Riistabiologiset kirjoitukset 1976 20. 10/Tuire Nygrén. PhD Dissertations in Biology N:o 64. 117 s.



Samankaltaiset tiedostot
HIRVIKANNAN SÄÄTELY Kehitys Suomessa

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Suomen hirvikannan seuranta - BIOLOGIAA JA LUONNONVARAPOLITIIKKAA

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Perusbiologiaa

Liite 1. Hankkeen tuotokset

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Vakauden esteet ja mahdollisuudet Tuire Nygrén, RKTL

Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana

Kaarlo Nygrén kirjoituksia

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013

Syksyn suurjahdin kohteena erittäin tuottava, nopeasti kasvanut hirvikanta

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet

Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Esiselvitys Lounais-Suomen saariston hirvien aivokalvomadoista ja hedelmällisyydestä

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Hirven biologia

Hirven biologia Mikael Wikström 2015

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Hirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat?

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

Hirvijohtajien koulutus 2011

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

Saarijärven rhy Hirvikanta

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa

Tomi-Pekka Heikkilä K-64 Matti Suoranta K-64 Krister Holmberg Sami Heikkilä K-64

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

Palo- ja pelastushenkilöstön SM-pilkkikilpailut 2017 Vaasa Brand och räddningspersonalens FM-pilktävlingar 2017 Vasa

Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

PYSTYKORVAN SM 2014 ERÄ I

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

, HELSINKI, Viipurin Voimailijat

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara

SM Pystykorva H Sarja Tulokset

Maastokilpailu. Poliisien SM kilpailut ######

Kestävä riistatalous

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Sarja. Sija Arvo Nimi Piiri Yhteensä Sarja1 Sarja2

Linkki esitelmätiivistelmiin:

Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS. Metodifestivaali Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU

sivu I Tieteelliset, englanninkieliset artikkelit 1 II Suomen Riistassa julkaistut artikkelit 6 III Muut tieteelliset artikkelit 9

Ylikylän metsästys- ja kalastusseura ry. Kaatotilasto syksy Lopputilanne

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Tulokset 10 m Liikkuva maali - Normaalijuoksut Nilsiä SM

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai klo Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

Katsastus Taavetti

MIKA KULJULLE KRAATERINYKYTYKSEN YLIVOIMAINEN VOITTO

Riistakannat Riistaseurantojen tulokset. Marcus Wikman (toim.) RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

Carabid Assemblages of Dry Grassland Habitats in Helsinki

Hirvenliha metsästä kulutukseen

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Aki Hiltunen RIISTAKAMEROIDEN SOVELTUVUUS HIRVIKANNAN RAKEN- TEEN MÄÄRITTELYYN

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables

Kansallinen 25 tikkaa Ranualla järjestäjä Ranuan Peura ry päivitetty klo 23.40

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2016 MIEHET YLEINEN. Kilpnro: Nimi: Seura: Paino / g

8 Moottoriveneily (matkavene) Large motorboat Purjehdus (matkapurjevene) Large sailing boat Purjehdus (pienpurjevene) Small sailing boat Osallis. Harr

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Matti Sarvimäki. July /2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Kokonaistilanne. Page 1

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti

TULOKSET 18:10 SML Itä-Suomen mestaruuskilpailu Kuopio

Riistalaskennat ja riistantutkimus

General studies: Art and theory studies and language studies


Sarja N 1)Räsänen Elli KAMS =356, 2)Karisjoki Marika TSA =355, 3)Vehviläinen Henna K =334, 4)Kuusela Maija LA =323.

TKK - johtokuntapaikat / henkilöittäin kaudet Summa / Nro

Lopputulokset Perinnekivääri 300m makuu lks. RESUL:n avoimet "Pystykorva" - perinneaseen SM-kilpailut. Kilpailutoimisto.

edellisestä kuukaudesta

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys


ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

Mikael Appel Pohjanmaan poliisilaitos

Tulokset 10 m Liikkuva maali - putoavat taulut SM Kilpailu Nilsiä

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/ /2011, Itä-Suomen yliopisto,

- PAAVO NURMI -TEEMA JA TUNNELMA: 90-vuotta Pariisin Olympiakisoista. Paavo Nurmi 5 kultaa ja legendaarinen tupla 1500m m tunnin sisällä.

Suurpetokantojen arviointi

Pohjoismainen tutkimusverkosto Nordic Network for Music and Art School- Related Research

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki,

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

Transkriptio:

Riistabiologiset kirjoitukset 1976 20 2010 10/Tuire Nygrén Raisa Tiilikainen, Tuire Nygrén, Jyrki Pusenius & Vesa Ruusila 2010. Variation in growth pattern of male moose Alces alces after two contrasted periods of hunting. Annales Zoologici Fennici 47: painossa. Tuire Nygrén 2009. Suomen hirvikannan säätely biologiaa ja luonnonvarapolitiikaa./biology and policies in Finnish moose population regulation and management. Väitöskirja/Dissertation. University of Joensuu, PhD Dissertations in Biology N:o 64. 117 s. http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/nygren_suomen/nygren.pdf Tuire Nygrén & Petter Portin 2008. Moose antler type polymorphism. Genetic regulation and allele frequency change in a selectively harvested population. Abstract. Proceedings of the VIth International Moose Symposium, Yakutsk, Russia 14 20 August, 2008. p. 99 100. Kaarlo Nygrén, Pjotr Danilov & Tuire Nygrén 2008. The dynamics and management of North European moose. Abstract. Proceedings of the VIth International Moose Symposium, Yakutsk, Russia 14 20 August, 2008. p. 93 99. Tuire Nygrén 2008. Vaaleat hirvet Suomen kartalle. Metsästäjä 1: 24. http://epaper01.mmd.net/reader/?issue=859;e293dc30195fcae9b5be0cd4062f448e;24 Tuire Nygrén 2008. Vita älgar info önskas. Jägaren 1: 24. Tuire Nygrén, Riitta Tykkyläinen & Leo Bljudnik 2007. Losinnye roga kak trofei i otnoshenije k nim okhotnikov v Finlandii./How do moose hunters rate different antler types? Vestnik Okhotovedenija 4(3): 242 251. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/riista/nygren_vestnik2.pdf (In Russian with English summary). Tuire Nygrén, Jyrki Pusenius, Raisa Tiilikainen & Jan Korpelainen 2007. Moose antler type polymorphism: age and weight dependent phenotypes and phenotype frequencies in space and time. Annales Zoologici Fennici 44(6): 445 461. http://www.sekj.org/pdf/anz44-free/anz44-445.pdf Tuire Nygrén, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Maija Wallén & Vesa Ruusila 2007. Prichiny vysokoi produktivnosti losja v Finlandii./Background to the productivity of the Finnish moose population. Vestnik Okhotovedenija 4(2): 148 160. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/riista/nygren_vestnik4.pdf (In Russian with English summary). 1

Raisa Tiilikainen, Tuire Nygrén & Vesa Ruusila 2007. Growth rates and reproduction effort of male moose (Alces alces): the effects of harvest induced extrinsic mortality. Poster presentation, ESEB Congress, Uppsala, August 2007. Terhi Koskela, Tuire Nygrén & Leo Bljudnik 2006. Ohota na losei v Finlandii (Analyz oprosnogo materiala 1999 goda)./moose hunting clubs in Finland 1999. Vestnik Okhotovedenija 3(3): 333 344. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/riista/nygren_vestnik1.pdf (In Russian with English summary). Tuire Nygrén & Riitta Tykkyläinen. Hirven sarvityypit metsästäjäkunnan arvostuksissa./how do moose hunters rate different antler types? Suomen Riista 52: 111 124, 2006. (In Finnish with English summary) Raisa Tiilikainen, Tuire Nygrén & Vesa Ruusila 2006. Does the different harvest structure affect the growth rates and maturity of a male moose (Alces alces L.)? Poster presentation, Nordic Game Biology in the 21th Century, Denmark, Fuglesöcentret 1. 4.3.2006. Ilpo Kojola, Ville Hallikainen, Tuire Nygrén, Mauri Pesonen & Vesa Ruusila 2006. Recent trends and harvest in Finland s brown bear population. Ursus 17(2): 159 164. Raisa Tiilikainen, Tuire Nygrén & Vesa Ruusila 2004. Increased adult mortality and the trade-off between present and future reproductive investment of male moose (Alces alces) in Finland. Poster presentation, International Society of Behavioural Ecology, Jyväskylä 10. 15.7.2004. Tuire Nygrén 2003. The potential for multiple fecundity of moose in Finland. Alces 39: 89 107. Sten Lavsund, Tuire Nygrén & Erling Johan Solberg 2003. Status of moose population and chanllenges to moose management in Fennoscandia. Alces 39: 109 130. Ilpo Kojola, Tuire Nygrén, Mauri Pesonen & Vesa Ruusila 2003. Mitä hirvenmetsästäjien havainnot kertovat karhujen esiintymisestä? Suomen Riista 49: 93 101. Vesa Ruusila, Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 2002. The effect of winter climate on the reproductive success of moose in Finland. Abstracts of 5 th Int. Moose Symposium, Norway, Hafjell. p. 42. Esa Ranta, Anne Luoma, Veijo Kaitala & Tuire Nygrén 2002. Moose harvesting in Finland. Teoksessa: Anne Luoma 2002. Moose hunting in Finland management of a heavily harvested moose population. Väitöskirja/dissertation. Helsinki University, Department of Ecology and Systematics. ss. 97 112. Anne Luoma, Tuire Nygrén, Vesa Ruusila, Esa Ranta & Veijo Kaitala 2002. Dynamics of a heavily harvested moose population in Finland. Teoksessa: Anne Luoma 2002. Moose hunting in Finland 2

management of a heavily harvested moose population. Väitöskirja/dissertation. Helsinki University, Department of Ecology and Systematics. ss. 29 54. Veijo Kaitala, Esa Ranta, Anne Luoma, Tuire Nygrén & Vesa Ruusila 2002. Bulls, cows and calves, elements of moose harvesting. Teoksessa: Anne Luoma 2002. Moose hunting in Finland management of a heavily harvested moose population. Väitöskirja/dissertation. Helsinki University, Department of Ecology and Systematics. ss. 55 75. Markus Brummer-Korvenkontio, O. Vapalahti, P. Kuusisto, P. Saikku, T. Manni, P. Koskela, T. Nygrén, H. Brummer-Korvenkontio & A. Vaheri 2002. Epidemology of Sindbis virus infections in Finland 1981-96: possible factors explaining a peculiar disease pattern. Epidemiol. Infect. 129: 335 345. Terhi Koskela & Tuire Nygrén 2002. Hirvenmetsästysseurueet Suomessa vuonna 1999. Suomen Riista 48: 65 79. Tuire Nygrén 2002. The multiple fecundity of moose. Poster presentation, 5 th Int. Moose Symposium, Hafjell, Norway 2002. Tuire Nygrén 2002. Elli -hirven jälkeläiset ja muut monikkovasat. Apaja 2: 10. Tuire Nygrén, Riitta Tykkyläinen & Maija Wallén 2000. Syksyn suurjahdin kohteena erittäin tuottava, nopeasti kasvanut hirvikanta. Riistantutkimuksen tiedote 168: 1 16. Tuire Nygrén 2000. Syksyn suurjahdin kohteena erittäin tuottava, nopeasti kasvanut hirvikanta. Riistan- ja kalantutkimuksen tiedote 27.9.2000 Tuire Nygrén. Biological information and decisionmaking in Moose (Alces alces L.) Management Lessons from Finland and North Karelian Biosphere Reseve in particular. Teoksessa: Local Involvement and economic dimensions in biosphere reserve activities. Proceedings of the 3rd Euromab Biosphere Reserve Coordinator s meeting. Academy of Finland, Helsinki p. 104 105.1999. Tuire Nygrén, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen & Maija Wallén 1999. Älgstammens ålderstruktur i vågskålen - den tredje insamlingshösten står för dörren. Jägaren 5: 12 14. Tuire Nygrén, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen & Maija Wallén 1999. Hirvikannan ikärakenne puntarissa kolmas keräyssyksy käsillä. Metsästäjä 5: 12 14. Tuire Nygrén 1999. Hirvikannat voimistuneet ja kuntoutuneet pyyntilupia myönnetty runsaasti. Riistan- ja kalantutkimus tiedottaa, 21.9.1999. 3

Tuire Nygrén 1999. Metsästys muokannut hirvikannan ikärakennetta. Riistan- ja kalantutkimus tiedottaa 9.8.1999. Tuire Nygrén, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen & Maija-Leena Wallén1999. Hirvijahdin kohteena rakenteeltaan kuntoutunut ja erittäin hyvätuottoinen kanta. Riistantutkimuksen tiedote 160: 1 13. Tuire Nygrén, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen & Maija-Leena Wallén 1999. Hirvikannan ikäjakautumassa näkyvät verotuksen jäljet. Riistantutkimuksen tiedote 158: 1 16. Tuire Nygrén 1998. Metsä kasvattaa hirvet, ihmiset ja pedot korjaavat sadon. Teoksessa: Sellua, sivistystä ja sahanpurua. Metsäklusteri Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan Metsäkeskus ja Pohjois- Karjalan Liitto, ss. 64 65. Tuire Nygrén 1998. 2192 hirvenleukaa saatiin, toista mokomaa toivotaan ensi syksyltä. Jahti 3: 66 67. Tuire Nygrén 1998. Den andra hösten för insamling av älgkäkar för dörren - utredningen av stammens åldersstruktur under arbete. Jägaren 5: 22 23. Tuire Nygrén 1998. Toinen hirvenleukasyksy alkaa, kannan ikäjakautuman selvittäminen työn alla. Metsästäjä 5: 22 23. Tuire Nygrén 1998. Voimistunut hirvikanta tuottavampi kuin koskaan. Riistan- ja kalantutkimus tiedottaa 21.9.1998. Tuire Nygrén 1998. Voimistunut hirvikanta tuottavampi kuin koskaan taustalla muutokset lainsäädännössä, menettelytavoissa ja tavoitteissa. Riistantutkimuksen tiedote 154: 1 17. Tuire Nygrén 1997. Tapion karjatalous. Teoksessa: Suomen Luonto, osa: Nisäkkäät. Weilin+Göös, s. 260. Tuire Nygrén & Ilpo Kojola 1997. Twinning and fetal sex ratio in moose: effects of maternal age and mass. Canadian Journal of Zoology 75 (11): 1945 1948. Tuire Nygrén 1997. Varovaisuus ja vastuu hirvikannasta pienensi hirvisaalista. Jahti 1: 20 21. Tuire Nygrén 1997. Hirvenleuoille kyytiä Ilomantsiin tutkimus kaipailee yhteistyökumppaneita. Jahti 3: 6 7. Tuire Nygrén 1997. Onko lentolaskennasta hirvikannan tulevaisuuden turvaajaksi? Jahti 2: 10 13. 4

Juha K. Kairikko, Jaakko Aatolainen, Pentti Louhisola, Tuire Nygrén & Seppo Takamaa 1997. Hirvijahti. Hirvieläinten metsästyksen käsikirja. Gummerus. Jyväskylä, Helsinki. 274 s. Pirjo Salmela, Tuire Nygrén, Lars-Axel Lindberg & Satu Santakari 1996. Uroshirven maksa on kovilla kiima-aikana. Jahti 32 (4): 16 17. Tuire Nygrén 1996. Hirvi. Teoksessa: Riistan jäljille. toim. H. Hario, M. Wikman & M. Lindén, 1996, ss. 10 11. Tuire Nygrén 1996. Hirvihavaintokortit eivät kerro kannan määrää. Jahti 1: 27. Tuire Nygrén 1996. Huupertus oli harvinainen poikkeus. Jahti 4: 26. Tuire Nygrén. Hirvitutkimus vastaa kolmelle riistapäällikölle: Ongelmat ovat paljon moninaisemmat. Jahti 32 (1): 38 41. Tuire Nygrén 1996. Tutkijan huoli hirvikannasta. Apaja 1: 8 9. Tuire Nygrén 1996. Hirvikannat pienentyneet uhkaavasti. Luonnonvara 3: 16. Tuire Nygrén 1996. Hirvikanta pienimmillään 19 vuoteen, rakenne entistäkin naarasvaltaisempi. Riistantutkimuksen tiedote 145: 1 29. Tuire Nygrén & Janne Savonen 1995. Onko suomalainen hirvi muuttumassa? Erämies 4: 2 3. Tuire Nygrén 1995. Sarvetkin kuvastavat hirvikannan tilaa. Jahti 4:10 13. Tuire Nygrén 1995. Hirvikanta tosipaikan edessä. Jahti 2: 6 8. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1995. Metsästyksessä kohti tehohirvitaloutta pienemmästä pääomasta suurempi tuotto. Riistantutkimuksen tiedote 136: 1 13. Tuire Nygrén 1995. Sarvetkin kuvastavat hirvikannan tilaa. RKTL:n Vuosikertomus 1994: 23 24, 1995. Ilkka Ala-Ajos, Sakari Kankaanpää, Jukka Lahtinen, Kaarlo Nygrén, Tuire Nygrén, Reijo Orava & Pentti Vikberg 1995. Metsäkauristyöryhmän loppuraportti. Metsästäjäin keskusjärjestö. ss.1 30. Jüri Tönisson & Tuire Nygrén 1994. Päevakohtane usutlus: Jahimajanduse võrdlusjooni. Jahimees 9: 4. Tuire Nygrén 1994. Meidän hirvet ja naapurin kaatoluvat. Erä-viesti 1: 1. Tuire Nygrén 1994. Älgstammen vid ett vägskäl. Jägaren 4: 8 10. 5

Tuire Nygrén 1994. Hirvikanta tienhaarassa? Metsästäjä 4: 8 10. Tuire Nygrén 1994. Hirvikysymysten hoitoon Viron ja Suomen yhteisyrityksenä. Tuntosarvi 4: 6. Tuire Nygrén, Keijo Kapiainen & Samuli Heikkinen 1994. Liikkuva hirvikanta tehostetussa seurannassa Oulun riistanhoitopiirin alueella. Riistantutkimuksen tiedote 21.09.1994. Tuire Nygrén & Kaarlo Nygrén. 20 vuotta hirvihavaintoja 1994. Riistantutkimusosaston tiedote 129: 3 15. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1994. Hirvivuosi 1993 94: Etelä- ja Pohjois-Suomen väliset erot korostuivat, talvikanta pienin 17 vuoteen. Riistantutkimusosaston tiedote 128: 3 12. Tuire Nygrén 1993. Hirvikannan säätely uusille urille. Ase ja Erä 7: 66 68. Tuire Nygrén 1993. Inter-population differences in moose (Alces alces L.): delayed density effect or heritable diversity in twinning? Poster presentation, 6 th Int. Theriological Congress, Sydney, Australia. 1993. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1993. The moose population (Alces alces L.) and methods of moose management in Finland 1975-89. Finnish Game Research 48: 46 53. Tuire Nygrén 1993. Metsä antaa myös hirvenpyynnin. Joensuun metsäylioppilaat. Kurssijulkaisu 10: 17 20. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1993. Hirvivuosi 1992 93 kanta edelleen hallinnassa, tiheydet hieman kasvaneet. Riistantutkimuksen tiedote 121: 1 14. Heikki Hyvärinen & Tuire Nygrén 1993. Accumulation of copper in the liver of moose in Finland. Journal of Wildlife Management 57 (3): 469 474. Anne Käkelä, Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1992. Hirvikanta pienentynyt. Metsästys & Kalastus 2: 3 4. Anne Käkelä, Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1992. Syksyn kaatoluvat 39 % metsästettävästä kannasta hirvikanta edelleen pienenemässä? Urheilumetsästys 4: 8 9. Anne Käkelä, Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1992. Syksyn kaatoluvat 39 % metsästettävästä kannasta hirvikanta edelleen pienenemässä? Riistantutkimuksen tiedote 119: 1 10. Anne Käkelä, Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1992. Hirvien kokonaismäärät pienentyneet vasatuotto erinomainen. Riistantutkimusosaston tiedote 113: 3 10. 6

Tuire Nygrén 1991. Hirvisaalis kertoo. Metsästys & Kalastus 3: 9 11. Tuire Nygrén, Mauri Pesonen & Anne Käkelä 1991. Hirvikannasta etelässä ja pohjoisessa. Urheilumetsästys 3: 22 25. Anne Käkelä, Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1991. Hirvien ja kaatolupien kokonaismäärät miltei ennallaan maan lounaisosien kannat pienentyneet odotettua enemmän. Riistantutkimusosaston tiedote 110: 3 11. Tuire Nygrén 1990. Hirvi elää ihmisen ehdoilla. Joensuun metsäylioppilaat. Kurssijulkaisu 7: 30 34. Tuire Nygrén 1990. Hirvisyksyn kaatokiintiöt. Metsästys & Kalastus 10: 20 21. Tuire Nygrén 1990. The Finnish moose population and it s management since 1975. Abstract. 3 rd Int. Moose Symposium, Syktyvkar, USSR, 1990. Tuire Nygrén 1990. Älgforskning i Lapland. Jägaren 1: 40 42. Tuire Nygrén 1990. Lappilaiset urakoivat upeasti. Metsästäjä 1: 16 18. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1990. Har älgstammen stabiliserat sig? Jägaren 5: 12 15. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1990. Hirvikanta vakiintumassa? Metsästäjä 5: 12 15. Tuire Nygrén 1990. Hirvikannan tila ja hirvitutkimusten vaihe Lapissa. Riistantutkimusosaston tiedote 104: 3 21. Tuire Nygrén 1990. Älgstammens storlek är nära de uppsatta måltätheterna svårigheter att uppskatta stammens storlek i norr. Riistantutkimusosaston tiedote 103B: 1 19. Tuire Nygrén 1990. Hirvikanta lähellä tavoitteita liikkuvuuden ja Pohjois-Suomen yksilömäärien arviointi vaikeata. Riistantutkimuksen tiedote 103: 1 19. Tuire Nygrén 1989. Älgen lever på människans villkor. Skogsbruket 10: 8 12. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1989. Hirvisaaliit ja hirvenlihatuotanto Suomessa vuosina 1964 87. Suomen Riista 35: 128 153. Tuire Nygrén 1989. Lapin hirvitilanne tutkijan silmin. Erä 9: 15 16. Tuire Nygrén 1989. Hirvikanta eilen, tänään ja huomennna. Metsästys & Kalastus 10: 26 29. 7

Tuire Nygrén 1989. Hirvikatsaus. Metsästäjä 3: 45 47. Tuire Nygrén & Teuvo Eskola 1989. Älgforskning i Lappland jägarna bidrar. Jägaren 5: 12 13. Tuire Nygrén & Teuvo Eskola 1989. Hirvitutkimustalkoisiin valmistaudutaan Lapissa. Metsästäjä 5: 12 13. Tuire Nygrén 1989. Älgobservationerna tryggar älgstammens skötsel. Jägaren 5: 14 15. Tuire Nygrén 1989. Hirvihavainnot riistanhoitotyötä parhaimmillaan. Metsästäjä 5: 14 15. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1989. Prognoser och rekommendationer inför älgjakten. Jägaren 5: 8 10. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1989. Hirvikantaennusteet ja valikoiva verotus. Metsästäjä 5: 8 10. Tuire Nygrén 1989. Hirvikanta Etelä- ja Keski-Suomessa vakaa ja hyvätuottoinen; Lapissa vasatuottoteho edelleen heikentynyt. Riistantutkimusosaston tiedote 88: 1 11. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1988. Decreasing mean density and distribution of moose. Abstract. XI Nordic Congress on Game Research, 1988 in Espoo. s. 53. Tuire Nygrén 1988. Hirvitiheydet tasoittuneet. Löytyykö lääkettä hirvikannan alueelliseen kirjavuuteen? Metsästys & Kalastus 10: 28 32. Tuire Nygrén 1988. Kalv eller vuxen? älgkäken avslöjar. Jägaren 5: 13 14. Tuire Nygrén 1988. Vasa vai aikuinen? Hirvenleuan tunnistajan nyrkkisääntö. Metsästäjä 5: 37 38. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1988. Gott utgångsläge inför älgjakten. Jägaren 5: 10 12. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1988. Hirvieväitä syksyn jahtiin. Metsästäjä 5: 44 46. Tuire Nygrén 1988. Så här fyller du i älgobservationskortet. Urheilumetsästys 4: 42 43. Tuire Nygrén 1988. Näin täytät hirvihavaintokortin. Metsästäjä 5: 53 55. Tuire Nygrén 1988. Älgstammen 1987 88. Urheilumetsästys 3: 84 86. Tuire Nygrén 1988. Älgrapport 1987 88. Jägaren 4: 37 39. Tuire Nygrén 1988. Hirviraportti 1987 88. Metsästäjä 4: 29 31. Tuire Nygrén 1988. Älgstammen 1987 88: I landets södra delar är stammen under kontroll, men i norr är situationen problematisk. Riistantutkimuksen monistettu tiedote 77: 1 12. 8

Tuire Nygrén 1988. Hirvikannan tila 1987 88: Maan eteläosien hirvikanta hallittavissa, Pohjois-Suomessa ongelmia. Riistantutkimuksen monistettu tiedote 76: 1 12. Aino Rantavaara, Tuire Nygrén, Kaarlo Nygrén & Tapani Hyvönen 1987. Radioactivity of game meat in Finland after the Chernobyl accident in 1986. Säteilyturvakeskus. STUK-A62: 1 57. Tuire Nygrén 1987. Hirvipolitiikkamme mietteitä menneestä ja tulevasta. Metsästys & Kalastus 10: 6 11. Tuire Nygrén 1978. Hirvikantamme tila: Hajahuomioita hirvenkaatotilastosta. Metsästys & Kalastus 2: 6 9. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1987. Älgjakten i startgroparna andelen tjurar har ökat. Jägaren 5: 10 13. Tuire Nygrén & Mauri Pesonen 1987. Syksyn hirvijahti lähtökuopissa: hirvikannan rakenne paranemassa. Metsästäjä 5: 10 13. Tuire Nygrén 1987. Täthetsmålen för älgstammen har uppnåtts. Jägaren 4: 30 33. Tuire Nygrén 1987. Hirvikannan tiheystavoitteet saavutettu. Metsästäjä 4: 46 49. Tuire Nygrén 1987. Laaja hirvien säteilytutkimus vie aikaa. Metsästäjä 6: 6. Tuire Nygrén 1987. Älgstammen struktur har förbättrats, tätheterna är jämnare än någonsin tidigare. Riistantutkimusosaston monistettu tiedote 65: 1 7. Tuire Nygrén 1987. Hirvikannan rakenne paranemassa, tiheydet tasaisempia kuin koskaan. Riistantutkimuksen monistettu tiedote 64: 1 7. Tuire Nygrén 1987. The history of moose in Finland. Swedish Wildlife, Supplement 1(1): 49 54. Ulla Gripenberg and Tuire Nygrén 1987. Methods in chromosome studies in the Scandinavian moose. Swedish Wildlife Suppl. 1(2): 749 752. Tuire Nygrén 1986. Hirvitiheydet pienentyneet. Erä 5 6: 8. Tuire Nygrén 1986. Hirvikannan valikoiva verotus: jalostusta vai kannan ikä- ja sukupuolirakenteen korjaamista. Metsästys & Kalastus 10: 18 21. Tuire Nygrén 1986. Älgobservationer behövs. Jägaren 5: 12 13. Tuire Nygrén 1986. Hirvihavaintokeräys välttämätöntä rutiinia. Metsästäjä 5: 14 15. 9

Tuire Nygrén 1986. Älgstammens struktur alltjämt otillfredsställande. Jägaren 5: 36 39. Tuire Nygrén 1986. Hirvitutkimuksen tuloksia: Hirvikannan rakenne yhä epätyydyttävä. Metsästäjä 5: 20 23. Tuire Nygrén 1986. Älgstammen minskar. Jägaren 5: 27 28. Tuire Nygrén 1986. Hirvikanta pienenee. Metsästäjä 5: 35 36. Tuire Nygrén 1986. Älgstammen har minskat men sammanställningen är fortfarande sned. Riistantutkimuksen monistettu tiedote 48: 1 10. Tuire Nygrén 1986. Hirvitiheydet pienentyneet, kannan rakenne edelleen vääristynyt. Riistantutkimuksen monistettu tiedote 47: 1 4. Tuire Nygrén & Kaarlo Nygrén 1986. Hirvi on metsän karjaa. Suomen Luonto 45(6): 8 12. Heikki Hyvärinen & Tuire Nygrén 1986. Heavy metals and the moose. Abstract. Symposium on Toxicology, Reproductive toxicology & Ecotoxicology 4.-5.4.1986. Joensuun yliopisto, Matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan raporttisarja N:o 8: 21, 1986. Ulla Gripenberg, Tuire Nygrén, Maija Wessman & Silja Huuhtanen 1986. Hirvikannan kromosomaaliset erikoisuudet. Suomen Riista 33: 59 66. Tuire Nygrén 1985. Hirvikantamme historiaa. Eränkävijä 17 21. Tuire Nygrén 1985. Hirvitutkimuksen uutisia. Metsästys & Kalastus 5: 10 11 ja 77. Tuire Nygrén 1985. Alla jaktlag uppmanas ifylla älgobskorten. Jägaren 5: 35. Tuire Nygrén 1985. Hirvihavaintoja kaivataan jokaiselta hirviseurueelta. Metsästäjä 5: 30. Tuire Nygrén 1985. Tema för höstens älgjakt: Spara tjurar. Jägaren 5: 36 37. Tuire Nygrén 1985. Syksyn hirvenmetsästyksen teemaksi urosten säästäminen. Metsästäjä 5: 26 27. Tuire Nygrén 1985. Älgstammens produktivitet i vågskålen jägarna uppmanas insända könsorganprover av älgkor. Jägaren 5: 43. Tuire Nygrén 1985. Hirvikannan tuottavuus puntarissa: Naarashirvien sukuelinnäytteitä pyydetään metsästäjiltä. Metsästäjä 5: 38 39. 10

Tuire Nygrén 1985. Facit av fjolårets älgjakt. Jägaren 5: 12 15. Tuire Nygrén 1985. Suuren hirvisavotan tilinpäätös. Metsästäjä 5: 12 15. Tuire Nygrén & Kaarlo Nygrén 1985. Älgstammens tillstånd och höstens älgjakt. Riistantutkimuksen monistettu tiedote 44: 1 4. Tuire Nygrén & Kaarlo Nygrén 1985. Hirvikannan tila ja syksyn hirvenmetsästys. Riistantutkimuksen monistettu tiedote 43: 1 5. Ulla Gripenberg, Tuire Nygrén, N. Tommerup & R. Väinölä 1985. Karyotype evolution and variation of the Finnish Moose (Alces alces alces). Giessen, Justus Liebig Universität: 1. Symposium über Wildtiergenetik (Zytogenetik und Biochemische Genetik) 24. 26.10.1985. Tuire Nygrén 1984. Krävande mål för älgjakten nästa höst. Jägaren 3: 18 21. Tuire Nygrén 1984. Ensi syksyn hirvijahdille vaativat tavoitteet. Metsästäjä 3: 22 25. Tuire Nygrén 1984. Älgobservationerna är a och o för stammens skötsel. Jägaren 5: 12 13. Tuire Nygrén 1984. Hirvihavaintokeräys kannanhoidon A ja O. Metsästäjä 5: 12 13. Tuire Nygrén 1984. Peuran 694 salaisuus selvisi. Metsästäjä 2: 5. Tuire Nygrén 1984. Tunnistaako kukaan? Metsästäjä 1: 5. Tuire Nygrén 1984. Hirvikannan inventointi ja verotuksen suunnittelu Suomessa. Suomen Riista 31: 74 82. Ulla Gripenberg & Tuire Nygrén 1984. Chromosome studies of the Scandinavian moose (Alces alces). Abstract. 2nd Int. Moose Symposium in Uppsala 1984. Ulla Gripenberg & Tuire Nygrén 1984. Characterization of the karyotype of the reindeer (Rangifer tarandus); the distribution of the heterochromatin in the reindeer and the moose (Alces alces). Abstract. 6th European Colloqium of Cytogenetics of Domestic Animals in Zürich 1984. Ulla Gripenberg & Tuire Nygrén 1984. Kromosomforskningen kastar nytt ljus över älgen. Jägaren 5: 20 21. Ulla Gripenberg & Tuire Nygrén 1984. Uutta tietoa hirvestä kromosomitutkimuksella. Metsästäjä 5: 22 23. 11

Tuire Nygrén 1983. The relationship between reproduction rate and age structure, sex ratio and density in the Finnish moose population. XVIth Int. Congr. of Game Biologists in High Tatras, Strbske Pleso, Czechoslovakia 1983 ss. 1 22. Tuire Nygrén & Kaarlo Nygrén 1983. Hirvitilanne ennen syksyn metsästystä. Erä-viesti 1: 2. Tuire Nygrén 1983. Tutkimus tarvitsee riistaeläinten verinäytteitä. Erä-viesti 1: 2. Tuire Nygrén 1983. Selektiv älgjakt. Jägaren 32 (4): 28 30. Tuire Nygrén 1983. Hirven valikoiva verotus nykyaikaisen kannanhoidon perusta. Metsästäjä 32 (4): 34 35 ja 38. Tuire Nygrén 1983. Älgsituationen. Jägaren 4: 22 26. Tuire Nygrén 1983. Tuoretta tietoa hirvitilanteesta. Metsästäjä 4: 24 28. Tuire Nygrén & Kaarlo Nygrén 1983. Hirvitilanne ennen syksyn metsästystä. Riistantutkimuksen monistettu tiedote 21: 1 3. Ulla Gripenberg & Tuire Nygrén 1983. Poron ja hirven kromosomitutkimukset. Tiedevinkki (B 44):19. Tuire Nygrén 1982. Hirvikannan huippu ohitettu. Metsälehti 11: 22. Tuire Nygrén 1982. Älgsituationen i detta nu. Jägaren 5: 8 11. Tuire Nygrén 1982. Hirvikannan tila ja syksyn verotussuunnitelmat. Metsästäjä 5: 8 11. Tuire Nygrén 1982. Jahtikausi alkaa: 43 % hirvistä lainsuojattomiksi. Reserviläinen 6: 47. Tuire Nygrén 1981. Hirvivasikoiden arvoitus risteytyykö lehmä ja hirvi? Metsästys & Kalastus 5: 38 39. Tuire Nygrén 1981. Älgsituationen i detta nu. Jägaren 4: 14. Tuire Nygrén 1981. Hirvitutkimus tiedottaa. Metsästäjä 4: 52 53. Tuire Nygrén 1981. Hirviemme väestölaskennan kertomaa. Urheilumetsästys 1: 6 8. Kaarlo Nygrén & Tuire Nygrén 1981. Vad händer med vår älgstam? Jägaren 5: 20 22 ja 25. Kaarlo Nygrén & Tuire Nygrén 1981. Mitä hirvillemme on tapahtumassa? Metsästäjä 5: 36 ja 62 38. 12

Kaarlo Nygrén & Tuire Nygrén 1981. Hirvikanta vakiintumassa. Riistantutkimuksen monistettu tiedote 3: 1 3. Nils Ryman, Tuire Nygrén & Christina Reuterwall 1980. Association between reproductive rates and average genetic heterozygosity in Scandinavian moose. Abstract, Nordisk Kollegium för Viltforskining, Uppsala,1980. Nils Ryman, Christina Reuterwall, Kaarlo Nygrén & Tuire Nygrén 1980. Genetic variation and differentiation in Scandinavian moose: Are large mammals monomorphic? Evolution 34 (6): 1037 1049. Tuire Nygrén 1980. Koiran biologiaa. Teoksessa: Tapiola suuri suomalainen eräkirja ss. 54 69. Tuire Nygrén 1980. Hirvimiesten apua tarvitaan riistantutkimuksessa. Erä-viesti 1: 2. Kaarlo Nygrén & Tuire Nygrén 1980. Hirvitutkimuksen terveiset. Metsästäjä 5: 39. Tuire Nygrén 1979. Älgsituationen innevarande vår. Jägaren 2: 11. Tuire Nygrén 1970. Kuluvan kevään hirvitilanteesta. Metsästäjä 2: 10. Kaarlo Nygrén & Tuire Nygrén. Pernajan Rönnäsin hirvitutkimukset. Riistantutkimusosaston tiedonantoja 12: 11 15, 1979. Tuire Nygrén, Kaarlo Nygrén & Björn Ehrnstén 1979. Kemiönsaaren hirvitutkimukset. Riistantutkimusosaston tiedonantoja 12: 1 10. Tuire Nygrén & Kaarlo Nygrén 1977. Hirvitilanne talvella 1977 1978. Riistantutkimusosaston tiedonantoja 2: 28 35. Kaarlo Nygrén & Tuire Nygrén 1976. Hirvi ja hirvenmetsästys Suomessa. Riistantutkimusosaston tiedonantoja 2: 1 33. 13