Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelma Kehitysjohtajan päätös Dnro 273/12.00.00/2015, 4
Sisällys 1. LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Alan kuvaus (eperusteet) 4 1.2 Perustutkinnon muodostuminen ja opintopolut 5 1.3 Valmentava työote opetuksessa ja ohjauksessa 5 1.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen 6 2. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 7 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 7 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp 7 2.1.2 Koneistuksen perustyöt, 15 osp 11 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp 16 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp 19 2.2 Valmistustekniikan osaamisala, työvälinevalmistaja 21 2.2.4 Työvälinevalmistus, 30 osp 21 2.2 Valmistustekniikan osaamisala, koneasentaja 25 2.2.3 Koneenasennus, 30 osp 25 2.2 Valmistustekniikan osaamisala, levyseppähitsaaja 32 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp 32 2.2 Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja 39 2.2.1 Koneistus, 30 osp 39 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja _ 45 2.3.3 Kunnossapito, 30 osp 45 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, automaatioasentaja 50 2.3.2 Automaatioasennus, 30 osp 50 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp 54 2.3.1.1 Sähkömekaanisten asennusten perusteet, 15 osp 58 2.3.1.2 Sähkömekaanisten asennusten sovellukset, 15 osp 59 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat 60 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp 60 Ammattitaitovaatimukset 60 2.5.2 Koneautomaation asennus, 15 osp 65 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset, 15 osp 69 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp 74 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp 78 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset, 15 osp 82 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp 86 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp 91 2.5.14 Asennushitsaus, 15 osp 92 2.5.15 Hitsaus, 15 osp 97 2.5.16 IW-hitsaus, 15 osp 102 2.5.16 IW-hitsaus, 15 osp 105 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp 106 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp 111 2
2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp 113 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp 118 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp 119 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp 124 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp 126 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp 130 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys, 15 osp 131 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys, 15 osp 135 2.5.22 Ohutlevytyöt, 15 osp 136 2.5.22 Ohutlevytyöt, 15 osp 141 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp 143 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp 147 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp 150 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp 155 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp 156 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp 160 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp 161 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp 164 2.5.27 CNC-sorvaus, 15 osp 166 2.5.27 CNC-sorvaus, 15 osp 169 2.5.28 CNC-Jyrsintä, 15 osp 171 2.5.28 CNC-Jyrsintä, 15 osp 175 2.5.29 Hionta, 15 osp 177 2.5.29 Hionta, 15 osp 181 2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp 182 2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp 185 2.5.31 Manuaalikoneistus, 15 osp 186 2.5.31 Manuaalikoneistus, 15 osp 190 2.5.32 Konepajamittaus, 15 osp 191 2.5.32 Konepajamittaus, 15 osp 195 2.5.33 Moniakselinen valmistus, 15 osp 196 2.5.33 Moniakselinen valmistus, 15 osp 199 2.5.34 Tarkkuuskoneistus, 15 osp 201 2.5.34 Tarkkuuskoneistus, 15 osp 204 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp 205 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp 209 2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp 210 2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp 213 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp 214 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp 218 2.5.40 Muovimallin valmistus, 15 osp 219 2.5.40 Muovimallin valmistus, 15 osp 223 2.5.46 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista, 15 osp 224 3
1. LÄHTÖKOHDAT Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan työllistävä vaikutus on suuri ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioiden lukutaito ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista ja koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja. Perustutkinnon perusteista löytyy lisätietoja Opetushallituksen julkaisemista eperusteista. Tässä asiakirjassa on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon 1) tutkinnon osien tarjonta 2) tutkinnon osien suorittamisjärjestys, 3) koulutuksen toteuttamistavat ja -ajat sekä oppimisympäristöt 4) opiskelijan osaamisen arviointi. Näitä on tarkennettu koulutuksen järjestäjän pedagogisessa strategiassa ja sen liitteissä sekä oppilaitoskohtaisissa toteutussuunnitelmissa. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Laajuus tarkoittaa vähimmäislaajuutta, jolla ammatillinen perustutkinto tulee tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti suoritetuksi. Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan. Ammatillinen peruskoulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa (3 vuotta). 1.1 Alan kuvaus (eperusteet) Kone- ja metallialan koulutus on suunnattu erityisesti teknologiateollisuuden tarpeisiin. Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa. Sen työllistämät yli 250 000 osaajaa edustavat lähes puolta koko teollisuuden henkilöstöstä. Lisäksi teknologiateollisuuden ulkomaisissa tytäryrityksissä työskentelee saman verran henkilöstöä. Yritysten tuotannosta noin 70 % menee vientiin, mikä on 60 % Suomen koko viennistä. Teknologiateollisuuden yritykset ovat voimakkaasti kansainvälistyneet ja kilpailu teknologian kehittämisessä ja markkinoinnissa on kiristynyt. Haasteeseen on vastattu sillä, että teknologiateollisuus käyttää 75 % Suomen tutkimus- ja kehityspanoksista. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää yli 130 000 henkilöä. Heistä 70 000 on sellaisia, jotka ovat suorittaneet jonkin ammatillisen tutkinnon. Kone- ja metallialan perustutkinnon on suorittanut 40 000. Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneista lähes puolet työllistyy muiden toimialojen tuotanto-, ylläpito- ja kunnossapitotehtäviin. Kone- ja metallituoteteollisuuden tärkeimpiä työtehtäviä ovat koneistustyöt, levy- ja teräsrakennetyöt sekä kokoonpano-, asennus- ja kunnossapitotyöt. Ala työllistää koneistajia, hitsaajia, levyseppiä, koneenasentajia, hienomekaanikkoja, työvälinevalmistajia, automaatioasentajia ja kunnossapitoasentajia sekä valajia ja valumallinvalmistajia. Koneistustöitä tekeviä henkilöitä on eniten, noin 30 000. Seuraavaksi eniten, noin 20 000 työntekijää, on levy-, hitsaus- ja teräsrakennetöitä tekeviä. Asennus- ja kunnossapitohenkilöiden määrä on edellisiin verrattuna pieni, mutta tulee todennäköisesti kasvamaan tuotevalmistukseen liittyvän palveluliiketoiminnan kasvun myötä. Vientiin painottuvana teollisuuden alana teknologiateollisuus on hyvin riippuvainen tuotteiden ja palveluiden maailmanlaajuisesta kysynnästä. Kotimaan korkea kustannustaso ja kysynnän painopisteen siirtyminen kasvaville markkina-alueille ovat jouduttaneet alan kansainvälistymistä ja tuotannon siirtämistä muualle. Voimakkaassa kilpailutilanteessa on entistä tärkeämpää huolehtia alan kilpailukyvystä ja korkeasta osaamistasosta. Teknologiateollisuuden tarvitseman henkilöstön määrä ei tule lähitulevaisuudessa Suomessa kasvamaan, mutta uutta ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan erityisesti työntekijöiden ikärakenteesta johtuvan poistuman vuoksi. Uuden työvoiman tarve tulee olemaan suurinta levy- ja hitsaustöissä ja 4
koneistustehtävissä. Kokoonpano-, asennus- ja kunnossapitotehtävien osuus tulee kasvamaan. On tärkeää, että Suomesta löytyy myös tulevaisuudessa henkilöitä, jotka osaavat hienomekaanista valmistusta ja työvälinevalmistusta. 1.2 Perustutkinnon muodostuminen ja opintopolut Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnonosista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää on kolme osaamisalaa, valmistustekniikan osaamisalan (koneistaja, levyseppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja tai hienomekaanikko), automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan (automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja) ja valimotekniikan osaamisalan (valaja tai valumallinvalmistaja). Kaikilla perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa omia opintojaan eri tavoin. Käytännössä opiskelija voi suunnata opintojaan valitsemalla erilaisia polkuja voimassa olevien tutkinnon perusteiden ja lukuvuosittain vahvistettavien toteutussuunnitelmien mukaisesti. Erilaisten polkujen tarjoamista mahdollisuuksista keskustellaan opiskelijan kanssa aina henkilökohtaisten opiskelusuunnitelman (hopsin) laatimisen yhteydessä. Jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa sekä ammatillinen perustutkinto että ylioppilastutkinto, jota kutsutaan kahden tutkinnon poluksi. Opinnot järjestetään yhteistyössä paikallisten lukioiden kanssa. Myös lukion oppimäärän suorittaminen on mahdollista. Lisäksi jatko-opinnoista kiinnostuneet voivat halutessaan vahvistaa äidinkielen, vieraiden kielten ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamistaan sekä yleisiä opiskeluvalmiuksiaan joko opiskelemalla yhteisiä tutkinnon osia normaalia enemmän, suorittamalla ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja (Väylä-opintoja) tai valitsemalla opintoja Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tätä polkua nimitetään jatko-opintopoluksi. Työelämään suuntaavat opiskelijat voivat valita Taitajapolun eli huippuosaajaksi valmentautumisen. Laajennetun työssäoppimispolun valinneet opiskelevat normaalia enemmän työpaikoilla. Lisäksi osassa tutkintoja on tarjolla oppisopimustyyppistä opiskelua siten, että siinä yhdistyvät oppilaitosmuotoinen opiskelu ja oppisopimuksen turvin opiskelu ja työskentely työelämässä, esimerkkinä 2+1 -malli. Työelämään suuntaava opiskelija voi suorittaa myös ammatilliseen perustutkintoon sisältyvät kahden osaamisalan opinnot, jolloin kyseessä on laajennettu ammattipolku. Kansainvälisyydestä kiinnostuneet opiskelijat voivat painottaa opinnoissaan kansainvälisyyttä valitsemalla kv-polun. Osan opinnoistaan opiskelija voi suorittaa ulkomailla. Lisäksi yrittäjyydestä kiinnostuneille tai yrittäjäksi aikoville on tarjolla yrittäjyyspolku. Yrittäjyyspolun opinnot toteutetaan tutkinnon perusteiden ja tutkintokohtaisten opetus- ja toteutussuunnitelmien mukaisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi Nuori Yrittäjyysja osuuskuntatoiminta. 1.3 Valmentava työote opetuksessa ja ohjauksessa Työ- ja elinkeinoelämän sekä opiskelijoiden tarpeiden lisäksi ammatillisen koulutuksen toteuttamista ohjaa osaamisperusteisuuden periaate. Koulutus toteutetaan työelämän toiminta- ja työtehtäväkokonaisuuksien mukaisesti huomioimalla opiskelijoiden yksilölliset tavoitteet ja aikaisemmin hankittu osaaminen. Ammatissa tarvittavia taitoja ja tietoja opitaan ensisijaisesti tekemällä alan työtehtäviä sekä arvioimalla omaa ja myös muiden toimintaa ja tekemistä erilaisissa toimintaympäristöissä. Opetushenkilöstön tehtävänä on luoda edellytykset oppimiselle ja valmentaa opiskelijoita ja tutkinnon suorittajia alalla vaadittavaan osaamiseen ja sen kehittämiseen. Valmentavan työotteen lähtökohtana on, että tuemme ja ohjaamme opiskelijaa kehittymään aktiivisena toimijana ja oman alansa ammattilaisena, joka haluaa oppia, kehittää ammatillista osaamistaan ja itseään sekä tehdä vastuullisia valintoja omien kykyjensä ja valmiuksiensa mukaisesti. Ammatillisen osaamisen ymmärrämme ammattiteorian ja käytännön taitojen integroituneena kokonaisuutena, joka näkyy yksilön ja 5
ryhmän sujuvana yrittäjämäisenä toimintana, käytännön taitoina (kykynä tehdä ja toimia) ja kykynä ratkaista ongelmia erilaisissa työtilanteissa. Valmentavan työotteen ydin on laadukas henkilökohtaistaminen, jossa opiskelija asettaa opiskelulle ja oppimiselle tavoitteita, laatii suunnitelmia, tekee valintoja ja arvioi opintojensa etenemistä ja oman osaamisensa kehittymistä. Dialogisen ja osallistavan henkilökohtaistamisen ja erilaisten vaihtoehtoisen opintopolkujen keinoin voimme tukea opiskelijaa vastuullisten valintojen tekijänä. Vastuullisten valintojen ohella valmentavan työotteen keskeinen elementti on läsnäolo, joka on ensimmäinen edellytys onnistuneelle kohtaamiselle ja kaksisuuntaiselle vuorovaikutukselle opetuksen ja ohjauksen arjessa. Kun kohtaamme yksilöt aidosti, kuulemme ja kuuntelemme kaikkia, kysymme ja keskustelemme, osoitamme välittämistä ja mahdollistamme luottamuksen syntymisen. Kolmas merkityksellinen valmentavan työotteen osatekijä on yhdessä tekeminen, joka pohjautuu tavoitetietoiseen henkilökohtaistamiseen. Se konkretisoituu yhteistoiminnallisena työskentelynä ja vertaisilta oppimisena niin opiskelun kuin opetuksen ja ohjauksenkin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Neljäs valmentavaa työotetta kuvaava elementti on mielekkään oppimisen ja osaamiseen kehittymisen mahdollistava monipuolinen työskentely erilaisissa oppimisympäristöissä. Olennaisinta on tarjota oppijoille mahdollisuus tavoitteelliseen ja ohjattuun sekä yhteisölliseen että itsenäiseen työskentelyyn, taitojen päämäärätietoiseen harjoitteluun ja ongelmanratkaisuun. Vuorovaikutteisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä opiskelijoilla on mahdollisuus saada rakentavaa palautetta osaamisestaan oppimisen eri vaiheissa ja mahdollisuus myös keskustella opettajien, työelämän edustajien ja toisten opiskelijoiden kanssa omasta osaamisestaan ja sen kehittymisestä. Monipuolinen työskentely eri oppimis-ja toimintaympäristöissä pohjautuu mielekkään ja käytännön oppimisen malleille, jossa olennaista on oppijan aktiivisuus, mahdollisuus toimia ja työskennellä yhdessä toisen kanssa aidoissa (työelämän) tilanteissa, tavoitteellinen vuorovaikutus, tekemisen pohtiminen ja opitun soveltaminen erilaisiin tilanteisiin. 1.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen on työpaikalla, aidossa työympäristössä tapahtuva osa ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä työpaikalla tapahtuva oppiminen on suunniteltua, tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Sen tarkoituksena on antaa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskeleville mahdollisuus oppia osa tutkinnon tavoitteena olevasta ammattitaidosta työelämässä, opettaa työelämän toimintatapoja, harjaannuttaa opiskelijaa soveltamaan opittuja asioita käytännön työtehtäviin ja edistää opiskelijoiden työllistymistä. Opiskelijat yhdessä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaavien opettajien kanssa kartoittavat sopivia työpaikkoja, varmistavat niiden soveltuvuuden, valmentautuvat mielekkäällä tavalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, vastaavat tarvittavien sopimusten tekemisestä, sopivat oppimisen dokumentoinnista ja arvioinnin käytänteistä sekä keräävät palautetta yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta PKKY:ssä on sitouduttu kehittämään työssäoppimisen käytänteitä ja laatua sekä lisäämään ammatillisen perustutkintojen osalta työpaikalla tapahtuva oppimisen määrää. Lisäksi olennaista on, että opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen sisältyvät ammattiosaamisen näytöt järjestetään pääsääntöisesti aidoissa työtilanteissa työpaikoilla ja koulutamme työpaikoille työpaikkaohjaajat. Ammattiin opiskeleville tarjoamme mahdollisuuden valmentautua työpaikkaohjaajiksi opintojen aikana. Työpaikalla tapahtuva oppimisen ohjaamisessa hyödynnetään muun muassa sosiaalisen median tarjoamia välineitä ja sen dokumentointia tukevia ympäristöjä, sähköistä päiväkirjaa ja työpaikalla tapahtuva oppimisen ohjaajille suunnattu käyttöliittymää sekä verkko-opiskeluympäristöjä. 6
Tutkintokohtainen opetussuunnitelma 2. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp Koodi: 100209 Opintoluokitus: 111 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Arviointi 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta 7
suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja Työvälineiden käyttö kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit osaa tulkita osa- ja kokoonpanopiirustusten eri projektioita tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset saa aikaan laadukkaan lopputuloksen Matematiikan ja luonnontieteiden taidot ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. 8
päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusmääräyksiä työskentelee ergonomisesti oikein huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä Oppiminen ja ongelmanratkaisu kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä toimii vuorovaikutteisesti selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä on aktiivinen hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Arviointi Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku Sisältö/työtehtävät Työskentelee siten, että ottaa huomioon toiset työntekijät, vastuuntuntoisesti, ratkaisee asennukseen liittyviä ongelmia ja kysyy neuvoa tarvittaessa. Ottaa huomioon työturvallisuusmääräykset ja osaa valita turvalliset ja oikeat työmenetelmät. 9
KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Ammattitaitovaatimukset: Huolehtii työvälineiden kunnosta, pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä huomioiden toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteet. Asentaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Esimerkkejä harjoitustöistä: - pneumatiikka ja hydrauliikkakytkentöjen tekeminen - kiukaan säätöjalan valmistaminen kierreliitoksineen - kytkentäharjoitukset sähköasennuksissa sekä toimivuuden mittaukset yleismittarilla - pehmeäjuotto harjoitukset Osaamisen arviointi: lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huoltokokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa vaadittavan ammattiosaamisen. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja opiskelijalle annetaan suullista palautetta oppimisen etenemisestä. Opiskelija osallistuu arviointiin myös itse. Arviointi asteikko; asteikolla 1-3, K,P, ei osallistunut, hylätty. Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: Asennustekniikka- kirja, asennus- ja työohjemonisteet Koneistustekniikat - kirja Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet -kirja ja monisteet Muistiinpanot ja oheisaineistot Verkkomateriaalit Laitetoimittajien verkkomateriaalit ja web-sivut Viranomaisten web-sivut Etenemisen ehdot: Muuta: 10
6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. 2.1.2 Koneistuksen perustyöt, 15 osp Koodi: 100210 Opintoluokitus: 112 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella 11
valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Arviointi 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät Oppiminen ja ongelmanratkaisu kysyy tarvittaessa neuvoa. osaa arvioida omaa työtään. parantaa työsuoritustaan työn edetessä. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein Sorvaus osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti Poraus ja kierteitys osaa käyttää erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa itsenäisesti valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa Poran teroitus tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa teroittaa poran käsivaraisesti teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen Jyrsintä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen 12
Mittaaminen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön. tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti. tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta ja toleranssimerkinnät Koneistus osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty Laadunhallinta tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa tunnistaa laatuvaatimukset osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti Matematiikan ja luonnontieteidentaidot ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä Oppiminen ja ongelmanratkaisu kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä Vuorovaikutus ja yhteistyö ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä Ammattietiikka käyttää työvälineitä oikein. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. Arviointi 13
Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.1.2 Koneistuksen perustyöt, 15 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Sisältö/työtehtävät Työskentelee turvallisesti, työympäristöstään huolehtien ja työaikoja noudattaen Ymmärtää työstöarvojen merkityksen ja osaa laatia helpohkoja koneenpiirustuksia ja koneistukseen liittyvistä koneen osista, sekä laatia valmistamastaan kappaleesta mittauspöytäkirja. Laatii työsuunnitelman saamastaan työstä. Käyttää oikein rullamittaa, työntömittaa, mikrometriä ja mittakelloa luotettavan mittaustuloksen varmistamiseksi. Suorittaa sorvi- ja jyrsinajokortit ja työturvallisuuteen liittyvät asiat koneiden käyttöön liittyvän perehdytyksen yhteydessä. - Harjoitustyöt: (esimerkiksi) * Luoti * Askarteluvasara * Ketjunkatkaisin * Ulosvedin * Pienoismallin tykki Ammattitaitovaatimukset: Osaamisen arviointi: piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa vaadittavan ammattiosaamisen. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja opiskelijalle annetaan suullista palautetta oppimisen etenemisestä. Opiskelija osallistuu arviointiin myös itse. Arviointi asteikko; asteikolla 1-3, K,P, ei osallistunut, hylätty. Oppimisen arviointi: 14
piirtää leikkauskuvannon Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen Oppikirja, sähköiset oppimateriaalit ja monisteet ja eri koneistusmenetelmien työpiirustukset sekä käytössä olevat koneet ja laitteet työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille Etenemisen ehdot: tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden Muuta: käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä 15
tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp Koodi: 100211 Opintoluokitus: 113 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Arviointi 1. Työprosessien hallinta Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ohjausta työn aloituksessa tarvitsee jonkin verran ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä työskentelee itsenäisesti Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. 16
pyrkii työskentelemään itsenäisesti. työskentelee oma-aloitteisesti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta piirrottaa itsenäisesti tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla osaa käyttää työvälineitä leikkaa piirrotuksen mukaan osaa tehdä leikkurien säädöt leikattavan materiaalin mukaan tekee siistin leikkausjäljen Suuntaisleikkurin käyttö tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattavan levyn asettelussa ja kiinnittämisessä tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti Levyjen kulmaus ja pyöristäminen osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön ja -säädöt osaa itsenäisesti kulmata ja pyöristää ohutlevyaihioita osaa käyttää kulmaus- ja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaisesti tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ainepaksuuden mukaan mitoilleen Hionta osaa käyttää käsityökoneita turvallisesti osaa valita työhön sopivan hioma- tai katkaisulaikan osaa valita sopivan hioma- tai katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan tai katkaistavan raaka-aineen ominaisuudet Poraus osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta tai molempia tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen poraa reiät mittojen mukaan kohdalleen poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä Polttoleikkaus osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan osaa asentaa happi-asetyleenipoltto- leikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet käyttökuntoon osaa tehdä oma-aloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät tekee siistin polttoleikkausjäljen Hitsaus osaa käyttää MAG-hitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita osaa käyttää kaasuhitsauslaitteistoa turvallisesti säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä osaa hitsata levyjen liitoshitsejä säätää tarvittaessa oma-aloitteisesti jännitettä ja induktanssia 17
Juottaminen tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit saa aikaan juotosliitoksen tekee vettä pitävän juotoksen tekee siistin juotoksen osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen Mittaaminen osaa rullamitan, työntömitan ja harpin käytön. tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia. tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ymmärtäminen osaa lukea kuvantoja ja hahmottaa kappaleen piirustuksista osaa lukea projektioita ja hitsausmerkintöjä osaa itsenäisesti lukea työpiirustuksia ja ymmärtää mitoitukset ja merkinnät Materiaalituntemus tunnistaa teräs-, RST- ja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä Levytyökoneiden hallinta tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista osaa tehdä kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa Hitsaus osaa lukea lisäainelankojen standardin mukaisia merkintöjä tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä hitsauksessa osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja Matematiikan ja luonnontieteiden taidot osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella. osaa laskea taivutuksen ja pyöristyksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia. osaa mitoittaa taivutus- ja pyöristyskohtien sijoitukset ottaen huomioon ainepaksuuden. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusmääräyksiä huolehtii tulitöiden turvallisuuteen liittyvistä asioista 18
osaa toimia letkupalotilanteissa osaa käsitellä kaasupulloja turvallisesti osaa käyttää polttoleikkauskaasuja turvallisesti osaa itsenäisesti valita turvallisimmat työtavat käyttää kaasuja huolellisesti pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä osaa kysyä tarvittaessa neuvoa ratkaisee työhön liittyviä ongelmia Vuorovaikutus ja yhteistyö ottaa huomioon toiset työntekijät. toimii vuorovaikutteisesti on aktiivinen työssään Ammattietiikka työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineiden kunnosta. työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Arviointi Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp Toteutusajankohta 1. vuosi Opintopolku: Peruspolku Jatko-opintopolku Taitajapolku Laajennettu TOP Oppisopimuspolku Laajennettu ammattipolku Sisältö/työtehtävät Huomioi toiset työntekijät, työskentelee vastuuntuntoisesti, osaa ratkaista tehtävään liittyviä ongelmia ja kysyy neuvoa tarvittaessa. Huomioi työturvallisuusmääräykset ja osaa valita turvalliset ja oikeat työmenetelmät. Huolehtii työvälineiden kunnosta, pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä huomioiden toiminnassaan kestävän 19
KV-polku Yrittäjyyspolku Opintoympäristö: Lähiopetus TOP Verkko-opetus Projektit Ammattitaitovaatimukset: kehityksen periaatteet. Hallitsee työssä tarvittavien koneiden ja laitteiden asianmukaisen käytön, sekä tuntee työssä tarvittavat materiaalit ja niiden käyttäytymisen eri työvaiheiden aikana. Osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Esimerkiksi saunankiukaan valmistaminen. Osaamisen arviointi: lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittausja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa vaadittavan ammattiosaamisen. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja opiskelijalle annetaan suullista palautetta oppimisen etenemisestä. Opiskelija osallistuu arviointiin myös itse. Arviointi asteikko; asteikolla 1-3, K,P,ei osallistunut, hylätty. Oppimisen arviointi: Materiaalit/ohjelmistot/laitteet: Kurssilla jaettava materiaali, omakustainen. Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Pertti Lepola ja Matti Makkonen, WSOY. ISBN 978-951-0-27158-2 Teknisen piirustuksen perusteet, Autio, Kirpe Oy. ISBN 978-952-6741 9-0-1 Etenemisen ehdot: Muuta: 20
hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAGhitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. 2.2 Valmistustekniikan osaamisala, työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus, 30 osp Koodi: 100215 Opintoluokitus: 134 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee työvälineiden toiminnan ja rakenteet ja tuntee työvälineiden manuaali- ja CNC-valmistusmenetelmät. Hän osaa huoltaa ja kunnostaa työvälineitä tai niiden osia. Tutkinnon osan suorittaja osaa työvälinetyypit ja niiden toimintaperiaatteet tulkita työpiirustuksesta projektiot, leikkauskuvannot, mitoitukset, toleranssit ja pintamerkinnät piirtää työpiirustuksia manuaali- ja CNC-työstökoneen avulla valmistaa työvälineen tai sen osan työpiirustuksen mukaisesti tarkkuusasteen IT7 mukaisesti mitata työkalut ja asettaa ne CNC-työstökoneelle ohjelmoida ja tarkistaa ohjelmat CNC-työstökoneen sen omalla ohjauksella CAD-järjestelmällä mallintaa tarvittavat työvälineen osat käyttää CAM-järjestelmää työstöratojen valmistuksessa käyttää mittavälineitä työvälineen osan laadun varmistamisessa työvälinevalmistuksen periaatteet osana laatujärjestelmää valita oikeat materiaalit työvälineen valmistukseen ja tuntee niiden lämpökäsittelyn suorittaa tasohionnan ja pyöristysten viilauksen suorittaa kiillotuksen SPI B-1 -luokkaan valmistaa muototerän laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslakennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä työstökoneisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä keskeisiimmät työvälineiden nimet ja työvälinevalmistuksen käsitteet englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Arviointi 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta 21
etenee työssään itsenäisesti, mutta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä tai työvaiheista toiseen siirryttäessä työskentelee suunnitelmallisesti Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ohjausta hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta työskentelee itsenäisesti Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työskentelemään joutuisasti. työskentelee oma-aloitteisesti ja joutuisasti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Manuaalikoneistus osaa käyttää sorvia ja jyrsinkonetta. osaa koneistaa työkappaleita toleranssiin ja hallitsee työstöarvot osaa koneistaa monipuolisesti kuvanmukaisia kappaleita itsenäisesti CNC- koneistus osaa kiinnittää työkappaleen ja hakea nollapisteen ja koneistaa kappaleen osaa käyttää teräkorjaimia ja työkalukirjastoa, osaa vaihtaa ja editoida ohjelmaa ja osaa käyttää CAD/CAM-järjestelmää ohjelmoinnissa osaa ohjelmoida työstökoneen kuvan mukaisesti, suunnittelee työvaiheiden järjestyksen ja osaa käyttää CAD/CAM-järjestelmää monipuolisesti ohjelmoinnissa Mittaaminen käyttää mittavälineitä huolellisesti ja oikein tekee tarvittavat mittaukset ja huolehtii mittavälineiden kunnosta osaa nollata mittalaitteita, valitsee mittavälineen oikein, huolehtii työpisteen järjestyksestä Muototerän valmistus osaa valmistaa terän siten, että se lastuaa hallitsee terän päästöjen valmistuksen ja mittauksen suorittaa terän valmistuksen omatoimisesti Materiaalien hallinta osaa mitoittaa työvarat ja tunnistaa tyypilliset materiaalit käyttää materiaaleja säästeliäästi, huolehtii ympäristön siisteydestä ja palauttaa ja merkitsee käyttämättömät materiaalit oikeille paikoilleen Hionta ja viilaus osaa suorittaa tasohionnan ja viilauksen osaa suorittaa työkappaleen hionnan suorakulmaan ja hallitsee pyöristysten viilauksen hallitsee hionnan ja viilauksen omatoimisesti Kiillotus SPI B-1-luokkaan osaa kiillotuksen eri työvaiheet osaa suorittaa kiillotuksen 22