The PRELIMINARY PROGRAM Hoitotiede ja terveydenhuoltotutkimus/nursing Science and Health Service Research, 6 ECTS Aika ja paikka: Luennot 25. 26.5.2009 KUOPION YLIOPISTO, Hoitotieteen laitos, Canthia, seminaarisali 3021 Opintokokonaisuuden johtaja: Professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion yliopisto Kliininen tutkija Tarja Kvist, Kuopion yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Tavoitteet: Kurssilla perehdytään terveydenhuoltotutkimuksen tarpeeseen, painopisteisiin ja sisältöihin sekä rekistereiden kayttöön tutkimuksessa. Tavoitteena on luoda yleiskatsausta terveydenhuoltotutkimuksesta, siinä käytettävistä menetelmistä ja pohtia sen merkitystä hoitotieteessä. Opintokokonaisuus koostuu luennoista ja opiskelijoiden tuottamasta seminaaritehtävästä, joka palautetaan Moodle-verkkooppimisympäristöön. OHJELMA: Maantai 25.5.2009, paikka: Kuopion yliopisto, Canthia, 3.krs. seminaarisali 3021 9.15 9.45 Avaus, kurssin tavoitteet ja työskentelytavat professori Katri Vehviläinen-Julkunen, KY 10.00 11.15 Hoitotiede ja terveydenhuoltotutkimus - määrittelyjä - näkökulmia professori Katri Vehviläinen-Julkunen, lehtori, TtT Pirjo Partanen ja lehtori, dosentti Hannele Turunen 11.15 12.00 Terveydenhuoltotutkimuksen rooli kokemuksia Yhdysvalloista Kliininen tutkija Tarja Kvist 12.00 13.00 Lounastauko 13.00 14.30 Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -hanke terveydenhuollon palvelujärjestelmän tutkimusta -turvallisuuskulttuuri: dosentti Hannele Turunen -johtaminen ja laatu: kliininen tutkija Tarja Kvist -henkilöstövoimavarojen suunnittelu: lehtori Pirjo Partanen 14.30 15.00 Kahvitauko 14.30 16.00 Miten arvioida hoitotyön vaikuttavuutta? Tutkimuksen haasteet. TtT Tarja Tervo-Heikkinen, Kuopion yliopistollinen sairaala 16.15 17.00 Seminaaritehtävät ja Moodlen käyttö Kliininen tutkija Tarja Kvist
Torstai 26.5.2009 paikka: Kuopion yliopisto, Canthia, 3. krs. seminaarisali 3021 8.30 9.30 Rekisteritutkimus - käsitteet - perusmenetelmät dosentti Mika Gissler, STAKES 9.30 10.00 Kahvitauko 10.00 13.00 Edellinen aihe jatkuu 13.00 13.45 Lounastauko 13.45 14.30 Kokemuksia terveydenhuollon rekisterien kaytostä tutkimuksessa auttaako Bayes?. Tohtoriopiskelija Taina Pitkäaho, Kuopion yliopisto 14.30 14.45 Kahvitauko 14.45 15.30 Millaista terveydenhuoltotutkimusta terveydenhuollon kenttä odottaa? Dosentti Merja Miettinen, hallintoylihoitaja 15.30 16.00 Jatkotyöskentelystä sopiminen Kirjallisuutta Aiken LH & Patrician PA. 2000. Measuring organizational traits of hospitals: The revised nursing work index. Nursing Research 49(3), 146-153. Aiken LH, Clarke SP, Sloane DM, Sochalski J, Busse R, Clarke H, Giovanetti P, Hunt J, Rafferty AM & Shamian J. 2001. Nurses reports on hospital care in five countries. Health Affairs, may/june 43-53. Brown C, Hofer T, Johal A, Thompson R, Nicholl J, Franklin BD & Lilford RJ. 2008. An epistemology of patient safety research: a framework for study design and interpretation. Part 1. Conceptualising and developing interventions. Quality and Safety in Health Care 17, 158-162. Buchan J., Aiken L. 2008. Solving nursing shortages: a common priority. Journal of Clinical Nursing, 17, 3262-3268. Davis P & Howden-Chapman P. 1996. Translating research findings into health policy. Social Science & Medicine 43(5), 865-872. Doran D (ed). 2003. Nursing-sensitive outcomes. State of the science. Jones & Bartlett Publishers, Massachusetts. Elo A-L, Dallner M, Gamberale F, Hottinen V, Knardahl S, Lindström K, Skogstad A & Ørhede E. 2001. QPSNordic-käsikirja. Pohjoismainen työn psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yleiskysely. Työterveyslaitos. Helsinki. Gissler M, Haukka J: Finnish health and social welfare registers in epidemiological research. Norsk Epidemiologi 2004: 14: 113-120.
Hintsala A-T. 2005. Autonomia ammatista poistumisen ennakoijana hoitotyössä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 117. Institute of Medicine. 2001. Crossing the quality chasm. A new health system for the 21 th century. National Academy Press, Washington DC. Johnstone PL. 2004. Mixed methods, mixed methodology - health services research in practice. Qualitative Health Research 14(2), 259-271. Kane RL, Shamliyan T, Mueller C, Duval S, Wilt TJ. 2007. Nurse staffing and quality of patient care. Evidence report/technology assessment. Agency for Healthcare Research and Quality. AHRQ publication No.7. http://www.ahrq.gov/clinic/tp/nursesttp.htm#report (6.10.08) Kohn L, Corrigan J & Donaldson M (eds.) 2001. The err is human. Building a safer health system. Institute of Medicine, National Academy Press, Washington DC. Kvist T. 2004. Hoidon laatu - potilaiden ja henkilöstön yhteinen asia? Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 111. Kvist T, Vehviläinen-Julkunen K &Jokela V. 2007. Do organizational factors explain the quality of care? Journal of Nursing Care Quality 22(4), 365-370. Laine M. 2005. Hoitajana huomennakin. Hoitajien työpaikkaan ja ammattiin sitoutuminen. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C233, Turun yliopisto, Turku. Lang T, Hodge M, Olson V, Romano PS & Kravitz RL. 2004. Nurse-patient ratios: a systematic review on the effects of nurse staffing on patient, nurse employee, and hospital outcomes. Journal of Nursing Administration 34(7-8), 326-337. Launis V: Rekisteritutkimuksen etiikka filosofian näkökulmasta. Suomen Lääkärilehti 2005: 60: 1459-1461 Lillford R, Mohammed MA, Spiegelhalter R. 2004. Use and misuse of process and outcome data in managing performance of acute medical care: avoiding institutional stigma. Lancet, 363(3), 1147-1154. McGillis Hall L (ed.) 2005. Quality work environments for nurse and patient safety. Jones & Bartlett Publishers, Massachusetts. O'Brien-Pallas L, Hayes L. 2008. Challenges in getting workforce research in nursing used for decision-making in policy and practice: a Canadian perspective. Journal of Clinical Nursing, 17, 3338-3346. Page A (ed.) 2004. Keeping patients safe. Transforming the work environment of nurses. Quality Chasm Series. Institute of Medicine of the National Academies, Washington DC. Partanen P. 2002. Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Kuopio. Partanen P, Pitkäaho T, Kvist T, Turunen H, Miettinen M & Vehviläinen-Julkunen K. 2008. Miten vetovoimaa vahvistetaan? Magneettisairaalamalli erinomaisen hoitotyön mahdollistajana.
Teoksessa: Hoitotyön vuosikirja 2008. Vetovoimainen terveydenhuolto. Toim. Koponen L & Hopia H. Sairaanhoitajaliitto. Pekkarinen L, Sinervo T, Perälä M-L & Elovainio M. 2004. Work stressors and the quality of life in long-term care units. The Gerontologist 44 (5), 633-643. Perälä ML, Junttila K, Toljamo M. 2007. Benchmarking-järjestelmän kehittäminen hoitotyöhön, Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakesin työpapereita 19. Verkossa: http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/tyopaperit/t19-2007-verkko.pdf (Haettu 10.3.2009) Pitkäaho T, Partanen P, Vehviläinen-Julkunen K, Miettinen M. 2008. Hoitohenkilöstön mitoituksen tunnusluvut. Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä ja niiden käytettävyys. Pilottitutkimus Kuopion yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikassa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja. No. 66. Kuopion yliopistollinen sairaala. Opetus- ja tutkimusyksikkö. Rauhala Auvo. 2008. Ther validity and feasibility of measurement tools for human resources management in nursing. Case of the Rafaela system. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 159. Terveyshallinnon- ja talouden laitos. Kuopio. Ryynänen O-P, Kukkonen J, Myllykangas M, Lammintakanen J & Kinnunen J. 2006. Priorisointi terveydenhuollossa. Talentum Media Oy. Sales AE. 2007. A view from health services research and outcomes measurement. Nursing research, 56(4S), S67-S71. Seago JA, Spetz J, Coffman J, Rosenoff E & O'Neil E. 2003. Minimum staffing ratios: the California workforce initiative survey. Nursing Economics 21(2), 65-70. Sinkkonen S & Kinnunen J. 2001. Terveystieteiden eriytymisprosessi terveyshallintotieteen identiteetti ja suhde lähitieteisiin. Hoitotiede 11(6), 311-324. Spetz J. 2001. What should we expect from California's minimum staffing legislation? Journal of Nursing Administration 31(3), 132-140. STM 2008a. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6. STM. 2001. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 4. Helsinki. Sund R. 2003. Utilisation of administrative registers using scientific knowledge discovery. Intelligent Data Analysis 7, 501-519. Sund R, Nylander O & Palonen T. 2004. Raa'asta rekisteriaineistosta terveyspoliittisesti relavanttiin informaatioon. Yhteiskuntapolitiikka 69(4), 372-379. Suonsivu K. 2003. Kun mikään ei riitä. Hoitotyöntekijöiden masennuksen kokemukset ja niiden yhteydet työyhteisötekijöihin. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, hallintotieteen laitos. Tampere. Tervo-Heikkinen T, Kvist T, Partanen P, Vehviläinen-Julkunen K & Aalto P. 2008. satisfaction as a positive nursing outcome. Journal of Nursing Care Quality 23(1), 58-65. Patient
Tervo-Heikkinen T. 2008. Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 162. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Kuopio. Vincent C (ed.) 2001. Clinical risk management. Enhancing patient safety. Second Edition. BMJ Books. Vuori J. 2005. Terveysjohtaminen ja -hallinto tieteenalana. Teoksessa Terveys ja johtaminen. WSOY, 1-33. World Health Organization (WHO). 2006. The World Health Report 2006 - Working together for health. WHO, Geneva. Saatavilla: http://www.who.int/whr/2006/whr06_en.pdf (10.2.09) World Health Organization (WHO). 2007. Health Workforce Policies in the European Region. Regional Committee for Europe. Fifty-seventh session. Belgrade, Serbia, 17-20 September. EUR/RC57/9. Http://www.who.int/en (10.2.09)
Kirjallisuutta Aiken LH & Patrician PA. 2000. Measuring organizational traits of hospitals: The revised nursing work index. Nursing Research 49(3), 146-153. Aiken LH, Clarke SP, Sloane DM, Sochalski J, Busse R, Clarke H, Giovanetti P, Hunt J, Rafferty AM & Shamian J. 2001. Nurses reports on hospital care in five countries. Health Affairs, may/june 43-53. ANA. 2001. Analysis of American Nurses Association staffing survey. Http://www.ana.org/staffing/ana_PDF.PDF. (20.1.2004) Davis P & Howden-Chapman P. 1996. Translating research findings into health policy. Social Science & Medicine 43(5), 865-872. Doran D (ed). 2003. Nursing-sensitive outcomes. State of the science. Jones & Bartlett Publishers, Massachusetts. Elo A-L, Dallner M, Gamberale F, Hottinen V, Knardahl S, Lindström K, Skogstad A & Ørhede E. 2001. QPSNordic-käsikirja. Pohjoismainen työn psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yleiskysely. Työterveyslaitos. Helsinki. Hintsala A-T. 2005. Autonomia ammatista poistumisen ennakoijana hoitotyössä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 117. Institute of Medicine. 2001. Crossing the quality chasm. A new health system for the 21 th century. National Academy Press, Washington DC. Johnstone PL. 2004. Mixed methods, mixed methodology - health services research in practice. Qualitative Health Research 14(2), 259-271. Kohn L, Corrigan J & Donaldson M (eds.) 2001. The err is human. Building a safer health system. Institute of Medicine, National Academy Press, Washington DC. Kvist T. 2004. Hoidon laatu - potilaiden ja henkilöstön yhteinen asia? Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 111. Kvist T, Vehviläinen-Julkunen K &Jokela V. 2007. Do organizational factors explain the quality of care? Journal of Nursing Care Quality 22(4), 365-370. Laine M. 2005. Hoitajana huomennakin. Hoitajien työpaikkaan ja ammattiin sitoutuminen. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C233, Turun yliopisto, Turku. Lang T, Hodge M, Olson V, Romano PS & Kravitz RL. 2004. Nurse-patient ratios: a systematic review on the effects of nurse staffing on patient, nurse employee, and hospital outcomes. Journal of Nursing Administration 34(7-8), 326-337.
McGillis Hall L (ed.) 2005. Quality work environments for nurse and patient safety. Jones & Bartlett Publishers, Massachusetts. OECD Health Data 2005 (linkki STM:n sivuilta) Page A (ed.) 2004. Keeping patients safe. Transforming the work environment of nurses. Quality Chasm Series. Institute of Medicine of the National Academies, Washington DC. Partanen P. 2002. Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Kuopio. Partanen P, Pitkäaho T, Kvist T, Turunen H, Miettinen M & Vehviläinen-Julkunen K. 2008. Miten vetovoimaa vahvistetaan? Magneettisairaalamalli erinomaisen hoitotyön mahdollistajana. Teoksessa: Hoitotyön vuosikirja 2008. Vetovoimainen terveydenhuolto. Toim. Koponen L & Hopia H. Sairaanhoitajaliitto. Pekkarinen L, Sinervo T, Perälä M-L & Elovainio M. 2004. Work stressors and the quality of life in long-term care units. The Gerontologist 44 (5), 633-643. Ryynänen O-P, Kukkonen J, Myllykangas M, Lammintakanen J & Kinnunen J. 2006. Priorisointi terveydenhuollossa. Talentum Media Oy. Seago JA, Spetz J, Coffman J, Rosenoff E & O'Neil E. 2003. Minimum staffing ratios: the California workforce initiative survey. Nursing Economics 21(2), 65-70. Sinkkonen S & Kinnunen J. 2001. Terveystieteiden eriytymisprosessi terveyshallintotieteen identiteetti ja suhde lähitieteisiin. Hoitotiede 11(6), 311-324. Spetz J. 2001. What should we expect from California's minimum staffing legislation? Journal of Nursing Administration 31(3), 132-140. STM. 2003. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma 2004-2007. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 18. Helsinki. STM. 2001. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 4. Helsinki. Sund R. 2003. Utilisation of administrative registers using scientific knowledge discovery. Intelligent Data Analysis 7, 501-519. Sund R, Nylander O & Palonen T. 2004. Raa'asta rekisteriaineistosta terveyspoliittisesti relavanttiin informaatioon. Yhteiskuntapolitiikka 69(4), 372-379. Suonsivu K. 2003. Kun mikään ei riitä. Hoitotyöntekijöiden masennuksen kokemukset ja niiden yhteydet työyhteisötekijöihin. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, hallintotieteen laitos. Tampere. Terveydenhuoltotutkimuksen tutkimusohjelma (TERTTU) Internet-osoitteessa: http://www.aka.fi/modules/page/show_page.asp?id=c8bc59bc2ef343c881e968fbfcfde9co &itemtype=00308b787886459385f296a5afd4fa74&tabletarget=data_1&pid=e12080c439cb48 A191E80295F382194F&layout=aka_fi_sisa
Tervo-Heikkinen T, Kvist T, Partanen P, Vehviläinen-Julkunen K & Aalto P. 2008. satisfaction as a positive nursing outcome. Journal of Nursing Care Quality 23(1), 58-65. Patient Työministeriö. 2004. Työolobaromatri. Lokakuu 2004. Ennakkotietoja. Työministeriö. Helsin-ki. Saatavana www-osoitteessa www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/index.jsp (30.12.2004) Vahtera J, Kivimäki M, Pentti J, Linna A, Virtanen M, Virtanen P & Ferrie JE. 2004. Organisational downsizing, sickness absence, and mortality: 10-town prospective cohort study. British Medical Journal, 325. Online First BMJ.com. Vincent C (ed.) 2001. Clinical risk management. Enhancing patient safety. Second Edition. BMJ Books. Vuori J. 2005. Terveysjohtaminen ja -hallinto tieteenalana. Teoksessa Terveys ja johtaminen. WSOY, 1-33. Wickström G, Laine P, Pentti J, Elovainio M & Lindström K. 2000. Työolot ja hyvinvointi sosiaalija terveysalalla - muutokset 1990-luvulla. Työterveyslaitos, Helsinki.