Maailmansotien välinen aika
Suomi sisällissodan jälkeen Sisällissota aiheutti katkeruutta sodan jälkeen ja maa oli jakautunut voittajiin ja häviäjiin. Sisällissodan luoma kaaos ja monarkiaperinne saivat oikeiston ajamaan Suomeen kuningasta Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin tehtävään Hän luopui kuitenkin tehtävästä Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan. Suomesta tuli tasavalta. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K.J. Ståhlberg (1919-1925)
Ruotsin kanssa oli kitkaa Ahvenanmaan omistuksesta. Lopulta Kansainliitto päätti sen kuuluvan Suomelle. Lex Kallio Laki yleisestä oppivelvollisuudesta Lait uskonnonvapaudesta, sananvapaudesta, kokoontumisvapaudesta ja painovapaudesta. Kieltolaki 1919-1932 Pirtun salakuljetus ja salakauppa lisäsivät rikollisuutta ja holtitonta päihteiden käyttöä http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/21/ kieltolaki-ja-viinan-salakuljetusralli
Suur-Suomi ja Tarton rauhansopimus Vuosina 1918-1922 suomalaisia aseistettuja vapaaehtoisjoukkoja tunkeutui useaan eri otteeseen Neuvosto-Venäjän puolelle. Suomalaiset aikoivat käyttää hyväkseen Neuvosto-Venäjän sekasortoista tilaa ja liittää Itä-Karjalasta alueita Suomen yhteyteen. Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen raja oli määrittelemättä aina vuoteen 1920 asti. Vuonna 1920 allekirjoitettiin maiden välinen rauhansopimus Tartossa, Virossa =Tarton rauhansopimus Suomi sai yhteyden Jäämerelle Petsamon kautta, mutta joutui luopumaan miehittämistään alueista Itä-Karjalassa.
Suomi juostiin maailmankartalle Tukholman olympiakisoissa vuonna 1912 Hannes Kolehmainen voitti kolme kultamitalia Tämä nostatti Suomessa urheiluinnostuksen 1920-luvulla Paavo Nurmi voitti juoksussa yhdeksän olympiakultamitalia ja Ville Ritola viisi. Lisäksi suomalaiset menestyivät keihäänheitossa, painissa, luistelussa ja voimistelussa. Kilpaurheilussa menestyminen oli Suomen itsetunnolle tärkeä asia.
Kulttuuri kukoistaa Elokuvat saapuivat Suomeen 1896 Aluksi elokuvat olivat mykkäelokuvia Tunnetuin suomalainen mykkäelokuva oli Aleksis Kiven Nummisuutarit Äänielokuvat tulivat 1930-luvulla Suomalaisten elokuvien kultakautena pidetään 1930-1950-lukua. Radiosta tuli 1920-luvulla merkittävä viihteen ja tiedon jakaja. Vuonna 1926 perustettiin Suomen Yleisradio
Neuvostoliitto Vallankumousta seurannut sisällissota päättyi Neuvosto-Venäjällä vuonna 1921 kommunistien voittoon Koko maa oli surkeassa tilassa vuosien sotimisen jälkeen. Kommunistit yrittivät takavarikoida pakolla maanviljelijöiltä viljaa -> maanviljelijät kapinoivat Syntyi nälänhätä, jonka seurauksena kuoli miljoonia ihmisiä. Tällöin Lenin päätti n. NEP-ohjelmasta = vapaampi talouspolitiikka. Maanviljelijät ja pienyrittäjät saivat tuottaa ja myydä tavaroita vapaasti. Taloudellinen tilanne koheni ja kommunistit vahvistivat valtaansa. Kommunistit yhdistivät hallitsemansa alueet yhdeksi valtioksi, jolle tuli nimeksi Neuvostoliitto. Se oli maailman ensimmäinen sosialistinen valtio.
Stalin Lenin kuoli vuonna 1924 Stalin valittiin Neuvostoliiton johtajaksi Hänet esitettiin suurena ja ehtymättömänä johtajana ja isähahmona yhden puolueen diktatuuri muuttui yhden henkilön diktatuuriksi 1930-luvulla Stalin järjesti ns. suuria puhdistuksia, joissa miljoonia ihmisiä teloitettiin tai siirrettiin pakkotyöleireille. Stalin epäili kaikkia ja kukaan ei ollut turvassa vangittuja kidutettiin ja pakotettiin tunnustamaan keksittyjä rikoksia ja sen jälkeen heidät teloitettiin
Talouden uudistaminen neuvostoliitossa Stalinin luoma uusi talouspolitiikka ns. suunnitelmatalous johti Neuvostoliiton teollisuuden kasvuun Maataloudessa aloitettiin kollektivointi, jonka mukaan maanviljeliöiden piti luopua omista tiloistaan. Perustettiin suuria valtiojohtoisia yhteistiloja eli kolhooseja. Kollektivointia vastustaneet karkotettiin tiloiltaan ja usein myös surmattiin. Seurauksena oli uusi nälänhätä 1930-luvun alussa
Kansalaisen arki Neuvostoliitossa työläisillä ei ollut lakko-oikeutta ei mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa arki oli kovaa työtä tiukassa valvonnassa kulutustavaroista oli jatkuva pula ulkomaille matkustaminen oli mahdollista vain puolueen luvalla tiedotusvälineitä sensuroitiin puolueen oma lehti oli nimeltään Pravda (suom. totuus) historia kirjoitettiin uudelleen Stalinin ja puolueen käsitysten mukaiseksi kulttuurissa piti ylistää kommunismin saavutuksia
Iloinen 20-luku Sotavuosien ankeus vaihtui riehakkaaksi juhlimiseksi. Hyvin toimeentulevat ihmiset viettivät iloista 20-lukua erityisesti Yhdysvalloissa, mutta taloustilanteen kohentuessa myös Euroopassa Yhdysvaltain talous kasvoi 1920-luvulla huimaa vauhtia. Taustalla oli etenkin tekninen kehitys. Palkat nousivat ja ihmiset pystyivät hankkimaan yhä enemmän tavaroita. Yhdysvalloissa v. 1919 säädetty kieltolaki lisäsi kuitenkin järjestäytynyttä rikollisuutta.
Massakulttuurin nousu Massakulttuuri eli teollisesti suurille joukoille tarkoitettu viihde levisi maailmalla. Teollisesti tuotetut elokuvat, kevyt musiikki ja muu viihde levisi. Yhdysvaltain elokuvatuotannon keskukseksi nousi Hollywood Kaliforniassa Etelävaltioiden mustan väestön musiikki jazz oli tärkeä osa 1920-luvun viihde-elämää.
Pörssiromahdus Vaurastuneet ihmiset ostivat osakkeita Yritykset tuottivat yhä enemmän tavaroita, mikä johti lopulta ylituotantoon. Ylituotannon takia tuotteiden hinnat laskivat ja sen myötä yritysten kannattavuus laski. Kun yritysten kannattavuus laski, niin osakkeiden arvo alkoi laskea. => Osakkeiden omistajat alkoivat myydä osakkeitaan. Lopulta lokakuussa 1929 kaikki halusivat vain myydä osakkeita. Kukaan ei ostanut niitä => pörssiromahdus Pörssiromahduksesta seurasi lama: yritykset menivät konkurssiin ja ihmiset menettivät työnsä.
New Deal Presidentti Roosevelt kehitti talouden kohentamisohjelman nimeltään New Deal Siinä valtio alkoi rahoittaa rakennushankkeita, joiden myötä ihmiset saivat taas töitä. Sen avulla lama saatiin pysäytettyä.
Italia ja Mussolini Italian talous oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen huonossa kunnossa Olot olivat levottomat ja kommunistit lietsoivat vallankumousta. Benito Mussolinin perustama fasistipuolue vastusti kommunismia ja lupasi järjestyksen palauttamista maahan Maan rauhoittamiseksi kuningas nimitti Mussolinin pääministeriksi
Fasistit muokkasivat Italiasta nopeasti yhden puolueen diktatuurin Vastustajat vaiennettiin Kaikki valta keskittyi Mussolinille, josta tuli diktaattori
Saksa 1920-luvulla Saksasta tehtiin tasavalta ensimmäisen maailmansodan jälkeen Sota-aikana alkanut inflaatio eli rahan arvon nopea lasku jatkui Tilanteen hillitsemiseksi painettiin lisää rahaa, mikä vain pahensi inflaatiota. Lopulta raha menetti tyystin arvonsa
Hitlerin nousu valtaan Adolf Hitlerin kansallissosialistinen työväenpuolue oli äärioikeistolainen pikkupuolue Puolueen jäseniä kutsuttiin natseiksi Hitler lupasi lopettaa työttömyyden ja repiä Versaillesin rauhansopimuksen. 1932 natsit voittivat parlamenttivaalit ja 1933 Hitler nimitettiin valtakunnankansleriksi eli pääministeriksi
Kun presidentti Paul von Hindenberg kuoli vuonna 1934, Hitler otti itselleen myös valtionpäämiehen tehtävät. Hitleristä alettiin käyttää nimeä der Führer, johtaja
Elämää kolmannessa valtakunnassa Natsien ja erityisesti Hitlerin valta ulottui kaikille elämänalueille. Saksasta tuli Hitlerin ja natsipuolueen diktatuuri Muiden puolueiden toiminta kiellettiin. Lehdistö, radio ja elokuvat valjastettiin natsien palvelukseen. Tehokas sensuuri esti kriittisten kirjoitusten julkaisemisen. Hankalimpia poliittisia vastustajia varten perustettiin keskitysleirejä, joissa vangit pistettiin pakkotyöhön.
Kukaan ei ollut suojassa natsien mielivallalta. Lait eivät suojanneet enää ihmisiä. Natsien taistelujärjestön SA:n ruskeapukuiset miehet hallitsivat väkivaltaisin ottein kaduilla. Valtion salainen poliisi Gestapo sai oikeudet pidättää ihmisiä pitää heitä vankilassa ilman oikeuden päätöstä. Saksa nousi kuitenkin lamasta ja ihmiset, jotka olivat kuuliaisia ja noudattivat käskyjä nauttivat hyvinvoinnista ja parantuneesta järjestyksestä.
Lasten ja nuorten kasvatuksen tavoitteena natsisaksassa oli saada heidät kuuliaisiksi sekä tehdä pojista huippusotilaita ja tytöistä vahvoja äitejä. Naiset siirrettiinkin työelämästä kotiin. Heidän tehtävänsä oli synnyttää lapsia ja kasvattaa heitä natsien oppien mukaan. Natsit muokkasivat koulujen opetusohjelmat omien oppiensa mukaisiksi. Vapaa-aikana jokaisen 6-18 vuotiaan oli kuuluttava Hitler-Jugendiin (pojat) tai Bund Deutscher Mädeliin (tytöt)
Vainot Lakien avulla rajoitettiin juutalaisten oikeuksia. Vainojen kohteeksi joutuivat myös romanit, homoseksuaalit, vammaiset, mielisairaat, kommunistit ja jehovantodistajat. Vuonna 1935 juutalaisilta vietiin kansalaisoikeudet. Kristalliyönä marraskuussa 1938 natsit tuhosivat juutalaisten liikkeitä ja synagogia ympäri Saksaa.