Hierontavoide koko perheelle

a k e t s u vain 40 r a v N Ö H Ö Y T A U K T PO + postitus/pakkauskulut Laukussa on kaksi päätytaskua, johon sopivat esim kesällä kevyet lenkkarit ja talvikaudella työkenägt. Sisätilassa mm. kätevät verkkotaskut ja erillinen irroitettava sisäpussi. Irroitettava kantohihna metallilenkein. Brodeerattu liiton logo. Hierojien Liiton kätevä ja monipuolinen laukku. TILAA HETI LIITON TOIMISTOSTA! VIELÄ MUUTAMA JÄLJELLÄ! Ensimmäinen Koulutettujen Hierojien TYK-ryhmä kuntoutuksessa K E PE Ä t t i ss Logoll ise Pian ne loppuvat! KIIREHDI! T Ä K ES Ä Ä

Hierontavoide koko perheelle Detria Relaxant Lihastenrentouttaja Rentouttamalla lihakset, aineenvaihdunnan ja hapensaannin palautuminen lihakseen poistaa kivun ja säryn. Detria Relaxant Lihastenrentouttaja on fysioterapeuttinen hierontavoide, joka nopeuttaa lihasten palautumista rentouttamalla lihakset. Voiteella on saatu hyviä hoitotuloksia monissa arjen tavallisissa vaivoissa. Särkyä niskassa ja hartioissa Työskentely tietokoneella aiheuttaa yksipuolista lihasrasitusta, josta seuraa kipua lihaksissa ja päänsärkyä. Hiero aamuin illoin Relaxant Lihastenrentouttajaa hartia- ja niskalihaksiin. Fibromyalgian ja reuman kivuista eroon Nivelkivut aiheuttavat niveltä ympäröivässä lihaksistossa lihasrasituksen sen tukiessa kipeää niveltä. Relaxant Lihastenrentouttajan runsas käyttäjäpalaute kertoo voiteen vähentävän lihasjännitystä ja lievittävän lihaskipua. Sinä ja lapsesi voitte nukkua, vaikka kasvukivut vaivaavat Kasvavilla lapsilla kiusallinen ongelma on kasvukipu, joka esiintyy yleensä jaloissa. Avun ongelmaan saa 10 minuutissa hieromalla jalat Relaxant Lihastenrentouttajalla. Suonenvetoon pika-apu Suonenvedon yllättäessä hiero Relaxant Lihastenrentouttajaa kramppaavaan lihakseen ja olosi helpottuu jo 10 minuutissa. Myynti ja tilaukset: Detria Oy, Rovaniemi, puh. (016) 311 225 JS Power Team Oy, puh. 0400 642 580 Topi-Feelgood Ky, puh. (06) 232 1384 Rainer Rajala Oy, puh. (03) 873 500 Yrttienergiaa - Lapin luonnosta

www.khl.fi Lehden julkaisija Koulutettujen Hierojien Liitto ry Kauppakatu 23, 60100 Seinäjoki Liiton puheenjohtaja Martti Lahikainen Koulukatu 27, 53100 Lappeenranta puh. 0400-674 083 martti.lahikainen@khl.fi Liiton toiminnanjohtaja Timo Koskenranta Kauppakatu 23, 60100 Seinäjoki timo.koskenranta@khl.fi puh. (06) 4177 890, fax. (06) 4177 890 ma-pe klo 9.00-13.00 Myös osoitteenmuutokset ja lehden ilmoitusmyynti. TOIMITUS Päätoimittaja Minna Erkkilä Rauhankatu 4 B 57, 48100 Kotka gsm 050-463 5571, puh.k. (05) 227 6282 sähköposti: minna.erkkila@khl.fi Toimitussihteeri Sanna Muukka Kuononmäentie 1, 01800 Klaukkala puh. 0400-516 463, sanna.muukka@khl.fi Ulkoasu Seppo Leiniitty Yrjönkatu 7 A 5, 28100 Pori Ilmoitushinnat 1.1.2007 Koko musta-valko 2-värinen 4-värinen 1/1 sivu 390 530 585 1/2 sivu 221 310 398 1/4 sivu 142 200 272 1/8 sivu 98 142 178 TAKAKANSI: 798 nelivärinen II-SIVU edessä: 620 nelivärinen II-SIVU takana: 620 nelivärinen Koulutusilmoitukset Koko musta-valko 1/1 sivu 179 1/2 sivu 106 1/4 sivu 72 1/8 sivu 54 Muut luokitellut ilmoitukset: Myydään/Ostetaan/ym. 1.50 /palstamillimetri Ilmoitushinnat on laskettu painovalmiin aineiston mukaan. Ilmoitusten mahdollisesta tekemisestä neuvotellaan erikseen. Ilmestymisaikataulu 2007 Ilmest.päivä ain. jättöpvä ilm.jättöpvä 1. 23.02.2007 12.01.2007 26.01.2007 2. 25.05.2007 13.04.2007 27.04.2007 3. 22.09.2007 10.08.2007 24.08.2007 4. 7.12.2007 25.10.2007 9.11.2007 Mahdolliset peruutukset ja muutokset kaksi viikkoa ennen ilmoitusten jättöpäivää. Peruutuksen syy mainittava. Lehden levikki 1600 kpl Osoitteellinen jakelu Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenille (1600 kpl), lisäksi mm. hierojakouluille, kylpylöille ja terveydenhuolto-oppilaitoksille. Lehden periaatelinja Hieroja- Lehden tarkoituksena on toimia hierojien ammatillisena tiedonvälityskanavana koko maassa. Lehden tehtävänä on olla lukijoilleen hyödyllinen, ajankohtainen ja aikaansa seuraava tiedonvälittäjä. Tässä tehtävässä se huomioi erityisesti Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenten tarpeet. Lehti noudattaa eettisesti korkeatasoista julkaisuperiaatetta PÄÄKIRJOITUS Kansa on saanut taas Idolinsa, kokenut kaikkien aikojen euroviisuhuuman ja tähtiin on tanssittu myös television parketeilla. Nyt voimme rauhallisin mielin keskittyä kesään ammentaen ulkoilusta ja auringosta voimaa työntekoon. ASLAK -kuntoutus oli menestys kuntoutujien keskuudessa ja samaa hehkuttavat tässä lehdessä myös kevään TYK-kuntoutukseen osallistuneet. Opintopäivillä Imatralla oli ilo katsoa molempien ryhmien jäsenten jälleennäkemistä. Kipeidenkin asioiden jakaminen yhdessä on hitsannut nämä porukat hyvin yhteen. Kun Imatralla kuunteli ja katseli meitä hierojia, tuli mieleen mainoksen lause Mistä tämä hullu kansa saa kaiken voimansa. Nyt voin sanoa kollegoitteni osalta, että se saa voimansa ystävistä, huumorista, ilosta, onnesta ja surusta sopivasti sekoitettuna cocktailina. Kahdentoista vuoden aikana olen seurannut opintopäivillä teitä (ja itseäni) rakkaat ystävät ja lähes jokainen meistä on ollut vuorollaan uupunut, kokenut surua, sairautta jne. On ollut myös onni seurata, että poikkeuksetta jokainen on suostansa noussut ja useimmiten ystävien tukemana. Uskon mielelläni vanhempien kollegoideni sanaa, että jokaisen hierojan tulisi hakeutua kuntoutukseen jo tehtyään työtä 15 vuotta, sillä sen verran raskas ja kuluttava ammatti tämä on. Ystäviäkään ei ole hyvä kuormittaa loputtomiin. KHL on hakenut tälle ja tulevalle vuodelle uusia TYK ja ASLAK -kuntoutus jaksoja. Toivoisin, että mahdollisimman moni hakisi tuleville kursseille, niin paljon positiivisia kokemuksia olen kurssilaisilta kuullut! Arki jatkaa kulkuaan vääjäämättömästi. Työt kutsuvat, mutta niin kutsuvat myös kesälaitumet. On hyvä muistaa, että oma kehomme on ainoa työkalumme, eikä se toimi optimaalisesti ilman huoltotaukoa. Asiakkaat ymmärtävät kyllä, eivätkä katoa mihinkään! Hyvä hieroja muistetaan myös loman jälkeen. Virkistynyt mieli ja keho jaksaa tehdä työtä käsillä, mutta etenkin sydämellä ja aivoilla. Kesäterveisin Minna Erkkilä Kuntouta itsesi jaksamaan 2 2007 SISÄLTÖ sivu 1 PÄÄKIRJOITUS sivu 2 PUHEENJOHTAJALTA MUUT LEHDET sivu 3 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA sivut 4-5 TERVEYSUUTISET sivut 6-7 HIERONTA ON TEHOKASTA HOITOA POLVIKIVUISSA sivut 8-11 KILPIRAUHANEN JA SEN TAUDIT sivut 12-13 SUOLISTOSAIRAUDET sivut 14-17 HIEROJIEN ENSIMMÄINEN TYK-RYHMÄ KUNTOUTUKSESSA sivu 17 TUTUSTUMISEN ARVOISTA sivut 18-21 KEVÄÄN OPINTOPÄIVÄT PIDETTIIN IMATRALLA sivu 22 TARJOLLA KOULUTUSTA sivu 23 HIEROJAOPETTAJAT KOKOONTUIVAT NEUVOTTELUPÄIVILLE sivut 24-26 EDUSKUNTA-ALOITE: TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN REKISTERÖINTIÄ KOSKEVA LAINMUUTOS sivu 28 HAUSKAA HIEROJILLE sivu 31 SAUNAN LAUTEILLA TANJA OKSANEN sivu 32 SIDEKUDOSHIERONTA sivu 28 HIEROJIEN RISTIKKO PAINO: Ai-Ri Offset ky Pori 2007 ISSN 1455-7436

PUHEENJOHTAJALTA Lappeenrannassa huhtikuussa 2007 Martti Lahikainen Muistithan vuosi-ilmoituksen N ykyisin myös itsenäisen ammatinharjoittajan on annettava vuosittain lääninhallitukselle kertomus toiminnastaan, ensimmäisen kerran tuo ilmoitus piti tehdä vuodelta 2006 tämän vuoden helmikuun loppuun mennessä. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava palveluja koskevat toimintatiedot sekä tiedot toimitiloja ja toimintaa koskevista muutoksista. Terveydenhuollon Oikeusturvakeskus tiedotti vuosi sitten henkilökohtaisella kirjeellä tästä asiasta kaikille niille itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka ovat tehneet toimintaansa koskevan aloittamisilmoituksen. Tuolloin TEO antoi ymmärtää, että lääninhallitukset toimittavat aikanaan toimintakertomuslomakkeet täyttöohjeineen ammatinharjoittajille. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastossa tehtiin kuitenkin omaperäinen ratkaisu: päätettiin postittaa lomakkeet edelleen vain palveluntuottajille ja jättää itsenäisille ammatinharjoittajille postittamatta. Etelä-Suomen läänissä on rekisteröitynä noin 9 000 itsenäistä terveydenhuollon ammatinharjoittajaa, ja kirjeposti näille kaikille olisi maksanut liikaa. Läänin virkanaiset ilmeisesti olettivat, että ammatinharjoittajat jotenkin oma-aloitteisesti ottavat selvää nettiosoitteista, joista lomakkeita voi käydä imuroimassa (www.laaninhallitus. fi/yt_toimintakertomus). Varsin rohkea oletus. Uskon, että tuhansia ilmoituksia jäi tekemättä. On myös ilmeistä, että läänien luettelot ammatinharjoittajista ovat hyvin vaillinaisia, koska toiminnan aloittamisilmoitus on jäänyt monelta hierojalta tekemättä. Syynä tähän laiminlyöntiin on se yleinen luulo, että tutkinnon jälkeen hierojakoulun ilmoituksen perusteella saatu TEO:n rekisteröintitodistus sellaisenaan on riittävä lupa ammatin harjoittamiseen. Ammatinharjoittamisen aloittamisesta olisi kuitenkin pitänyt tehdä erikseen ilmoitus TEO:een ja nykyisin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolle. Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksessa on siis edelleen Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri (Terhikki), johon on merkitty kaikki tutkinnon suorittaneet terveydenhuollon ammattilaiset. Uutta on se, että vuoden 2006 alusta alkaen tuli lääninhallitusten tehtäväksi tallentaa hierojienkin ammatinharjoittamista koskevat tiedot yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen antajien rekisteriin. MUUT LEHDET MUUT LEHDET MUUT LEHDET MUUT Suomen suurin ammattiliitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL aloitti toimintansa vuoden 2006 alussa. JHL:n jäsenlehti Motiivin päätoimittaja Kauko Alanikula kirjoittaa lehtensä numerossa 4/2007 otsikolla Ajattelu alkakoon : Eduskuntavaalitulos näkyy ja tuntuu. Demarit ovat nöyrää poikaa ja kokoomus terhistelee kuin ukkometso. Keskusta on hämillään, kun Vanhasen suosio toi vain juuri ja juuri paalupaikan. Vasemmistoliitossa ollaan tyytyväisiä, kun jalat eivät tämän pahemmin kastuneet. Vihreät surffaavat ilmastomuutoksen harjalla mielellään vaikka hallitukseen asti. Rkp:n kannatus on vakaa kuin kallio, kuten kristillistenkin. Soinin on varottava halkeamista - niin täynnä uhoa hän on. Mikä on julkispalvelujen asema vaalien jälkeen? Ei se ainakaan selkiytynyt. Kokoomuksella on haluja lisätä palvelujen ulkoistamista ja vähentää rahoitusta. Ruotsin malli innostaa, mutta yhteistä porvarilinjaa ei ole kuten naapurissa. Keskustalla saattaa olla samansuuntaisia ajatuksia, mutta pitkän linjan kuntapuolue tuntee myös oman 2HIEROJA 2 2007 työn vahvuuden. Demareista ei ole vähään aikaa vaihtoehtojen esittäjäksi. Onneksi kunnilla on mahdollisuus itse päättää järkevimmän mukaan. JHL:n jäseninä eduskuntaan valittiin 17 sosialidemokraattia ja kaksi vasemmistoliittolaista. Useimmat ovat moninkertaisia kansanedustajia ja puolueen johtoa. Joukossa on rutkasti osaamista ja toivottavasti myös kuuluisaa maalaisjärkeä. Sitä kannattaa nyt käyttää. Nöyristelyn voi lopettaa ja lähteä aitoon keskusteluun siitä, millaisen yhteiskunnan ja millaisten julkisten palvelujen puolesta puolueet ja edustajat oikeasti haluavat toimia. Näissä vaaleissa sitä keskustelua ei liikaa näkynyt, ja se oli varmasti yksi syy miksi äänestysprosentti vain laski. SAK:n vaalimainokset eivät peliä ratkaisseet, vaikka ne käsittämätön potku omaan julkiskuvaan olivatkin. Olisiko nyt aika tutkailla hyvinvointivaltion perusarvoja ja soveltaa niitä tähän päivään? Välittäminen ei ole vanhanaikaista ja työntekijäin omiin aivoihin luottaminen tuottaa edelleen hyvää tulosta. Monet kunnat epäpäteviä terveysasioita hoitamaan, väittää Jarmo Vuorinen Suomen Mielenterveysseuran julkaisemassa Mieleterveys-lehdessä: Epäpätevä lääkäri herättää pelkoa. Mutta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon epäpätevään ja valtakunnallisille ohjeille kuuroon johtamiseen ei puututa. Vain harvat uskaltavat sanoutua irti ilmiöstä, joka on kuin keisarin uudet vaatteet. Vaikeuksia pidetään luonnonilmiöinä, joita ei voi välttää. Kun valtionosuusuudistus antoi kunnille kaiken vastuun, kasan rahaa ja lopetti samalla määräysten toimeenpanon valvonnan, sekasotku on kasvanut vuosi vuodelta. Vanhimpia aineksia tässä kokkelissa ovat johtamisen puute ja lisämenoja aiheuttavat säästöt. Erityisongelma on lasten ja nuorten psykiatria, joka ei ota toimiakseen. Uusin mauste on lääkärit, joiden suomen kielen osaamista ei ole selvitetty. Valtakunnallisten Lääkäripäivien 2007 korkean tason edustajien tulevaisuuskeskustelu oli tilaisuus, jossa saattoi taas todeta: Uutta kehitellään, vaikka vanhojakaan lupauksia ei ole pidetty.

www.laaninhallitus.fi TYK-kuntoutus jatkuu Heti aluksi kirjoitan teille kaikille tiedoksi että Koulutettujen Hierojien Liitolle on myönnetty uusi TYK - KUNTOUTUSKURS- SI. Kurssin ensimmäisen jakson ajankohta on 19.-30.11.2007 ja kurssipaikkana Härmän Kuntokeskus. HAKEMUKSET tulee olla jätettynä teidän omiin kelan toimistoihin viimeistään 19.10.2007 mennessä!!!! Ilmoitamme asiasta lisää vielä lehdessä no.4 mutta nyt voitte jo alkaa hakea niitä lääkärin B-todistuksia. Ja seuratkaa liiton nettisivuja sekä www.kela.fi>ku ntoutus>kuntoutuskurssi>kurssitarjonta. Näistä saatte tietoa sitten heti kun kurssinumero ja muut tarvittavat asiat saadaan tiedoksi. Tai soittakaa minulle tstoon 06-4177 890 Laitan tähän hieman ajatuksia tykkurssista ja tässä lehdessähän saatte kuulumisia ensimmäisen kurssin tiimoilta. HAKEKAA ARVON KOLLEEGAT KUN- TOUTUKSEEN. Tyk-r yhmään voidaan valita: pitkään työelämässä olleita, ikääntyneitä työntekijöitä, joiden työkyky-ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joiden työkyvyn ylläpitämiseksi työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäneet. työntekijöitä, joilla voidaan todeta olevan sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva todennäköinen uhka joutua lähivuosien (noin viiden vuoden) aikana työkyvyttömäksi. Uupumus on myös yksi kriteeri kuntoutukseen hakemiseen. Ammatinharjoittajan toimintakertomus TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Timo Koskenranta Tämä se aiheutti sitten verenmakuisen puhelinrumban toimistolle. Kerrotaan nyt vielä ettei Liitolla ole asiaan minkäänlaista osuutta siitä että kyseinen toimintakertomus tuli jätettäväksi lääninhallituksille. Kyse on lain ja asetuksen määräyksistä. Informoimme jäsenistöä juuri sillä tiedolla minkä lääninhallituksilta saimme. Ja etelä-suomen lääninhallitus teki oman ratkaisunsa olla lähettämättä kaavakkeita ammatinharjoittajille. Syynä siihen oli ammatinharjoittajien suuri määrä ja se olisi maksanut liikaa. Joten sieltä kerrottiin että jokaisen on osattava hakea tieto lääninhallituksien sivuilta. Kaikki muut lääninhallitukset kyseisen kirjeen toimintaohjeineen lähettivät niille ammatinharjoittajille, joiden tiedot olivat ajan tasalla rekisterissä. Toivotaan että ensivuonna kyseisen toimintakertomuksen suhteen ollaan lääneissäkin hieman lisää valistuneita ja että meidän kaikkien tiedot ovat rekistereissä oikeellisesti ja tämän hetken tilanteen mukaan. Silloin saamme kerättyä oikeaa tietoa lääninhallituksen ja stakesin ja tilastokeskuksen käyttöön. Jos sinä vielä arvailet oletko muistanut tehdä ammatinharjoittamisen aloittamisilmoituksen niin sen voit tarkistaa soittamalla omaan lääninhallitukseesi ja kysymällä. Yhteystiedot löytyvät netistä www. laaninhallitus.fi tai puhelinluettelon etusivuilta. Ja muistakaa kortistoida tietojanne toiminnastanne jo nyt ettei sitten tarvitse arvailla ja tuskailla ensivuoden helmikuussa toimintakertomusta kiiruulla täytettäessä. Opintopäivät Imatralla Kerrassaan mainiot ja leppoisan lupsakkaat olivat opintopäivämme Imatralla. Kansa viihtyi ja Imatran Kylpylä tarjosi meille upeat puitteet vaikka remontin keskellä olimmekin. Asiat hoituivat talon henkilökunnalta kuin leikki vain. Kevätkokouksessa jäsenistö kuuli liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2006. Yksimielisesti kokousväki päätti vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille ja hyväksyi esitetyt dokumentit. Luennoitsijat Hiltusen Juhan johdolla saivat palautekaavakkeissa upeat arvosanat. KIITOS teille kaikille arvokkaasta tiedon jakamisesta, luki eräässä kaavakkeessa. Minä mieluusti myös kumarran samaan kiitokseen. Vieraanamme oli Viron Hierojaliitosta Martin Ilves, Toomas Kitzing ja Mai-Liis Toivar. Heiltä tuli myös sähköpostia, jossa pyysivät välittämään lämpimät terveiset kaikille opintopäivä vieraille. He nauttivat suuresti lämpimästä vastaanotosta ja mukavista juttutuokioista kanssanne. Ensi syksynä kokoonnumme Saloon, Sokos Hotel Rikalaan. Kalenteriisi merkitse päivämäärät 16.-17.11.2007 Vuokatin Urheiluhierojakoulutuksen 20-vuotisjuhlat Vuokatin urheiluopistolla oli 5.-6.5.2007 urheiluhierojakoulutuksen 20-v juhlat. Paikalla oli koulun kurssilaisia kaikilta vuosikursseilta. Opistolaiset olivat järjestäneet mukavan liikunnalliset juhlapäivät luentoineen. KHL muisti juhlivaa hierojakoulutusta liiton viirillä ja historiikeillä. Onnea ja menestystä vuokattilaisille vielä kerran. Oli ilo juhlistaa taivalta kanssanne. Kirjelmä Kansanedustajille Tässä lehdessä on luettavaksenne kirjelmä jonka olemme lähettäneet eduskuntaan kaikille kansanedustajillemme. Hallituksessa olemme miettineet hierojan asemaa yhteiskunnassa. Katsotaan miten asiamme tulevat etenemään. Tässä alkua. Laadun ja hyvän hoidon vuosi Viime numerossa jo kirjoitin asiasta. Toistan sen vieläkin että käsillä, sydämellä ja aivoilla tehtynä työ kuin työ kantaa hedelmää ja tuo tekijälleen tyydytystä. Ja vie yhteistä asiaamme eteenpäin. Kannustetaan toisiamme kriittisyyteen työssämme. EAT Hierojan erikoisammattitutkinnon uudet tutkintovaatimukset ovat astumassa voimaan kesän aikana tai ehkä alku syksystä. Nyt kannattaa kurkkia oph.n tai liiton nettisivuja asian tiimoilta. Luulenpa että tulette yllättymään miten helpoksi ja käytännölliseksi lisätiedon hankinta on erikoisammattitutkinnossa järjestetty. Miettikää vakavasti mahdollisuutta tiedon ja taidon kartuttamiseen. Tässä asioita oikein otsikoituna. Kesä tulla rymistää niskaan ja silloin Suomi taas hetkellisesti pysähtyy. Pidän toimiston suljettuna satunnaisesti mutta silloinkin sähköposti on toiminnassa ja vastaajan kautta saatte jätettyä viestinne ja tilauksenne tietooni. Tietenkin jos täydennätte varastonne jo toukokuun ja kesäkuun alun aikana, saatte tilaukset varmasti perille. Laukuista on jäljellä viimeinen 40 kpl erä. Sen jälkeen niitä ei ole enää saatavissa. Toimi pikaisesti jos tahdot vielä itsellesi tosi toimivan ja tyylikkään laukun. Toivotan kaikille kesää josta ei puutu mansikanmakua eikä lempeitä kesätuulosia. Timo Ilmari Ps. Marraskuussa opintopäivien aikana tehdään ihmeitä. Katsotaan kuinka Passilan Antin, Erkkilän Minnan ja allekirjoittaneen sykeluvut paasaavat, kun lavalle kannetaan armoton digitaalivaaka!!!! Kysymys kuuluu kuka polkee ja mihin..veto on asetettu HIEROJA 2 20073

UTERVEYSUUTISIA TERVEYS UTISIA TERVEYSUUTISIA Uutiset kokosi Sanna Muukka Vyötärölihavuus voi haitata keuhkojen toimintaa normaalipainoisillakin Aiemmissa tutkimuksissa lihavuuden on huomattu olevan kytköksissä hengenahdistukseen ja hengityksen vinkumiseen. Lisäksi on havaittu, että lihavuus saattaa lisätä astman vaaraa. Tuore tutkimus osoittaa, että heikentynyt keuhkojen toiminta liittyy pikemminkin vyötärölihavuuteen, eikä välttämättä suoraan ylipainoon. Tutkijat havaitsivat heikentynyttä keuhkojen toimintaa vyötärölihavilla ihmisillä riippumatta siitä, oliko henkilö painoindeksin mukaan normaali vai ylipainoinen. Tiedot perustuvat Ottawan yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, johon osallistui noin 1700 yli 18-vuotiasta kanadalaista. Lisää syitä syödä sipulia Italiassa tehty tutkimus osoitti, että valkosipulia ja muita sipuleita runsaasti käyttävät ihmiset ovat tavallista pienemmässä vaarassa sairastua moniin syöpiin. Tutkimustulosten perusteella sipuleita säännöllisesti, eli 1-7 kertaa viikossa syövät sairastuivat muita harvemmin suoli-, kurkku- ja munasarjasyöpiin. Vielä tätä runsaampi sipulinkäyttö liittyi myös suu- ja ruokatorvisyöpien riskin pienenemiseen. Lisäksi runsas valkosipulin nauttiminen vähensi riskiä sairastua lähes kaikkiin syöpäsairauksiin. Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että runsas sipulin käyttö voi myös olla merkki yleensäkin terveellisistä ruokailutavoista. Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Jo aiemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että sipulit muun muassa alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Italialaistutkijoiden havainto perustuu kahdeksan eurooppalaistutkimuksen aiheistoihin, jotka koostuivat yhteensä lähes 10 000 syöpäpotilaan ja yli 17 000 terveen verrokin tiedoista. Lähde: Painonvartijat Passiivinen tupakointi heikentää sydänsairaan ennustetta Jatkuvan tupakansavulle altistuminen saattaa lisätä sydänoireiden uusiutumista potilailla, jotka ovat joutuneet sairaalahoitoon sydäninfarktin tai rasitusrintakivun takia. Näin näyttäisi olevan etenkin työssään tupakansavulle altistuvilla. Heart-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa passiivinen tupakointi liittyi 61 prosenttia suurempaan oireiden uusiutumisen riskiin kuukauden sisällä sairaalahoidosta, kun verrokkeina olivat potilaat, jotka olivat säästyneet tupakka-altistukselta. Passiivisen tupakoinnin tiedetään lisäävän mm. keuhkosyöpään sairastumisen riskiä noin 20-30 prosentilla. Suomessa tämä tarkoittaa, että vuosittain arviolta 10-30 ihmistä sairastuu passiivisen tupakoinnin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Passiivinen tupakointi lisää myös sydäntautien ja luultavasti ainakin keuhkoahtaumataudin, aivohalvauksen ja diabeteksen vaaraa. Lähde: Uutispalvelu Duodecim 4HIEROJA 2 2007

Kaakao virkistää aivojen verenkiertoa Kupillinen kuumaa kaakaota saattaa olla tulevaisuuden helppo lääke aivotoiminnan virkistämiseksi, kertoo tuore brittitutkimus. Nottinghamin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan flavonoidipitoinen kaakao lisäsi merkittävästi veren virtausta koehenkilöiden aivoihin. Magneettikuvaus tehtiin kaakaota siemaileville nuorilla naisilla, mutta varsinaisesti juomasta toivotaan dementiaa ehkäisevää lääkettä ikääntyville. Seuraavaksi tarkoituksena onkin ulottaa tutkimukset ihmisiin, joilla aivojen verenkierto on heikentynyt. Vastaavaa verenkierron vilkkautta on havaittu aiemmin panamalaisen intiaaniheimon parissa. Kaakao on cuna-intiaanien ainoa kuuma juoma. Cunat eivät kotiseudullaan kärsi lainkaan korkeasta verenpaineesta, mutta kaupungeissa tilanne on toinen. Aiemmin on puhuttu myös suklaan terveyshyödyistä. Niitä kuitenkin vähentää suklaan kaloripitoisuus. Kaakaossa rasvaa on paljon vähemmän kuin suklaassa. Lähde: Uutispalvelu Duodecim/YLE Terveys Rankka liikunta saattaa suojata rintasyövältä Aerobicin ja lenkkeilyn kaltaisten liikuntalajien pitkäaikainen harrastaminen voi pienentää naisen rintasyöpäriskiä, käy ilmi tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta. Tutkijat havaitsivat, että naiset jotka kertoivat harrastavansa rasittavaa liikuntaa vähintään 5 tuntia viikossa, oli kolmanneksen pienempi aikaisen rintasyövän riski verrattuna naisiin, jotka reippailivat viikossa alle puoli tuntia. Kohtalaisesti rasittava liikunta kuten golfin pelaaminen tai käveleminen eivät juuri vaikuttaneet naisten rintasyövän vaaraan. Tulokset tuovat lisänäyttöä rintasyövän ja urheilun hyödyllisestä yhteydestä. Liikunnan on aikaisemmin huomattu muun muassa edistävän rintasyöpäpotilaiden toipumista sekä vähentävän rintasyöpään sairastuneiden kuolleisuutta. Tutkijat kuitenkin toteavat, että on vielä epäselvää, millä mekanismilla liikunnan mahdollinen suojavaikutus välittyisi, ja kuinka kovaa ja kauan naisten tulisi liikkua pienentääkseen rintasyöpäriskiänsä. Lähde: Uutispalvelu Duodecim Lattea ennen lenkille lähtöä? Georgian yliopistossa tehty tuore tutkimus osoittaa. että kahden kahviannoksen juominen ennen urheilua saattaa vähentää lihaskipua lähes 50 prosenttia. Vaikutus olisi täten suurempi kuin useimmilla kipulääkkeillä. Tutkimus osoitti kuitenkin, että kahvi helpottaa lihaskipua näin merkittävästi vain sellaisilla henkilöillä, joiden normaali päivittäinen kofeiiniannos on pieni. Parhaiten kahvi helpotti lihaskipua henkilöillä, jotka eivät juuri harrastaneet urheilua eivätkä juoneet normaalisti kahvia. Aiempi tutkimus on antanut viitteitä siitä, että myös kirsikkamehulla on samankaltainen vaikutus urheilun jälkeisen lihaskivun helpottamisessa. Kumpaakin juoma tulee tutkimuksen mukaan nauttia ennen urheilusuoritusta halutun vaikutuksen saamiseksi. Lähde: Painonvartijat HIEROJA 2 20075

Jari Ylinen hieroja fysiatrian ja lääkinnällisen kuntoutuksen dosentti fysiatrian ylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri HIERONTA ON TEHOKASTA HOITOA Hieronta on tavallisin kansanperinteeseen kuuluva hoitomuoto erilaisissa kiputiloissa. Lääketieteen kehityksen myötä markkinoille on tullut yhä lisääntyvässä määrin erilaisia särkylääkkeitä. Särkylääkkeet eivät kuitenkaan sovi kaikille ja sivuvaikutukset voivat olla vakavia tai jopa hengenvaarallisia. Hieronta on siten vähintäänkin säilyttänyt asemansa tai se on parantanut, minkä voi päätellä ammattitutkinnon suorittaneiden hierojien lukumäärästä sekä hierontahoitojen määrällisestä käytöstä. Ulkomaisissa arvostetuissa lääketieteellisissä lehdissä julkaistut tutkimukset ovat osoittaneet hieronnan vaikuttavuuden monissa kiputiloissa. Deylen ym. (2000) tutkimuksessa 83 potilasta, joilla oli todettu röntgentutkimuksessa polven nivelrikko, satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä oli varsinainen hoitoryhmä (n = 42; 15 miestä ja 27 naista, joiden keski-ikä oli 60 ± 11 vuotta) ja toinen lumehoitoryhmä (n = 41; 19 miestä ja 22 naista, joiden keski-ikä oli 62 ± 10 vuotta). Hoitoryhmä sai hierontaa ja passiivisia venytyksiä polviniveltä liikuttaviin lihaksiin ja lisäksi polvinivelen passiivista mobilisaatiohoitoa sekä myös nilkan, lonkan ja selän alueelle, jos näillä alueilla oli jäykkyyttä tai kipuoireita, joiden voitiin olettaa vaikuttavan polvioireisiin. Potilaille ohjattiin polvi- ja lonkkanivelen liikeharjoitteita, jotka käsittivät niiden koko liikealueen sekä polven ja lonkan voimaharjoitteita sekä harjoittelua polkupyöräergometrilla. Lumehoitoryhmä sai pulsoitua ultraääntä matalimmalla mahdollisella teholla 0.1 W/cm2 ja lyhyimmällä pulssipituudella (10%), jolla ei ole varsinaista hoitovaikutusta. Lisäksi potilaalle tehtiin kullakin hoitokerralla manuaalinen liikkuvuuksien tutkiminen. Potilaskontaktiaika oli kummallekin ryhmälle 30 minuuttia kaksi kertaa viikossa neljän viikon ajan eli yhteensä kahdeksan kertaa. Lisäksi hoitoryhmä 6HIEROJA 2 2007 teki ohjattua harjoittelua 30-45 minuuttia kullakin kerralla ja teki voimaharjoitteita lukuun ottamatta hoitopäivinä samat harjoitteet myös kotona. Hoitoryhmä jatkoi ohjattua harjoittelua säännöllisesti kotona myös hoitojakson jälkeen, jolloin harjoitteluun lisättiin myös suljetun kineettisen ketjun voimaharjoitteet. Tutkimuksessa käytettiin hoitovaikutuksen mittareina Länsi-Ontarion ja McMaster yliopiston niverikkoindeksiä (Western Ontario and McMaster Universities Osteoarthritis Index - WOMAC) ja 6-minuutin kävelytestissä saavutettua matkaa. WOMAC-indeksissä toimintakyvyn kukin osio ilmoitetaan 0 100 mm janalla. Taulukko tutkimustuloksista (keskiarvot ja 95%:n luottamusvälit) Keskimääräinen WOMAC-indeksi eli nivelrikon aiheuttama toiminnallinen haitta oli vähentynyt 52 % hoitoryhmässä ja 16 % lumeryhmässä heti hoitojakson päätyttyä neljän viikon kuluttua, mutta oireet vähenivät edelleen hieman ja olivat kahdeksan viikon kuluttua hoitoryhmässä 56 % alle lähtötason, kun kontrolliryhmässä oireet olivat alentuneet enää vain 15 % lähtötasoon verrattuna. Indeksi oli siten hoitoryhmässä 416 mm parempi 4 vko:n kuluttua ja 472 mm parempi 8 viikon kuluttua lumeryhmään verrattuna. Vastaavasti kävelymatka oli parantunut 12 % 4 vko:n kuluttua ja 13 % 8 vko:n kuluttua, kun lumeryhmän käve- WOMAC indeksi Alussa 4 vko:n kuluttua Hoitoryhmä 1047 (891 1202) 505 (438 572) Lumeryhmä 1093 (931 1255) 921 (731 1112) Kävelymatka kuudessa minuutissa Alussa 4 vko:n kuluttua Hoitoryhmä 431 (390 472) 484 (443 525) Lumeryhmä 403 (369 437) 402 (360 444)

POLVI KIVUISSA lymatkassa ei tapahtunut merkitsevää muutosta. Vuoden kuluttua 5 %:lle hoitoryhmästä oli tehty tekonivelleikkaus, kun lumeryhmässä leikkaus oli tehty vain 20 %:lle. oli tehty polven tekonivelleikkaus. Vastaavasti hoitoryhmästä vain 5 % oli tarvinnut polvinivel kortisoni-injektioita, kun lumeryhmässä vastaava luku oli 15 %. Kävelymatka ei vuoden seurannassa muuttunut merkitsevästi 8 viikon kontrolliin verrattuna. WOMAC-indeksi oli edelleen 372 mm parempi lähtötilanteeseen verrattuna. Lumeryhmässä ei tapahtunut toimintakyvyssä merkittävää muutosta. Tutkimuksessa todettiin hoitointervention helpottaneen merkittävästi polven nivelrikon aiheuttamia oireita. Vaikutuksen katsottiin perustuvan hoitoon, koska potilaat ilmoittivat yleensä jo 2 3 hoitokerran jälkeen oireiden vähentyneen 20-40%. Interventiossa oli kuitenkin mukana harjoittelu ja sitkeimmät epäilijät olettavat kuitenkin vaikutuksen perustuneen siihen. Viimeisin merkittävä tutkimustulos hieronnan vaikuttavuudesta polven nivelrikkoon liittyvissä kiputiloissa, jossa käytettiin ainoastaan hierontaa, vahvistaa kuitenkin tiedon, että nimenomaan hieronta on sitä vaikuttavaa hoitoa. Tässä Perlmanin ym. (2006) tutkimuksessa oli mukana 68 potilasta, joilla oli todettu röntgentutkimuksessa polven nivelrikko. Heidät satunnaistettiin hierontahoito- ja kontrolliryhmään. Hoitoryhmä sai hierontaa kaksi kertaa viikossa 4 viikon ajan ja sen jälkeen kerran viikossa seuraavien 4 viikon aikana. Kontrolliryhmälle annettiin puolestaan hieronta tämän jälkeen vastaavalla tavalla. Hieronnassa käytettiin sivelytekniikoita (effleurage), pusertelutekniikoita (petrissage) ja taputuksia (tapotement). Tutkimuksessa käytettiin hoitovaikutuksen mittareina WOMAC-indeksiä, toimintakykyindeksiä ja kipujanaa (0 100 mm). Hieronta helpotti merkittävästi kipuoireita ja jäykkyyttä ja paransi sekä subjektiivista, että objektiivisesti mitattua toimintakykyä 4 viikon intervention jälkeen. Vaikutus väheni, mutta oli edelleen merkitsevä alkutilanteeseen verrattuna 16 viikon kuluttua. Kontrolliryhmässä ei ollut tapahtunut merkitsevää muutosta millään mittarilla seurattaessa 4 vko:n kuluttua. Kun kontrolliryhmälle aloitettiin hieronta, tapahtui sen sijaan muutos ja 16 vko:n seurannassa ei ollut enää eroa ensimmäiseen hoitoryhmään verrattuna. Molemmat ryhmät olivat siten saaneet hoidon ja oireet olivat helpottaneet vastaavalla tavalla osoittaen selkeästi hieronnan vaikuttavuuden ja hoitoryhmä osoitti vaikutuksen säilyvän vielä neljän kuukauden seurannassa. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa korostetaan nykyisin aktiivisen harjoittelun merkitystä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kivuliailla polvilla liikkuminen ei ole herkkua ja kivun rajoittaessa sitä harjoittelu on usein tehotonta. Hieronta voi siten olla ratkaisevan tärkeää harjoittelun onnistumisen kannalta. 1. Deyle GD, Henderson NE, Matekel RL, Ryder MG, Garber MB, Allison SC. Effectiveness of manual physical therapy and exercise in osteoarthritis of the knee. A randomized controlled trial. Ann Intern Med 2000;132:173-181. 2. Perlman AI, Sabina A, Williams A-L, Yanchou Njike V, Katz DL. Massage therapy for osteoarthritis of the knee. A randomized controlled trial. Arch Intern Med 2006;166:2533-2538. Taulukko 2. Alkutilanne ja muutos hoidon jälkeen 4 vko:n kuluttua ja seurannassa 8 vko:n kuluttua (keskiarvot ja 95%:n luottamusvälit) Alussa 4 vko:n kuluttua 16 vko:n kuluttua WOMAC-indeksi Hoitoryhmä Lumeryhmä Hoitoryhmä Lumeryhmä Hoitoryhmä Lumeryhmä Kipu 41 (20) 52 (19) -23 (-32-15)* -3 ( -9 3) -18 (-26-11)* -13 ( -21-6)* Jäykkyys 52 (22) 60 (19) -22 (-31-12)* -4 (-13 4) -15 (-23-7)* -12 (-22-1)* Toiminta 49 (22) 55 (19) -21 (-28-13)* -5 (-11 1) -17 (-24-10)* -14 (-23-5)* Kokonaisarvo 48 (20) 55 (18) -21 (-29-13)* -5 (-22 5) -17 (-24-10)* -14 (-22-5)* Kipujana 63 (18) 67 (19) -23 (-32-13)* -2 ( -9 5) -17 (-25-10)* -16 (-27-5)* Liikelaajuus 116 (13) 110 (17) 7 ( 3 11)* -1 ( -6 4) 4 ( -1 9) -1 ( -5 5) 15 m kävelyaika 16 (8) 17 (6) -2 ( -3-1)* -0 ( -1 2) -2 ( -4-1)* -0 ( -2 2) jatkuu seuraavalla sivulla... HIEROJA 2 20077

Koonnut Minna Erkkilä KILPIRAUHANEN JA SEN TAUDIT Kilpirauhanen (lat. glandula thyreoidea) on umpirauhasiin kuuluva rauhanen. Se sijaitsee heti aataminomenan alapuolella, kilpiruston lähellä henkitorven etupuolella. Iho- ja lihaskerrokset peittävät sitä. Rauhanen on varsin suuri umpirauhaseksi, aikuisen ihmisen kilpirauhanen painaa 15-30 grammaa. Kilpirauhaslohkojen normaali pituus on n. 4 cm ja leveys ja paksuus n.2-2,5 cm. Kilpirauhanen on perhosenmuotoinen: lohkot siipinä ja kannas ruumiina. Tavallisesti kilpirauhanen on suurempi kuukautisten aikana ja raskaana olevilla naisilla. Rauhanen koostuu pallomaisista rakkuloista. Rakkulat muodostuvat yksinkertaisesta kerroksesta epiteelisoluja, jotka erittävät hormoneja T3 ja T4. Rakkuloiden sisällä on kolloidi, joka sisältää runsaasti tyreoglobuliinia. Vapaat tilat rakkuloiden välissä sisältävät parafollikulaarisia soluja (C-soluja), jotka erittävät kalsitoniinia. Kilpirauhasen pääasiallinen tehtävä on tuottaa hormoneja: tyroksiinia (T4), trijodityroniinia(t3) ja kalsitoniinia, joka säätelee kalsium-fosfori-aineenvaihduntaa. Näiden hormonien tuotantoa säätelee tyreotropiini eli TSH, jota aivolisäke erittää. RAUHASEN TOIMINTA Kilpirauhanen on yksi ihmisen tärkeimmistä elimistä vaikuttaen hormoneillansa jokaisen solun ja kudoksen aineenvaihduntaan, joiden tasapainon muutokset ilmenevät karkeasti luokitellen vajaatoimintana tai liikatoimintana. Alueilla joilla ravinnosta puuttuu jodia, tyroksiinin tuotannon olennaista raaka-ainetta, kilpirauhanen voi suurentua huomattavasti, ja endeemisen struuman aiheuttama turvonnut kaula voi olla hyvinkin yleinen. Tyroksiini on välttämätön aineenvaihdunnan ja kasvun säätelyssä kai- 8HIEROJA 2 2007 killa eläimillä. Ihmislapsilla tyroksiinin puutos aiheuttaa heikkoa kasvua, ja aivojen kehitys voi heikentyä vakavasti. Tilaa kutsutaan kretinismiksi. Monissa kehittyneissä maissa vastasyntyneiden lasten tyroksiinin tuotanto testataan rutiininomaisesti. Tyroksiinin puutteesta kärsiviä lapsia voidaan helposti hoitaa synteettisellä tyroksiinilla, mikä mahdollistaa heille normaalin kasvun ja kehityksen. Koska kilpirauhanen ei normaalisti ole kyllästetty jodilla, se on altis erilaisille ydinfission tuottamille radioaktiivisille jodin isotoopeille. Kun suuren ydinonnettomuuden tapahtuessa radioaktiivisia isotooppeja vapautuu ympäristöön, näiden ionien imeytyminen kilpirauhaseen voidaan (teoriassa) ehkäistä tyydyttämällä imeytymismekanismi suurella määrällä ei-radioaktiivista jodia, esim. joditableteilla. Yksi seuraus Tshernobylin onnettomuudesta oli kilpirauhassyövän lisääntyminen onnettomuutta seuranneina vuosina. Jodisuola on halpa ja helppo keino lisätä jodia ruokavalioon. KILPIRAUHASEN VAJAA- TOIMINTA (Hypotyreoosi) Aivolisäke eli hypofyysi säätelee kilpirauhasen toimintaa. Jos kilpirauhanen toimii vajaasti, aivolisäke erittää TSH-hormonia (englanniksi TSH = thyroid stimulating hormone ). Tämä ohjaa kilpirauhasta tuottamaan lisää sen omia hormoneja, tyroksiinia ja trijodotyroniinia. Vastaavasti jos kilpirauhanen toimii liiallisesti, niin aivolisäkkeen TSH-eritys vaimenee. Vajaatoiminta syntyy kun kilpirauhanen ei enää pysty erittämään riittävästi elintoimintoja ylläpitäviä hormoneja T4 (tyroksiini) ja T3 (trijodotyroniini). Vajaatoiminnan syitä ovat kilpirauhasen krooninen tulehdus, liikatoiminnan hoidon jälkitila - leikkaus tai radiojodihoito, synnynnäisesti puuttuva kilpirauhanen tai riittämätön kilpirauhashormonituotanto, aivolisäkkeestä riittämätön TSH-tuotanto (harvoin), synnytyksen jälkeinen tulehdus tai subakuutti kilpirauhastulehdus (silloin usein ohimenevä vajaatoiminta), tietyt lääkkeet, kuten amiodaroni (lääke sydämen rytmihäiriöihin) ja lithium (lääke maanis-depressivisen taudin hoitoon) Oireet kehittyvät usein hitaasti ja ihminen pystyy pitkään sopeutumaan vajaatoiminnasta aiheutuviin oireisiin niitä huomaamatta. Oireita ovat väsymys, lisääntynyt unen tarve, palelu, painonnousu, kuiva iho, ummetus, kuiva ohut tukka ja hiustenlähtö, hidas sydämen syke, käheys ja äänen madaltuminen naisilla, kuukautishäiriöt (runsaat kuukautiset, pitkät välit, kuukautisten poisjääminen), ajatuksen hitaus ja masentuneisuus, turvotus silmien ympärillä, jaloissa ja käsissä sekä lapsilla kasvun hidastuminen. Kuinka kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta? Hormonitoimintaa voidaan mitata yksinkertaisella verinäytteellä. Ensimmäinen verikoe on S-TSH (norm. 0,2-4,5 mu/l), joka nousee kun kilpirauhasen toiminta hidastuu. (Tämä aivolisäkkeestä eritetty hormoni piiskaa kilpirauhasta toimi-

maan). Kilpirauhasesta eritetty hormoni tyroksiini laskee vajaatoiminnassa. Nykyään tarkastetaan yleensä sen vapaata muotoa, T4V (norm 9-21 pm/l). Jos vajaatoiminnan syyksi oletetaan krooninen autoimmuunitulehdus, voidaan tutkia vasta-aineita kuten S-TPO- Ab tai TyglAb. On myös hyvä tarkastaa veren kolesteroliarvo, jos kyseessä on aivolisäkeperäinen vajaatoiminta sekä TSH että T4V ovat matalat (harvinainen sairaus). Piilevä vajaatoiminta (subkliininen hypotyreoosi) Jos TSH on alkanut nousta, mutta T4V ei ole vielä laskenut, puhutaan piilevästä kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Ihmisen ei vielä tarvitse tuntea oireita. Kolesteroli saattaa hieman nousta. Jos TSH on 5-10 eikä oireita ole, seurataan usein tilannetta. Jos hypotyreoosiin sopivia oireita on, yleensä aloitetaan tyroksiinihoito. Vajaatoiminnan hoito Hoitoperiaate on selvä. Korvataan puuttuva kilpirauhashormoni. Kun on varmistettu, että kyseessä on hoitoa vaativa kilpirauhasen vajaatoiminta, aloitetaan lääkehoito antamalla tyroksiinia, samaa hormonia kuin elimistö itse tekee. Hoito aloitetaan varovaisesti pienellä annoksella. Ylläpitoannos on aikuisella tavallisesti Thyroxin 0,1 mg 1-1,5 tablettia vuorokaudessa. Liian korkea aloitusannos voi aiheuttaa sydänvaivoja. Sepelvaltimotautia sairastavalla tai iäkkäällä ihmisellä voidaan aloittaa vielä pienemmällä annoksella 0,0125 mg (1/2 tabl. Thyroxin 0,025 mg) ja lopullinen annos voidaan pitää hieman matalampana kuin muuten. Annosta lisätään 4-6 viikon välein potilaan kliinisen tilan ja laboratorioarvojen mukaan. Jos vajaatoiminta on alkanut nopeasti, esim. kilpirauhanen on poistettu leikkauksella tai radiojodihoidolla, tyroksiiniannosta voidaan lisätä nopeammin. Piilevässä vajaatoiminnassa voidaan harkita aloitetaanko hoito vai ei. Jos potilaalla on oireita, voidaan kokeilla hoitoa. Jos TSH on yli 10, hoito aloitetaan, vaikka T4V on normaali. Jos TSH on 5-10 ja vasta-ainetaso on korkea, suositellaan nykyään myös hoidon aloittamista. Sama jos kolesteroli on korkea. Tyroksiinitabletti otetaan aamuisin tyhjään vatsaan, ellei ole lääkärin kanssa toisin sovittu. Sinä aamuna, jona kilpirauhashormonien verinäytteet otetaan, jätetään tyroksiinitabletin ottaminen näytteenoton jälkeen. Rautalääkitys häiritsee tyroksiinin imeytymistä. Jos tarvitaan rautaa, niin rautatabletti voidaan ottaa esim. iltapäivällä. Raskauden aikana kilpirauhashormonin tarve suurenee yleensä 0,025-0,05 mg, joten tyroksiinin annos on syytä arvioida raskauden alettua ja myöhemmin 1-3 kertaa raskauden aikana. Vajaatoiminnan seuranta Hyvässä tasapainotilanteessa kontrolloidaan kilpirauhasarvot kerran vuodessa. Jos arvot ovat viitealueella, tyroksiiniannos on hyvä, kaikista tärkein mittari on kuitenkin potilaan vointi. Tyroksiini, joka on ihmisen oma hormoni, ei aiheuta varsinaisia sivuvaikutuksia jos annos on oikea. Yliannostuksen oireita ovat hikoilu, vapina, sydäntykytys, nopea pulssi, ripuli, laihtuminen. Sydämen rytmihäiriöitä kuten eteisvärinää voi esiintyä. Pitkäaikainen ylihoito voi aiheuttaa luuston haurastumista. Kilpirauhasen syövän leikkauksen ja radiojodihoidon jälkeen ei ole kyseessä ainoastaan vajaatoiminnan hoito, vaan myös taudin uusiutumista estetään salpaamalla aivolisäkkeen kilpirauhasta kiihdyttävää toimintaa. Tällöin tyroksiiniannos on korkeampi kuin pelkässä vajaatoiminnan hoidossa. Sama pätee kilpirauhaskyhmyn estohoidossa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon aloittamisesta voi kulua muutamia kuukausia ennenkuin elimistö on toipunut hormonivajauksesta. Hoito kilpirauhashormoneilla on melkein aina elinikäinen. Jos lopetetaan hoito, oireet alkavat useimmiten uudestaan. Hyvästä hoidosta ei ole haittaa ja voidaan elää tavallinen elämä. KILPIRAUHASEN LIIKATOIMINTA /Basedowin (Grawesin) tauti Liikatoiminnassa kilpirauhashormonien pitoisuus on lisääntynyt veressä ja kudoksissa. Kilpirauhasen liikatoimintaa esiintyy Suomen väestössä n. 1 %: lla. Liikatoiminnassa T4 ja T3 nousevat ja TSH laskee mittaamattomaksi (usein S-TSH < 0,05). Tavallisin kilpirauhasen liikatoiminnan syy on Basedowin eli Gravesin tauti (80%). Muita syitä ovat liikatoimiva kyhmystruuma (ns. myrkkystruuma) sekä yksittäinen liikatoimiva kilpirauhaskyhmy. Myös kilpirauhastulehduksiin voi liittyä ohimenevä liikatoimintavaihe. Joskus tietyt lääkkeet kuin amiodaroni, lithium tai jodipitoiset röntgenvarjoaineet voivat aiheuttaa hypertyreoosin. Basedowin taudissa veressä esiintyy vasta-aineita, jotka aivolisäkkeen toiminnasta riippumatta kiihdyttävät kilpirauhasen soluja erittämään tyroksiinia. Kuitenkin myös jarruttavia vasta-aineita voi esiintyä samanaikaisesti. Liikatoiminnan oireita ovat väsymys, hikoilu ja alentunut lämmönsieto, jano, lämmin kostea iho, lisääntynyt ruokahalu, mutta usein painon lasku, vilkastunut suolen toiminta, sydäntykytys, rytmihäiriötaipumus, varsinkin eteisvärinä, hermostuneisuus, unettomuus, käsien vapina, hauraat helposti irtoavat hiukset, hengenahdistus, suurentunut kilpirauhanen (=struuma) ja lihasheikkous Lisäksi silmäoireet, joita esiintyy Basedowin taudissa, mutta ei yleensä muissa liikatoiminnoissa, luomiturvotus, kyynelvuoto, sidekalvotulehdus: valonarkuus, kirvely, roskantunne, kaksoiskuvia, kipeät silmienliikkeet, ulospäin pullistuvat silmät. Basedowin taudissa silmäoireet voivat esiintyä samaan aikaan kuin liikatoiminta, sitä ennen tai sen jälkeen, ja joskus jopa ilman oireita kilpirauhasesta. Silmäoireet johtuvat silmien takana olevan pehmytkudoksen sekä silmälihasten tulehduksesta. Tupakanpoltto voi pahentaa silmäoireita Basedowin taudissa ja jopa aiheuttaa taudin puhkeamisen! LIIKATOIMINNAN HOITO Kilpirauhasen liikatoimintaa voidaan hoitaa kolmella eri tavalla: Lääkkeillä, radiojodilla tai leikkauksella. Hoitovalinnasta päätetään yhdessä lääkärin kanssa. Hoidon valintaan vaikuttaa kilpirauhasen koko, rakenne, potilaan ikä, silmäoireet ja muut sairaudet. Lääkehoito Hypertyreoosin lääkehoitoon käyteteään kilpirauhashormonien tuotantoa estäviä lääkkeitä eli tyreostaatteja. Karbimatsoli (Tyrazol) on Suomessa pääasiallisesti käytetty lääke. Sivuvaikutuksena saattaa esiintyä veren valkosolujen väheneminen ja jopa katoaminen, oireena voi tällöin olla kuume tai kurkkukipu. Jos nämä oireet ilmaantuvat Tyrazolhoidon aikana on heti otettava yhteyttä lääkäriin. TSH, T4V ja valkosoluja seurataan 2-3 kuukauden välein. Estäviä lääkkeitä käytetään yleensä 1-1,5 vuotta. Tyreostaattihoitoa annetaan raskaana oleville ja lapsille, jos kilpirauhanen on pieni tai jos potilaalla on silmäoireita. Oireita voidaan lievittää beetasalpaajilla, jotka rauhoittavat sydäntä. Tällaisia ovat propranololi tai metoprololi. Myös muita rauhoittavia lääkkeitä voidaan ohimenevästi käyttää. Radiojodihoito Ensisijainen hypertyreoosin hoito on Suomessa radiojodihoito. Tämä hoito on kilpirauhaseen kohdistuva radio-isotooppihoito, joka tuhoaa kilpirauhassoluja ja liikatoiminta tällöin sammuu. Jos liikatoiminta uusiutuu lääkehoidon jatkuu seuraavalla sivulla... HIEROJA 2 2007

...jatkoa tai leikkauksen jälkeen annetaan yleensä radiojodia. Raskaana olevalle potilaalle ei anneta radiojodia. Ei myöskään jos on vakavia silmäoireita. Useimmiten hypertyreoosi vaimennetaan ensin tyreostaattilääkityksellä, mutta jos hypertyreoosi on hyvin lievä, radiojodihoito voidaan toteuttaa ainoastaan beetasalpaajasuojassa. Tyreostaattilääke lopetetaan radiojodihoidon jälkeen asteittain. Radiojodi poistuu elimistöstä n. kahdessa viikossa täysin. Hoidon jälkeen on syytä välttää läheistä kontaktia pikkulasten kanssa muutaman päivän. Raskaus on mahdollinen 3-6 kk radiojodihoidosta. Kilpirauhasen vajaatoiminta seuraa usein radiojodihoidon jälkeen, ja kilpirauhastoimintakokeita on seurattava. Leikkaushoito Leikkaushoitoa harkitaan tilanteessa, jossa kilpirauhanen on suuri ja/tai kyhmyinen ja ahtauttaa henki- tai ruokatorven. Leikkauksessa poistetaan suurin osa kilpirauhasesta. Leikkauksen jälkeen liikatoiminta voi joskus uusiutua, mutta leikkaus voi myös johtaa vajaatoimintaan. Tilannetta on tarkkailtava leikkauksen jälkeen otettavilla kilpirauhasen toimintakokeilla. Joskus leikkauskomplikaationa esiintyy äänihuulen halvaus ja käheys. Myös lisäkilpirauhasten toiminta voi häiriintyä, jolloin tarvitaan jatkuvaa D-vitamiini- ja kalsium-lääkitystä. LASTEN KILPIRAUHASTAUDIT Lasten ja nuorten kilpirauhastaudit ovat suhteellisen harvinaisia, mutta varhainen diagnoosi ja hoito ovat erittäin tärkeitä. Pitkään jatkuessaan useimmat kilpirauhassairaudet haittaavat merkittävästi lapsen kehitystä. KILPIRAUHASEN SYÖPÄTAUDEISTA Kilpirauhasen kliinisesti havaituista kyhmyistä ainoastaan n. 5 % on syöpää. Sattumalta todetuissa pienissä kyhmyissä (<1 cm) syöpäriski on vielä tätäkin pienempi. Tavallisin kilpirauhassyövän löydös on kaulalla tunnettava kyhmy. Joskus kaulakyhmyn tunnustelussa voi tuntua kipua ja aristusta, mutta useimmiten tällainen kyhmy ei aiheuta tuntemuksia. Kaulalla todettu ja tunnustelussa havaittava kyhmy on aina tutkittava. Kilpirauhassyöpä voi aiheuttaa kaulalle imusolmukkeiden suurentumia. Kaulan rakenteisiin levinnyt syöpä voi aiheuttaa äänen käheyttä tai nielemishäiriöitä. Näillä oireilla saattaa kuitenkin olla myös muita syitä. HIEROJA 2 2007 10 Ultraäänitutkimus Kaikukuvaus antaa käsityksen kyhmyn rakenteesta; onko kyseessä nesterakkula (kysta) vai kiinteä kyhmy. Kaikukuvaus ei erota hyvänlaatuista kyhmyä pahanlaatuisesta kasvaimesta. Kaikukuvaus voi antaa vihjeen kyhmyn hyvän- tai pahanlaatuisuuden suuntaan, mutta lopullisen diagnoosin tekeminen edellyttää solunäytettä kilpirauhasesta. Ohutneulanäyte Kilpirauhasesta otettu imusolunäyte ohuen neulan avulla on keskeisin diagnostinen tutkimus kilpirauhasen kyhmystä. Näytteenotto on lähes kivuton pistos. Ohutneulanäytteen ottokohdan arvioinnissa ultraäänitutkimus on usein hyödyksi. Ohutneulanäyte on yleensä luotettava tutkimus kilpirauhasen papillaarisessa ja medullaarisessa syöpämuodoissa. Kilpirauhasen follikulaarisissa kasvaimissa erotusdiagnostiikka hyvän- ja pahanlaatuisuuden välillä ei yleensä selviä ohutneulatutkimuksella yksinään, ja siksi potilaalta yleensä otetaan tämän lisäksi suurempi koepala kilpirauhasesta, ja usein samalla poistetaan se kilpirauhaslohko, jossa kyhmy on sijainnut. Leikkaus Mikäli ohutneulanäytteen soluluokka on LIII -LV ja viittaa siten syövän mahdollisuuteen, potilaalle tehdään kyhmyn poisto. Jos ohutneulanäytteessä kyhmyn rakenne on follikulaarinen ja löydöstä on vaikea erottaa hyvänlaatuisesta kyhmystä, harkitaan kyhmyn poistoa leikkauksella. Leikkauksissa hyvänlaatuisten struumakyhmyjen poiston yhteydessä todetaan usein struumakyhmyn ympärillä muussa kilpirauhaskudoksessa sattumalöydöksenä mikroskooppinen (< 5-8 mm) papillaarinen syöpä, jonka ennuste on hyvä. Laboratoriotutkimuksista ei kilpirauhassyövän diagnostiikassa ole yleensä apua. KILPIRAUHASEN SYÖPÄMUODOT Papillaarinen syöpä Papillarinen syöpä on Suomessa tavallisin muoto. Se on yleisempi nuorilla ihmisillä, erityisesti naisilla. Papillaarinen kilpirauhassyöpä kehittyy kilpirauhassoluista. Se käyttäytyy suhteellisen hyvänlaatuisesti ja kasvaa hitaasti. Leviäminen tapahtuu imuteitse ja kaulan imusolmukemetastaasit voivat usein olla varhainen löydös. Papillaarinen kilpirauhassyöpä löydetään joskus piilevässä mikroskooppisessa muodossa muista syistä tapahtuneen kilpirauhasleikkaustoimenpiteen yhteydessä. Ennuste on hyvä, yli 97 %:a potilaista on elossa kymmenen vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Etäpesäkkeet kaulan imusolmukkeisiin eivät huononna ainakaan nuorien potilaiden ennustetta. Mahdollisimman täydellinen kilpirauhasen poistoleikkaus vähentää syövän uusiutumista kaikilla potilailla. Follikulaarinen syöpä Follikulaarinen syöpä kehittyy sekin kilpirauhassoluista. Se muistuttaa mikroskooppiselta rakenteeltaan normaalia kilpirauhaskudosta ja voi olla vaikea diagnosoida pelkästään ohutneulanäytteestä. Follikulaarinen syöpä voi kasvaa verisuoniin ja lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin ja luustoon. Tämä syöpätyyppi on toiseksi tavallisin kilpirauhassyöpämuoto ja sen osuus on viime vuosina vähentynyt Suomessa. Tapauksia on eniten 40-60 vuotiaiden ryhmässä. Follikulaarisessa syövässä eloonjäämisprosentti on n. 75 % 20 vuoden kuluttua. Medullaarinen syöpä Medullaarinen kilpirauhassyöpä on lähtöisin kilpirauhasrakkuloiden välissä sijaitsevista ns. C-soluista, jotka tuottavat kalsitoniinia. Medullaarinen syöpä voi joskus periytyä suvuittain. Suomessa perinnöllinen muoto ei ole yleinen. Joskus se on osa monikasvainoireyhtymää eli MEN-syndroomaa, johon liittyy lisäksi lisäkilpirauhasten ja lisämunuaisten ydinkerroksen kasvaimia. Yksittäinen medullaarinen syöpä löytyy useimmiten yli 40-vuotiailta. Periytyvä muoto voi löytyä jo lapsena. Medullaarinen syöpä leviää yleensä imuteitse kaulan imusolmukkeisiin mutta myös keuhkoihin ja maksaan.

KILPIRAUHASSYÖVÄN SEURANTA Anaplastinen syöpä Anaplastisessa syövässä solut ovat erilaistumattomia. Tämä syöpätyyppi on nopeasti kasvava. Potilaat ovat yleensä iäkkäitä. Lymfooma Lymfooma voi esiintyä paitsi muissa elimissä myös kilpirauhasessa. Potilaat, joilla on lymfooma kilpirauhasessa, ovat yleisimmin naisia. Keski-ikä on noin 60 vuotta. Usein esiintyy samanaikaisesti krooninen autoimmunityreoidiitti. Eloonjäämisprosentti on viiden vuoden kuluttua n. 70 %. KILPIRAUHASSYÖVÄN HOITO Papillaarinen ja follikulaarinen syöpä Leikkaus Kilpirauhanen pyritään poistamaan leikkauksessa mahdollisimman täydellisesti ja myös sairaat imusolmukkeet poistetaan. Jos kyseessä on piilevä papillaarinen syöpä eli muutaman millimetrin kokoinen kyhmy, joka on sattumalöydös hyvänlaatuisen kilpirauhassairauden leikkaushoidon yhteydessä, kyhmyn ja sitä ympäröivän kilpirauhasen lohkon poisto on riittävä toimenpide. Radiojodihoito Papillaarista ja follikulaarista syöpää sairastavilta potilailta pyritään tuhoamaan leikkauksen jälkeen jäljelle jäänyt terve kilpirauhaskudos antamalla radiojodihoitoa. Radiojodihoito vähentää taudin uusiutumista ja helpottaa taudin myöhempää seurantaa. Leikkauksen jälkeen potilas on ilman tyroksiinia. 4-5 viikon kuluttua leikkauksesta suoritetaan koko kehon isotooppikuvaus radioaktiivisella jodilla. Jos kuvauksessa todetaan kertymä, potilaalle annetaan radiojodihoitoa. Hoidon tulos tarkistetaan noin 3 kuukauden kuluttua uudella isotooppitutkimuksella. Jos tässä nähdään kertymää, radiojodihoito uusitaan 6-12 kuukauden välein niin monta kertaa että kertymä häviää. Tyroksiinihoito Radiojodihoidon jälkeen potilaalle annetaan kilpirauhashormonia, tyroksiinia. Elimistölle korvataan ensinnäkin kilpirauhasen poiston jälkeen puuttuva kilpirauhashormoni, mutta kilpirauhassyövän hoidossa pyritään tämän lisäksi sammuttamaan aivolisäkkeen tyreotropiinin (TSH) erittymistä. TSH on kilpirauhasen ja myös sen syövän kasvua stimuloiva tekijä. Riittävän suuri annos tyroksiinia estää TSH:n erityksen. Sen takia potilaalle annetaan syövän hoidossa suurempaa tyroksiiniannosta kuin pelkässä kilpirauhasen vajaatoiminnan korvaushoidossa olisi tarpeen. Pienempi annos on usein aiheellista, jos potilaalla esiintyy liikatoiminnan oireita kuten sydäntykytystä tai liiallista hikoilua. Piilevä eli okultti papillaarinen syöpä Sairastuneen kyhmyn ja sitä vastaavan lohkon kirurginen poisto riittää hoidoksi. Medullaarinen syöpä Kilpirauhasen medullaarisen syövän hoidossa pyritään täydelliseen kilpirauhasen poistoon. Medullaarisen syövän hoidossa ei anneta radiojodia. TSH ei stimuloi medullaarisen syövän solujen kasvua, siksi tyroksiiniannos voi olla pienempi kuin papillaarisen ja follikulaarisen syövän hoidossa. Tyroksiinihoidon tavoite on leikkauksen jälkeisen kilpirauhasen vajaatoiminnan riittävä korvaus. Leikkauksen yhteydessä todetut kaulan alueen imusolmukkeissa olevat etäpesäkkeet pyritään poistamaan. Medullaarisen syövän edenneessä vaiheessa voidaan harkita myös kaulan alueen ulkoista sädehoitoa ja solusalpaajia. Jos potilaalla epäillään perinnöllistä syövän muotoa, myös hänen niitä lähisukulaisia tutkitaan, jotka ovat kiinnostuneita ennakoivasta diagnostiikasta. Jos sukulaisen riskiä sairastua medullaariseen syöpään pidetään suurena, on mahdollista ennaltaehkäisynä suorittaa hänelle kilpirauhasen poistoleikkaus. Anaplastinen syöpä Leikkausta, sädehoitoa ja solusalpaajahoitoa tarvitaan yleensä anaplastisen syövän hoidossa. Taudin ennuste on kuitenkin huono. Papillarisen ja follikulaarisen syövän hoitotoimenpiteiden jälkeinen seuranta tapahtuu alkuun 3-6 kk välein ensimmäisen vuoden aikana. Sen jälkeen seurantaa tehdään vuosittain keskussairaalan poliklinikalla. Myöhemmin tapauksesta riippuen seuranta siirtyy terveyskeskuksiin 5-8 v kuluttua taudin toteamisesta. Kaulan huolellinen tunnustelu on keskeinen seurantamenetelmä. Potilaan seurannassa käytetään myös laboratoriotutkimuksia. Kilpirauhasen toimintaa arvioidaan (S-T4v, S- TSH) ja kilpirauhassyövän merkkiaine tutkitaan. Hyvässä hoitotasapainossa S- T4v on viitearvojen yläosissa, S-TSH on alle 0.1 mu/l ja S-Tygl pitoisuus on matala, alle mittausherkkyyden. Kaulan ultraäänitutkimus on myös hyödyllinen seurantamenetelmä. Keuhkokuva otetaan myös usein seurannassa, erityisesti, jos S-Tygl on koholla. S-Tygl arvon nousu vaatii usein lisätutkimuksia, mm. tyroksiinihoidon keskeytyksiä, uusia radiojoditutkimuksia ja muita kuvantamistutkimuksia. Piilevän papillarisen syövän seuranta Vuosittainen kaulan tunnustelu on usein riittävä seurantamenetelmä. Medullaarisen syövän seuranta Medullaarisen syövän seuranta on keskitetty yliopistollisten ja suurempien keskussairaaloiden poliklinikoille. Hoidon seurannassa käytetään kasvainmerkkiaineiden tutkimista verinäytteistä (seerumin kalsitoniini ja seerumin karsinoembryonaalinen antigeeni (CEA)) sekä erilaisia kuvantamistutkimuksia. Lopuksi Lievää kilpirauhasen liikatoimintaa on arvioitu esiintyvän noin 5 %:lla yli 60- vuotiaista erityisesti naisista, joilla myös vajaatoimintaa esiintyy enemmän. Lievää vajaatoimintaa esiintyy väestötasolla 1-20 %:lla. Pieniä kilpirauhasen rakennemuutoksia löytyy usein, mutta pahanlaatuiset muutokset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Yhteenvetona voidaankin todeta kilpirauhasen toiminnan muutosten ilmaantuvan vähitellen ja epämääräisesti koko kehon hyvinvoinnin järkyttäjäksi. Kilpirauhanen on helposti tutkittavissa ja piilevälle yleisvireen muutokselle löytyy usein helposti hoidettava syy. Lähteet: www.wikipedia.org www.kilpirauhasliitto.fi www.poliklinikka.fi jatkuu seuraavalla sivulla... HIEROJA 2 200711

Koonnut Sanna Muukka TULEHDUKSELLISET SUOLISTO- SAIRAUDET Tulehduksellisia suolistosairauksia ovat haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa) ja Crohnin tauti. Näistä sairauksista käytetään lyhennettä IBD, joka tulee sanoista inflammatory bowel disease. Tavallisesti sairaus alkaa nuorella tai keski-ikäisellä henkilöllä ja jatkuu kroonisena vuosien ajan. Sairaus saattaa alkaa missä iässä tahansa. IBD näyttää yleistyneen 1900-luvun jälkipuoliskolla. Siihen on vaikuttanut tutkimusmahdollisuuksien parantuminen. Haavainen paksusuolitulehdus on tavallisempi kuin Crohnin tauti, mutta aina näitä potilaita ei voida erottaa toisistaan. IBD:tä esiintyy kaikkialla maailmassa. IBD:n syytä ei tiedetä Tulehduksellisten suolistosairauksien syy on toistaiseksi pysynyt tuntemattomana. Se tiedetään, että taipumus sairastua IBD:n on ainakin osittain perinnöllistä. Perintötekijöitä tutkittaessa ihmisen perimästä on voitu paikantaa eräitä IBD:lle altistavia geenejä. Geenit ohjaavat elimistön omaa puolustusjärjestelmää ja tulehdusreaktioita erilaisten välittäjäaineiden avulla. Näyttää siltä, että IBD-potilailla suoliston oma puolustusjärjestelmä reagoi poikkeavan voimakkaasti ja pitkäaikaisesti, jolloin tulehdus normaalista poiketen jää päälle. Perinnöllisyyden merkitystä IBD:n synnyssä ei kannata yliarvioida. Tulehduskipulääkkeet ja antibiootit sekä virukset ja bakteerit tai nautintoaineet voivat vaikuttaa taudin puhkeamiseen. Myös ruokavaliotekijöiden ja psyykkisten seikkojen kuten stressin on epäilty voivan laukaista IBD:n. IBD on luonteeltaan krooninen ja siihen voi liittyä suoliston ulkopuolisia sairauksia HIEROJA 2 2007 12 Sairauden luonnolliseen kulkuun kuuluu toistuvia pahenemisvaiheita ja välillä oireet voivat hävitä itsestäänkin. Pitkäaikainen (yli 8 v), laaja tulehdus paksusuolessa lisää lievästi suolistosyövän riskiä. Syöpävaaraa voidaan vähentää hoidon ja seurannan avulla. Osalla potilaista on IBD:n liitännäissairauksia: niveltulehduksia, ihottumaa, silmätulehduksia, maksa- ja sappitulehdusta, haimatulehdusta, keuhkotulehduksia ja suun tulehduksia. Liitännäissairaudet kuten reumaa muistuttavat niveloireet ovat hyvänlaatuisia eivätkä yleensä aiheuta pysyviä muutoksia. Krooninen sairaus vaikuttaa elämän ei vaiheissa IBD voi pahenemisvaiheessaan rajoittaa opiskelu- ja työkykyä, mutta pitkäaikaista työkyvyttömyyttä harvoin aiheutuu. Sairaus kannattaa ottaa huomioon ammatinvalinnassa: raskas ruumiillinen työ ja yötyö voivat aiheuttaa ongelmia. Raskaus sujuu potilailla yleensä normaalisti. Haavainen paksusuolitulehdus (Colitis ulcerosa) Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla tulehdus on tavallisesti sekä peräsuolen että koolonin alueella ja puhutaan haavaisesta (ulseratiivisesta) koliitista. Tulehduksen laajuus vaihtelee: osalla potilaista tulehdus rajoittuu peräsuoleen (proktiitti), osalla peräsuoleen ja koolonin loppuosaan ja osalla koko paksusuoli on tulehtunut. Sairaus ei ulotu ohutsuoleen. Sairauden pitkittyessä tulehdus voi laajentua. Limakalvo on kauttaaltaan tulehtunut, turvonnut, samea, helposti vertavuotava ja siinä on runsaasti pinnallisia haavaumia. Kudosnäytteissä todetaan tulehdussoluja ja haavaumia. Tulehduksen parantuessa limakalvo voi normalisoitua, mutta yleensä todetaan lievää tulehdussolulisää ja limakalvon ohentumista ja arpeutumista. Osalle potilaista syntyy paksusuoleen tulehduspolyyppeja, jotka ovat hyvänlaatuisia, mutta saattavat aiheuttaa verenvuotoa. Paksusuolitulehduksen oireet Haavaisen koliitin tavallisimpia oireita ovat ripuli, veriuloste ja vatsaväänteet tai kivut. Peräsuolitulehduspotilailla oireena voi olla vain veriuloste ja ummetus. Oireet saattavat olla jatkuvia tai esiintyä muutamien viikkojen/kuukausien jaksoissa välillä häviten. Potilaan yleiskunto on tavallisesti hyvä, paino pysyy ennallaan, työkyky säilyy, eikä hän vaikuta sairaalta. Vähitellen voi kuitenkin ilmaantua yleisoireita kuten väsymystä tai laihtumista. Osalla potilaista oireet ovat vaikeita. Jatkuva verinen ripuli ja kuume edellyttävät sairaalahoitoa. Paksusuolitulehdus todetaan tähystyksen avulla Diagnoosi tehdään paksusuolen tähystyksen (kolonosopia) avulla. Tavallisesti paksusuolen loppuosan tähystys riittää diagnoosin tekemiseen ja taudin laajuus

selvitetään koko paksusuolen tähystyksellä. Tähystyksen yhteydessä otetaan limakalvolta koepalat, jotka varmentavat diagnoosin. Hoitona ovat lääkkeet ja joskus leikkaushoito Tärkeintä tulehduksen hoidossa on lääkehoito. Käytettävissä on vaikuttavana aineena 5-aminosalisyylihappoa (5-ASA) sisältäviä lääkkeitä, 5-ASA:a ja sulfaa sisältävää lääkettä, metronidatsolia, kortikosteroideja sekä niin sanottuja immunosuppressiivisia lääkkeitä kuten atsatriopriini ja siklosporiini. Jos joudutaan leikkaushoitoon, poistetaan koko paksusuoli. Leikkauksessa ohutsuolen loppupäähän muotoiltu säiliö voidaan yhdistää peräaukkoon (ileoanaalianastomoosi, IAA) tai tehdä ohutsuolen loppuosan avanne vatsanpeitteisiin (ileostoma) IAA on nykyisin tavallisin leikkausmenetelmä. Suurimmalla osalla leikatuista hoitotulos on hyvä, tulehdus paranee, lääkehoitoa ei enää tarvita ja elämänlaatu paranee. Colitis ulcerosan laajuus Laaja koliitti. Vasemman puolen koliitti. CROHNIN TAUTI Crohnin taudin laajuus Koliitti ja proktiitti. Ileokoliitti. Crohnin taudin synty on toistaiseksi suurelta osin tuntematon. Se on elinikäinen sairaus, joka sisältää aktiivisia vaiheita. Crohnin tauti on saanut nimensä amerikkalaisen lääkärin Burril Bernard Crohnin mukaan. Crohnin tautia sairastavilla tulehdus on tavallisesti ohutsuolen loppuosassa (ileum terminale) ja paksusuolessa. Tulehdusta voi kuitenkin esiintyä missä tahansa maha-suolikanavan osassa suusta peräsuoleen. Tyypillisesti suolen limakalvo on laikuittain ja alueittain (segmentaarisesti) tulehtunut, osin tervettä ja osin sairasta. Tulehdus on syvä ja voi tunkeutua suolen seinämän läpi. Syvä tulehdus aiheuttaa helposti suoleen kaventumia (striktuutat). Osalla potilaista syvä tulehdus johtaa suolen eri osien tarttumiseen toisiinsa ja kanavoitumiseen (esim. fistelit ohutsuolen loppuosasta paksusuoleen). Tulehdus voi myös levitä suolen seinämän läpi ympäröiviin elimiin kuten virtsarakkoon, emättimeen ja myös iholle. Syvän, suolen lävistävän tulehduksen seurauksena voi myös syntyä vatsaonteloon paise (abskessi). Tunnusomaista Crohnin taudissa on kudosnäytteissä todettu laikukas syvä tulehdus, haavaumia ja joskus ns. granuloomia. Tulehduksen parantuessa limakalvo voi normalisoitua, mutta jää usein arpeutuneeksi. Crohnin taudin oireet Crohnin taudin tavallisimpia oireita ovat alavatsakivut, ripuli verinen uloste, kuumeilu ja laihtuminen. Tauti voi näkyä suussa olevina haavaumina eli aftoina. Oireet voivat olla jatkuvia tai esiintyä muutamien viikkojen tai kuukausien välein välillä helpottaen tai jopa häviten. Erityisesti alkuvaiheessa kipu usein paikallistuu oikealle alavatsalle ja voi herättää epäilyn umpilisäkkeen tulehduksesta. Tulehduksen laajuudesta riippuen oireena voi olla pelkästään kipu (paikallinen tulehdus) tai veriripuli (laaja tulehdus). Crohnin tauti todetaan tähystyksen avulla Diagnoosi tehdään paksusuolen tähystyksen (kolonoskopia) avulla. Kolonoskopiassa voidaan tutkia koko paksusuoli ja myös ohutsuolen loppuosa, jossa Crohnin tauti yleensä on. Ohutsuolen tutkimiseksi voidaan käyttää myös röntgenvarjoainekuvausta. Hoito Myös Crohnin tautia hoidetaan lääkkein ja kirurgisesti. Lääkehoito on samankaltaista kuin haavaisen paksusuolitulehduksen yhteydessä. Leikkaushoitona on yleensä vaikeimmin tulehtuneen suolen osan poisto. Tavallisia leikkauksia ovat ohutsuolen loppuosan ja paksusuolen alkuosan poisto ja paksusuolen osittainen poisto. Joissakin tapauksissa on tarpeellista tehdä suoliavanne, jossa suolen pää tuodaan vatsan peitteiden läpi iholle. Kun sairastunut suolen osa poistetaan, sairaus yleensä aluksi rauhoittuu hyvin, mutta uusiutuu suurimmalla osalla muutamien kuukausien/vuosien kuluessa. Suolen kaventumia voidaan laajentaa tähystyksen yhteydessä. Lähteet: potilasohje; tulehdukselliset suolistosairaudet, www.wikipedia.fi Proktiitti. Ileumin tulehdus ileiitti. HIEROJA 2 200713

Kynä ja kamera: Anneli Suhonen-Laakso POTKUA TYÖHÖN Ryhmätyö veti vakavaksi ja joskus se herätti hilpeyttä! Tarja opastaa Juhaa jalkaprässiin. TYK -kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa valmiuksiamme työssämme. Koulutettujen Hierojien Liiton TYK-kuntoutukseen osallistuivat Leena Ekman, Annika Korhonen, Virpi Kurppa, Juha Nokelainen, Matti Perälä, Varpu Pesonen ja Anneli Suhonen-Laakso. Ryhmämme aloitti tutustumalla kuntoutuslääkäri Sirpa Saariseen, fysioterapeutti Tarja Pienisaareen, sosiaalityöntekijä Liisa Kortetmaa-Nurmeen ja psykologi Seija Paatolaan. HIEROJA 2 2007 14

Ensimmäinen Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n TYK-kuntoutusryhmä 5.3.-16.3.2007 Härmän Kuntokeskuksessa Kuntoutuslääkäri selvitti yleisen terveydentilamme ja arvioi erityisesti sen merkityksen työkykyymme. Fysioterapeutti arvioi haastattelemalla, kliinisesti tutkimalla ja suorituskykytestein sekä ryhmäkeskusteluin kehomme toimintaa suhteessa työmme kuormittavuuteen. Tavoitteenamme on, että saamme valmiuksia arvioida oman työmme kuormittavuutta ja opimme käyttämään kehoamme paremmin. Lisäksi saimme ohjausta, neuvontaa ja tukea itsehoitomme suunnitteluun. Tarja laati meille kullekin oman ohjelmamme ja hyvän sellaisen! Sosiaalityöntekijän yksilötapaamisten tarkoituksena oli selvittää meidän työkykyymme liittyviä tekijöitä. Hän kiinnitti huomiota työn erittelyyn, työhistoriaan, koulutukseen, perhetilanteeseen, vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Psykologin kanssa saimme puhua työhön, perheeseen ja muuhun yksityiselämään liittyvistä asioista. Näiden keskusteluiden tavoitteena oli selviytymiskeinojen lisääminen sekä ihmissuhdetaitojen ja voimavarojen vahvistaminen niin työssä kuin vapaa-aikanakin- siis siinä meidän yksityiselämässä. Päivämme alkoivat jo klo 8.15 ja meillä jokaisella oli eri päivänä erilaiset ohjelmat. Ohjelmassa oli venyttelyä, kuntojumppaa, lenkkeilyä, kuntosalia, allasvoimistelua, kuntopiiriä, voimistelua, ryhtijumppaa ja palloilua. Saimmepa pari kertaa hierontaakin, klassista hierontaa sekä vesihierontaa. Fysioterapeutin kanssa mietimme työmme fyysisiä kuormitustekijöitä. Ryhmätyönä päädyimme seuraavanlaisiin kuormitustekijöihin, kuten niska/ hartiahieronta on kuormittavin monta raskasta hierottavaa peräkkäin, pitkät työpäivät, hankalat työasennot, kotikäynnit ja yrittäjänä on tehtävä työtä usein/joskus myös puolikuntoisena. Varmaan jokainen hieroja voi allekirjoittaa nämä fyysisesti kuormittavat tekijät. Kaikki meistä ryhmäläisistä oli ammatinharjoittajia, kuten hierojat yleen- Fysioterapeutti Tarja ohjaa meitä polkupyöräergometritestiin. Välillä tehtiin kuntopiiriä. Omatoimiliikuntana harrastimme mm. sauvakävelyä. säkin. Työskentelemme harvoin toisen renkinä. Tarjan kanssa näitä kuormittavuuksia purimme ja työergonomian tunneilla yritimme löytää yhteistyössä ratkaisuja työmme kuormittavuuteen. Ratkaisuina voisi olla esimerkiksi taukoliikunta osaksi työtä, järkeistää ja tehostaa työpäiviä sekä hankkia työnohjausta. Mikäli hierojan taloudellinen tilanne on hyvä, se osaltaan edesauttaa myös fyysistä jaksamista kun ei ole niin suurta tarvetta tehdä pitkiä ja raskaita työpäiviä. jatkuu seuraavalla sivulla HIEROJA 2 200715

jatkoa... POTKUA Paneuduimme Tarjan ohjauksessa myös jonkin verran omiin työasentoihimme, vaikka muuten meiltä oli hierominen ankarasti kielletty! Psykologin kanssa paneuduimme ammattimme henkiseen kuormittavuuteen. Ryhmätyönä pohdimme hierojan työn henkisiä kuormitustekijöitä ja keinoja ehkäistä/lievittää niitä. Löytyihän niitä paljonkin, mutta tuon tässä esille joitakin. Henkisesti kuormittavaa työssämme on mm. se, että on asiakkaita, jotka eivät myönnä saavansa apua hieronnasta mutta palaavat aina uudelleen vastaanotolle, ja se on turhauttavaa. On asiakkaita jotka ovat riippuvaisia hierojasta/tietystä hieronta-ajasta, ja niitä jotka eivät lähde vaikka aika on täysi ja kuluttavat näin hierojan taukoa/seuraavan asiakkaan aikaa tai viivästyttävät kotiin lähtöä. Työn fyysinen raskaus kuormittaa myös henkisesti, työ on iltapainotteista, vähän aikaa perheelle ja ystäville jne. Löytyihän niitä ratkaisumallejakin työn henkisen kuormittavuuden lievittämiseen/estoon. Yksi tekijä on oma erillinen hoitotila, ei esim. kodin yhteydessä, opettele sanomaan EI, järjestä aikaa perheelle, ystäville. Luo oma sosiaalinen verkostosi puhumalla kollegojen kanssa, kouluta itseäsi ja käy opintopäivillä, hanki harrastus, jossa työ unohtuu, delegoi töitä muille hierojille ja muista työssäsi myös huumori! Seijan kanssa etsimme myös ihmettä. Sellaista tapahtumaa, asiaa tai ihmistä joka voisi muuttaa meidän elämäämme ja toisi uutta näkökulmaa läheisiin, työhön tai harrastuksiin. Ja mitä kaikkia ihmeitä meiltä löytyikään! Meillä kaikilla oli kolme henkilökohtaista tapaamista psykologin, sosiaalityöntekijän ja fysioterapeutin kanssa. Lisäksi heidän kaikkien kassa oli ryhmäkeskusteluja. Psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa kävimme läpi henkilökohtaiseen, henkiseen jaksamiseen ja ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja näin saimme vahvistusta yksilöllisiin voimavaroihimme. Testit tehtiin invalidisäätiön mukaisin suorituskykytestein, isometriset maksimilihasvoimamittaukset vartalolihasten osalta sekä polkupyöräergometritesti peruskunnon selvittämiseksi Näiden lisäksi teimme yhteisiä lenkkejä sauvoilla ja ilman, kävimme keilaamassa ja kiersimme Ylihärmän kylän- TYÖHÖN HIEROJA 2 2007 16 Ryhmän oma keilaushetki. Työergonomiaharjoituksia porukalla. Toiseksi viimeisenä päivänä loppuyhteenvedossa mukana myös KHL:n edustaja Timo Koskenranta.

TUTUSTUMISEN ARVOISTA Koonnut Minna Erkkilä Ja lopuksi jokaisen TYK-ryhmän pakollinen karaoke Me ollaan sankareita kaikki raittia joskus yksin, joskus kaksin ja joskus koko miehityksellä. Askartelupuolella vapaa-aikana syntyi paitoja erilaisin tekstein, seinävaate ja tekipä eräs ryhmämme jäsen puukkojakin! Jakson päätyttyä jokainen meistä saa yksilöllisen kuntoutuskertomuksen ja oman kuntoutusohjelman, jota pitäisi sitten kotona toteuttaa. Koko TYKkuntoutus kokonaisuudessaan on vuoden mittainen ja seuraava jakso meillä on syyskuussa. RISTIKON 1/2007 OIKEA RATKAISU Mitä sitten jäi käteen jaksosta? Omalta kohdaltani kyllä toteaisin, että kuntoutus hierojan työssä olisi tarpeen jo kun on ollut ammatissa 15 vuotta. Saisi nollata tilannettaan ja rauhassa miettiä olenko hieroja vieläpä vaikka seuraavat 15 vuotta. Voisi siinä miettiä niin kuin Koulutettujen Hierojien Liitto ry muutama vuosi sitten julisteessaan Kun lihaksesi alkavat muistuttaa työtä LENTÄVÄ LÄHTÖ Jari Hemilä Juoksuharrastus lopahtaa usein sen ensimmäisen maratonin maaliviivalle, vaikka se paremminkin voisi olla uuden, aktiivisen elämäntavan alku. Juoksemisesta saa paljon irti myös silloin, kun se on harrastus ilman kilpailutavoitetta. Se kehittää ja ylläpitää sekä fyysistä että henkistä kuntoa, ja sitä voi lähes jokainen harrastaa omien edellytystensä sekä tavoitteidensa mukaisesti. Kirjan tarkoitus on rohkaista ja innostaa terveydestään huolehtivia ihmisiä juoksemaan. Lentävä lähtö -kirjan käytännönläheinen ja selkeä esittämistapa tarjoaa erinomaiset tiedot niin aloittavalle juoksijalle kuin pidemmälle edenneelle kuntoilijalle. Lisäksi käsikirjassa on runsas ja havainnollinen nelivärikuvitus sekä useita käytännössä testattuja harjoitusohjelmia aina kymmenen kilometrin kilpailusta maratonille. Kirjasta löytyy tietoa mm. varusteista ja niiden hankinnasta, sykemittarin käytöstä harrastuksen tukena, juoksutekniikasta ja lihashuollosta, motivaation säilyttämisestä, liikkujan ravinnosta, juoksijan vammoista ja niiden hoidosta. Kirjassa olevan yksinkertaisen testin avulla voit muodostaa oman juoksijaprofiilisi ja edetä käsikirjan aihealueita oman testituloksen kautta. Tämä helpottaa mm. realististen liikuntatavoitteiden asettamista ja motivaation ylläpitoa. Älä hilaa aloittamisen rimaa liian korkealle, vaan ota uudelle harrastukselle lentävä lähtö! Juoksemisesta kannattaa innostua, ota juoksu elämäntavaksi! EDITA ISBN 978-951-37-4766-4 OVH 34,90 HIEROJA 2 200717

IMATRALLA 20. 21.4.2007 KEVÄÄN OPINTOPÄIVÄT PIDETTIIN Hierontapäivät alkoivat kevätkokouksella. Kutsuvieraina Viron Hierojaliitosta Mai-Liis Toivar, Matrin Ilves ja Toomas Kitzing. Ensimmäisen luennon aloitti fysioterapeutti Pasi Harmanen. Aiheena aktiiviset ja passiiviset venytykset. Kyllä venyy. HIEROJA 2 2007 18

Tuotemyyntiä tauolla. Mai-Liis ja Toomas tutustumassa tuotteisiin. Liikunnanohjaaja Eeva Nenonen tanssitti hierojia. HIEROJA 2 200719

Anna mulle tähtitaivas, anna mulle elämä OPINTOPÄIVÄT IMATRALLA Opiskelijapojat Juha ja Tomi Kiipulan Ammattiopistosta. Väkeä tuvan täydeltä. Lauantaina OMT-fysioterapeutti Juha Hiltunen luennoi anatomiasta. HIEROJA 2 2007 20

20.-21.4.2007 Kauppa kävi. Arja Räisänen, Puumalasta voitti pääpalkinnon ToPi-Feelgoodin järjestämissä arpajaisissa. OPINTOPÄIVÄT joku otti päivän luennot rennosti... HIEROJA 2 200721

KOULUTUSTA OSTEOPAATIKSI TYÖN OHESSA OPISKELLEN Hoitotyön ammattilaisille 5-vuotinen monimuotokoulutus, jossa nelipäiväiset lähijaksot pidetään viikonloppujen ympärillä, seitsemän kertaa vuodessa. Valmistut diplomiosteopaatiksi, D.O. Alusta lähtien opit uusia käytännön taitoja, joilla monipuolistat työtäsi ja saavutat entistä parempia ja kestävämpiä hoitotuloksia. Klassinen osteopatia on pehmeää hoitoa, joka sopii kaikille ja kaikenikäisille. Lähes 20-vuotiseen kokemukseen perustuva koulutuksemme elää ja kehittyy koko ajan. Opettajina ovat klassisen osteopatian parhaat taitajat, joilla on vankka kokemus myös opetustyöstä. Lisätiedot: HIEROJA 2 2007 22 www.kairon.fi (09) 565 7060 ark. klo 9-13.30 UUSI RYHMÄ ALKAA 4.-7.10.07 Hietalahdenkatu 3 A 00180 Helsinki kairon@kairon.fi URHEILUHIEROJAT RY JÄRJESTÄÄ PERINTEISEN OPITOPÄIVÄ- TAPAHTUMAN KAIKILLE KHL:N JÄSENILLE 6.-7.10.2007 Varalan urheiluopistossa Tampereella puh. (03) 263 11 11 OHJELMA Lauantai 6.10. 10.00 Askeltaminen, sen merkitys kuormitukseen, vammojen hoito Ft Juha Malinen 12.00 Lounas 13.00 Juha jatkaa aiheesta 14.30 Kahvikupillisen mittainen tauko 15.00 Askelletaan jälleen 17.00 Päivällinen 18.00 URHEILUHIEROJIEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Sunnuntai 7.10. 9.00 Ravitsemus ja ravintorasvojen merkitys urheilussa Homeopaatti Taina Nilsson 12.00 Päivällinen HINNAT Majoitus Varalan Ureiluopistolla 2hh 80, MAKSETAAN SUORAAN OPISTOLLE! Kurssimaksu 50 maksetaan Urheiluhierojat ry:n tilille 210321-11277 ILMOITTAUDU HETI, mutta viimeistään 15.9.2007 Anneli Suhonen-Laaksolle p. 019-331 978 Tiedusteluihisi vastaavat Juhani Kärkkäinen puh. 019-325 433 Anneli Suhonen-Laakso puh. 019-331 978 JOS SINULLA ON MATKA- PÖYTÄ, OTA MUKAASI. Se voi olla tarpeen, mikäli tehdään harjoitustöitä.

Opettajat taukokahvilla. Tutkintotoimikunta piti oman kokouksensa neuvottelupäivien aikana Soilalla riitti keskusteltavaa myös kahvitauolla. Suomen hierojakouluttajat kokoontuivat 12.-14.4.2007 neuvottelupäiville merellisissä tunnelmissa. Päivillä pohdittiin hierojan ammattitaidon hankkimisen konkreettisia pedagogisia ratkaisuja (esim. miten opetetaan anatomiaa, fysiologiaa, hierontaa, ohjaustaitoja jne.) Lisäksi keskusteltiin hierojan erikoisammattitutkinnon uusien tutkinnon perusteiden tämän hetkistä tilannetta, sekä kuinka tutkinto järjestetään yms. Päiville osallistui myös hierojan ammattitutkinnon tutkintotoimikunta sekä Opetushallituksen edustaja Soila Nordström, joka puheenvuorossa ilmoitti siirtyvänsä vapulta muihin haasteellisiin tehtäviin. Jäämme kaipaamaan Soilan selkeäsanaisia selvityksiä hankalissakin asioissa. Suomen Hierojakouluttajat ry. piti päivien päätteeksi vielä vuosikokouksensa, jossa hallituksesta jättäytyi pois Kaisa Räisänen Lapin ammattiopistosta ja tilalle valittiin Reijo Kaappola Kuortaneen urheiluopistolta. HIEROJA 2 200723

EDUSKUNTA-ALOITE Tämän kevään aikana olemme ottaneet kantaa hierojanimikkeen käyttöön. Sen puitteissa olemme lähestyneet kansanedustajia kirjeitse sekä ennen vaaleja että vaalien jälkeen. Seuraamme asioiden kehittymistä tulevissa lehdissämme. Tässä kirjelmä teille kaikille luettavaksi. Sekä mukana henkilöt jotka ovat asiaamme kannatuksensa antaneet, sekä entisiä että nykyisiä kansanedustajia. Arvoisa Kansanedustaja! Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisterissä on nykyisin 14000 koulutettua hierojaa. Hierojat hoitavat päivittäin useita asiakkaita ja ovat siten merkittävä tekijä terveydenhuollossa. Pyydämme pari minuuttia ajastanne, että tutustuisitte epäkohtaan, joka vallitsee hierojien rekisteröintiä koskevassa lainsäädännössä ja otatte kantaa siihen. Mikäli olette samaa mieltä kanssamme, pyydämme allekirjoittamaan oheisen esityksen. Tulemme julkaisemaan kaikkien allekirjoittaneiden nimet seuraavassa Hierojalehdessä. Julkaisemme lehdessämme mielellämme myös lain muutosesitykseen liittyviä kannanottoja, joita voi lähettää sähköpostitse Hieroja-lehden päätoimittajalle minna.erkkila@khl.fi Näemme tärkeänä, että ilmaisette mielipiteenne hierojien ammattikuntaa koskevassa asiassa. Koulutettujen Hierojien Liitto ry puheenjohtaja Martti Lahikainen martti.lahikainen@khl.fi 0400-674083 toiminnanjohtaja Timo Koskenranta timo.koskenranta@khl.fi 06-4177890 HIEROJA 2 2007 24

Eduskunta-aloite terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröintiä koskevan lain muuttamisesta Hierojien rekisteröinti tapahtuu nykyisin koulutettu hieroja nimikkeellä, eikä hierojana. Tämä vähentää potilasturvallisuutta, eikä turvaa hierojien ammatillista asemaa. Nimikesuojaus tarkoittaa sitä, että pelkästään koulutettu sana on suojattu eli kuka tahansa voi toimia hierojana ilman koulutusta. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain tarkoituksena on varmistaa ammatin harjoittamisen edellyttämä pätevyys ja edistää siten potilasturvallisuutta. Nykyisen lain vaikutus on käytännössä kuitenkin päinvastainen: SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ hierojina esiintyneet henkilöt ovat käyttäneet seksuaalisesti hyväksi hoitoon tulleita potilaita, mikä on näkynyt myös uutisissa. POTILAIDEN VAHINGOITTAMINEN hierojina esiintyneet henkilöt ovat aiheuttaneet pysyviä vaurioita, joita ovat tavallisimmin hermovauriot ja revähdysvammat. Nämä ovat usein pysyviä kehon vammautumisia ja aiheuttavat jatkuvia kipuongelmia. Potilaat ovat myös suoranaisessa hengenvaarassa. POTILAIDEN JOHTAMINEN HARHAAN rekisteröinnin johdosta hierojien oletetaan olevan terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja että heillä on siten asianmukainen koulutus. Todellisuudessa hierojaksi voi ryhtyä kuka tahansa ja siten potilas voi joutua kouluttamattoman henkilön hoitoon, vaikka hakeutuu hoitoon henkilölle, joka puhelinluettelossa tai lehdessä ilmoittaa virallisesti olevansa hieroja. AMMATITOIMINTAAN LIITTYVÄ HÄIRINTÄ hierojat saavat usein puheluita, joissa pyritään ostamaan seksipalveluja, koska osa prostituoiduista piiloutuu hierojanimikkeen taakse markkinoidessaan palvelujaan. Tämä vaikeuttaa monella paikkakunnalla olennaisesti ammatinharjoittamista ja on johtanut ammatin vaihtamiseen. Suurin osa kansalaisista olettaa, että hierojina ilmoituksissa esiintyvät ovat koulutettuja ja ammatin harjoittaminen on lailla suojattu, kun hierojat on rekisteröity terveydenhuollon ammattihenkilöiksi. Todellisuudessa jopa seksuaalista hyväksikäyttöä harrastavat henkilöt voivat ilmoittaa olevansa hierojia rikkomatta mitään lakia. Nykyinen potilaiden turvaksi tarkoitettu lainsäädäntö on siten jopa vahingollinen, koska se on harhaanjohtava ja käytännössä tukee tällaista toimintaa. Lakia terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröinnistä hierojien kohdalta tulisi siten kiireellisesti muuttaa (Suomen säädöskokoelman n:o 559, 1 luku, 1-2, 1994). Nimikesuojattu koulutettu hieroja on kotimaista virkamiestyötä. Muissa Euroopan maissa ei ole lainsäädännössä tällaista harhaanjohtavaa käsitettä kuin nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Se on siten ristiriidassa myös EU-lainsäädännön kanssa. Allekirjoitus Nimi tekstaten Matti Saarinen Risto Kuisma Markku Rossi Ilkka Taipale Sirpa Asko-Seljavaara Heidi Hautala Päivi Räsänen Petri Salo Janina Andersson Harry Wallin Lauri Oinonen Astrid Thors Tarja Tallqvist Sari Palm Me allekirjoittaneet kansanedustajat esitämme, että STM ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin esityksen laatimiseksi lainsäädännön muuttamiseksi niin, että terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevasta laista sana koulutettu nimike poistetaan hierojilta eli nimikesuojauksen sijasta hierojan ammatti rekisteröidään oikeasti. HIEROJA 2 200725

EDUSKUNTA-ALOITE Lisäperusteluja hierojan ammatin rekisteröinnin muuttamiselle Lääketieteelliset perustelut hierojan ammatin suojaukselle ovat olemassa. Hieronta on useissa lääketieteellisissä tutkimuksissa osoitettu vaikuttavaksi hoitomuodoksi ja lääketieteelliset perustelut nimenomaan edellyttävät, että hierojalla on asianmukainen rekisteröity tutkinto ja työssä edellytettävä tieto anatomiasta, fysiologiasta, sairauksista ja taito turvallisista manuaalisista hoitotekniikoista. Potilaat hakeutuvat hoitoon usein suoraan ilman lähetettä, mikä osaltaan lisää vaatimuksia hierojan ammattitaidon suhteen ja edellyttää yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa. Hierontaan voi liittyä jopa hengenvaarallisia komplikaatioriskejä, jos se suoritetaan väärin tai väärillä indikaatioilla. Hieronnalla on pitkät perinteet sidekudosten kiputilojen hoidossa Suomessa. Potilaan tulee voida hakeutua hierojan hoitoon pelkäämättä joutuvansa kouluttamattoman puoskarin käsittelyyn. Hierojan ammattinimike tulee potilasturvallisuuden takia ehdottomasti suojata. On hämmästyttävää, kuinka naiiveja perusteita koulutettu nimikesuojauksen käytännölle on esitetty. Väitetään, että jos hieroja ammattina rekisteröidään, niin kukaan muu ei voi hieroa puolisoa tai tuttaviaan. Ei sairaanhoitajien rekisteröinti estä ketään hoitamasta omaisiaan, koska rekisteröinnissä on kyse ammatillisesta toiminnasta. Esitetään että pitkän kokemuksen omaavat hierontaa ja ns. kansanparantajina toimineet henkilöt, joilla ei ole koulutusta, joutuvat lopettamaan työnsä. Lainsäädännön tulee kuitenkin estää se, että ilman asianmukaista koulutusta hierojan ammattia ei voi harjoittaa. Mikään ei estä toimimasta kansanparantajana tai vartaloterapeuttina jne. Ns. vaihtoehtohoitojen harjoittamista laki ei mitenkään estä. Näiden henkilöiden hoitoon hakeutuva henkilö tietää kuitenkin, että heillä ei ole hierojan koulutusta, kun he käyttävät muuta ammattinimikettä. Laki ei siten estä kenenkään ammatinharjoittamista, vaan luo selkeät pelisäännöt ja mahdollistaa potilaille valinnan mihin hoitoon hakeutuvat. Lisätietoja hierojien asemasta antavat: puheenjohtaja Martti Lahikainen toiminnanjohtaja Timo Koskenranta Koulutettujen Hierojien Liitto ry Koulutettujen Hierojien Liitto ry Puh. 0400-674083 Puh. 06-4177890 Lisätietoja hieronnan vaikutuksista ja lääketieteellisistä vaikuttavuustutkimuksista antaa Koulutettujen Hierojien Liiton lääketieteellinen asiantuntija: Jari Ylinen Fysiatrian ja lääkinnällisen kuntoutuksen dosentti Kivun hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyydet. Fysiatrian ylilääkäri Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä. Puh. 040-5229230 HIEROJA 2 2007 26 Pääkaupunkiseudun hierojat kokoontuivat 16.3.2007 Helsingissä keilailun ja ruokailun merkeissä.

50 Parhaat hoitopöydät parhaalla hinnalla!!! Kysy itsellesi paras hintatarjous! Myöskin huolto- ja korjaustyöt käytetyille pöydille Hoitopöytä MF600 Korkeussäätö 50-90 cm vain 15 cm nousulla taaksepäin! 2 kpl jalkaohjaimia 2-osainen päätuki pyöräsysteemi paperiteline Saksalainen laatu keinonahka. Nostovoima 200 kg! 1200.- (sisältyy alv) Puheenjohtaja Martti Lahikainen täytti 50 vuotta 4.2.2007. 1488.- (sisältyy alv) Korkeussäätö 50-90 cm vain 15 cm nousulla taaksepäin! Kaksi moottoria, keskiosan nosto motorisoitu. Jalkaohjaimet, 2-osainen päätuki, pyöräsysteemi, paperiteline, Saksalainen laatu keinonahka. Nostovoima 200 kg! Hoitopöytä MF Special 2 Hoitopöytä-tuoli MF400 Sopii hyvin pedikyyrin tekijälle, kosmetologille, hierojalle. Korkeussäätö 55-90 cm vain 15 cm nousulla eteenpäin! Selkäosan säätö toisella moottorilla tai kaasujousella! 2 kpl jalkaohjaimia, eri tyyppiset päätuet, Saksalainen laatu keinonahka. Kaksi- tai yksiosainen jalkatuki, säädettävissä kaasujousella. Nostovoima 180 kg! alkaen 1342.- (sisältyy alv) Ammatinharjoittaja- hierojalle työhuone vuokrattavana 1.6.2007 H:gin keskustassa Kaisaniemenkatu 1 Ba 7. krs. Vuokra 422 e/kk, johon sisältyy LHT-laitteiden käyttö. Työyhteisössä kaksi fysioterapeuttia ja yksi kosmetologi. Tied Hannele Saarnilahti 040-7742 569 1440.- alkaen (sisältyy alv) Korkeussäätö 60-85 cm pilarilla nouseva! Alaosa päällystetty metallilla tai puulla. 2 kpl jalkaohjaimia, 2-osainen päätuki, paperiteline, Saksalainen laatu keinonahka! Lisäksi matkahoitopöydät 445.- alkaen Kevät 2007 hintatarjoukset Medifurista! www.medifur.com, info@medifur.ee, +372 50 67 040 Hoitopöytä MFLP1 HIEROJA 2 200727

Minun ei tarvitse tulla sinne, selitti lääkäri huolestuneelle hierojalle puhelimessa, - katsoin papereistani ja huomasin, että vaimonne on luulosairas. Itse asiassa hän on täysin terve. Viikon päästä lääkäri soitti muodon vuoksi hierojalle ja kysyi vaimon vointia. - Tänään hän voi heikommin, sillä nyt hän luulee, että on kuollut... Rouva Leinonen lukee lääkärikirjaa. - Taivaan vallat! Olen sairastunut Diarmopiaan. - Älä puhu potaskaa. Eihän sinulla ole mitään oireitakaan. - Tässä sanotaankin että alussa ei huomaa mitään. Lääkäri kyseli hierojapariskunnan sukupuolielämästä: - Käytättekö mitään varokeinoja - Kyllä, vaseliinia. - Jaahas. Mites te sitä käytätte? - Voitelemme makuuhuoneen ovenkahvan ettei lapset pääse sisälle. HIEROJA 2 2007 28 Hauskaa hierojille Hieroja tuli lääkäriin ja väitti olevansa jätesäiliö. - Älkää puhuko roskaa, sanoi lääkäri. Eläinlääkäri soitti rockia kotonaan. Vaimo hermostui ja huusi: - Lopeta!!! - Kenet, kysyi eläinlääkäri ihmeissään. Lääkäri hierojalle, joka tulee tajuihinsa auto-onnettomuuden jälkeen sairaalassa: - Minulla on huonoja ja hyviä uutisia. Huonot uutiset ovat että jouduimme amputoimaan molemmat jalkanne. Hyvät taas ovat, että tuo viereisen sängyn potilas on luvannut ostaa kenkänne. Silmälääkäri hierojalle, jonka juuri oli tutkinut: - Anteeksi että kysyn, mutta kuinka te löysitte tänne? Hieroja oli lääkärissä valittamassa vatsakipuja. - Juokaa joka aamu tyhjään vatsaan kupillinen haaleaa vettä, neuvoi lääkäri. - Niinhän minä teenkin, vaikka vaimoni kyllä kutsuu sitä kahviksi. - Hyvä rouva, sanoi lääkäri tutkittuaan hierojan. - Minulla on teille iloisia uutisia. - Neiti, korjasi hieroja. - Hyvä neiti, vastasi tohtori. - Minulla on teille ikäviä uutisia. Nuoren hierojanaisen kanssa naimisiin mennyt 93-vuotias mies kertoi lääkärilleen, että perheeseen odotettiin vauvaa. - Kerronpa teille tarinan, sanoi lääkäri. - Hajamielinen kaveri lähti metsästämään, mutta ottikin kiväärin asemasta sateenvarjon. Äkkiä hän näki leijonan tulevan kohti. Hän tähtäsi sitä sateenvarjolla, laukaisi sen ja kellisti pedon siihen paikkaan. - Mahdotonta, vaari huudahti. - Joku varmaan täräytti sivusta. - Niinpä niin..., lääkäri sanoi. Lääkärit varoittelevat alkoholin vaaroista, mutta oletteko koskaan tulleet miettineeksi että maailmassa on paljon enemmän iäkkäitä juoppoja kuin iäkkäitä lääkäreitä.

HIEROJA 2 200729

HIEROJA 2 2007 30

SAUNAN LAUTEILLA HIEROJAT Koonnut Sanna Muukka...DA-DAA-DAADA-DAADA...HIKI PINTAAN TÄYTYY SAADA... Tanja Oksanen Kuka olet ja missä asut? Tanja Oksanen, Äänekoski. Mistä ja koska valmistuit hierojaksi? Valmistuin hierojaksi Jyväskylän aikuiskoulutuskeskuksesta, JAIKO 2006. Olen valmistunut liikunnan ohjaajaksi Venäjällä ja meillä kuului opintoihin lääkevoimistelua ja hierontaa. Miten työtä teit ennen hierojan ammattia? Olen toiminut liikunnanopettajana, koulunkäyntiavustajana, tulkkina, liikunnallisten ryhmien vetäjänä lapsille, marjan poimijana ja tehnyt vapaaehtoista työtä seurakunnassa. Kuinka säännöllisesti käyt itse hieronnassa ja miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi? Silloin tällöin. Huolehdin omasta voinnistani lenkkeilyn, uinnin, hiihdon, musiikin ja huumorin avulla! Luonto on erittäin piristävä keino. Miten olet markkinoinut itseäsi? Paikallislehden ja puska radion kautta. Olen laittanut mainoksia kauppojen ilmoitustauluille, liikuntataloon ja terveyskeskukseen. Minkälaisia ohjelmia katsot TV:stä? Ajankohtais- ja eläinohjelmat, klassisia elokuvia. Minkä tyyppisestä ruoasta pidät ja lempiruokasi? Kaikesta. Tykkään herkuista: jäätelöstä ja suklaasta. Entä salaisen paheesi? En tiedä! Liian tunnollinen ja vastuullinen. Olen riippuvainen kahvista ja liikunnasta. Mikä ärsyttää eniten työssäsi ja mikä vapaa-aikanasi? Työssä: epäjärjestys, epäsiisteys ja kova kiire tai kun on jotakin epäselvää, vaikka olen oppinut selvittämään asioita kysymällä. Vapaa-aikana: röyhkeys, epäinhimillisyys ja ylimielisyys. Kysymys, johon haluaisit vastauksen seuraavalta saunan lauteilla istujalta? Mikä on vaikeinta hierojan työssä? Tämän Johnny Betanzos Jämsästä halusi kysyä sinulta? Oletko tyytyväinen työhösi? Olen, tykkään kauheasti tästä ammatista! Vaikka tämä on minulle uusi ja haastava ammatti. Aloitin itsenäisenä ammatinharjoittajana viime syksynä. Vieressä ei ole lääkäriä eikä fysioterapeuttia, joten en tiedä keneltä kysyä neuvoa. Joskus olen ihan paniikissa, miten hoidan asiakkaan. Ihmiset hakevat apua ensimmäiseksi hierojalta, jos heillä on joku ongelma. Tämä ammatti täytyy ottaa vakavasti ja antaa paras mahdollinen hoito asiakkaalle. Tahdon auttaa ihmisiä ja sen takia minulla on kova halu opiskella lisää ja kehittyä ammatissani. HIEROJA 2 200731

Hierojien ristikko 2/2007 Ristikon 1/2007 oikea ratkaisu sivulla 17. HIEROJA 2 2007 32