Esiselvitys yritysten yhteisen vientiyhtiön perustamisesta ja vientikonsortioiden luomisesta Toimintamalli, jatkovalmistelu, aikataulu ja vastuut
Tausta Kokemukset uusista markkinoista ja kiinnostuksesta. Pienten ja keskisuurten yritysten tarve ja kiinnostus. Isompien toimijoiden kokemus. Sidosryhmien osaaminen ja läsnäolo. Uudentyyppinen tulokulma elinkeinopolitiikkaan lisäarvo alueen toimijoille ja toisaalta mielenkiinto aluetta kohtaan. Ystävyyskaupunkitoiminnan valjastaminen elinkeinoelämävetoiseen kehittämiseen. Vrt. Intian jatkoselvityksen konseptin ajattelumalli.
Erilaiset vaihtoehdot, jatkovalmistelutoimenpiteet Vientiyhtiömalli Vientikonsortiomalli Osaamisen ja verkostojen kanavoinnin kautta toteutettava malli Muut mallit?
Jatkovalmistelutoimenpiteet (vaihtoehto a) Osana uudentyyppistä toimintakonseptia perustetaan alueellinen vientiyhtiö (VY) ns. löyhällä hallintorakenteella. VY rakennettaisiin yritysenemmistöiseksi ja yritysjohtoiseksi. Kaupunki ja Hamk olisivat keskeisesti mukana käynnistysvaiheen rahoittajina (pääomasijoitus, osaosakeomistus ja tai pääomalaina.) VY toimisi yritysten toimeksiannosta, hakisi mahdolliset vientituet ja rakentaisi markkinaselvityksiä, joihin saa avustuksia. VY toimisi operaattorina isoimpien projektien koonnissa sopimusperusteisesti: esim. Humppilan logistiikkakeskuksen investorihaut, jätehuollon vientituotteen konseptointi ja neuvottelut.
Jatkovalmistelutoimenpiteet (vaihtoehto a) VY voisi tarvittaessa perustaa yritysten vientimahdollisuuksien edistämiseksi esimerkiksi tytäryhtiöitä Venäjälle, Saksaan, Norjaan ja muille markkinoille mikäli se palvelee yksittäisten yritysten tai yritysryppäiden mahdollisuuksia etabloitua VY toimisi aluksi projektiperusteisesti ja käynnistysvaiheessa se ostaisi asiantuntemusta osaajilta, esim. SVVK ym. VY ei olisi hankeorganisaatio vaan suora yritysvetoinen työkalu alueemme yrityksille. Osaaminen Hamkin kautta kytketään VY:n toimintakonseptiin. VY voi räätälöidä eri toimijoiden kuten Hamk, SVKK ym. Kanssa paikallisia vientikoulutuksia yritysten oman toiminnan tueksi ja toteuttaa niitä projektiperusteisesti.
Forssa Export Ltd. Liiketoimintasuunnitelma laaditaan niiden yritysten FSKK:n toimesta ja ehdoilla, jotka ovat kiinnostuneita toimintamallista. Käynnistysvaiheen pääoma kerätään arvioidun käynnistystarpeen perusteella liiketoimintasuunnitelman mukaan (300-700 000e?) Yhteismarkkinointitoimenpiteiden kuukausilaskutus, kaikki muut sopimusten mukaan. Käynnistysvaiheessa ostetaan ostopalveluna tarpeelliset työt ja osa voidaan hoitaa FSKK:n ja kaupungin toimesta. Kysymys: voidaanko joku olemassa oleva yritys valjastaa tähän toimintaan?
Aikataulu Mikäli vihreää valoa tulee, otetaan alustavat sitoumukset yrityksiltä toukokuun alusta Tästä tilaisuudesta nimetään 2-3 yrittäjää sparraajaksi/ohjaajaksi FSKK:lle liiketoimintasuunnitelman valmisteluun. Kesäkuun alussa konseptin esittely ja rahoituksen kerääminen. Syyskuussa toiminta käynnistynyt.
Vientikonsortio kartoitus- ja markkinointiyhteistyöhön (vaihtoehto b) Ei edetä yhtiöpohjaisesti, vaan projektiyhteistyössä esim. toimialakohtaisesti. Kaupunki ja FSKK osallistuivat yhteisiin operaatioihin ja verkostojen rakentamiseen. Kehitetään alueen osaamista panostamalla yritysten koulutukseen ja kytketään Hamkinkautta myös osaamisen vienti. Tehdään FSKK:n alle kansainvälistymisen ohjausryhmä. Resursointi tapauskohtaisesti. Sama aikataulu kuin vaihtoehdossa a
Osaamisen ja verkostojen kanavoinnin kautta toteutettava malli (vaihtoehto c) Järjestetään paikallisia koulutusohjelmia yrittäjille. Tuodaan kaupungin ja muiden sidosryhmien toimesta kv-verkostoja (tutkimus, tuotekehitys, innovaattorit) paikkakunnalle ja toteutaan yhteyksiä uusilla markkina-alueilla. Toteutetaan yhteisiä tapauskohtaisia operaatioita yritysten oman kiinnostusten mukaan, esim. Intian projekti. Sama aikataulu kuin vaihtoehdossa a.
Kysymyksiä? Muut havainnot