Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?
Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto 2
Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely (1/4) Suomen jätteet Suomen jätteiden osuudet sektoreittain Vuonna 2008 kokonaismäärä oli 80,1 milj tonnia Lähde: Tilastokeskus, YM Teollisuus 21 % Rakentaminen 31 % Tuottajien yhdyskuntajäte 1 % Elinkeinoelämän yhdyskuntajäte 1 % Maa- ja metsätalous 3 % Energiatuotanto 1 % Mineraalien kaivu 40 % Yhdyskuntajäte 4 % Kunnan yhdyskuntajäte 2 % 3
Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely (2/4) Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 21 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte 4 % Tuottajien yhdyskuntajäte (1 %) 20 % Elinkeinoelämän yhdyskuntajäte (1 %) 35 % Maa- ja metsätalous 3 % Mineraalien kaivu 40 % Energiatuotanto 1 % Kunnan yhdyskuntajäte (2 % ) 45 % 4
Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely (3/4) Yhdyskuntajätteen käsittelyn kehitys Kaatopaikoitus vähenee: -Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016: Kierrätys 50 %, energiahyödyntäminen 30 % - Biohajoavan jätteen kaatopaikkakieltoa valmistellaan vuodelle 2016 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Kaatopaikkasijoitus Jätteen energiakäyttö Jätteen kierrätys Jätteen synnyn ehkäisy Lähde: Tilastokeskus ja JLY, 2010 5
Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely (4/4) Suomen yhdyskuntajätemäärät ja käsittely 2006 2009 3000 2500 54 168 74 131 236 347 236 227 2000 839 953 884 1000 t 1500 920 Jätevoima Rinnakkaispoltto Kierrätys 1000 Kaatopaikka 500 1504 1411 1406 1180 0 2006 20007 2008 2009 6
Kierrätyksestä (1/3) Kierrätyksestä yli 70 % on paperia ja biojätettä Lähde: Tilastokeskus 2010 0.9% %1 7% 0.9% 5% 7% 6% 2009 2009 43% 29% Sekajäte Paperi- ja kartonkijäte Biojäte Lasijäte Metallijäte Puujäte Muovijäte Sähkölaiteromu Muut jätteet 7
Kierrätyksestä (2/3) Kunnat ja tuottajat kierrättävät yhdyskuntajätteen Suomessa - Kunnat ja kuntien jätelaitokset sekä tuottajayhteisöt vastaavat yhdessä yli 90 prosentista yhdyskuntajätteen kierrätyksestä - Kuntien ja tuottajayhteisöjen ylläpitämät alueelliset kierrätyspisteet: Paperi 7 063 Lasi 4 310 Metalli 4 041 Keräyskartonki 1 931 Paristot 1 605 Akut 709 Sähkölaitteet 492 Ongelmajäte 439 Pahvi 415 Muovi 402 Tekstiilit 308 Muu jäte 1 920 Yhteensä 23 635 8
Kierrätyksestä (3/3) Biojätteen kompostointi ja mädätys - Vuosittain erilliskerätyn biojätteen määrä on melkein kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 9
Jätteenpolton kehitys Suomessa (1/4) Jätteenpolton etappeja 1961 Helsinki (Kyläsaari), 1975 Turku 1983 Kyläsaari kiinni => Kyläsaari-syndrooma 1980/1990 alettiin harjoitella rinnakkaispolttoa 2000-luvun alkupuoli: rinnakkaispolttoa lähes 0.5 Mt/a 2006 EU:n jätteenpolttodirektiivi lähes lopettaa rinnakkaispolton 2007 Ekokemin jätevoimala ja muita seuraa 2015 jätevoimaloita 8 kpl, rinnakkaispolttokin toipuu, Suomen jätteenpolttokapasiteetti yli 1.5 Mt/a. Huom. Rinnakkaispoltosta merkittävä osa on muuta kuin yhdyskuntajätettä. 10
Jätteenpolton kehitys Suomessa (2/4) Jätevoimalatilanne Laitos Kapasiteetti Aloittanut/aloittaa Nykytilanne - Turku 50 000 t/a 1975 Uusi ympäristölupa 2009 lupa päättyy 2014 - Ekokem 150 000 t/a 2007 Tuotanto 2009: 144 500 t - Kotka 100 000 t/a x) 2008/2009 Tuotanto 2009: 83 000 t - Westenergy 150 000 t/a 2012 Rakenteilla - Oulu 120 000 t/a 2012 Rakenteilla - Vantaa 320 000 t/a 2014 Rakentaminen alkaa 2011 - Tampere 150 000 t/a 2014/2015 Sijaintipaikkaa etsitään - Ekokem II 100 000 t/a 2012 Rakentaminen aloitettu - Yhteensä 1 140 000 t/a x) Tulee olemaan laajennuksen jälkeen 11
Jätteenpolton kehitys Suomessa (3/4) Jätevoimalahankkeet ja kapasiteetti Jätevoimalat korvaavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä yhdyskuntien ja teollisuuden lämmön ja sähköntuotannossa 12
Jätteenpolton kehitys Suomessa (4/4) Jätevoimalat kartalla
Jätevoimala ja rinnakkaispoltto Menetelmien vertailu (1/3) RINNAKKAISPOLTTO -Polttoaine: Esilajiteltu jäte ( vain paras palaa ) -Menetelmä: Rinnakkaispoltto olemassaolevassa voimalaitoksessa (leijukerroskattila) -Investointi: Pieni (vain valvonta- ja puhdistuslaitteita) JÄTEVOIMALA -Polttoaine: Esilajiteltu jäte ( kierrätyskelvoton palaa ) -Menetelmä: Arinapoltto erillisessä jätevoimalassa -Investointi: Suuri (uusi voimala, tehokas savukaasujen käsittely)
Jätevoimala ja rinnakkaispoltto Menetelmien vertailu (2/3) RINNAKKAISPOLTTO Energiantuotanto x): 70 % alkuperäisen jätteen energiasisällöstä Savukaasujen puhdistusvaatimukset: löysät (normaalit voimakattiloiden vaatimukset) Savukaasupäästöt: Suuret x) Molemmissa menetelmissä yhdyskuntajätemäärästä JÄTEVOIMALA Energiantuotanto x): 80 % alkuperäisen jätteen energiasisällöstä Savukaasujen puhdistusvaatimukset: Tiukat (jätteenpolton vaatimukset) Savukaasupäästöt: Pienet lähdetään liikkeelle samasta Lähde: Matti Vattulainen Ekokem Oy Ab, 2009
Jätevoimala ja rinnakkaispoltto Menetelmien vertailu (3/3) RINNAKKAISPOLTTO Kiinteän jätteen määrä x): 40-50 % alkuperäisestä jätteestä (lajittelurejekti, pohjakuona & kaasunpuhdistuspöly) JÄTEVOIMALA Kiinteän jätteen määrä x): 10 25 % alkuperäisestä jätteestä (pohjakuona & kaasunpuhdistuspöly) x) Matti Vattulainen, Ekokem Oy Ab, 2009
Laanilan ekovoimalaitos, Oulu Laitoksen kustannusarvio noin79 miljoonaa euroa. Käytettävän jätteen määrä noin 120 000 tonnia vuodessa. Jätteenpolttokattilan teho: 47 megawattia + 5 megawatin tulistinkattila Maksimihöyrymäärä: 16,3 kg/s Vuotuinen käyttöaika: 8 000 tuntia Teknillistaloudellinen käyttöikä: 15-20 vuotta Jätesiilon tilavuus: noin 5 000 kuutiometriä valmistuu 2012 17