avuin on perustettu Intian Himalajalle Kalimpongin kaupunkiin tamangeille oma koulutus- ja kulttuurikeskus. Naisten ja tamang vähemmistöjen asemaa parannetaan keskuksessa järjestämällä heille työllisyyttä lisääviä kursseja. Järjestettävän koulutuksen avulla voidaan vaikuttaa osallistujien tulevaisuuteen ja vähentämään köyhyyttä. Kouluttautumisen kautta voidaan myös vaikuttaa naisten aseman parantumiseen ja naiset saavat äänensä kuuluviin. Lisäksi hankkeella pyritään vaikuttamaan siihen, että tamangit saavat oman sosiaalisen toimintaympäristön keskinäisen kanssakäymisen lisäämiseksi. Kulttuurikeskuksen kautta he voivat vaalia kulttuuriperintöään ja oppivat tuntemaan juurensa ja perinteensä. Keskus mahdollistaa tamangien välisen informaation- ja tietotaidon jakamisen sekä omien kulttuuritapahtumien järjestämisen. Riisin putsaamista. Kuva: Sini Soljasalo
Intia on antanut tamangeille alkuperäiskansan statuksen, jolloin heidän ei tarvitse taistella olemassaolostaan ja oikeuksistaan niin kuin sellaisten ryhmien, joilla tuota statusta ei Intiassa virallisesti ole. Kulttuurikeskuksen kirjastoon kootaan nyt irrallaan oleva kulttuuriperintö ja kirjallinen materiaali. Kirjastosta voi lainata kirjojen lisäksi perinnesoittimia, musiikkia, kirjallisuutta ja ohjeita omien tekstiilien kuten hattujen ja vaatteiden valmistamiseen. Vuosittain keskuksessa järjestetään oman kulttuurin festivaaleja, joka on laulua, tanssia ja koko yhteisöä koskettavaa sosiaalista yhdessäoloa. Kaikki tämä lisää jäsenistön sivistystasoa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä tamangien keskuudessa. Hankkeen avulla vähemmistöjen asema kohentuu, kun erilaiset juhlat ja tapahtumat kokoavat ja tuovat kaupunkiin ihmisiä myös lähialueilta. Tämä vaikuttaa positiivisesti myös kantaväestön liiketoimintaan, mikä kohentaa vähemmistön merkittävyyttä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ryhmien moninaisuus alueella luo erityistä tarvetta vähemmistöjen kokoontumiselle ja kulttuuriperinteiden vaalimiseen. Kuva: Sini Soljasalo Hanketavoitteiden lähtökotia - Köyhissä oloissa asuvien tamangien ongelmana on työttömyys, sosiaalisen toimintaympäristön puuttuminen ja oman kulttuurin harjoittaminen. - Vähemmistöjen, erityisesti tyttöjen ja naisten koulutusmahdollisuudet ja ammatillinen osaaminen ovat heikot ja toimeentulon saanti on vaikeaa.
- Tamangien vaikeus on ylläpitää omaa kulttuuriaan ja kulttuurillinen tieto ja esineistö ovat hajallaan. Katoava identiteettitietoisuus luo turvattomuutta ja lisää syrjäytymistä vähemmistöjen keskuudessa. - Yleisen sivistyksen taso on muita heikompi. Alueen epävakaa poliittinen tilanne vaikeuttaa vähemmistöjen asemaa, sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet puuttuvat ja informaation jakaminen on vaikeaa. Hankkeen toimitapa Tamangit ovat ylpeitä kulttuuristaan ja tahtovat suunnitellun keskuksen kautta ylläpitää perinteitä jäseniensä keskuudessa. Muita kulttuurikeskuksia ei Kalimpongissa ole, mutta yhteisille kokoontumispaikoille on selkeä alueellinen tarve ja kysyntä. Alueella asuu noin 9000 tamangia, joista puolet on naisia. Hankkeen toimitapa on vahvistaa ja laajentaa kumppanijärjestön ylläpitämiä nykyisiä toimintamahdollisuuksia ja samalla tukea alueen muiden tiibetiläisen kulttuuri-identiteetin omaavien vähemmistöjen edellytyksiä osallistua järjestettäviin toimintoihin. Näin hankkeen hyödynsaajina eivät ole pelkästään tamangit, eikä hanke luo kateutta muiden ryhmien parissa. Keskuksen perustamisella tuetaan Tiibetin kulttuurin, tapojen, arvojen, musiikin, tanssin, käsityön yms. perinteiden jatkuvuutta. Tamang Gumpa, missä keskuksemme sijaitsee, on järjestön ylläpitämä lahjoituksena saatu pieni luostariyhteisö, joka sijaitsee rauhallisessa rinnemaastossa Himalajan juurella kaupungin tuntumassa. Luostarirakennusta on rakennettu lahjoitusten turvin talkootyönä, mutta se on keskeneräinen. Toimintaympäristö, Tamang Gumpa. Kuva: Sini Soljasalo
Yhteisössä halutaan huolehtia erityisesti katulapsiksi ja lapsityöntekijöiksi ajautuneista orpolapsista, joista osaa asuu Tamang Gumpassa. Heitä valvoo Durpinin luostarissa koulutuksen saanut munkki, joka myös opettaa lapsia. Opettajan palkka on kerätty lahjoituksina varakkaammilta tamangeilta. Järjestön tukijat ovat yksityishenkilöitä, usein paremmassa asemassa olevia samaan vähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Keskus toimii myös kotina nuorille pojille, jotka olisivat muuten kadulla. Kuva: Sini Soljasalo. Palkattuna työntekijänä Tamang Gumpassa asuville nykyisille oppilaille (12 poikaa) toimii yksi opettaja Lama Urgen Bal. Tämän lisäksi järjestössä työskentelee pääsääntöisesti järjestösihteeri ja kaksi vapaaehtoista työntekijää, jotka hoitavat juoksevia asioita sekä huolehtivat pojista Intia West Bengal - Kalimpong Lama Urgen Bal poikansa kanssa. Kuva: Sini Soljasalo
Kalimpong on ihmisen kokoinen noin 30 000 asukkaan viihtyisä Himalajan notkoon sijoittuva kaupunki. Pääkadun lisäksi kaupungissa on muutamia sivukatuja joiden keskiöön kaupunki sijoittuu. Yhteisöllisyys, jossa kaikki tuntevat toisensa näkyy katukuvassa iloisena puheensorinana ja yleisemmin toinen toistensa tukemisena. Lähialueet ovat monikulttuurista aluetta johtuen pitkälti siitä, että alue sijoittuu eri maiden rajapintaan (Nepal, Sikkim, Bhutan, Bangladesh, Myanmar, Tiibet/Kiina). Intia ja Kalimpongin alue on ollut esimerkillinen vastaanottaessaan pakolaisvirtoja ja antaessaan asuinsijan sitä tarvitseville. Monikulttuurisuuden näkyminen vähemmistökansojen ja uskontojen kautta valtaväestöön sulautuen on alueen rikkaus ja tässä suomalaisilla olisi opittavaa. Eri kulttuurien lisäksi alueella kohtaavat sulassa sovussa myös suurimmat uskontokunnat: kristityt, muslimit, hindut ja buddhalaiset. Jokaiselle uskontokunnalle löytyy omat temppelit ja eri kansoille on olemassa myös omia kouluja. Kalimpongissa köyhistä pidetään huolta, eikä kerjäläisiä näy paljoakaan päivittäisessä katukuvassa. Tämä tekee kaupungista erityisen viihtyisän. Kaupunkilaiset ovat puuttuneet kovalla kädellä järjestäytyneeseen kerjäämiseen. Jos joku joskus erehtyy kerjäämään, pitävät asukkaat huolen siitä, ettei rahaa anneta. Joskus temppelien edessä on pujan (uskonnollinen rituaali) alkaessa köyhiä luvalla almuja anomassa ja tuolloin rahan antaminen on sallittua. Intialaisessa arjessa ihmiset ovat ahkeria ja uutteria tekemään raskastakin työtä ja he ovat onnellisia siitä, mitä heillä on. Näkymä keskuksesta kaupunkiin. Kuva: Sini Soljasalo Kastijako perheiden kesken näkyy kaupungissa erityisesti aviopuolison valinnassa ja perheiden
sisällä. Rikkaammilla on useita palvelijoita alemmista kasteista ja he hyödyntävät alipalkattua työvoimaa. Hyvissä perheissä palvelijoista pidetään useimmin kuitenkin hyvää huolta. Perhe on Intiassa ihmisen tärkein yhteisö, missä jokaisella perheenjäsenellä on oma tehtävä ja merkitys. Tämä koskee myös palvelijoita, joiden elämä kadulla olisi huomattavasti ankeampaa. Rakennetta voidaan pitää näin intialaisena sosiaaliturvana, jossa enemmän tienaavat huolehtivat köyhistä kartuttaen sillä hyvää karmaa seuraavaa kuoleman jälkeistä elämää varten. Kalimpongissa ja Länsi-Bengalin alueella köyhyys ei näy samoin, kun muualla Intiassa. Heitä ei näy kaduilla nukkumassa ja kerjäämässä, koska he ovat sijoittuneet tiiviimmin perheyhteisöön. Tämä tekee Kalimpongista erityisen viihtyisän kaupungin, kun taas asukasluvultaan suurimmilla alueilla kerjääminen on aggressiivisempaa. (Erityisesti vähemmistöjen parissa köyhien auttamista pidetään kunnia-asiana.) Luku ja kirjoitustaito Intiassa peruskoulutus on maksutonta, mutta edelleen jopa neljäsosa intialaisista jää koulutuksen ulkopuolelle. Luku - ja kirjoitustaidottomia on tilastojen mukaan miehistä n. 32 % ja naisista jopa 55 %. Maaseudulla lukutaidottomuus on yleisempää, koska perheet tarvitsevat lasten työpanosta kotitöissä ja viljelysmailla. Monet intialaiset lapset joutuvat myös osallistumaan perheen elannon hankkimiseen, vaikka Intiassa on useita lakeja lapsityövoiman kieltämiseksi. Lakien noudattamista ei kuitenkaan pystytä valvomaan ja näin jopa 15 % lapsista (alle 15v) on töissä. Työnantajat käyttävät lapsia mielellään, koska heidät on helppo pakottaa tekemään pitkiä työpäiviä huonoissa olosuhteissa. Ongelmat Alueen suurin ongelma on poliittinen epävakaus, joka vaikuttaa jokaisen asukkaan arkeen. Vähemmistöjen asema on alueella heikko, koska Länsi-Bengalin pohjoisosat ovat poliittisesti turbulenttia aluetta. Työtä ei ole tarjolla kovinkaan paljoa ja erityisessä puristuksessa ovat vähemmistöt, erityisesti naiset, joilla ei ole yhtäläisiä oikeuksia ja vaikuttavuutta puolustaa itseään ja omaa toimintaansa valtaväestön keskuudessa. Gorkha Janmukti Morchan (poliittinen separatistinen puolue) kannattajat, jotka ovat syntyperältään pääosin nepalilaisia, ovat kiristäneet otettaan, mikä on lisännyt Darjeelingin alueen ongelmia ja mm. yleislakot ovat toistuvia. Gorkhalaiset ovat vaatineet omaa maata Intian hallitukselta, mutta miksipä Intia luovuttaisi Darjeelingin rikkaita tee-alueita, Himalajan matkailua ja hedelmällisiä viljelyalueita gorghille, jotka kuitenkin elävät ns. vieraalla maalla. Toisena paikallisena ongelmana voidaan pitää puhtaan veden saantia, joka on ollut tiukassa. Vesi tuodaan usein vesiautolla tankkerihin ja veden saaminen on kallista. Ilmastonmuutos on ollut näkyvillä jo pitkään, koska Himalajan lumiset rinteet ovat vuosi vuodelta sulaneet yhä enemmän. Ympäristö ongelmaa on myös tuonut rinteiden huipuille nousseet radiomastot, joiden säteilyä asukkaat ovat pitäneet terveysriskinä.
Keskuksen pihalla. Kuva: Sini Soljasalo Hankkeen toimialan yleinen kehitystaso Hanke on omana itsenään ainoa alueelle perustettu kulttuurikeskus. Oletettavaa on, että myös muut vähemmistöt ottavat sen toimitavoista mallia. Keskuksen tarkoituksena on palvella myös muita yhteisöjä, jolloin se tukee erityisesti Tiibetin kulttuuriperimää omaavien yhteisöjen ja vähemmistöjen tarpeita ja asemaa alueella. Kulttuurikeskuksen syntyminen alueelle lisää hankkeen kestävyyttä ja antaa järjestön toiminnalle uutta meriittiä. Oman kirjaston ja kulttuurin vaalimiseen liittyvillä vaikutteilla ja hankkeesta kertovalla oman lehden numerolla lisätään hankkeen näkyvyyttä ja merkittävyyttä myös muiden kuin tamangien silmissä. Suunnitellut toiminnat maksavat itseään takaisin, kun tapahtumiin ja kursseihin osallistumisesta ja lainaamisesta voidaan periä maksua. Maksuilla ylläpidetään luotuja toimintoja hankkeen päätyttyä. Kurssitoiminta lisää jäsenistön koulutusta ja perinteiden mukaan jäsenten tulee opittuaan jakaa perinnetaitoja niille, jotka eivät vielä osaa. Tällä he antavat oman panoksensa saamastaan koulutuksesta koko yhteisölle ja kurssitoimintaa voidaan jatkaa myös hankkeen päätyttyä. Järjestön jäsenten sitoutuneisuus ja lisäkoulutus, jota hankkeen avulla toteutetaan, tuo lisää varoja toimintaan, koska jokainen koulutuksen saanut sitoutuu antamaan oman ja perheen elämäntilanteen mukaan noin 10-15 % koulutuksen tuomasta taloudellisesta hyödystä järjestön toimintaan. Rahan antamisen sijaan taloudellinen hyöty voi olla myös erityistaitojen opetusta,
materiaaleja, tapahtumien järjestämistä ja muuta avustusta tai vapaaehtoistyötä. Tämä järjestelmä luo hankkeelle kestävän pohjan, kun hankkeen aikana rakennettu kulttuurikeskus ja kirjasto jäävät elämään ja palvelemaan asukkaita hankkeen päätyttyä. Yhteisön jäsenet osallistuvat yhdessä toimintojen ylläpitokustannuksiin ja hankkeen aikana saatu koulutus jää yhteisön hyötykäyttöön hankkeen päättyessä. Avainsana tässä hankkeessa on vahva yhteisöllisyys, josta meillä on paljon opittavaa. Voit tukea tamangien hanketta vapaaehtoisella lahjoituksella. Kaikki tuki on tervetullut ja menee lyhentämättömänä perille kauttamme. Kiitos tuestasi! Vähemmistöryhmien tukijärjestö, Omega ry INTIA tilinro: FI 07 5271 0420 297716