Metsien ja soiden eläimet Veera
Johdanto Tämä esitys kertoo metsien ja soiden eliöistä, sekä niiden elintavoista. Työssä perehdytään eri eläinlajien niin karhujen kuin hämähäkkienkin salattuihin elämiin. Suurimman osan kuvista on ottanut Veera Keskilä. Vain petoeläimet ovat netistä otettuja. Kuvia on otettu ympäri vuoden ja erilaisissa hetkissä. Olemme yrittäneet saada työstä hauskan ja mielenkiintoisen. Toivottavasti pidätte työstä ja opitte jotain uutta ja hyödyllistä. :)
Sisällys: 1. Hyönteiset 2. Linnut 3. Nisäkkäät 4. Sammakkoeläimet 5. Kalat 6. Madot 7. Lajintunnistus 8. Lajintunnistuksen tarkistus
Metsän eläimet Sammakkoeläimet Nisäkkäät Hyönteiset Linnut Viitasammakko Merimetso Ilves Perhonen Orava Kanadanhanhi Kukkakärpänen Talitintti Rupikonna
Hyönteiset Hyönteiset ovat niveljalkaisia ja suurin biologinen luokka lajimäärältä katsottuna. Niitä tunnetaan yli 1 000 000 lajia ja niitä uskotaan olevan vielä paljon enemmän.
Kärpäset ovat kaksisiipisiä hyönteisiä. Niillä on suuret ulospäin pullottavat silmät, jotka peittävät suuren osan niiden päästä. Kärpästen väri voi vaihdella paljon. Joskus ne ovat värittömiä ja joskus todella vihreän tai punaisen kuultavia. Ne ovat nopeita ja kestäviä. Tiesitkö? Suomessa on tavattu yli 3800 eri kärpäslajia. Kimalainen luokitellaan mesipistiäisiin. Sen pörröisen turkin vuoksi se on todella tärkeä pölyttäjähyönteinen niinkuin kuvasta näkee. Ravinnokseen se syö kukkien mettä. Kimalaisen tunnistaa raskaasta olemuksestaan ja musta keltaisesta raidoituksesta. Tiesitkö? Kimalaisen kroppa on liian painava sen siipiin verrattuna, joten se ei voi lentää pitkiä matkoja. Myös sen tuuheat karvat johon tuuli osuu, hidastaa myös sen matkaa.
Kukkakärpänen Kukkakärpänen on aika suuri kärpäseksi. Se luokitellaan pistiäisiin. Se syö ravinnokseen kukkien mettä ja se on tärkeä pölytyksen kannalta. Suurin osa kukkakärpäsistä ovat sentin mittaisia, kaksi siipisiä ja niitä näkee paljon ihmisten pihojen kukkapenkeissä. Tiesitkö? Suomessa on 347 eri kukkakärpäs lajia.
Leppäkertut eli toiselta nimeltään leppäpirkot kuuluvat kovakuoriaisheimoon. Ne ovat todella pieniä sekä kävellessään hitaita. Ne puolustautuvat saalistajiltaan punaisen ja kovan kuorensa avulla. Niillä se viittoo sen pahanmakuisuuteen ettei saalistajat söisi sitä. Jos saalistaja kuitenkin hyökkää, se eristää pahanmakuista sekä hajuista nestettä pelottaakseen hyökkääjän. Jokainen on varmaan joskus saanut kädelleen keltaista möhnää:d Jos neste ei auta, se esittää kuollutta. Leppäkertut elävät 1-2 vuotta. Leppäkerttu kuvataan yleensä punamustaksi, mutta todellisuudessa niiden värit voivat vaihdella todella paljon. Leppäkertuilla on loputon nälkä ja ne voivat elämänsä aikana syödä tuhansia kirvoja. Myös syntyneillä poikasilla on kova ruokahalu. Yleensä leppäkertut talvehtivat kuihtuneissa lehdissä tai kaarnojen välissä. Tiesitkö? Leppäkerttu on jo pitkään ollut esikuva Suomalaisissa luomu merkeissä.
Kuvan hämähäkki on juoksuhämähäkki, eli se ottaa saaliinsa kiinni juosten sekä saalista usein myös seitin avulla, jonka se kutoo itse mm. puun oksien väliin. Hämähäkit kuuluvat niveljalkaisiin. Yleensä ne sekoitetaan hyönteisiin, mutta ne ovat hämähäkkieläimiä. Ruumis on kaksiosainen ja jalkoja on kahdeksan. Hämähäkkien koko vaihtelee lajien mukaan. Suomessa ei elä myrkyllisiä hämähäkkieläimiä Kuvan naaras hämähäkillä on takaosassa kiinni valkoinen pallo, jossa on pieniä hämähäkin munia. Naaras kantaa pussia mukanaan, jossa voi olla yhdestä tuhanteen munaa. Naaras tekee seitistä pesän ja munii poikaset sinne mieluiten yöaikaan
Muurahainen Muurahaiset elävät yhdyskunnissa ja ovat pieniä myrkkypistiäisiä. Yhdyskunnassa on aina vain yksi kuningatar ja yhteen yhdyskuntaan voi kuulua montakin muurahaiskekoa. Muurahaiset ovat levittäytyneet miltein kaikkialle maapallolle koska ovat erittäin sopeutuvaisia eläimiä. Muurahaisten ruumis on komiosainen niin kuin kaikilla hyönteisillä. Tiesitkö? Muurahaisten heimo on ollut olemassa jopa sadan miljoonan vuoden ajan!
Sitruunaperhonen Sitruunaperhonen on kaunis keltaisen värinen päiväperhonen, jonka siivissä on erin värisiä täpliä jotka ovat yleensä ruskeita. Ne ovat yleisiä Suomessa. Usein sitruunaperhoset munivat heti keväällä ja ne ovatkin ensimmäisiä perhosia joita tavataan kevään alussa. Aikuisina ne käyttävät ravintonaan kukkien mettä. Sitruunaperhonen kuuluu kaaliperhosiin.
Sudenkorento Sudenkorennot ovat keskikokoa hieman suurempia hyönteisiä. Niiden toukat kehittyvät vedessä ja usein vielä aikuisinakin ne pysyttelevät vesistön lähellä. Sudenkorennot voivat elää jopa kuukausia, mutta huono sää tai pieni nälänhätä ei niitä tapa. Sudenkorentojen lisääntyminen on hieman monimutkaista. Kuoriuduttaan sudenkorennot lentävät neitsytlennon eli ne lentävät ensimmäisen kerran elämässään ja pois syntymäpaikkansa läheisyydestä. Koiraat palaavat paikalle odottamaan naaraita ja ne käyvät agressiivisia reviiritaisteluita ja taisteluita myös naaraiasta, kun naaraat saapuvat paikalle jokainen koiras yrittää päästä parittelemaan ainakin yhden kanssa. Sudenkorennot ovat petoja eli ne saalistavat usein muita hyönteisiä. Kun ne näkevät saaliin suurilla verkko silmillään ne lentävät sitä kohti ja nappaavat sen raajojensa muodostamaan pussiinsa, jonka jälkeen se pian alkaa aterioimaan. Tiesitkö? Sudenkorennot ovat hyvin edustettuna myös fossiili aineistossa.
Turkkilo Turkkilo on kovakuoriainen. Sillä on kolme osainen ruumis ja peitinsiivet. Sen tunnistaa peitin siivistä ja koostaan. Turkkilot ovat eläinmaailman kummajaisia koska se etsii jonkin eläimen raadon ja kaivaa sen alle kuopan johon laskevat munansa. Kun munat kuoriutuvat toukat hakeutuvat raadolle hakemaan ravintoa. Tiesitkö? Turkkiloita kutsutaan myös haudankaivajiksi
Linnut ovat selkärankaisia, munivia eläimiä joilla on höyhenpeite. Niiden siivet antavat niille lentokyvyn. Linnut
Merimetso Merimetso on selkärangallinen pelikaanilintu jota näkee joskus vesistöillä. Se tekee pesänsä levistä sekä risuista, se munii 2-4 munaa. Merimetsot syövät lähinnä kaloja. Sen tunnistaa melkein koko mustasta olemuksestaan mutta sillä on keltaiset posket sekä vaalea vatsa. Merimetsoilla on erittäin voimakas nokka sekä vahvat siivet. Yleinen Suomen alaosissa sekä muualla Euroopassa. Tiesitkö? Merimetsot ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja!
Kanadanhanhi on Suomen suurin hanhilaji ja sen tunnistaa mustasta päästä ja kaulasta sekä valkoisesta leuanalusesta. Sen poikaset ovat untuva peitteisiä ja väriltään keltaisen ja ruskean kirjavia. Ne pärjää monenlaisissa elinympäristössä, mutta parhaiten viihtyvät merien- ja järvien rannoilla. Kanadanhanhi munii huhtitoukokuussa. Ne rakentavat pesänsä mm.oksanpätkistä ja vesikasveista, sekä omista höyhenistään, mieluusti veden lähelle. Emot puolustavat omia pesiään ja poikasiaan todella aggressiivisesti. Tiesitkö? Kanadanhanhet eivät erityisesti pelkää ihmisiä.
Sinisorsa Lokki Sinisorsat kuuluvat sorsalintuihin. Se on saanut nimensä siipien sinisistä kärjistä. Naaras on väriltään ruskeankirjava ja koiraalla on vihreä päälaki ja valkoinen kaularengas. Se pesii suojaisaan paikkaan. Sinisorsat ovat puolisukeltajia eli kun se etsii veden alta itselleen ravintoa sen pyrstö jää pinnalle. Lokit elävät lähinnä vesistöjen lähellä, koska sieltä on helppo saalistaa ruokaa eli niille kalaa. Kuvan lokki on vielä poikanen koska se on täynnä ruskeita laikkuja. Lokit kuuluvat rantalintujen lahkoon. Lokin ääni on kimeä. Lokit ovat erittäin yleinen laji suomessa.
Naakka Naakka on musta harmaa varislintu. Se on pienikokoinen ja sosiaalinen kulttuurilintu eli se viihtyy kaupungeissa eli kulttuuriympäristössä. Naakan tunnistaa väristään. Naakat ovat kaikkiruokaisia eli ne syövät esimerkiksi kasveja, ruuantähteitä ja hyönteisiä. Naakat pesivät metsien puissa olevissa koloissa ja rauhallisissa paikoiss sekä ne munivat 4-7 munaa kerrallaan. Ne ovat erittäin äänekkäitä ja sen tunnistaa helposti napakasta ja kovasta äänestään. Jokainen naakka on pariuskollinen! Ne elävät kumppaninsa kanssa koko elämänsä ajan. Tiesitkö? Kun naakka oppii jonkin asian se opettaa sen muille parven linnuille.
Haarapääsky on muuttolintu ja se luokitellaan pääskyihin. Sen ravintoon kuuluu hämähäkit ja lentävät hyönteiset. Sen voi tunnistaa helposti pyrstöstä irtautuvista pyrstösulista ja vaaleasta mahasta. Ne ovat yleisiä suomessa ja muuallakin Euroopassa Tiesitkö? Haarapääsky on Viron kansallislintu! Kuvassa on mustarastaan ja räkättirastaan risteytys. Jotkut samankaltaiset lajit risteytyvät keskenään eli tekevät poikasia, mutta niiden poikaset eivät pysty jatkamaan sitä sukua enää. Tässä linnussa on molempien rastaiden piirteitä. Sen rinnus on pyöreä, kuten mustarastaalla ja sen väri on kirjava kuten räkättirastaalla.
Talitiainen Kuvan lintu on tianen. Talitiaisella on keltainen vatsa, vihreä selkä, musta päälaki ja valkoiset posket.talitiainen on kaikkiruokainen. Se lisääntyy ahkerasti, ja munia voi olla jopa kymmenen kappaletta. Munat ovat 5 sentin kolikon kokoisia. Talitiainen esiintyy koko Suomessa ja se pesii kaikenlaisissa metsissä. Tiesitkö? Vanhin suomalainen rengastettu talitiainen on ollut jopa 9 vuotta 2 kuukautta ja 5 päivää vanha.
Nisäkkäät Nisäkkäät ovat eläimiä jotka ovat tasalämpöisiä ja niillä on selkäranka. Nisäkkäät synnyttävät yleensä eläviä poikasia.
Hirvi on kasvinsyöjä, joka elää havumetsä alueilla. Sillä on paksu ja rasvainen karvapeite mikä suojaa sitä kovilta pohjoisen pakkasilta. Hirvellä on isot ja jykevät raajat jotka auttavat sitä talvisin kulkemaan soilla sekä lumisissa metsissä. Hirvellä on hyvä haju- sekä makuaisti. Loppukesällä hirvi pudottaa sarvensa saadakseen jonkun naaraan jonka kanssa paritella. Hirviurokset saattavat tapella ja jopa haavoittaa toisiaan saadakseen naaraan huomion. Hirvi on Suomessa yksi tärkeimmistä riistaeläimistä. Hirvenmetsästysaika on syksyllä jolloin punalakkiset miehet hääräävät pyssyt kädessä metsissä. Suomessa metsästetään vuosittain jopa 50-85 000 hirveä. Suomessa tapahtuu vuosittain yli 1300 hirvionnettomuutta. Hirvi on kooltaan valtava ja voi painaa jopa yli 600 kiloa. Hirvi on vaikuttava näky kenelle vaan jos sellaisen näkee ilman vaaraa. Se on kuitenkin todella arka eläin. Kesäisin hirvet syövät hyvällä ruokahalulla jopa kymmenkertaisesti kun talvella. Eniten hirvi syö puiden lehtiä ja suuria kasveja.
Kettu on koiraeläin, joka esiintyy koko Suomessa. Tämä kettu oli kaivautunut Veeran pihalla olevaan koiran aitaukseen ja ei päässyt pois, otimme kuvat ja vapautimme sen. Se on petoeläin mutta kovin arka. Ketut liikkuvat hämärällä ja niillä on hyvä näkö. Ketut levittävät monia vaarallisia tauteja esim. rabiesta. Kettu lisääntyy kesällä. Sen voi tunnistaa valkoisesta hännänpäästä sekä punertavan ruskeasta turkista. Ketut syövät marjoja, lintuja ja niiden munia sekä pieniä jyrsijöitä.
Ilves on kissaeläin, joka elää Euroopan metsissä. Petoeläimenä ilves saalistaa kanalintuja, jäniksiä ja isompia nisäkkäitä, kuten peuroja. Ilves muistuttaa paljon kissaa, mutta sen voi tunnistaa suuremmasta koosta, sekä korvien päässä olevista tupsuista. Ilves on pelokas ihmisiä kohtaan eikä niitä näe usein. Ilveksellä on isokokoiset tassut, jotta se pystyy liikkumaan vikkelästi saalisten perässä, sekä talvisin paksussa lumessa. Ne näkevät pimeässä hyvin, minkä takia saalistus käy ilveksillä helpommin. Kuvasta näkee ilvesten turkkien värin muuttumisen. Tiesitkö tämän? Ilveksen turkin väri vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kesällä se on punaruskea ja talven tullen se muuttuu harmaan valkoiseksi. Ilveksen kävelyä talvisessa metsässä
Susi on nisäkäs joka kuuluu koiraeläimiin. Kesy koira on kehittynyt sudesta. Susi muistuttaakin paljolti koiraa. Susi on peto ja saalistaa muita nisäkkäitä. Sudet on laumaeläimiä ja ovat hyvin sosiaalisia. Ne pystyvät kommunikoimaan eleiden ja äänien avulla.esim kun suden korvat ovat suuntautuneet eteen, se on merkki siitä että susi on kiinnostunut. Miksi susi ulvoo? Ulvominen on susien kommunikointia. Esim jos susilauma hajotetaan metsästyksen yhteydessä, niin sudet alkavat ulvomaan, jotta löytäisivät taas toisensa.lauma ulvoo!
Karhu on suurin maalla liikkuva petoeläin mitä Euroopasta löytyy. Karhun turkki eli karvapeite on hyvin tuuhea ja siksi karhu saa ruumiilleen pyöreän vaikutelman. Se on hyvin vahva ja ketterä ja siksi se pystyy uimaaan ja kiipeämään hyvin. Karhu nukkuu talviunta noin puoli vuotta. Ennen talvea karhu kerää ravintoa varastoon. Karhun murinaa:http://suurpedot.fi/gallery/main. php?g2_itemid=302 KARHU
Orava on puiden pikku vipeltäjä. Sitä esiintyy Suomessa paljon eikä se ole uhanalainen. Se luokitellaan nisäkkäisiin ja pienempään lahkoon jyrsijöhin. Oravat syövät ravinnokseen siemeniä, marjoja, sieniä, kukkia sekä hedelmiä. Niinkuin kuvasta näkee, oravalla on useimmiten vaalea maha, ruskea selkä, sekä tuuhea häntä. Oravan väri voi vaihdella ruskeasta valkoiseen sekä mustaan. Kuvan orava ei ole vielä vaihtanut suojaväriin, sen näkee hännän väristä. Tiesitkö? Kauan aikaa sitten Suomessa tunnettu raha oli silloin oravannahkaa ja se oli todella arvokasta!
Sammakkoeläimet ja matelijat Sammakkoeläimet ovat selkärankaisia ja vaihtolämpöisiä. Se viittaa siihen, että ne voivat elää maalla sekä vedessä.
Rupisammakon erottaa muista sammakoista hyvin, sillä nimensä mukaisesti näyttäisi kuin sillä olisi pieniä rupia. Sen iho on yleensä monivärinen kuten ylhäällä olevasta kuvasta näkyy. Rupisammakot eivät erityisesti pelkää ihmistä jos niihin ei koske. Ne ovat monien eläimien ruokaa mm. käärmeiden. Rupisammakot liikkuvat sujuvasti pitkien raajojensa avulla niin maalla kuin vedessä. Viitasammakon yleisväri on ruskea ja iho sileä. Se muistuttaa todella paljon sammakkoa, mutta se on hoikempi rakenteeltaan ja sillä on pyöreämpi kuono. Viitasammakot ovat pienempiä täyskasvuisenakin kuin täysikasvuiset sammakot. Sammakot syövät kärpäsiä, kovakuoriaisia ja etanoita. Sammakot kuuluvat sammakkoeläimiin.. Pienet pomppivaiset sammakot liikkuvat niin maalla kuin vedessäkin sujuvasti pitkien raajojensa avulla. http://www.youtube.com/watch?v=uzyr-livgsq
Sisilisko Sisiliskot ovat yleisiä Suomessa. Sen iho on täynnä eri ruskean sävyisiä suomuja.sisiliskon pää on suippo, sillä on neljä lyhyttä jalkaa ja pitkä päähän asti oheneva häntä.sisiliskoja esiintyy koko Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Tiesitkö? Kun jokin peto jahtaa sisiliskoa se saattaa tiputtaa häntänsä matkan varrelle harhauttaakseen takaa-ajajaa.
Madot
Hietatuhatjalkainen kuuluu niveljalkaisiin ja on Pohjoismaiden suurin tuhatjalkainen. Ruumis on väriltään tummanruskeasta mustaan. Ja sen selässä on kaksi keltaista viivaa. Se viihtyy monenlaisissa ympäristöissä. Nämä käyttävät ravinnokseen esim: lahoavia puita. Huom! Vaikka tuhatjalkaisten nimi on tuhatjalkainen, niin se ei tarkoita sitä että sillä olisi tuhat jalkaa. Useimmilla on kuitenkin vain noin. 200 jalkaa, riippuen lajista.
Kalat
Ahven Ahven on kala eli sillä on evät, uimarakko joka auttaa niitä säätelemään veden syvyyttä, kidukset ja suomut. Ahvenen tunnistaa sen punaisista evistä vihreästä selästä. Ahven elää järvissä, hidas virtaisissa joissa ja merien rannikkoalueilla. Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja se onkin suomen kansalliskala. Ahven elää parvissa ja syö muita pienempiä kaloja sekä eläinplanktonia. Ahventa kalastetaan paljon ja se on hyvä ruokakala. Tiesitkö? Suurimmat ahvenet voivat syödä jopa lajitovereitaan eli toisia ahvenia.
Hauki Hauki on suomen yksi yleisin petokala. Hauki on selkärangallinen ja koska se on kala sillä on kidukset joilla se saa happea, evät joilla se ui ja tasapainottelee, uimarakko jolla se säätelee veden syvyyttä ja suomut. Hauen tunnistaa sen vaaleasta vatsasta ja vihertävästä selästä. Hauki siirtyy eläinplanktonista kalaravintoon jo erittäin varhaisessa vaiheessa, ne syövät melkein mitä tahansa kalalajia eli yleensä sitä mitä on saatavilla. Se on kutukypsä 3-4 vuoden iässä, hauet kutevat keväällä mutta merialuella kutuaika on poikkeus sillä kutu tapahtuu vasta veden ollessa +7 astetta.
Käärmeennahka Käärmeiden nahka on kokonaan suomujen peitossa. Täysikasvuiset käärmeet luovat nahkansa monta kertaa vuodessa, poikaset muutaman kerran kuukaudessa kasvunsa mukaan. Ennen kuin nahka irtoaa, niin käärmeen väri sumenee. Käärme luo nahkansa, koska käärme kasvaa ja entinen nahka jää pieneksi. Nahanluonnin aikana käärme käyttäytyy aggressiivisesti. Kuvassa on käärmeen pudottamaa nahkaa, joka on hieman kuivunut auringon paisteen alla Hämähäkinverkko Hämähäkki tekee verkon ansaksi hyönteisille, joita se käyttää ravinnokseen, sekä verkko suojaa hämähäkin munia. Hämähäkeillä on takaruumissa kehruurauhasia, jotka erittää ilmassa kovettuvaa seittiä. Seitti on vahvaa ja tahmeaa, joten hyönteiset jäävät siihen helposti jumiin, sillä ne eivät näe seittiä, koska se on niin ohutta. Seittien muoto riippuu hämähäkistä, mutta useimmat tekevät tämän kuvan kaltaisia seittejä. Kuvassa hämähäkinseitin erottaa hyvin aamukasteen jäljiltä, kun pienet vesipisarat jäävät seittiin hyvin näkyviin.
Lajintunnistus
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
1. Talitiainen 2. Lokki 10. Sisilisko 11. Kimalainen 12. Turkkilo 3. Sinisorsa 4. Kanadanhanhi 5. Rupikonna 6. Sammakko 13. Muurahainen 14. Haarapääsky 15. Orava 16. Kukkakärpänen 17. Kärpänen 7. Juoksuhämähäkki 18. Kettu 8. Kukkakärpänen 9. Sitruunaperhonen 19. Naakka
Lähteet: www.hyonteismaailma.fi www.poutaa.net http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/239 http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/?c=l http://suurpedot.fi/www/fi/index.php http://tieku.fi/kysy-meilta/onko-tuhatjalkaisella-tuhat-jalkaa http://www.wikipedia.org/ http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/naakka http://riista.fi/game/kettu/ http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kanadanhanhi http://www.luontoportti.com/suomi/fi/perhoset/sitruunaperhonen Bilsan kirja ja vihko