Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008
Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki kesällä 2008 Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen tilauksesta selvityksen haja-asutusalueen pienpuhdistamoiden toimivuudesta. Ympäristökeskus valitsi tarkkailuun yhteensä 20 puhdistamoa, joista 10 sijaitsi Länsi-Vantaalla Seutulan-Keimolan alueella ja 10 Itä-Vantaalla Sotungin alueella. Tarkkailu tehtiin kullekin puhdistamolle kahteen kertaan, kesäkuussa ja elokuussa. Tutkimuspäivät olivat Länsi-Vantaan alueella 9.-10.6.2008 ja 19.-20.8.2008 sekä Itä-Vantaan alueella 16.-17.6.2008 ja 26.-27.8.2008. Kukin tarkkailukerta jakautui kahdelle päivälle siten, että ensimmäisenä päivänä Vantaan kaupungin ympäristötarkastaja ja vesiensuojeluyhdistyksen ympäristöasiantuntija kiersivät läpi kaikki tarkkailuun valitut kohteet ja haastattelivat paikalla olevia kiinteistönomistajia. Samalla tehtiin kenttämittauksia ja aistinvarainen arvio puhdistamoiden toiminnasta sekä asennettiin mahdollisuuksien mukaan kokoomanäytteenkeruuastiat. Toisena päivänä puhdistamoilta haettiin näytteet. Näytteet kerättiin vain puhdistamolta lähtevästä, puhdistetusta jätevedestä ja ne analysoitiin Metropolilabissa Helsingissä. Tarkkailuun osallistuvista kiinteistöistä seitsemällä oli maasuodattamo joko kaikille tai vain harmaille jätevesille, panospuhdistamo oli 12 kiinteistöllä ja yhdellä oli kaytössä biosuodin harmaille jätevesille. Näytteitä saatiin kerättyä 13 puhdistamolta. Puhdistamoiden toimintaa, joilta ei saatu kerättyä näytettä, arvioitiin kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella. Seuraavassa on esitetty tulokset ja havainnot puhdistamokohtaisesti sekä laskelma tai arvio asetuksen 542/2003 vaatimusten täyttymisestä. Jätevesivirtaamana käytettiin kaikille jätevesille tarkoitetuilla puhdistamoilla vedenkulutusarviota 110 l / asukas / vuorokausi, jolla puhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuudet ovat BOD 7 -atu:n osalta 455 mg/l, fosforin osalta 20 mg/l ja typen osalta 127 mg/l. Harmaavesipuhdistamoissa (wc-vedet umpisäiliöön) vedenkulutuksena käytettiin 60 l / asukas / vuorokausi, jolloin puhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuudet ovat BOD 7 -atu:n osalta 500 mg/l, fosforin osalta 6,7 mg/l ja typen osalta 16,7 mg/l. Valvontatarkkailun kaikki analyysitulokset ovat liitteessä 1. Tuloslomakkeista on poistettu kiinteistöjen osoitetiedot. Kohteiden numerointi on sama kuin raportin tekstiosassa. Länsi-Vantaa 9.-10.6. ja 19.-20.8.2008 Kiinteistö 1. Panospuhdistamo Labko Biokem 10 Puhdistamolle johdettiin käsiteltäväksi 9 hengen perheen kaikki jätevedet. Fosforinsaostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia (PIX). Annostus oli kiinteistön omistajan mukaan noin 2 dl/m 3. Puhdistettu jätevesi johdettiin imeytykseen sitä varten rakennettuun sorakenttään. Puhdistamolla oli molemmilla käyntikerroilla ilmastusvaihe menossa. Ensimmäisellä käyntikerralla 10.6.2008 puolen tunnin laskeutuskokeen tulos oli 960 ml, mikä kertoi prosessialtaan lietteen suuresta määrästä. Lietteen rakenne oli hyvä, murumainen. Se oli kuitenkin väriltään hyvin tummaa, mikä oli merkki liian pitkästä lieteiästä. Selkeytyskirkaste oli melko kirkas ja prosessialtaan ph ilmastuksen aikana kenttämittarilla mitattuna hyvä, 7,6. Kiinteistönomistaja kertoi, että lietteen tyhjennys on tehty yleensä yhden kerran vuodessa, viimeksi elokuussa 2007. Tyhjennys suositeltiin tehtäväksi vähintään kaksi kertaa vuodessa ja seuraavan kerran mahdollisimman pian. 2
Tarkkailukertojen välillä oli tehty lietteenpoisto, sillä toisella käyntikerralla 19.8.2008 ilmastuslietteen laskeutuskokeen tulos oli 200 ml / 15 min. Liete oli tummaa ja murumaista. Kenttämittarilla mitattu prosessin ph-arvo oli 6,5. Selkeytyskirkaste oli sameahko. Kiinteistön omistaja keräsi molemmilla tarkkailukerroilla kokoomanäytteen puhdistetun jäteveden ulospumppauksen ajalta yhdestä panoksesta (ulospumppaus on aikaisin aamulla aikaohjattuna). Osanäytteet neuvottiin ottamaan tasaisesti koko pumppausjaksolta. Tarkkailija kävi pullottamassa kokoomanäytteen saman päivän aikana. Puhdistamon puhdistustulos täytti asetuksen 542/2003 vaatimukset ensimmäisellä tarkailukerralla (10.6.) orgaanisen aineen (BOD 7 -atu) osalta. Kokonaisfosforin ja typen vaatimuksiin ei päästy. Toisella tarkkailukerralla (19.8.) vaatimukset saavutettiin kaikkien parametrien osalta (taulukko 1). Lietteen tyhjennys ja mahdolliset muut puhdistamon hoitotoimet paransivat tulosta tarkkailukertojen välillä. Puhdistamolta lähtevä kiintoainepitoisuus pieneni oleellisesti. Kesän aikana käynnistynyt nitrifikaatio pienensi selvästi puhdistetun jäteveden ammoniumtyppipitoisuutta. Sen myötä myös prosessin alkaliteetti romahti (< 0,4 mmol/l). Sopivan alkaliteettitason alarajana pidetään 0,5 mmol/l. Prosessin alkalointia esim. kalkilla suositellaan. Jäteveden hygieenistä laatua mittaavat ulostebakteerien määrät (E.coli) olivat jätevedelle kohtuullisen pieniä 1300 ja 2800 / 100 ml (liite 1). Taulukko 1. Kiinteistön 1 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) ja teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) 10.6. 19.8. BOD 7 -atu 455 41 (91 %) 31 (93 %) 46 90 Fosfori 20 3,4 (83 %) 2,5 (88 %) 3,0 85 Typpi 127 86 (32 %) 76 (40 %) 76 40 Kiinteistö 2. Panospuhdistamo Labko Biokem 6 Puhdistamolle johdettiin käsiteltäväksi 4 hengen perheen kaikki jätevedet. Fosforinsaostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia (PIX). Annostus oli kiinteistön omistajan mukaan noin 1,5 dl/panos. Puhdistettu jätevesi johdettiin reikäputkella ojaan. Reikäputkesta tapahtuu jäteveden osittaista imeytymistä maaperään. Puhdistamolla oli molemmilla käyntikerroilla ilmastusvaihe menossa. Ensimmäisellä käyntikerralla 10.6.2008 laskeutuskokeen tulos oli 400 ml/20 min. Liete oli väriltään tummaa, mikä johtui pitkästä lieteiästä. Lietteen tyhjennyksiä oli tehty säännöllisesti kerran vuodessa. Lietteen rakenne oli kuitenkin hyvä, murumainen. Selkeytyskirkaste oli melko samea (kuva 1). Prosessialtaan ph oli 6,6, mikä oli hyvällä tasolla. 3
Kuva 1. Kiinteistö 2. Puhdistamo ja meneillään oleva laskeutuskoe. Toisella tarkkailukerralla 19.8.2008 ilmastusliete laskeutui hyvin (250 ml / 15 min) ja oli rakenteeltaan murumaista. Kenttämittarilla mitattu prosessin ph-arvo oli 5,9. Selkeytyskirkaste oli hieman samea. Kiinteistönomistaja keräsi molemmilla tarkkailukerroilla kokoomanäytteen puhdistetun jäteveden ulospumppauksen ajalta yhdestä panoksesta (ulospumppaus on aikaisin aamulla aikaohjattuna). Osanäytteet neuvottiin ottamaan tasaisesti koko pumppausjaksolta. Tarkkailija kävi pullottamassa kokoomanäytteen saman päivän aikana. Puhdistamon puhdistustulos täytti asetuksen 542/2003 vaatimukset ensimmäisellä tarkailukerralla (10.6.) orgaanisen aineen (BOD 7 -atu) ja kokonaistypen osalta. Kokonaisfosforin osalta vaatimuksiin ei päästy. Toisella tarkkailukerralla (19.8.) orgaanisen aineen (BOD 7 -atu) ja kokonaisfosforin poisto onnistui hyvin. Puhdistetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus oli sen sijaan suuri. Heikkoon kokonaistypenpoistoon voi olla syynä alkaliteetin romahtaminen (< 0,4 mmol/l), jolloin nitrifikaatio ei enää toimi kunnolla. Puhdistetun jäteveden ph-arvo oli ainoastaan 4,8 (liite 1). Kalkin syöttö prosessiin nostaa alkaliteettia, jolloin nitrikaatio tehostuu. Vaikka nitrifikaatio on vain osa kokonaistypenpoistoprosessia, vaikutukset voivat olla hyvät myös siihen. Alkaliteettitason ja ph:n nosto parantavat prosessin toimintaa myös muilta osin. Jäteveden hygieenistä laatua mittaavat ulostebakteerien määrät (E.coli) olivat kohtuullisen pieniä 1100 ja 650 / 100 ml (liite 1). Taulukko 2. Kiinteistön 2 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) ja teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) 10.6. 19.8. BOD 7 -atu 455 27 (94%) 15 (97 %) 46 90 Fosfori 20 3,7 (82 %) 1,6 (92 %) 3,0 85 Typpi 127 49 (61 %) 120 (6 %) 76 40 4
Kiinteistö 3. Panospuhdistamo Wehoputs 6 Puhdistamolla käsiteltiin 5-henkisen perheen kaikki jätevedet (kuva 2a). Fosforinsaostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia (PIX). Puhdistamolla oli molemmilla käyntikerroilla ilmastusvaihe menossa. Ensimmäisellä käyntikerralla 10.6.2008 laskeutuskokeen tulos oli 990 ml/30 min. Selkeytyskirkaste oli sameahko ja prosessialtaan ph oli melko pieni 5,5. Prosessialtaan pinnalla on runsaasti vaahtoa/pintalietettä. Toisella tarkkailukerralla 19.8.2008 laskeutuskokeen tulos oli 850 ml/15 min ja ilmastuksen ph 6,6. Kirkaste oli hieman samea. Lietettä oli edelleen paljon, vaikka omistaja oli poistanut sitä käsikäytöllä tehostetusti. Prosessi vaahtosi edelleen. Ensimmäisen näytteenoton jälkeen prosessiin oli lisätty kalkkia 1-2 dl / 2 vko, mikä oli nostanut prosessin ph:n hyvälle tasolle. Puhdistamo oli otettu käyttöön elokuussa 2007, jonka jälkeen lietesäkki oli vaihdettu vain kerran. Ylijäämälietteen poisto ei ole ollut riittävää, mikä näkyi laskeutuskokeessa suurena lietemääränä ja lietteen tummana värinä. Kemikaaliletkussa oli ilmaa ja vaikutti siltä, ettei kemikaalia mennyt prosessiin. Kemikaalia ei ollut lisätty säiliöön kertaakaan käyttöönoton jälkeen ja säiliössä sitä kuitenkin vielä oli. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Näyte kerättiin molemmilla tarkkailukerroilla yhdestä panoksesta kokoomanäytteenä letkun ja kanisterin avulla (kuva 2b). a) b) Kuva 2. Kiinteistö 3, a) Puhdistamo. Etummainen säiliö on puhdistamolle tulevan jäteveden varastoallas. Toinen säiliö toimii prosessialtaana, b) puhdistetun jäteveden purkuputki ja näytteenottojärjestely. Kummankin tarkkailukerran näytteet olivat sameita ja väriltään ruskehtavia. Puhdistustulos oli molemmilla tarkkailukerroilla heikko, eikä se täyttänyt asetuksen 542/2003 vaatimuksia yhdenkään parametrin osalta. Puhdistamolta karkasi lietettä, mikä näkyi puhdistetun jäteveden suurena kiintoainepitoisuutena molemmilla tarkkailukerroilla. Jäteveden hygieenistä laatua mittaava E.coli-bakteerien määrät vaihtelivat paljon: ensimmäisellä tarkkailukerralla 1600 /100 ml ja toisella > 24 000 / 100 ml. Puhdistamon lietemäärä on liian suuri ja sitä tulisi poistaa reilusti. Tehokkain tapa olisi tehdä lietteentyhjennys loka-autolla ja huolehtia jatkossa riittävästä lietteen poistosta puhdistamon omalla ylijäämälietepumpulla varastosäiliössä olevaan lietepussiin. Kemikaalinsyöttö tulee tarkistaa. 5
Taulukko 3. Kiinteistön 3 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) ja teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) 10.6. 19.8. BOD 7 -atu 455 71 (84%) 95 (79 %) 46 90 Fosfori 20 7,1 (65 %) 31 (-55 %) 3,0 85 Typpi 127 140 (-10 %) 130 (-2 %) 76 40 Kiinteistö 4. Maasuodatin harmaille jätevesille (Uponor) Kiinteistössä asui 3 hengen perhe. WC- ja keittiövedet johdettiin umpisäiliöön ja pesuvedet maasuodattamoon. Näytteet otettiin molemmilla tarkkailukerroilla kertanäytteenä suoraan näytteenottokaivosta (kuva 3). Kuva 3. Kiinteistö 4. Maasuodattamo. Näytteenottokaivo on musta putki kentän takana. Etualalla näkyy umpisäiliön kansi. Näytevesi oli kirkasta ja asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaista molemmilla tarkkailukerroilla (taulukko 4). E.coli-bakteerien määrät olivat pieniä, 17 ja 51 /100 ml. Koska jätevedet erotellaan ja pääosan kuormituksesta muodostavat WC-vedet kerätään umpisäiliöön, harmaiden vesien puhdistusvaatimus jää melko vaatimattomaksi. Alla olevan taulukon kuormituslukulaskelmiin on käytetty vedenkulutusta 60 l/as/d. Puhdistustulos olisi alittanut selvästi puhdistetun jäteveden pitoisuuksien osalta myös kaikille jätevesille tarkoitetut tiukemmat vaatimukset (ks. raja-arvot muiden puhdistamoiden taulukoista). 6
Taulukko 4. Kiinteistön 4 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset harmaille vesille. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) ja teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) 10.6. 20.8. BOD 7 -atu 500 18 (96%) 12 (98%) 85 83 Fosfori 6,7 1,4 (79 %) 0,82 (88%) 5,5 18 Typpi 16,7 3,7 (78 %) 5,0 (70%) 16,7 0 Kiinteistö 5. Fosforinpoistokaivolla varustettu maasuodatin kaikille jätevesille (Propipe) Kiinteistön kaikki jätevedet käsiteltiin fosforinpoistokaivolla (sijaitsi suodatuskentän jälkeen) varustetussa maasuodattamossa. Jätevedet esikäsiteltiin 3-kammioisessa saostuskaivossa. Näytteet otettiin molemmilla tarkkailukerroilla kertanäytteenä fosforinpoistokaivon jälkeen sijaitsevasta näytteenotto-/lähtökaivosta (kuva 4). Kuva 4. Kiinteistö 5. Maasuodatinkenttä. Etualalla yhdessä säiliössä oleva 3-kammioinen saostuskaivo. Fosforinsaostuskaivo ja lähtökaivo sijaitsevat kentän takana. Näytevesi oli molemmilla tarkkailukerroilla kirkasta ja asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaista (taulukko 5). Puhdistetun jäteveden orgaanisen aineen (BOD 7 -atu) ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin pieniä (taulukko 5). E.coli-bakteerien määrät vaihtelivat suuresti: ensimmäisellä tarkkailukerralla määrä oli vain 4 /100ml ja toisella 1700/100 ml (liite 1). 7
Taulukko 5. Kiinteistön 5 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) ja teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) 10.6. 19.8. BOD 7 -atu 455 2 (99,6%) 2 (99,6 %) 46 90 Fosfori 20 0,11 (99,5 %) 0,16 (99,2%) 3,0 85 Typpi 127 76 (40%) 56 (56 %) 76 40 Kiinteistö 6. Panospuhdistamo Upoclean 5 Panospuhdistamossa käsiteltiin 4-henkisen perheen kaikki jätevedet. Fosforinsaostuksessa käytettiin polyalumiinikloridia (PAX). Puhdistamolla oli molemmilla käyntikerroilla ilmastusvaihe menossa. Ensimmäisellä tarkkailukerralla 10.6.2008 laskeutuskokeen tulos oli hyvä 200 ml/30 min. Selkeytyskirkaste jäi kuitenkin sameahkoksi. Prosessin ph oli kenttämittarilla mitattuna 7,8. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Näyte kerättiin purkuputken suulta yhdestä panoksesta kokoomana ämpäriin. Kiinteistönomistaja otti ämpärin suojaan sen täytyttyä. Näytevesi oli sameaa ja silmämääräisesti laadultaan heikompaa kuin laskeutuskokeessa. Purkuoja oli liettynyt ja matala. On mahdollista, että panoksen ulospumppauksen aikana huonosti viettävän ojan vesipinta on noussut niin paljon, että lietepitoista ojavettä on päässyt sekoittumaan näytteeseen. Näin kävi ilmiselvästi toisella näyteenottokerralla 19.8.2008, minkä takia näytettä ei viety analysoitavaksi. Ko. näytteenottokerralla laskeutuskokeessa liete laskeutui hyvin (290 ml/10 min). Selkeytyskirkaste oli hieman sameaa ja prosessin ph 7,8. Puhdistamon puhdistustulos ei täyttänyt asetuksen 542/2003 vaatimuksia yhdenkään muuttujan osalta (taulukko 6). Puhdistustulos oli kuitenkin niin huono, että on näytteen kontaminoitumista voidaan pitää ilmeisenä. Puhdistamon purkuoja tulisi kunnostaa. Taulukko 6. Kiinteistön 6 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) BOD 7-ATU 455 150 67 46 90 Fosfori 20 13 35 3,0 85 Typpi 127 130-2 76 40 8
Kiinteistö 7. Panospuhdistamo Upoclean 5 Puhdistamolle johdettiin 3-henkisen perheen kaikki jätevedet. Fosforinsaostuksessa käytettiin polyalumiinikloridia (PAX). Laskeutuskokeiden tulokset olivat ensimmäisellä tarkkailukerralla 900 ml/20 min ja toisella 500 ml/30 min. Lietteen rakenne oli hyvä ja lietteen tyhjennykset hoidettu asianmukaisesti. Jostain syystä liete ei kuitenkaan laskeutunut parhaalla mahdollisella tavalla varsinkaan ensimmäisellä tarkkailukerralla. Selkeytetty vesi oli kirkasta ja prosessin pharvot kenttämittarilla mitattuina 7,0 ja 7,9. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa ja näytteiden keräys oli tarkoitus tehdä kokoomana purkuputkesta letkulla kanisteriin. Näytteenotossa oli ongelmia. Ensimmäisellä tarkkailukerralla astia asennettiin väärän putken suulle. Toisella tarkkailukerralla näytteenkeruu ei onnistunut letkun asennusvirheen takia. Toisen tarkkailukerran näytteenotto uusittiin myöhemmin. Kiinteistön omistaja asensi näytteenkeruukanisterin 16.9.2008 ja tarkkailun tekijä haki näytteen 17.9.2008. Näyte oli kokooma yhdestä panoksesta. Kanisteriin kerätyssä näytteessä oli paljon kiintoainetta (biolietettä), mikä pilasi puhdistustuloksen fosforin ja orgaanisen aineen (BOD 7 -atu) osalta. Liete ei ollut ilmeisesti laskeutunut riittävän tehokkaasti selkeytysvaiheessa ja sitä pääsi puhdistamolta ulos purkupumppauksen lopussa. Näytteessä oleva kiintoaine oli selvästi terveen oloista nopeasti laskeutuvaa biolietettä, eikä tummaa veteen sekoittunutta ainesta, kuten heikosti toimivissa prosesseissa on havaittu. Asetuksen vaatimus täyttyi typen osalta (taulukko 7). E.coli-bakteerien määrä oli erittäin pieni 44 / 100 ml ja ph sekä alkaliteetti hyvällä tasolla (liite 1). Puhdistamonhoito vaikutti asianmukaiselta ja puhdistamon purkuoja oli siisti. Lietteen karkaamista ei todennäköisesti tapahdu usein. Syy lietteen karkaamiseen selvisi myöhemmin vuosihuollon yhteydessä. Saostuskemikaalin syöttömäärä oli liian pieni. Huoltomiehen selityksen mukaan se oli hiljalleen vaeltanut pieneksi. Asia korjattiin. Taulukko 7. Kiinteistön 7 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) BOD 7-ATU 455 100 78 46 90 Fosfori 20 4,8 76 3,0 85 Typpi 127 54 57 76 40 Kiinteistö 8. Panospuhdistamo Upoclean 5 Puhdistamolla käsiteltiin 4-henkisen perheen kaikki jätevedet. Fosforinsaostuksessa käytettiin polyalumiinikloridia (PAX). Puhdistamolla oli ilmastusvaihe menossa molemmilla tarkkailukerroilla. Laskeutuskokeiden tulokset olivat 400 ml/20 min ja 300 ml/15 min sekä pharvot molemmilla kerroilla 7,0. Lietteen rakenne oli hyvä, murumainen ja selkeytetty vesi oli lähes kirkasta (kuva 5) 9
Kuva 5. Kiinteistö 8. Meneillään oleva ilmastuslietteen laskeutuskoe 10.6.2008. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa ja purkuputken suu ojan pohjalla osittain ojaveden peittämänä. Näytteitä ei saatu kerätty kummallakaan tarkkailukerralla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella puhdistamo toimi hyvin. Kiinteistö 9. Kaksi asuinrakennusta: 1) saostuskaivot kaikille jätevesille 2) umpisäiliö WC-vesille + maasuodatus harmaille jätevesille Kohteesta ei otettu näytteitä. Pelkillä saostuskaivoilla varustetussa rakennuksessa asui ainoastaan yhden hengen talous. Toinen rakennus oli tyhjillään. Kiinteistö 10. WC- ja keittiövedet umpisäiliöön, pesuvedet maasuodattamoon Kohteesta ei saatu otettua edustavaa näytettä. Purkuoja oli siisti. 10
Itä-Vantaa 16.-17.6 ja 26.-27.8.2008 Kiinteistö 11. Maasuodattamo kaikille jätevesille Kiinteistön kaikki jätevedet käsiteltiin 3-osaisella saostuskaivolla varustetussa maasuodattamossa. Suodatuskentän jälkeen oli asennettu fosforinpoistokaivo. Kaivossa ei ollut kuitenkaan fosforinpoistomassoja. Näytteet otettiin molemmilla tarkkailukerroilla kertanäytteenä fosforinpoistokaivosta lähtevän t-kappaleen sisältä (kuva 6), josta puhdistettu jätevesi meni putkessa läheiseen tieojaan. Kuva 6. Kiinteistö 11. Fosforinsaostuskaivo, joka toimi näytteenottokaivona. Puhdistamolta lähtevän jäteveden näyte otettiin kuvassa näkyvän t-kappaleen sisältä. Näytevesi oli molemmilla tarkkailukerroilla hieman kellertävää, mutta kirkasta. Asetuksen 542/2003 vaatimukset täyttyivät muuten, paitsi jälkimmäisellä tarkkailukerralla (27.8.) kokonaistypen osalta (taulukko 8). Puhdistetun jäteveden orgaanisen aineen (BOD 7 -atu) pitoisuudet olivat erittäin pieniä (taulukko 8). E.coli-bakteerien määrät vaihtelivat paljon: ensimmäisellä tarkkailukerralla määrä oli 47 /100ml ja toisella 1600/100 ml (liite 1). 11
Taulukko 8. Kiinteistön 11 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) ja teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) 17.6. 27.8. BOD 7 -atu 455 15 (97%) 12 (97 %) 46 90 Fosfori 20 1,1 (95 %) 2,9 (86%) 3,0 85 Typpi 127 66 (48%) 110 (13 %) 76 40 Kiinteistö 12. WC-vedet umpisäiliöön ja pesu- ja keittiövedet harmaavesisuotimeen (Green Pack Mini Sako 3) Puhdistamoon johdettiin kiinteistöllä muodostuvat pesu- ja keittiövedet. Puhdistusprosessi perustuu jäteveden suodatukseen kivikuitusuodattimien läpi sekä suodattimien pinnalle muodostuvan mikrobikasvuston kykyyn käyttää jäteveden ravinteita ja orgaanista ainesta (kuva 7). a) b) Kuva 7. a) harmaavesisuodin Green Pack Mini sako 3. Edessä saostuskaivo ja takana suodatusyksikkö, b) suodatusyksikkö kivivillasuotimineen. Puhdistamolla oli pieni näytteenottokaivo, johon saatiin kuitenkin asennettua keräysastia. Astiaan oli kertynyt vuorokauden aikana vain 1 litra näytevettä. Vesi oli kirkasta ja puhdistustulos oli asetuksen vaatimuksen mukainen (taulukko 9). Toisella tarkkailukerralla puhdistamolta ei tullut vettä näytteenottokaivoon lainkaan ja näyte jäi ottamatta. Taulukko 9. Kiinteistön 12 puhdistustulos 17.6.2008 sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset harmaille vesille. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) BOD 7-ATU 500 9 98 85 83 Fosfori 6,7 1,8 73 5,5 18 Typpi 16,7 9,0 46 16,7 0 12
Kiinteistö 13. Panospuhdistamo Labko Biokem 6 Puhdistamolla käsiteltiin kahden hengen jätevedet. Fosforinsaostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia (PIX 115). Puhdistamolla oli molemmilla käyntikerroilla ilmastusvaihe menossa. Liete laskeutui hyvin laskeutuskokeissa molemmilla tarkkailukeroilla (150 ml/20 min ja 300 ml/15 min). Lietteen rakenne vaikutti hyvältä ja prosessin ph oli niin ikään hyvällä tasolla. Selkeytyskirkasteesta mitatut ph-arvot olivat ensimmäisellä tarkkailukerralla 7,5 ja toisella 7,0. Kiinteistönomistaja keräsi molemmilla tarkkailukerroilla kokoomanäytteen puhdistetun jäteveden ulospumppauksen ajalta yhdestä panoksesta (ulospumppaus on aikaisin aamulla aikaohjattuna). Osanäytteet neuvottiin ottamaan tasaisesti koko pumppausjaksolta. Tarkkailija kävi pullottamassa kokoomanäytteen saman päivän aikana. Ensimmäisellä tarkkailukerralla puhdistamon puhdistustulos oli asetuksen 542/2003 vaatimuksen mukainen kokonaisfosforin osalta. Orgaanisen aineen (BOD 7 -atu) vaatimukseen ei aivan ylletty. Toisen tarkkailukerran tulos täytti vaatimukset kaikkien parametrien osalta (taulukko 10). E.colibakteerien määrät olivat jätevedelle varsin kohtuullisella tasolla 1300/100 ml ja 550/100 ml (liite 1). Taulukko 10. Kiinteistön 13 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) ja teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) 17.6. 27.8. BOD 7 -atu 455 50 (89%) 29 (94 %) 46 90 Fosfori 20 2,9 (86 %) 1,9 (91%) 3,0 85 Typpi 127 110 (13%) 69 (46 %) 76 40 Kiinteistö 14. Panospuhdistamo Labko Biokem 6 Puhdistamolla käsiteltiin neljän hengen jätevedet. Fosforinsaostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia (PIX 115). Puhdistamolla oli molemmilla käyntikerroilla ilmastusvaihe menossa. Ensimmäisellä tarkkailukerralla laskeutuskokeen tulos oli 75 ml/20 min, mikä vaikutti pieneltä, koska edellisestä lietteenpoistosta oli kulunut aikaa jo lähes vuosi. Selkeytyskirkaste jäi sameaksi. Prosessin ph-arvo oli 7,8. Toisella tarkkailukerralla laskeutuskokeen tulos oli 530 ml/15 min. Lietteen kunto oli kohentunut silmämääräisesti selvästi. Prosessin ph-arvo oli 6,8. Kiinteistön omistaja keräsi molemmilla tarkkailukerroilla kokoomanäytteen puhdistetun jäteveden ulospumppauksen ajalta yhdestä panoksesta (ulospumppaus on aikaisin aamulla aikaohjattuna). Osanäytteet neuvottiin ottamaan tasaisesti koko pumppausjaksolta. Tarkkailija kävi pullottamassa kokoomanäytteen saman päivän aikana. Puhdistustulos oli ensimmäisellä tarkkailukerralla heikko. Toisella tarkkailukerralla asetuksen 542/2003 vaatimukset täyttyivät fosforin ja orgaanisen aineen (BOD 7 -atu) osalta. 13
Typenpoistovaatimuksesta jäätiin niukasti (taulukko 11). E.coli- bakteerien määrät olivat tyypillisellä puhdistetun jäteveden tasolla (liite 1). Taulukko 11. Kiinteistön 14 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) ja teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) 17.6. 27.8. BOD 7 -atu 455 76 (83%) 34 (93 %) 46 90 Fosfori 20 8,9 (56 %) 2,2 (89%) 3,0 85 Typpi 127 80 (37%) 77 (39 %) 76 40 Kiinteistö 15. Goodwell panospuhdistamo vanhoihin saostuskaivoihin Saostuskaivoista saneeratussa puhdistamossa ensimmäinen kaivo oli esiselkeytysallas ja toinen toimi prosessisäiliönä (ilmastus ja selkeytys panosperiaatteella). Kolmas kaivo oli tavallaan ylimääräinen jälkiselkeytysallas. Puhdistamolla käsiteltiin kahden hengen jätevedet. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa ja näytteet otettiin molemmilla tarkkailukerroilla jälkiselkeytysaltaan pinnalta. Puhdistustulos oli ravinteiden (fosfori ja typpi) osalta heikko kummallakin tarkkailukerralla, joskin fosforitulos koheni toisella tarkkailukerralla huimasti (taulukko 12). Puhdistetun jäteveden hygieeninen laatu oli tyypillistä puhdistetun asumajäteveden luokkaa (liite 1). Aktiivilieteprosessi ei ollut käynnistynyt ja lietettä ei ollut ilmastuksessa käytännössä ollenkaan. Ensimmäisen tarkkailukerran aikaan katolta tulevat sadevedet oli johdettu puhdistamoon. Tilanne oli korjattu ennen toista tarkkailukertaa, mutta se ei ollut vielä auttanut. Kiinteistön omistajaa suositeltiin tilaamaan toimivaa biolietettä siemeneksi puhdistamolleen. Taulukko 12. Kiinteistön 15 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) ja teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) 17.6. 27.8. BOD 7 -atu 455 57 (87%) 69 (85%) 46 90 Fosfori 20 9,4 (53 %) 4,0 (80%) 3,0 85 Typpi 127 130 (-2%) 150 (-18 %) 76 40 Kiinteistö 16. Panospuhdistamo Upoclean 5 Puhdistamolla käsiteltiin kahden hengen jätevedet. Fosforinsaostuskemikaalina käytettiin polyalumiinikloridia (PAX). Puhdistamolla oli molemmilla tarkkailukerroilla ilmastusvaihe menossa. Ilmastusliete laskeutui mittalasissa hyvin (300 ml/30min ja 280 ml/25 min) ja lietteen rakenne oli hyvä, murumainen. Selkeytetty vesi oli kirkasta (kuva 8). Prosessin ph-arvot olivat 14
happaman puolella (5,2 ja 5,7). Kalkin syöttö oli kuitenkin auttanut tarkkailukertojen välillä. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Näyte kerättiin kummallakin tarkkailukerralla yhdestä panoksesta kokoomanäytteeksi letkun ja kanisterin avulla. Kuva 8. Kiinteistö 16, ilmastuslietteen laskeutuskoe. Näyte saatiin kerättyä tarkkailijan virheellisen näytteenottoletkun asennuksen takia vain toisella kerralla 27.8.2008. Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli hyvä ja asetuksen 542/2003 vaatimusten mukainen (taulukko 13). E.coli-bakteerien määrä oli kohtalaisen pieni puhdistetulle jätevedelle (liite 1). Taulukko 13. Kiinteistön 16 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Pitoisuusraja-arvot on laskettu taulukossa käytettyjen tulevan jäteveden pitoisuuksien ja asetuksen tehovaatimusten perusteella. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Teho (%) Pitoisuusrajaarvo (mg/l) Asetuksen vaatimus (%) BOD 7-ATU 455 3 99 46 90 Fosfori 20 2,4 88 3,0 85 Typpi 127 52 59 76 40 Näyteveden alkaliteetti oli pieni (<0,4 mmol/l). Sopivan alkaliteettitason alarajana pidetään 0,5 mmol/l. Kalkin syöttöä prosessiin kannattaa lisätä ja jatkaa säännöllisenä toimenpiteenä. 15
Kiinteistö 17. Panospuhdistamo Wehoputs 6 Puhdistamolla käsiteltiin 6-henkisen perheen kaikki jätevedet. Fosforinsaostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia (PIX). Puhdistamolla oli molemmilla tarkkailukerroilla ilmastusvaihe menossa. Ensimmäisellä tarkkailukerralla ilmastusliete laskeutui mittalasissa hyvin ja selkeytyskirkaste oli melko kirkas. Lietteen määrä oli 350 ml / 45 min (kuva 9a). Prosessiallas vaahtosi voimakkaasti (kuva 9b). Aktiivilietteen ph-arvo oli erittäin pieni, 4,0. a) b) Kuva 9. Kiinteistö 17, a) Ilmastuslietteen laskeutuskoe, b) Puhdistamon prosessisäiliö ja pintalieteongelma. Toisella tarkkailukerralla lietteen laskeutuvuus oli huonontunut. Laskeutuskokeen tulos oli 910 ml/20 min. Pintalietettä oli edelleen paljon. Prosessin ph oli 6,6. Puhdistamolta yritettiin kerätä näyte letkua ja kanisteria käyttäen, mutta näytettä ei saatu kummallakaan tarkkailukerralla. Toisella tarkkailukerralla näytteenottimet jätettiin paikalle ylimääräiseksi päiväksi, mutta poistopumppausta ei ollut tapahtunut. Lietteen tyhjennystä loka-autolla suositeltiin. Kiinteistö 18. WC- ja keittiövedet umpisäiliöön ja pesuvedet maasuotimeen Puhdistamon näytteenotto ei onnistunut kummallakaan kerralla liian ahtaan näytteenottokaivon takia. Purkuputken suu oli ojan pohjalla, jolloin näytteenkeräintä ei pystytty asentamaan sinnekään. Näytteenottokaivosta ja purkuputkesta kuitenkin havaittiin, että lähtevä jätevesi oli kirkasta. Maasuotimesta lähtevän veden virtaama oli pieni, tarkkailuhetken arvio oli noin 6 l /h. 16
Kiinteistö 19. Panospuhdistamo Upoclean 5 Puhdistamolla käsiteltiin kahden hengen kaikki jätevedet. Fosforinsaostuskemikaalina käytettiin polyalumiinikloridia (PAX). Puhdistamolla oli ilmastusvaihe menossa. Laskeutuskokeessa liete laskeutui erittäin hyvin (200 ml/15 min). Kirkaste jäi hieman sameaksi. Ilmastuksen ph oli 7,7. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa ja näytteenkeräämistä varten purkuputkeen asennettiin letku ja kanisteri. Purkupumppausta ei tapahtunut ja näytettä ei saatu ilmeisesti pienen vedenkäytön takia. Toisella tarkkailukerralla puhdistamolla oli toimintahäiriö ja näytettä ei voitu ottaa. Kiinteistö 20. Maasuodattamo kaikille jätevesille Puhdistamolta ei saatu näytettä. Maasuotimen kokoomakaivo oli ilmeisesti nurmikon alla piilossa. Purkuputken suu oli kuiva. Näytti siltä, ettei purkuputkesta tullut ojaan tippaakaan vettä kummankaan tarkkailun aikana. Yhteenveto Tarkkailtavista 20 kiinteistökohtaisesta puhdistamosta saatiin otettua näytteet 13 kohteesta. Täysin asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaan näistä toimi 7 puhdistamoa (joko yhdellä tai molemmilla tarkkailukerroilla). Taulukkoon 14 on laadittu yhteenveto kaikkien tarkkailussa olleiden puhdistamoiden toiminnasta analyysitulosten ja paikan päällä tehtyjen havaintojen perusteella. Puhdistamon toiminnasta ja käytöstä saatiin yksityiskohtaisempaa tietoa, jos kiinteistönomistaja oli paikan päällä. Taulukon sarake suunnittelu/asennus katsottiin olevan kunnossa, jos puhdistamo näytti olevan asianmukaisesti asennettu ja toimi teknisesti oikein. Puhdistustuloksen katsottiin olevan hyvä, kun asetuksen 542/2003 vaatimukset täyttyivät täysin. Pienillä tai pienehköillä rajaarvoylityksillä puhdistustulos oli tyydyttävä. Välttävä tulos saavutettiin, jos puhdistustulos on ylittänyt vaatimukset enintään luokkaa 50 %. Puhdistustuloksessa huono jäteveden pitoisuudet olivat huolestuttavan suuria. Kiitettävä oli pitoisuuksiltaan erinomaista luokkaa. Huomattava on, että em. luokittelu on keinotekoinen ja tarkkailijan itsensä keksimä, joten sen perusteella ei pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kokonaispuhdistustulosta on usein vaikea määritellä sanallisesti, jos puhdistustulos on vaihdellut paljon eri parametrien osalta. Puhdistamo voi esimerkiksi toimia kiitettävästi orgaanisen aineen (BOD) ja fosforin poiston osalta, mutta typenpoiston osalta huonosti. 17
Taulukko 14. Yhteenveto tarkkailtavien puhdistamojen toiminnasta. Puhdistamojen numerointi on sama kuin aiemmin raportin tekstissä. omistaja paikalla/ lisätietoja 1 panospuhd. kyllä 10.6. ja 19.8. 2 panospuhd. kyllä 10.6. ja 19.8. 3 panospuhd. kyllä 10.6. ja 19.8. 4 maasuodin harmaat jv:t 5 maasuodin kaikki jv:t kyllä 10.6. ja 19.8. kyllä 10.6. ja 19.8. Puhdistamotyyppi näytteet puhdistustulos tyydyttävä / hyvä suunnittelu/ asennus kunnossa 6 panospuhd. kyllä 19.8. huono/? kunnossa, purkupäässä ongelmia yleisarvio / muuta huomioitua Kiinteistönomistaja oli kiinnostunut laitteestaan, riittävä lietteenpoisto todettiin tärkeäksi tyydyttävä kunnossa Ei näytteenottokaivoa.toisen tarkkailukerran hyvää tulosta huononsi heikko typenpoisto. Prosessiin kannattaa lisätä kalkkia alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi huono kunnossa Ei näytteenottokaivoa. Lietteen poisto riittämätöntä. Kemikaalin syöttö liian vähäistä kiitettävä kunnossa WC-vedet umpisäiliöön. Puhdistustulos erinomainen harmaiden jätevesien käsittelyn vaatimustasoon nähden. kiitettävä kunnossa Erinomaiset tulokset fosforin ja BOD:n osalta. Maasuotimille tyypillistä laimennusvesien vaikutusta näytteissä ei havaittu Ei näytteenottokaivoa. Huono puhdistustulos johtui ilmeisesti näytteen kontaminoitumisesta matalassa purkuojassa kokoomanäytteen keräämisen yhteydessä 7 panospuhd. kyllä 16.9. välttävä kunnossa Ei näytteenottokaivoa. Hyvä puhdistamonhoito. Puhdistustulos oletettua heikompi liian pienen fosforinsaostuskemikaalin annostuksen takia 8 panospuhd. kyllä ei? kunnossa Ei näytteenottokaivoa.näytteitä ei saatu kerättyä ojan pohjalle viedystä purkuputkesta. Laskeutuskokeiden, ph-mittausten ja aistinvaraisen arvioiden perusteella puhdistamo toimi hyvin 9 saostuskaivot / maasuodin harmaat jv:t 10 maasuodin harmaat jv:t kyllä ei?? Näytettä ei otettu pienen vedenkäytön takia. kyllä ei? kunnossa Edustavan näytteen ottaminen ei onnistunut. Purkuoja oli siisti. 18
11 maasuodin kaikki jv:t 12 maasuodin harmaat jv:t omistaja paikalla/ lisätietoja kyllä 17.6. ja 27.8. Puhdistamotyyppi näytteet puhdistustulos hyvä/ tyydyttävä kyllä 17.6. kiitettävä/? 13 panospuhd. kyllä 17.6. ja 27.8. 14 panospuhd. kyllä 17.6. ja 27.8. 15 panospuhd. kyllä 17.6. ja 27.8. tyydyttävä / hyvä välttävä/ tyydyttävä suunnittelu/ asennus kunnossa kunnossa kunnossa kunnossa yleisarvio / muuta huomioitua Hyvin rakennettu maasuodin toimi ilman fosforinsaostusmassoja. Sakokaivojen riittävän tiheän tyhjennyksen tärkeyttä painotettiin WC-vedet umpisäiliöön. Puhdistustulos erinomainen harmaiden jätevesien käsittelyn vaatimustasoon nähden. Hyvin pieni näytevesimäärä, edustavuus? Toisella tarkkailukerralla ei vettä lainkaan Hyvä fosforinpoisto kummallakin tarkkailukerralla. Kokonaistulos koheni selvästi tarkkailukertojen välillä Puhdistustulos parani huomattavasti tarkkailukertojen välillä huono kunnossa Puhdistamon prosessi ei ollut saneerauksen ja hulevesien takia kunnossa. Tämä vaikutti eniten typenpoistoon 16 panospuhd. kyllä 27.8. hyvä kunnossa Ei näytteenottokaivoa. Erinomainen orgaanisen aineen (BOD) poisto 17 panospuhd kyllä ei? kunnossa Ei näytteenottokaivoa. Puhdistamolla paljon pintalietettä, mikä johtui todennäköisesti suuresta vanhan lietteen määrästä. Lietteenpoistoa loka-autolla suositeltiin. 18 maasuodin harmaat jv:t kyllä ei? kunnossa, umpisäiliön kansi huono Pienipesäisestä näytteenottokaivosta ei saatu kerättyä näytettä. Purkuputken suu oli ojanpohjalla. Puhdistettu vesi oli kirkasta. 19 panospuhd. kyllä ei? kunnossa Ei näytteenottokaivoa. Näytteitä ei saatu pienen vedenkäytön ja teknisen vian takia. 20 maasuodin kaikki jv:t ei ei?? Ei näytteenottokaivoa. Kokoomakaivo nurmikon alla piilossa. Purkuputken suu ojanpohjalla, josta ei tullut vettä tarkkailujen aikana.. 19
Näytteenotto kiinteistökohtaisista puhdistamoista on usein hankalaa, koska vain harvalla puhdistamolla on hyvä näytteenottokaivo. Puhdistamoiden kuormitustilanne vaihtelee vuorokauden aikana ja luotettavin tulos saadaan vuorokauden ajalta kerätystä kokoomanäytteestä. Se saadaan kerättyä laadukkaimmin ja vaivattomimmin hyvän näytteenottokaivon suojissa. Hyvä näytteenottokaivo on halkaisijaltaan riittävän suuri (40cm). Myös kaivoon tulevan ja sieltä lähtevän putken korkeusero tulee olla riittävä siten, että näytteenotossa käytettävä 10 litran ämpäri mahtuu roikkumaan kaivoon tulevan putken alle. Puhdistamosuunnitteluun tulee vaatia hyvä näytteenottokaivo ja sen asianmukaisesta asennuksesta tulee myös huolehtia. Helsingissä 14.11.2008 Jari Männynsalo ympäristöasiantuntija LIITE 1 Testausseloste, analyysitulokset JAKELU TIEDOKSI Vantaan kaupunki, ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus 20