EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 24.4.2015 C(2015) 2639 final Asia: Valtiontuki Suomi SA.41046 (2015/N) Valtiontuki kestävän metsätalouden rahoitukseen Arvoisa ministeri Tarkasteltuaan tietoja, jotka Suomen viranomaiset ovat toimittaneet edellä mainitusta tukijärjestelmästä, Euroopan komissio (jäljempänä tässä kirjeessä komissio ) on päättänyt olla vastustamatta kyseistä järjestelmää, koska se soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEUT-sopimus ) 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: 1. MENETTELY (1) Suomi ilmoitti edellä mainitusta tukijärjestelmästä SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti 23. helmikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä, jonka komissio kirjasi saapuneeksi samana päivänä. 2. KUVAUS 2.1. Nimike (2) Valtiontuki kestävän metsätalouden rahoitukseen 2.2. Tavoite (3) Suomen viranomaiset haluavat tukea ilmoitetulla järjestelmällä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä metsiä. Tukijärjestelmän tarkoituksena on lisätä metsien kasvua, ylläpitää metsätalouden tarkoituksiin käytettäviä tieverkkoja, turvata metsien biologinen monimuotoisuus ja edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ulkoasiainministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN 00023 Helsinki Euroopan komissio, B-1049 Bryssel. Puhelin: (+32-2) 299 11 11
2.3. Oikeusperusta (4) Oikeusperustana ovat (a) (b) kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) ja valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta (luonnos). 2.4. Kesto (5) 1.5.2015 31.12.2020 2.5. Talousarvio (6) Arvioitu vuotuinen talousarvio on 90 miljoonaa euroa. Vuosina 2015 2020 kokonaismäärärahat ovat arviolta 540 miljoonaa euroa. Suomen viranomaiset ovat arvioineet varojen jakautuvan toimenpiteiden välillä seuraavasti: 1) ajoissa tehtävä taimikonhoito: 24 prosenttia; 2) nuorten metsiköiden hoito: 32 prosenttia; 3) korjaavat lannoitus: 1,5 prosenttia; 4) juurikäävän torjunta: 9 prosenttia; 5) turvemailla harjoitettava metsänhoito: 8,5 prosenttia; 6) metsätienrakennus: 15,5 prosenttia; 7) metsäluonnon hoitohankkeet ja ympäristötuki: 9,5 prosenttia. 2.6. Tuensaajat (7) Yksityiset metsänomistajat. Toimenpiteestä juurilahon torjunta voidaan myöntää tukea valtiota lukuun ottamatta kaikille metsämaan omistajille ja maankäyttäjille. 2.7. Tukijärjestelmän kuvaus (8) Ilmoitettu tukijärjestelmä ei ole osa Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosiksi 2014 2020, ja se rahoitetaan kokonaan valtion talousarviosta. Tuetut toimenpiteet noudattavat kuitenkin asianomaisten maaseudun kehittämistoimenpiteiden periaatteita. Tämän vuoksi järjestelmän voidaan katsoa täydentävän kansallista maaseudun kehittämisohjelmaa. (9) Järjestelmä koostuu seuraavista kahdeksasta toimenpiteestä: (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) (h) ajoissa tehtävä taimikonhoito nuorten metsiköiden hoito korjaava lannoitus juurikäävän torjunta turvemailla harjoitettava metsänhoito metsätienrakennus metsäluonnon hoitohankkeet ympäristötuki. Ajoissa tehtävä taimikonhoito 2
(10) Toimenpiteen tavoitteena on taata taimikoiden terveys ja hyvälaatuisuus. (11) Ajoissa tehtävässä taimikonhoidossa on poistettava vähintään 3 000 runkoa/hehtaari (Pohjois-Suomessa vähintään 2 000 runkoa/hehtaari). Näiden töiden jälkeen taimikon keskikorkeuden on oltava vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Hoidon jälkeen taimikon tiheys saa olla enintään 5 000 runkoa/hehtaari. (12) Tukikelpoisia kustannuksia ovat kertaluonteiset työkustannukset, jotka perustuvat kilpailevan kasvillisuuden leikkaamiseen. Muut kustannukset, kuten kalustohankintakustannukset, eivät ole tukikelpoisia. (13) Tuki ajoissa tapahtuvaan taimikonhoitoon on 160 euroa/hehtaari. Suomen viranomaiset ovat osoittaneet, että tällainen tukimäärä kattaa alle 50 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista. (14) Tuen myöntämisen ehtona on, ettei alueella ole välitöntä hoitotarvetta käsittelyn jälkeen. Tiettyyn kohteeseen voidaan myöntää tukea tästä toimenpiteestä vain kerran hoitokiertoa kohden. Nuorten metsiköiden hoito (15) Toimenpiteen tavoitteena on taata nuorten metsien terveys ja hyvälaatuisuus. (16) Nuorten metsiköiden hoidossa poistetaan vähintään 1 000 halkaisijaltaan 3 senttimetrin runkoa/hehtaari (Pohjois-Suomessa vähintään 800 halkaisijaltaan 3 senttimetrin runkoa/hehtaari). Töiden jälkeen nuoren metsikön keskikorkeus on yli 3 metriä ja rinnan korkeudelle yltävien puiden halkaisija on enintään 16 senttimetriä. Hoidon jälkeen metsikön tiheys saa olla enintään 3 000 puuta/hehtaari. (17) Tukikelpoisia kustannuksia ovat kertaluonteiset työkustannukset, jotka perustuvat nuoren metsikön raivaus- ja harvennuskustannuksiin. Myös hakkuutähteen (pienikokoiset puut, hakkuujäte ja kannot) keruuseen voidaan myöntää tukea, kun se yhdistetään raivaus- ja harvennustöihin. Muut kustannukset, kuten kalustohankintakustannukset, eivät ole tukikelpoisia. (18) Tuki nuorten metsiköiden hoitoon on 230 euroa/hehtaari. Kun työ yhdistetään hakkuutähteen keruuseen, tukimäärä voidaan nostaa 220 euroon/hehtaari ja tuen kokonaismäärä voi olla enintään 450 euroa/hehtaari. Suomen viranomaiset ovat osoittaneet, että tällaiset tukimäärät kattavat noin 65 prosenttia tosiasiallisista raivaus- ja harvennuskustannuksista ja noin 46 prosenttia hakkuutähteen keruun yhteydessä tapahtuvien raivaus- ja harvennustöiden kustannuksista. (19) Tuen myöntämisen ehtona on, ettei alueella ole välitöntä hoitotarvetta käsittelyn jälkeen. Tiettyyn kohteeseen voidaan myöntää tukea tästä toimenpiteestä vain kerran hoitokiertoa kohden. Korjaava lannoitus (20) Korjaavan lannoituksen kohteena ovat metsät, joissa maaperän ravinteiden epätasapaino heikentää puuvaroja. Tuen myöntämisen ehtona on, että työ tehdään 3
metsissä, joissa puuston kehitys heikkenee maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi huolimatta metsänhoitotoimenpiteistä ja joita voidaan elvyttää lannoittamalla. Tarvittava lannoite ja sen koostumus määräytyvät neulasten värivikojen tai ravinneanalyysin perusteella. (21) Lannoitukseen ei saa myöntää tukea, jos ainoana tavoitteena on parantaa metsän kasvua (puhtaalla typpilannoitteella). (22) Lannoituksessa on otettava huomioon vesiensuojelu ja ravinteiden huuhtoutuminen, ja vesistöjen rannoille on jätettävä lannoittamaton suojakaista. (23) Tukikelpoisia kustannuksia ovat suunnittelukustannukset (mukaan lukien ravinneanalyysin kustannukset) ja kertaluonteiset työkustannukset (materiaalit, lannoitteen levitys ja työn hallinnointi). Muut kustannukset, kuten kalustohankintakustannukset, eivät ole tukikelpoisia. (24) Tuki-intensiteetti on 40 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Juurikäävän torjunta (25) Toimenpiteen tavoitteena on torjua juurikäävän (Heterobasidion parviporum ja Heterobasidion annosum) leviämistä. (26) Metsäntutkimuslaitos vahvistaa, että Suomessa esiintyy juurikääpää, ja maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt metsätuhojen varautumissuunnitelman, jossa mainitaan myös juurikäävän aiheuttamat mittavat vahingot. Kansallisessa metsästrategiassa vuodeksi 2025 korostetaan juurikäävän leviämisen torjuntaa. (27) Tukikelpoisia kustannuksia ovat kertaluonteiset työkustannukset (torjuntaaineista, torjunta-aineiden levityksestä ja työn hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset). Muut kustannukset, kuten kalustohankintakustannukset, eivät ole tukikelpoisia. Tukea ei myönnetä kantojen mekaaniseen nostoon. (28) Työ on tehtävä kivennäismaalla suoritettavien hakkuiden yhteydessä toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. (29) Juurikäävän torjuntaan myönnetään tukea 75 euroa/hehtaari. Suomen viranomaisten mukaan tällainen tukimäärä kattaa noin 75 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista. (30) Suuria yrityksiä, jotka hakevat tukea tästä toimenpiteestä, pyydetään kuvaamaan hakemuksessaan tilannetta ilman tukea. Suomen viranomaiset ovat lisäksi vahvistaneet, että tuen myöntävä viranomainen tarkistaa vaihtoehtoisen skenaarion uskottavuuden ja vahvistaa, että tuella on vaadittu kannustava vaikutus. (31) Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet, että tästä toimenpiteestä tuettavissa töissä on noudatettava kasvinsuojeluaineita koskevaa lakia (1563/2011), jolla pannaan täytäntöön direktiivillä 2009/128/EY 1 asetetut vaatimukset. Lisäksi 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71). 4
Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että kasvinsuojeluaineita koskevan lain mukaan kaikki kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjät on koulutettava ja sertifioitava 26. marraskuuta 2015 mennessä. Sertifiointi on uusittava joka viides vuosi. Turvemailla harjoitettava metsänhoito (32) Turvemailla toteutettavan metsänhoitotoimenpiteen tavoitteena on tukea ojitusjärjestelmien ennallistamista ja vesiensuojelutoimenpiteitä aiemmin kuivatetuilla alueilla. Aiemmin kuivatettu alue muodostaa yleensä yhtenäisen ekologisen kokonaisuuden vesitaloutensa kannalta, ja alueen hoidolla turvattaisiin metsikön suotuisa kehitys. Jos ojitusta ei ennallisteta, alueen vedenkorkeus voi kohota, jolloin liiallinen vesipitoisuus vaarantaa metsikön elinkelpoisuuden. Tukea voidaan myöntää myös kuivatun alueen ennallistamiseen liittyvien pengerten rakentamiseen. (33) Tukikelpoisia kustannuksia ovat suunnittelu-, materiaali- ja toteutuskustannukset sekä työn hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset. Suunnittelukustannukset voivat sisältää myös lupa- ja palvelumaksut. Mahdolliset tulot, joita tuensaaja saa hankkeen toteutuksesta, vähennetään hankkeen kokonaiskustannuksista. (34) Tuen myöntämisen ehtona on, että suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen vaikutuksiin vesiin ja ympäristöön. Suunnitelmaan on sisällytettävä selvitys vesiensuojelutoimenpiteistä. (35) Tuen enimmäisintensiteetti on 70 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Metsätienrakennus (36) Toimenpiteen tavoitteena on huolehtia metsätieverkosta osana alemman tason tieverkkoa. Toimiva tieverkko palvelee metsätalouden kuljetustarpeita sekä toimii laajemmin osana alemman tason tieverkkoa, jota käytetään kuljetusten ja liikkuvuuden organisointiin maaseudulla. Metsätieverkko on erityisasemassa jokamiehenoikeuksien tai liikkumisoikeuden turvaamisessa, ja se hyödyttää myös palonehkäisy- ja pelastustoimia. (37) Tukea voidaan myöntää olemassa olevien yksityisten metsäteiden perusparannukseen tai uusien yksityisten metsäteiden rakennukseen. Tuen myöntämisen edellytyksenä on se, että kyseinen yksityinen tie soveltuu rakenteensa puolesta ympärivuotisiin metsäkuljetuksiin lukuun ottamatta ajanjaksoa kevätkaudella, jolloin halla ja lumen sulaminen vaurioittavat teitä. Tuettu työ on katsottava tarkoituksenmukaiseksi koko alemman tason tieverkon kannalta. Tukikelpoisilla teillä on oltava tienhoitoyhdistys. (38) Tukikelpoisia kustannuksia ovat suunnittelu-, materiaali- ja toteutuskustannukset sekä työn hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset. Suunnittelukustannukset voivat sisältää myös lupa- ja palvelumaksut. Mahdolliset tulot, joita tuensaaja saa hankkeen toteutuksesta, vähennetään hankkeen kokonaiskustannuksista. (39) Olemassa olevan metsätien perusparannukseen myönnettävän tuen enimmäisintensiteetti on 60 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Jos hankkeeseen sisältyy sillan korjaaminen, korjaustöiden tuki-intensiteettiä voidaan 5
korottaa 10 prosenttiyksikköä (ts. enintään 70 prosenttiin tukikelpoisista sillankorjauskustannuksista). (40) Uuden metsätien rakennukseen myönnettävän tuen enimmäisintensiteetti on 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Jos hankkeeseen sisältyy sillan rakentaminen, rakennustöiden tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä (ts. enintään 60 prosenttiin tukikelpoisista sillanrakennuskustannuksista). (41) Tukea saava metsänomistaja on velvollinen sallimaan tien käytön virkistys- ja pelastustarkoituksiin maksutta. Metsäluonnon hoitohankkeet (42) Tuen tarkoituksena on lisätä metsien biologista monimuotoisuutta erilaisilla luonnonhoitohankkeilla, joihin osallistuu yksi tai useampi metsänomistaja. Metsäluonnon hoitohankkeet ovat itsenäisiä hankkeita, jotka ulottuvat usean tilan alueelle. (43) Tukea voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin: (a) useammalle tilalle ulottuvien biologiselta monimuotoisuudeltaan tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja parannustyöt sekä metsä- ja turvemaiden elinympäristöjen ennallistaminen; (b) metsien ojituksesta aiheutuneiden vahinkojen ehkäiseminen ja korjaaminen, jos toimenpiteellä on tavanomaista suurempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksille voida osoittaa tiettyä aiheuttajaa; (c) (d) (e) metsien biologista monimuotoisuutta edistävä kulotus; metsäluonnolle haitallisten vieraslajien hävittäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen metsätalousmaalla; sekä muut alueellisesti merkittävät hankkeet, joissa korostetaan metsäluonnon hoitoa ja metsien moninaiskäyttöä sekä maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja ja jotka ovat samankaltaisia kuin edellä a d kohdassa mainitut hankkeet. (44) Tukikelpoisia kustannuksia ovat hankkeen suunnittelu- ja toteutuskustannukset. Mahdolliset tulot, joita tuensaaja saa hankkeen toteutuksesta, vähennetään hankkeen kokonaiskustannuksista. (45) Tuki-intensiteetti on 100 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Ympäristötuki (46) Toimenpiteen tavoitteena on turvata metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Tuki suunnataan metsälain (1093/1996) mukaisten erityisen 6
tärkeiden elinympäristöjen ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO-ohjelma) kattamien alueiden säilyttämiseen. (47) Ympäristötukea voidaan myöntää, jos metsänomistaja tekee paikallisen metsäkeskuksen (toimivaltainen viranomainen) kanssa vapaaehtoisen sopimuksen pakolliset lakisääteiset vaatimukset ylittävien toimenpiteiden toteuttamisesta edistääkseen biologista monimuotoisuutta kyseisissä metsissä. Pakolliset lakisääteiset vaatimukset vahvistetaan metsälaissa. (48) Tämän toimenpiteen mukaisella tuella voidaan korvata tehdystä ympäristösitoumuksesta johtuvia tulonmenetyksiä, ympäristötukisopimuksen valmistelua ja ympäristötukisopimuksessa sovittuja luonnonhoitotöitä. (49) Ympäristötukisitoumukset tehdään 10 vuodeksi, ja niitä sovelletaan edelleen, vaikka kyseisten metsien omistusoikeus siirtyisi kokonaan tai osittain. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaan metsänomistajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus. Tällöin metsänomistajaa ei vaadita maksamaan takaisin tukea jaksolta, jonka aikana sitoumus oli voimassa. (50) Suomen viranomaiset perustelevat kymmenvuotisia sopimuksia sillä, että Suomen metsien kasvillisuusvyöhykkeillä metsien ekosysteemi ja biologinen monimuotoisuus kehittyvät hitaasti, minkä vuoksi lyhyempikestoiset sitoumukset eivät hyödyttäisi ympäristöä tarkoituksenmukaisella tavalla. (51) Sitoumukset koskevat pidättymistä kyseisen metsäalueen kaupallisesta käytöstä. Ympäristötuen laskenta perustuu alueen pinta-alaan, kyseisen alueen keskimääräiseen kantohintaan kolmen viimeisen kalenterivuoden ajalta sekä alueella kasvavien puuvarojen korjuuarvoon. (52) Kymmenen vuoden sopimusta varten myönnettävä vähimmäistuki on 500 euroa. Vuotuiset tukimäärät ovat keskimäärin enintään 200 euroa/hehtaari. Tukimäärä voi kuitenkin olla suurempi joillakin tiheämetsäisillä alueilla, jotka ovat erityisen arvokkaita biologisen monimuotoisuuden kannalta (esimerkiksi lähteitä ja puroja ympäröivät vanhat kuusimetsät). (53) Ympäristötukisopimuksen valmisteluun myönnettävä tuki kattaa ympäristötuen piiriin kuuluvien alueiden kartoituksen, luonnonarvojen arvioinnin ja alueiden rajaamisen sekä alueen arvon ja sopimuksen kattamien kaupan vaatimusten mukaisten puuvarojen määrityksen. Se voi kattaa myös luonnonhoitosuunnitelman, jos tuensaaja sitoutuu tekemään luonnonhoitotöitä. Suunnitelma sisältää yksityiskohtaiset tiedot tällaisista töistä ja niiden toteutusaikataulun. (54) Ympäristötukisopimuksen valmistelu korvataan vain, jos metsänomistaja ei ole suorittanut töitä itse, ja tuki-intensiteetti on enintään 100 prosenttia tosiasiallisista kustannuksista. Tuen määrä saa kuitenkin olla enintään 20 prosenttia sopimuksen kattamalle alueelle myönnettävän ympäristötuen määrästä. Sopimuksen mukaisten luonnonhoitotöiden kustannukset korvataan 100 prosenttiin saakka laskujen perusteella. (55) Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet, että tämän toimenpiteen mukaisesti tehtyjä sopimuksia voidaan mukauttaa, jos asiaa koskevia pakollisia vaatimuksia tai velvoitteita muutetaan sopimuksen voimassaoloaikana. Jos tuensaaja ei suostu 7
muutoksiin, sopimus raukeaa ja tukimäärä korjataan siten, että se kattaa ainoastaan sopimuksen voimassaoloajan. (56) Laissa kestävän metsätalouden rahoituksesta säädetään myös mahdollisuudesta irtisanoa sopimus, jos alueen biologinen monimuotoisuus tai muut sopimusvelvoitteiden täyttämiseen liittyvät olosuhteet ovat muuttuneet siten, ettei sopimuksen voimassaololle ole enää perusteita. Tällöin metsänomistajaa ei vaadita maksamaan takaisin tukea jaksolta, jonka aikana sitoumus oli voimassa. 2.8. Kasautuminen (57) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei tuki voi kasautua muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai unionin järjestelmistä samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen kanssa. 2.9. Muut sitoumukset (58) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei tukea sovelleta maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevien vuosien 2014 2020 Euroopan unionin suuntaviivojen (jäljempänä "suuntaviivat") 2 35 kohdan 15 alakohdassa tarkoitettuihin vaikeuksissa oleviin yrityksiin. (59) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet lykkäämään tuen maksamista, jos tuensaajalla on vielä käytettävissään aikaisempaa sääntöjenvastaista tukea, joka on määritelty yhteismarkkinoille soveltumattomaksi komission päätöksellä (joka koskee joko yksittäistä tukea tai tukijärjestelmää), kunnes kyseinen tuensaaja on maksanut takaisin tai maksanut suljetulle tilille koko sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen sekä siitä perittävän takaisinperintäkoron. (60) Hakijat eivät ole tukikelpoisia, jos työt tai hanke ovat alkaneet ennen hakemuksen jättämistä. Tällaista vaatimusta ei ole asetettu hankkeiden suunnittelun osalta. Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet, että hakemuksissa on oltava suuntaviivojen 71 kohdassa mainitut tiedot. (61) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tukea ei saa myöntää vastoin asiaa koskevaa ympäristölainsäädäntöä. Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki sisältää yleisen säännöksen, jonka mukaan kaikkien valtion varoista rahoitettavien töiden ja toimenpiteiden on noudatettava lainsäädäntöä, ts. metsälainsäädäntöä tai mitä tahansa muuta kyseisiin töihin tai toimenpiteisiin sovellettavaa lainsäädäntöä. Tällä tarkoitetaan erityisesti luonnonsuojelulain (1096/1996) ja vesilain (587/2011) noudattamista. (62) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet julkaisemaan suuntaviivojen 128 kohdassa vaaditut tiedot. 2 EUVL C 204, 1.7.2014, s. 1. 8
3. ARVIOINTI 3.1. Valtiontuen olemassaolo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltaminen (63) Jotta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa voidaan soveltaa, järjestelmästä on oltava yritykselle taloudellista hyötyä, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisesta liiketoiminnastaan, tukea on myönnettävä tietyille yrityksille, tuen on oltava jäsenvaltion myöntämää tai se on myönnettävä valtion varoista ja järjestelmällä on oltava näkyvä vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (64) On selvää, että kyseinen järjestelmä tuottaa etua tuensaajille. Etu myönnetään valtion varoista, ja se suosii yksityisiä metsänomistajia. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jo pelkästään se seikka, että tuki vahvistaa yrityksen kilpailukykyä kilpaileviin yrityksiin verrattuna antamalla kyseiselle yritykselle taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut muutoin harjoittaessaan tavanomaista toimintaansa, on osoitus siitä, että tukeen liittyy riski kilpailun vääristymisestä. 3 (65) Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yritykselle myönnetty tuki näyttää vaikuttavan epäsuotuisasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos yritys toimii markkinoilla, joilla käydään unionin sisäistä kauppaa. 4 Ilmoitetun tuen saajat toimivat metsätalousalalla, jolla käydään EU:n sisäistä kauppaa 5. Kyseinen ala on avoin kilpailulle EU:n tasolla ja sen vuoksi hyvin herkkä kaikille jonkin tietyn jäsenvaltion tuotantoa suosiville toimenpiteille. Sen vuoksi kyseinen järjestelmä on omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (66) Edellä esitetyn perusteella SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät. Tämän vuoksi voidaan päätellä, että ehdotettu tukijärjestelmä on kyseisessä artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi vain, jos siihen voidaan soveltaa jotakin SEUTsopimuksessa säädetyistä poikkeuksista. 3.2. Tuen sääntöjenmukaisuus SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan soveltaminen (67) Tukijärjestelmästä ilmoitettiin komissiolle 23. helmikuuta 2015. Sitä ei ole pantu täytäntöön ennen kyseistä ajankohtaa. Sen vuoksi Suomi on täyttänyt SEUTsopimuksen 108 artiklan 3 kohdasta johtuvat velvoitteensa. 3.3. Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille (68) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos sen katsotaan helpottavan tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitystä, kunhan tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. 3 4 5 Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa 730/79, Philip Morris Holland BV v. Euroopan yhteisöjen komissio, 17.9.1980 antama tuomio (Kok. 1980, s. 2671). Ks. erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen asiassa 102/87, Ranskan tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio, 13.7.1988 antama tuomio (Kok. 1988, s. 4067). Eurostatin mukaan vuonna 2013 Suomi vei 885 400 m³ ja toi 6 770 190 m³ raaka- ja polttopuutuotteita sekä muita peruspuutuotteita. 9
(69) Jotta tätä poikkeusta voitaisiin soveltaa, tuen on täytettävä asiaa koskevassa unionin valtiontukilainsäädännössä säädetyt vaatimukset. (70) Suuntaviivojen 496 kohdan mukaan komissio katsoo metsätalousalan valtiontuen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos tuki täyttää suuntaviivoissa vahvistetut yhteiset arviointiperiaatteet ja suuntaviivojen II osan 2 luvun asiaa koskevissa jaksoissa vahvistetut erityiset vaatimukset. 3.3.1. Suuntaviivojen II osan 2 luvussa vahvistetut edellytykset (71) Koska järjestelmä koostuu kahdeksasta itsenäisestä toimenpiteestä, erityisvaatimusten täyttymistä arvioidaan erikseen kunkin toimenpiteen osalta. Ajoissa tehtävä taimikonhoito (72) Ajoissa tehtävään taimikonhoitoon myönnettävään tukeen voidaan soveltaa suuntaviivojen II osan 2.1.4 jaksoa. (73) Suuntaviivojen 530 kohdassa rajataan tuensaajat luonnollisiin henkilöihin, yksityisiin ja julkisiin metsän haltijoihin sekä muihin yksityisoikeudellisiin ja julkisiin elimiin ja näiden yhteenliittymiin. Johdanto-osan 7 kappaleen perusteella on ilmeistä, että toimenpide täyttää tämän vaatimuksen. (74) Suuntaviivojen 531 kohdassa määritetään tukikelpoisiksi kustannuksiksi investointikustannukset, jotka kohdennetaan ympäristötavoitteisiin liittyvien sitoumusten toteuttamiseen ja toimiin, joilla lisätään metsien yleishyödyllistä arvoa ottaen huomioon myös pitkällä aikavälillä saatava taloudellinen hyöty. Toimenpiteen tarkoituksena on taata taimikoiden terveys ja hyvälaatuisuus (ks. johdanto-osan 10 kappale), ja tukikelpoisia kustannuksia ovat kertaluonteiset työkustannukset, jotka liittyvät kilpailevan kasvillisuuden leikkaamiseen (ks. johdanto-osan 12 kappale). Tämän vuoksi voidaan päätellä, että suuntaviivojen 531 kohdan vaatimukset täyttyvät. (75) Suuntaviivojen 532 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan tästä toimenpiteestä maksettavan tuen määrä on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista (ks. johdanto-osan 13 kappale), joten tukimäärä on vaatimusten mukainen. (76) Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että ajoissa tehtävään taimikonhoitoon myönnettävä tuki täyttää suuntaviivojen II osan 2.1.4 jakson vaatimukset. Nuorten metsiköiden hoito (77) Nuorten metsiköiden hoitoon myönnettävään tukeen voidaan soveltaa suuntaviivojen II osan 2.1.4 jaksoa. (78) Suuntaviivojen 530 kohdassa rajataan tuensaajat luonnollisiin henkilöihin, yksityisiin ja julkisiin metsän haltijoihin sekä muihin yksityisoikeudellisiin ja julkisiin elimiin ja näiden yhteenliittymiin. Johdanto-osan 7 kappaleen perusteella on ilmeistä, että toimenpide täyttää tämän vaatimuksen. 10
(79) Suuntaviivojen 531 kohdassa määritetään tukikelpoisiksi kustannuksiksi investointikustannukset, jotka kohdennetaan ympäristötavoitteisiin liittyvien sitoumusten toteuttamiseen ja toimiin, joilla lisätään metsien yleishyödyllistä arvoa ottaen huomioon myös pitkällä aikavälillä saatava taloudellinen hyöty. Toimenpiteen tarkoituksena on taata nuorten metsiköiden terveys ja hyvälaatuisuus (ks. johdanto-osan 15 kappale), ja tukikelpoisia kustannuksia ovat kertaluonteiset työkustannukset, jotka liittyvät nuoren metsän raivaus- ja harvennuskustannuksiin sekä hakkuutähteen keruuseen (ks. johdanto-osan 17 kappale). Tämän vuoksi voidaan päätellä, että suuntaviivojen 531 kohdan vaatimukset täyttyvät. (80) Suuntaviivojen 532 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan tästä toimenpiteestä maksettavan tuen määrä saisi olla enintään 65 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista (ks. johdanto-osan 18 kappale), joten tukimäärä on vaatimusten mukainen. (81) Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että nuorten metsiköiden hoitoon myönnettävä tuki täyttää suuntaviivojen II osan 2.1.4 vaatimukset. Korjaava lannoitus (82) Korjaavaan lannoitukseen myönnettävään tukeen voidaan soveltaa suuntaviivojen II osan 2.1.4 jaksoa. (83) Suuntaviivojen 530 kohdassa rajataan tuensaajat luonnollisiin henkilöihin, yksityisiin ja julkisiin metsän haltijoihin sekä muihin yksityisoikeudellisiin ja julkisiin elimiin ja näiden yhteenliittymiin. Johdanto-osan 7 kappaleen perusteella on ilmeistä, että toimenpide täyttää tämän vaatimuksen. (84) Suuntaviivojen 531 kohdassa määritetään tukikelpoisiksi investointikustannukset, jotka kohdennetaan ympäristötavoitteisiin liittyvien sitoumusten toteuttamiseen ottaen huomioon myös pitkällä aikavälillä saatava taloudellinen hyöty. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kohdennetaan metsiin, joissa puuston kehitys heikkenee maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi (ks. johdanto-osan 20 kappale), ja tukikelpoisia kustannuksia ovat suunnittelukustannukset ja kertaluonteiset työkustannukset (ks. johdanto-osan 23 kappale). Tämän vuoksi voidaan päätellä, että suuntaviivojen 531 kohdan vaatimukset täyttyvät. (85) Suuntaviivojen 532 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan tästä toimenpiteestä maksettava tuki on rajattu 40 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista (ks. johdanto-osan 24 kappale), joten tukimäärä on vaatimusten mukainen. (86) Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että korjaavaan lannoitukseen myönnettävä tuki täyttää suuntaviivojen II osan 2.1.4 vaatimukset. Juurikäävän torjunta (87) Juurikäävän torjuntaan myönnettävään tukeen voidaan soveltaa suuntaviivojen II osan 2.1.3 jaksoa. 11
(88) Suuntaviivojen 520 kohdassa rajataan tuensaajat yksityisiin ja julkisiin metsän haltijoihin sekä muihin yksityisoikeudellisiin ja julkisiin elimiin ja näiden yhteenliittymiin. Johdanto-osan 7 kappaleen perusteella on ilmeistä, että toimenpide täyttää tämän vaatimuksen. (89) Suuntaviivojen 521 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää tulipalojen ja muiden luonnononnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi paikallisesti toteutettaviin pienimuotoisiin toimiin. Johdanto-osan 27 kappaleesta käy ilmi, että tukikelpoiset kustannukset noudattavat suuntaviivojen 521 kohdan rajoituksia. (90) Suuntaviivojen 523 kohdassa edellytetään, että kasvintuhoojan esiintymisriskin tueksi on esitettävä tieteellistä näyttöä ja tieteellisten julkisten organisaatioiden on tunnustettava riski. Suomen viranomaiset ovat toimittaneet Metsäntutkimuslaitokselta saadut asiaa koskevat tiedot (ks. johdanto-osan 26 kappale). (91) Suuntaviivojen 524 kohdan mukaan tukikelpoisten kustannusten on oltava jäsenvaltion laatiman metsänsuojelusuunnitelman mukaisia. Suomen viranomaiset ovat osoittaneet, että juurikäävän leviämisen torjunta sisältyy kansalliseen metsäpolitiikkaan (ks. johdanto-osan 26 kappale). (92) Suuntaviivojen 527 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan tästä toimenpiteestä maksettavan tuen määrä kattaa noin 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista (ks. johdanto-osan 29 kappale), joten tukimäärä on vaatimusten mukainen. (93) Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että juurikäävän torjuntaan myönnettävä tuki täyttää suuntaviivojen II osan 2.1.3 vaatimukset. Turvemailla harjoitettava metsänhoito (94) Turvemailla harjoitettavaan metsänhoitoon myönnettävään tukeen voidaan soveltaa suuntaviivojen II osan 2.1.4 jaksoa. (95) Suuntaviivojen 530 kohdassa rajataan tuensaajat luonnollisiin henkilöihin, yksityisiin ja julkisiin metsän haltijoihin sekä muihin yksityisoikeudellisiin ja julkisiin elimiin ja näiden yhteenliittymiin. Johdanto-osan 7 kappaleen perusteella on ilmeistä, että toimenpide täyttää tämän vaatimuksen. (96) Suuntaviivojen 531 kohdassa määritetään tukikelpoisiksi ekosysteemipalvelujen tarjoamiseen liittyvät investointikustannukset ottaen huomioon myös pitkällä aikavälillä saatava taloudellinen hyöty. Tämän toimenpiteen mukaisella tuella edistetään aiemmin kuivatettujen, yhtenäisen ekologisen kokonaisuuden muodostavien turvemaiden metsien ennallistamista (ks. johdanto-osan 32 kappale), ja tukikelpoisia kustannuksia ovat suunnittelu-, materiaali- ja toteutuskustannukset (ks. johdanto-osan 33 kappale). Tämän vuoksi voidaan päätellä, että suuntaviivojen 531 kohdan vaatimukset täyttyvät. (97) Suuntaviivojen 532 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan tästä toimenpiteestä maksettava tuki on rajattu 70 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista (ks. johdanto-osan 35 kappale), joten tukimäärä on vaatimusten mukainen. 12
(98) Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että turvemailla harjoitettavaan metsänhoitoon myönnettävä tuki täyttää suuntaviivojen II osan 2.1.4 jakson vaatimukset. Metsätienrakennus (99) Metsäntienrakennukseen myönnettävään tukeen voidaan soveltaa suuntaviivojen II osan 2.1.6 jaksoa. (100) Suuntaviivojen 543 kohdan mukaan tuella voidaan kattaa aineelliseen omaisuuteen tehtäviä investointeja, jotka liittyvät metsämaalle pääsyä koskevaan infrastruktuuriin. Tämä toimenpide kohdennetaan yksityisten metsäteiden parannukseen tai rakentamiseen (ks. johdanto-osan 36 ja 37 kappale), ja tämän vuoksi tuettua investointia voidaan pitää suuntaviivojen 543 kohdan mukaisena. (101) Suuntaviivojen 544 kohdassa sallitaan tuen myöntäminen investointeihin, jotka tehdään metsäteihin, joilla liikkuminen on ilmaista ja jotka palvelevat metsien monitoiminnallisuuteen liittyviä näkökohtia. Tuen enimmäisintensiteetti on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Johdanto-osan 41 kappaleesta käy ilmi, että tuensaajien on pidettävä metsätiet avoinna yleisölle maksutta. Johdanto-osan 39 ja 40 kappale osoittavat, että tuki-intensiteetti on enimmäisintensiteetin mukainen, ja sen vuoksi toimenpide voidaan katsoa suuntaviivojen 544 kohdan mukaiseksi. (102) Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että metsätienrakennukseen myönnettävä tuki täyttää suuntaviivojen II osan 2.1.6 jakson vaatimukset. Metsäluonnon hoitohankkeet (103) Metsäluonnon hoitohankkeisiin myönnettävään tukeen voidaan soveltaa suuntaviivojen II osan 2.1.4 jaksoa. (104) Suuntaviivojen 530 kohdassa rajataan tuensaajat luonnollisiin henkilöihin, yksityisiin ja julkisiin metsän haltijoihin sekä muihin yksityisoikeudellisiin ja julkisiin elimiin ja näiden yhteenliittymiin. Johdanto-osan 7 kappaleen perusteella on ilmeistä, että toimenpide täyttää tämän vaatimuksen. (105) Suuntaviivojen 531 kohdassa määritetään tukikelpoisiksi investointikustannukset, jotka kohdennetaan ympäristötavoitteisiin liittyvien sitoumusten toteuttamiseen ottaen huomioon myös pitkällä aikavälillä saatava taloudellinen hyöty. Tämän toimenpiteen mukaisella tuella edistetään metsien biologista monimuotoisuutta (ks. johdanto-osan 42 kappale) erilaisilla luonnonhoitohankkeilla (ks. johdantoosan 43 kappale). Tukikelpoisia kustannuksia ovat suunnittelu- ja toteutuskustannukset (ks. johdanto-osan 44 kappale). Tämän vuoksi voidaan päätellä, että suuntaviivojen 531 kohdan vaatimukset täyttyvät. (106) Suuntaviivojen 532 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tästä toimenpiteestä maksettavan tuen enimmäisintensiteetti on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista (ks. johdanto-osan 45 kappale), joten tukimäärä on vaatimusten mukainen. (107) Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että metsäluonnon hoitohankkeisiin myönnettävä tuki täyttää suuntaviivojen II osan 2.1.4 jakson vaatimukset. 13
Ympäristötuki (108) Tämä toimenpide sisältää kolme alatoimenpidettä, jotka ovat ympäristösitoumuksiin myönnettävä tuki, ympäristötukisopimuksen valmisteluun myönnettävä tuki ja ympäristötukisopimuksen mukaisiin luonnonhoitotöihin myönnettävä tuki (ks. johdanto-osan 47 kappale). Ympäristösitoumuksiin myönnettävä tuki (109) Ympäristösitoumuksiin myönnettävään tukeen voidaan soveltaa suuntaviivojen II osan 2.3 jaksoa. (110) Suuntaviivojen 552 kohdan mukaan tuki on myönnettävä hehtaarilta metsää. Johdanto-osan 52 kappaleesta käy ilmi, että tätä vaatimusta noudatetaan. (111) Suuntaviivojen 553 kohdan mukaan tuki voi kattaa vapaaehtoiset sitoumukset, jotka ylittävät kansallisessa metsätalouslaissa vahvistetut pakolliset vaatimukset Suomen viranomaiset ovat osoittaneet, että tätä vaatimusta noudatetaan (ks. johdanto-osan 47 kappale). (112) Suuntaviivojen 554 kohdan mukaan sitoumukset on tehtävä 5 7 vuoden ajaksi. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat määritellä pidemmän kestoajan. Tämän toimenpiteen mukaiset sitoumukset on annettu kymmenen vuoden ajaksi (ks. johdanto-osan 49 kappale). Suomen viranomaiset ovat perustelleet pidempää kestoa Suomen metsien kasvillisuusvyöhykkeellä, jolla luonto kehittyy hitaammin. Komissio hyväksyi tämän perustelun Suomen metsätalousalan aiemmassa valtiontukijärjestelmässä (valtiontukiasia N130a/2007 6 ), jonka vaatimukset olivat samankaltaisia kuin nyt käsiteltävät vaatimukset. Komissio ei näe mitään syytä muuttaa lähestymistapaansa tässä asiassa. Tämän vuoksi sitoumusten kesto voidaan katsoa suuntaviivojen 554 kohdan mukaiseksi. (113) Suuntaviivojen 555 kohdassa todetaan, että tapauksen mukaan olisi noudatettava asetuksen (EU) N:o 1305/2013 7 47 artiklassa ja sen delegoidun säädöksen asiaan liittyvissä säännöksissä pinta-alatukien osalta vahvistettuja sääntöjä. (114) Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 47 artiklan 2, 3 ja 4 kohta ovat merkityksellisiä tarkasteltavana olevan toimenpiteen osalta. Kyseisissä kohdissa säädetään, että takaisinmaksua ei saa vaatia sitoumusten voimassaoloajalta, kun koko maa-ala, johon sitoumus liittyy, tai osa siitä siirretään toiselle henkilölle, joka ei halua jatkaa sitoumusta, kun tuensaaja ei voi enää jatkaa tekemiensä sitoumusten noudattamista taikka jos kyseessä on ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet. Johdanto-osan 49 ja 56 kappaleesta käy ilmi, että näitä vaatimuksia noudatetaan. (115) Suuntaviivojen 556 kohdassa rajataan tuensaajat yksityisiin ja julkisiin metsän haltijoihin sekä muihin yksityisoikeudellisiin ja julkisiin elimiin ja näiden 6 7 Komission päätös N:o K(2008) 460, tehty 13 päivänä helmikuuta 2008, valtiontuesta N130a/2007 metsätalousalan tuki. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487). 14
yhteenliittymiin. Johdanto-osan 7 kappaleen perusteella on ilmeistä, että toimenpide täyttää tämän vaatimuksen. (116) Suuntaviivojen 558 kohdan mukaan tuella korvataan tehdyistä sitoumuksista tuensaajille aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tuen tarkoituksena on korvata tehdystä ympäristösitoumuksesta johtuvia tulonmenetyksiä (ks. johdanto-osan 48 kappale), ja siksi komissio katsoo, että tätä vaatimusta noudatetaan. (117) Suuntaviivojen 562 kohdassa tuen enimmäismäärä rajataan 200 euroon hehtaaria kohden vuodessa. Tätä määrää voidaan kuitenkin korottaa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että vaikka useimmissa tapauksissa tuen enimmäismäärä on 200 euroa hehtaaria kohden vuodessa, tuen määrä voi olla suurempi joillakin tiheämetsäisillä alueilla, jotka ovat erityisen arvokkaita (ks. johdanto-osan 52 kappale). Komissio hyväksyi tämän perustelun Suomen metsätalousalan aiemmassa valtiontukijärjestelmässä (valtiontukiasia N130a/2007), jonka vaatimukset olivat samankaltaisia kuin nyt käsiteltävät vaatimukset. Komissio ei näe mitään syytä muuttaa lähestymistapaansa tässä asiassa. Tämän vuoksi tuen enimmäismäärä voidaan katsoa suuntaviivojen 562 kohdan mukaiseksi. (118) Suuntaviivojen 724 kohdassa edellytetään tarkistuslauseketta suuntaviivojen II osan 2.3 jakson mukaisesti toteutettujen toimien osalta, jotta varmistetaan toimien mukauttaminen silloin, kun asiaa koskevia pakollisia vaatimuksia muutetaan. Suuntaviivojen 726 kohdan mukaan tukimäärää olisi pienennettävä vastaavasti tapauksissa, joissa tuensaaja ei hyväksy kyseisiä mukautuksia. Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet, että ne ovat säätäneet tällaisista mukautuksista (ks. johdanto-osan 55 kappale). (119) Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että ympäristösitoumuksiin myönnettävä tuki täyttää suuntaviivojen II osan 2.3 jakson vaatimukset. Ympäristötukisopimuksen valmisteluun myönnettävä tuki ja luonnonhoitotöihin myönnettävä tuki (120) Ympäristötukisopimuksen valmisteluun myönnettävään tukeen ja ympäristötukisopimuksen mukaisiin luonnonhoitotöihin myönnettävään tukeen voidaan soveltaa suuntaviivojen II osan 2.1.4 jaksoa. (121) Suuntaviivojen 530 kohdassa rajataan tuensaajat luonnollisiin henkilöihin, yksityisiin ja julkisiin metsän haltijoihin sekä muihin yksityisoikeudellisiin ja julkisiin elimiin ja näiden yhteenliittymiin. Johdanto-osan 7 kappaleen perusteella on ilmeistä, että toimenpide täyttää tämän vaatimuksen. (122) Suuntaviivojen 531 kohdassa määritetään tukikelpoisiksi investointikustannukset, jotka kohdennetaan ympäristötavoitteisiin liittyvien sitoumusten toteuttamiseen ottaen huomioon myös pitkällä aikavälillä saatava taloudellinen hyöty. Näiden alatoimenpiteiden tarkoituksena on tukea ympäristötuen tavoitteiden saavuttamista (ks. johdanto-osan 46 ja 53 kappale). Tukikelpoisia kustannuksia ovat ympäristötukisopimuksen valmistelusta ja ympäristötukisopimuksessa sovituista luonnonhoitotöistä aiheutuvat kustannukset (ks. johdanto-osan 53 ja 54 kappale). Tämän vuoksi voidaan päätellä, että suuntaviivojen 531 kohdan vaatimukset täyttyvät. 15
(123) Suuntaviivojen 532 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tästä toimenpiteestä maksettavan tuen enimmäisintensiteetti on 100 prosenttia laskuihin perustuvista tukikelpoisista kustannuksista (ks. johdanto-osan 54 kappale), joten tukimäärä on vaatimusten mukainen. (124) Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että ympäristötukisopimuksen valmisteluun ja luonnonhoitotöihin myönnettävä tuki täyttää suuntaviivojen II osan 2.1.4 jakson vaatimukset. (125) Johdanto-osan 119 ja 124 kappaleen perusteella voidaan päätellä, että ympäristötuki täyttää suuntaviivojen II osan 2 luvun asianomaisten jaksojen vaatimukset. (126) Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että ilmoitetussa tukijärjestelmässä ehdotetut tukitoimenpiteet täyttävät suuntaviivojen II osan 2 luvun asianomaisten jaksojen erityiset vaatimukset. 3.3.2. Yhteiset arviointiperiaatteet (127) Suuntaviivojen 38, 42 ja 496 kohdan mukaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti myönnettyyn tukeen sovelletaan yhteisiä arviointiperiaatteita. (128) Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa todetaan, ilmoitetun järjestelmän tavoitteena on tukea taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä metsiä. Ilmoitettu tukijärjestelmä vaikuttaa yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen suuntaviivojen 43 ja 44 kohdan mukaisesti. Ilmoitettu järjestelmä koskee yksinomaan kansallisista varoista rahoitettuja maaseudun kehittämistoimenpiteitä (ks. johdanto-osan 8 kappale), ja sen vuoksi jäsenvaltion olisi osoitettava suuntaviivojen 47 kohdan mukaisesti, miten tarkasteltavana oleva valtiontuki vastaa asianomaisten maaseudun kehittämisohjelmien vaatimuksia ja on kyseisten ohjelmien mukainen. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että vaikka metsätalousalan tuki ei sisälly Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, ehdotetut toimenpiteet noudattavat asianomaisten maaseudun kehittämistoimenpiteiden periaatteita ja niiden voidaan sen vuoksi katsoa täydentävän kyseistä ohjelmaa. Komissio katsoo näiden tietojen perusteella, että järjestelmä edistää maaseudun kehittämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista. (129) Suuntaviivojen 52 kohdassa edellytetään, että valtiontukiasioissa, joilla on ympäristövaikutuksia, olisi esitettävä tiedot, jotka osoittavat, etteivät tuetut toimenpiteet johda voimassa olevan unionin ympäristölainsäädännön rikkomiseen Unionin lainsäädännön vaatimukset on otettu huomioon kansallisessa ympäristölainsäädännössä, ja Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että ilmoitetun järjestelmän edellytetään noudattavan kyseisiin töihin tai toimenpiteisiin sovellettavaa lainsäädäntöä (ks. johdanto-osan 61 kappale). Tästä voidaan päätellä, ettei ilmoitettu järjestelmä johda unionin ympäristölainsäädännön rikkomiseen. (130) Koska ilmoitettu järjestelmä täyttää suuntaviivojen II osan 2 luvussa vahvistetut erityiset edellytykset (ks. johdanto-osan 126 kappale), komissio katsoo suuntaviivojen 55 kohdan mukaisesti, että tuki on tarpeellinen, ja 57 kohdan 16
mukaisesti, että tuki myönnetään yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisesta välineestä. (131) Suuntaviivojen 70 kohdan mukaan tuella ei saa olla kannustavaa vaikutusta tuensaajaan sellaisissa tapauksissa, joissa asianomaiseen hankkeeseen liittyvät työt on aloitettu jo ennen kuin tuensaaja jättää tukihakemuksen kansallisille viranomaisille. Suuntaviivojen 71 kohdassa täsmennetään tiedot, jotka vaaditaan sisällytettäväksi tukihakemukseen. Johdanto-osan 60 kappaleesta käy ilmi, että suuntaviivojen 70 ja 71 kohdan vaatimukset täyttyvät. (132) Suuntaviivojen 72 kohdassa edellytetään, että suurten yritysten on kuvailtava hakemuksessa vaihtoehtoista skenaariota. Suuntaviivojen 73 kohdan mukaan tuen myöntävän viranomaisen on tarkistettava vaihtoehtoisen skenaarion uskottavuus. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että näitä vaatimuksia noudatetaan (ks. johdanto-osan 30 kappale). (133) Ottaen huomioon johdanto-osan 131 ja 132 kappaleen päätelmät komissio katsoo, että ilmoitettu tuki täyttää kannustavaa vaikutusta koskevan vaatimuksen. (134) Kuten edellä kuvailtiin, kunkin ilmoitettuun tukijärjestelmään sisältyvän toimenpiteen kohdalla, tukikelpoiset kustannukset ja tuki-intensiteetti ovat suuntaviivojen II osan asiaa koskevien jaksojen vaatimusten mukaiset ja noudattavat siten suuntaviivojen 84 kohtaa. Tämän perusteella oikeasuhteisuutta koskevan perusteen katsotaan täyttyvän. (135) Koska nyt tarkasteltava järjestelmä täyttää suuntaviivojen II osan 2 luvussa vahvistetut erityiset edellytykset (ks. johdanto-osan 126 kappale) eivätkä asianomaiset tuen enimmäisintensiteetit ylity, kuten edellä kuvaillaan kunkin ilmoitettuun järjestelmään sisältyvän toimenpiteen kohdalla, komissio katsoo suuntaviivojen 113 kohdan mukaisesti, että kilpailuun ja kauppaan kohdistuvat vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. (136) Suomi on sitoutunut noudattamaan suuntaviivojen 128 kohdassa vahvistettuja läpinäkyvyysvaatimuksia (ks. johdanto-osan 62 kappale). (137) Komissio panee merkille, ettei ilmoitetusta järjestelmästä myönnettävä tuki voi kasautua muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai unionin järjestelmistä samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen kanssa (ks. johdanto-osan 57 kappale). 3.3.3. Muut sitoumukset (138) Komissio panee merkille, että vaikeuksissa olevat yritykset on jätetty suuntaviivojen 26 kohdan mukaisesti tuen ulkopuolelle (ks. johdanto-osan 58 kappale) ja että Suomi keskeyttää ilmoitetun tuen maksamisen, jos tuensaajalla on vielä käytettävissään aiempaa sääntöjenvastaista tukea, joka on todettu komission päätöksellä sisämarkkinoille soveltumattomaksi suuntaviivojen 27 kohdan mukaisesti (johdanto-osan 59 kappale). 3.3.4. Tukijärjestelmän kesto (139) Suuntaviivojen 719 kohdan mukaisesti komissio hyväksyy ainoastaan järjestelmät, joiden kesto on rajoitettu. Muiden kuin yhteisrahoitusta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja sen täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti saavien 17
tukijärjestelmien keston pitäisi olla enintään seitsemän vuotta. Johdanto-osan 5 kappaleesta käy ilmi, että tätä vaatimusta noudatetaan. 4. PÄÄTELMÄT Edellä esitetyn mukaisesti komissio katsoo, että suuntaviivojen asianomaisia määräyksiä noudatetaan. Komissio on sen vuoksi päättänyt olla vastustamatta tukea, koska se soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Jos tämä kirje sisältää salassapitovelvollisuutta koskevan komission tiedonannon mukaisesti salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle 15 työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo saaneensa Suomelta suostumuksen tämän kirjeen julkaisemiseen kokonaisuudessaan. Jos Suomi katsoo joidenkin tietojen kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, sen on ilmoitettava kyseiset osat sekä perusteltava kunkin osan osalta, miksi salassapitoa pyydetään. Pyyntö olisi toimitettava komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 8 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti sähköisesti julkisen avaimen järjestelmällä (PKI) suojatun sähköpostijärjestelmän välityksellä seuraavaan osoitteeseen: agri-state-aidsnotifications@ec.europa.eu. Komission puolesta Phil HOGAN Komission jäsen 8 Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1). 18