Soiden maatalouskäyttö Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus Suoseuran esitelmätilaisuus Riittääkö soita Suostrategian välitilinpäätös 18.3.2015
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Turvemaat maatalouskäytössä 7 % turvemaista (0.7 milj. ha) on otettu maatalouskäyttöön enimmillään 1/3 maatalousmaista oli turvemaita nykyään orgaanisia maita (Histosols + Umbric Gleysols) on viljelyssä 0.25 milj. ha (10 % maatalousmaista) turvemailla viljellään nurmea, viljaa, vihanneksia ja juureksia 800000 600000 400000 200000 Eloperäisten peltojen pinta-ala (ha) 1963-2013 0 1960 1980 2000 2020 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Etelä-Suomi Yksivuotiset Nurmi 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pohjois-Suomi Yksivuotiset Nurmi
Emissions, Tg CO2 eq. 1990 1991 1992 Maatalouden KHK-päästöt 1990-2012 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Emissions / removals, Tg CO2 eq. 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Agriculture Land use, land use change and forestry 7 6 10 Settlement Wetlands Grassland Cropland 10 5 0 0 4 3 2-10 -20 Harvested wood products Forest land -10-20 1-30 -30 0-40 Total -40 Enteric fermentation, CH4 Manure nanagement, CH4-50 -50 Manure management, N2O Agricultural soils, N2O Field burning of acricultural residues, CH4 Field burning of acricultural residues, N2O ~6 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla (CH 4 and N 2 O) ~1.5 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla (koneet, lämmitys, viljankuivaus) ~6.5 milj. t CO 2 raportoitu maankäyttösektorilla (Land use, Land-use change and Forestry) -> yhteensä ~14 Tg CO 2 (~20 % kokonaispäästöistä) Orgaanisten maiden CO 2 -päästöt ovat 40 % maankäyttösektorin päästöistä (Land use, land use change and forestry) Orgaanisten maiden N 2 O-päästöt ovat 22 % maataloussektorin päästöistä Yhteensä 9-11 % Suomen kokonaispäästöistä Lähde: Tilastokeskus
Maailmanlaajuinen vähennyspotentiaali vuoteen 2030 mennessä IPCC: suurin vähennyspotentiaali maaperän päästöissä Lähde: IPCC 5. Assessment report
Maatalouden päästövähennystoimien arvioitu vaikuttavuus Suomessa Mt CO 2 -ekv. 6.8 6.6 6.4 6.2 6.0 5.8 5.6 5.4 5.2 5.0 4.8 Baseline Nautojen rasvaruokinta Biokaasu Org. maat Tavoitetaso 2020 1990 2000 2010 2020 2030 2040
Sopimukset ja päästövähennystavoitteet YK:n Ilmastosopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change UNFCCC) Tavoitteena teollisuusmaiden päästöjen palauttaminen vuoden 1990 tasolle vuosituhannen vaihteeseen mennessä Osapuolten tulee selvittää kasvihuonekaasupäästöt sekä nielujen aikaansaamat poistumat Kioton pöytäkirja Teollisuusmaille velvollisuus vähentää päästöjä 5.2 % vuoden 1990 tasosta kaudella 2008-2012 Suomen tavoitteena palauttaa päästöt vuoden 1990 tasolle 2008-2012 EU:n ilmastopolitiikka Tavoitteena vähentää kokonaispäästöjä 20 % vuoteen 1990 verrattuna. Suomen tavoite vähentää 16 % 2005-2020 päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla Kansallinen ilmastopolitiikka (http://www.tem.fi/energia/energia-_ja_ilmastostrategiat) Ilmasto- ja energiastrategia 2008 Maatalouden vähennystavoite 13 % (2005-2020) Energia- ja ilmastostrategia 2013
Turvemaat ilmastopolitiikassa Kioton pöytäkirja: N 2 O-päästöt maan sallitussa päästömäärässä, metsästä raivattujen peltojen CO 2 -päästöt Kioton pöytäkirjan vanhat vapaaehtoiset toimet: maatalousmaan hoito, laidunmaan hoito ja uusi vapaaehtoinen toimi: kosteikkojen ojitus ja uudelleen vettäminen (Suomi ei valinnut mitään näistä) EU:n taakanjakopäätös: N 2 O-päästöt osana eipäästökauppasektorin vähennystavoitetta EU:n LULUCF-päätös: raportointi maatalousmaan ja laidunmaan hoitotoimista, joita aiotaan toteuttaa CO 2 - päästöjen vähentämiseksi. Toimien toteutumista seurataan, ei sanktioita. 7 2.4.2015
Suostrategia (Taulukko 23) Toimet Manner-Suomen maatalouden kehittämisohjelmassa/muussa politiikassa T27. Toteutetaan EU:n ja kansallisen tason maatalouspolitiikkaa siten, että ohjelma- ja tukikohdennuksissa huomioidaan turvepeltojen erityispiirteet ja vähennetään niiden viljelykäytöstä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. T28. Edistetään energiakasvien viljelyä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan keinoin turvaamaan ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutuminen. T30. Uusille raivatuille pelloille ei myönnetä luonnonhaittakorvausta, ympäristötukea tai kansallisesti rahoitettuja tukia. T31. Edistetään lannan prosessointia ja lannan jalostusta biokaasuksi (mm. maatalouden investointituella), mikä vähentää lannan levitykseen tarvittavan lisämaan raivaustarvetta. T32. Edistetään maatilojen lisämaan hankintaa tilusjärjestelyllä tai vuokraamalla raivauksen sijaan. Käytetään turvetuotannosta vapautuvia, soveltuvia alueita viljelytarpeisiin. Turvemaille on kohdennettu enemmän toimia kuin ennen. Energiakasveille ei ole erityisiä tukia, mutta nurmille on. Uudella tukikaudelle tilanne huonompi kuin ennen. Nuoret viljelijät saavat osan tuista myös 2004 jälkeen raivatuille pelloille. Investointituki Järjestelyt ovat vapaaehtoisia. T33. Edistetään tilarakenteen kehittämiseksi välttämättömän pellonraivauksen kohdentamista kivennäismaille tai luonnontilaisuusasteikon mukaan ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten 8 2.4.2015 merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille. Maalajin/ojitusasteen huomioon ottaminen on vapaaehtoista.
Suostrategia (Taulukko 23) T34. Pellonraivaukselle asetetaan ilmoitusvelvollisuus määrän ja vaikutusten selvittämiseksi sekä YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan päästötieto- ja seurantavelvoitteiden täyttämiseksi. T29. Valmisteltaessa maatalouden tukijärjestelmiä vuonna 2014 alkavalle EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakaudelle otetaan yhtenä tavoitteena huomioon viljelymaan, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen ja vesistövaikutusten vähentäminen. T61. Suositaan tukijärjestelmissä turvepelloilla monivuotisten kasvien viljelyä (mm. nurmi ja ruokohelpi), kevennettyjä maanmuokkausmenetelmiä sekä vedenpinnan säätelyä kasvihuonekaasupäästöjen ja ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi. T62. Vesiensuojelumenetelmien kehittyessä niitä otetaan käyttöön turvepelloilta tulevan ravinne- ja kiintoainekuorman vähentämiseksi. T63. Turvepeltojen viljelyssä otetaan käyttöön tarkennetut lannoitusrajat, vesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi (maatalouden tukijärjestelmien kautta). T64. Selvitetään, voidaanko lannanlevitykseen tarkoitettujen turvepeltojen vesiensuojelua ottaa huomioon eläinsuojia koskevassa ympäristölupaharkinnassa. Toimet Manner-Suomen maatalouden kehittämisohjelmassa/muussa tukipolitiikassa Ei ole. Ilmastotavoitteet otettu huomioon paremmin kuin ennen. Uusia toimia: nurmet, kasvipeitteisyyden lisääminen, säätösalaojitus. Valumavesien hallinta (säätösalaojitus) on uutena toimena. Turvemaille on omat lannoitusrajat. Maalaji ei vaikuta ympäristöluvan myöntöön? 9 2.4.2015
250000 245000 240000 235000 230000 Hehtaaria 225000 220000 215000 210000 205000 Turvepeltojen pinta-alan kehitys 200000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Alan kasvu 37 kha 13 vuodessa; tämä on lisännyt päästöjä 1 Mt CO 2e vuosina 2000-2013 Alle 20 v. sitten raivattujen turvepeltojen kumulatiivinen ala (kha) Converted from Soil type 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Forest land mineral 49.4 43.4 43.4 51.0 53.1 58.0 organic 22.4 18.4 20.4 31.0 34.8 38.9 Grassland mineral 0.7 1.1 2.5 5.1 6.0 6.7 organic 0.1 0.3 0.3 1.0 1.3 1.8 Wetland mineral NO NO NO NO NO NO organic 4.1 4.6 6.0 12.5 15.2 15.1 Jos pinta-alan kasvu jatkuu, nousevat päästöt 1 Tg maankäyttösektorilla ja 0,3 Tg maataloussektorilla v. 2005-2020 Ilmasto- ja energiastrategian mukaan maataloussektorin päästöjä pitäisi vähentää 0,75 Tg 2005-2020
ha ha Uusi turvepeltojen pinta-ala on tullut enimmäkseen jo aiemmin ojitetuilta alueilta (Suostrategian mukaisesti) Etelä-Suomi 2000 1500 1000 500 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Suo Turvetuotanto Suometsä Pohjois-Suomi 2000 1000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Suo Turvetuotanto Suometsä Lähde: Valtakunnan metsien inventointi 11 2.4.2015
Miksi turvemaita raivataan? Karjatilojen koon kasvu: Lannanlevitystarve Rehun viljelytarve Lohkojen järkeistykset (suuret ja työtä säästävät peltolohkot) Parempi käyttö huonokasvuiselle metsämaalle Pellon hinnannousu, vuokrien nousu Raivaus suhteellisen edullista ja helppoa, urakoitsijoita tarjolla Ei mahdollista saada peltoa muuten tarvittavaan käyttöön kohtuuhintaan tai sopivin ehdoin Halu itsenäisesti hallita tilan tarvitsemaa peltoalaa ja lannanlevityssopimuksiin liittyvä epävarmuus Kuva: Kari Tiilikkala Lähde: Ilpokohe hankkeen työpajaraportti
Miten raivaukseen kannustetaan epäsuorasti? Tilakoon kasvattamiseen kannustetaan ruuantuotannon tehostamisen ja tilojen paremman kannattavuuden nimissä (investointitukia) Karjatilat kasvavat nopeasti alueilla, joilla maidolle ja nautaeläimille maksettavat kansalliset tuet ovat korkeampia kuin Etelä-Suomessa, erityisesti C2- tukialueella näillä alueilla on usein myös keskimääräistä enemmän turvemaita Ympäristönsuojelulainsäädäntö vaatii lannanlevitysaloja Tukipolitiikka osin vaikuttanut pellon hinnan nousuun siten, että CAP-eläintukia on siirtynyt peltohehtaaria kohden maksettavaan tilatukeen Toivo siitä että raivattu pelto tulevaisuudessa tukikelpoista (v. 2004 jälkeen raivattu ei ole ollut) Lähde: Ilpokohe hankkeen työpajaraportti
Keinot raivauksen ehkäisyyn? Tilojen parempi yhteistoiminta lannan levityksen ja peltojärjestelyiden suhteen, esim. lantapörssi ja maapörssi Lannan prosessoinnin kehittäminen ja tukeminen niin että lantaravinteista ja niiden levityspalveluista tulisi kasvitiloille houkuttelevia vaihtoehtoja väkilannoitteisiin nähden, jolloin myös muualle kuljetus kannattavaa Kannustetaan toimintaa, jossa myydään ja kuljetetaan ylijäämäravinteet karjatalouskeskittymän alueelta ulos esim. tuki olisi ehdollinen pellonraivauksen lopettamiselle tai pellonraivaamisen rajoittamiselle kivennäismaille Tarkemman tilasuunnittelun ja tilusjärjestelyn avulla estetään turvemaan raivaus ja kannustetaan turvepellon metsitykseen ja kivennäismaan raivaukseen tilalle (esim. maiden ilmastopisteytys) Ympäristölupien kehittäminen huomioimaan pellonraivauksen ongelmat Erillinen raivauskielto: hankala toteuttaa, mutta olisi tehokas Selkeä viestintä pellonraivauksen haitoista ja siitä että uusi pelto ei tule tukikelpoiseksi Lähde: Ilpokohe hankkeen työpajaraportti
Ympäristökorvaukset maaseutuohjelmassa 2014-2020 Tilakohtaiset toimet: Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää suojakaistavaatimuksen Lohkokohtaiset toimet: Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (voi vähentää raivauspainetta, kun kasvitila ottaa vastaan eläintilan ravinteita) Lietelannan sijoittaminen peltoon Valumavesien hallinta (mm. säätösalaojitus->korkeampi pohjavesi) Ympäristönhoitonurmet (korvaa aiemman turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely tuen) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (muokkaus keventyy ja myöhentyy) Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu 15 2.4.2015
Monivuotiset ympäristönurmet ympäristökorvausjärjestelmässä 2014-2020 Kohdistettu turve- ja multamaille sekä sulfaattimaille Monivuotisen ympäristönurmen voi ilmoittaa ensimmäisen kerran sitoumuskauden ensimmäisenä, toisena tai kolmantena vuotena. Ilmoitetulla lohkolla on viljeltävä nurmi- ja heinäkasveja sitoumuskauden loppuun asti. Sitoumus on 3-5 vuotta (aiemmin 10 vuotta), riippuen missä vaiheessa sen tekee. Kasvustoa ei saa muokata, se on korjattava vuosittain ja sitä voi laiduntaa. Mutta: Lohko kirjautuu pysyvän nurmen alaksi jos se on yli 5 vuotta peräkkäin nurmikasvilla. Tämä voi muodostua ongelmaksi, koska pysyvien nurmien määrä ei saa laskea EU:ssa. Tämä rajoittaa tuen käyttöönottoa. 16 2.4.2015
Säätösalaojitus Kenttäkokeissa on havaittu, että pohjaveden noustessa turpeen hajoaminen hidastuu Eloperäisten peltojen päästöissä voitaisiin saada 25 % vähennys, jos pohjavesi olisi 30 cm:ssä (mahdollinen nurmen viljelyssä pysyvästi ja muilla kasveilla osan vuodesta) Tämä toisi 0,07-0,25 Tg CO 2 -ekv. vähennyksen maataloussektorilla ja 0,6-1,1 Tg CO 2 -ekv. maankäyttösektorilla Mahdollinen, jos nurmen viljely (etenkin ruokohelpi) ja säätösalaojitus yleistyvät Ei riitä, että on säätökaivo. Viljelijän pitää myös huolehtia, että vesi nousee. Tätä varten tiedot säädöistä kirjataan ylös Päästö suhteessa maksimiin % 100 80 60 40 Renger et al. 2002 Regina et al. 2014 CO 2 N 2 O -20 20-40 a CH 4 b 0-60 0 20 40 60 80 100 120 17 2.4.2015 Pohjavesi maan pinnasta cm Päästö suhteessa maksimiin % 100 80 60 40 20 0 0-10 10-20 20-30 30-40 N 2 O 40-50 50-60 60-70 70-80 80-90 90-120 Pohjavesi maan pinnasta cm CO 2 CH 4
Suostrategian tavoitteita tukevia ja haittaavia politiikkoja/toimia Turvepellot otettu paremmin huomioon ympäristökorvausjärjestelmässä - ympäristönurmet, kasvipeitteisyys ja säätösalaojitus Maalajin ottaminen huomioon maankäyttöpäätöksissä Tuet parempia pohjoisessa: viljelyn kannattavuus paranee keinotekoisesti turvevaltaisilla alueilla Viljelijöiden ikärakenteen nuorentaminen: tukia palautetaan 2004 jälkeen raivatuille lohkoille nuorille viljelijöille 18 2.4.2015
Mistä politiikkakoherenssi? Monissa maissa turvepeltoja pystyttäisiin käyttämään päästövähennysten saavuttamiseksi, mutta potentiaali on heikosti käytössä Vaikka turvemaan viljelyn tiedetään aiheuttavan koko turvekerroksen hajoamisen, on olemassa vähän säädöksiä näiden päästöjen välttämiseksi Kansainvälinen ilmastopolitiikka on edistänyt turvemaiden suojelua (päästöjen näkyvyys) Jotta päästövähennyksiä saataisiin aikaan, tarvitaan useita toimenpiteitä: turvepeltojen paikallistaminen, päästöjen arvioiminen, päästövähennyskeinojen tehon ja kustannusten arvioiminen sekä toimien käytäntöön vienti. Toimien toteutus on näistä hankalin. Ilmastopolitiikka ei riitä, jos muut politiikat toimivat sitä vastaan. Muiden politiikkojen pitää tukea ilmastopolitiikkaa. Lähde: Regina K., Budiman A., Greve M., Grønlund A., Kasimir-Klemedtsson Å, Lehtonen H., Petersen S.O., Smith P., Wösten H.. 2015. Greenhouse gas mitigation of agricultural peatlands requires coherent policies. Climate Policy http://dx.doi.org/10.1080/14693062.2015.1022854
Kiitos! 20 2.4.2015