YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 16.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-101-111 No YS 1613 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Helsingin Sörnäisissä. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Helsingin kaupunki Rakennusvirasto PL 1515 00099 Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maa- ja kiviainesten, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen välivarastointi- ja esikäsittelykenttä Helsingin kaupunki Sörnäisten kaupunginosa, Kalasatama Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki. Liike- ja yhteisötunnus: 1010547-1 Toimialatunnus: 38320 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentin, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentin kohdat 12 d ja 12 c ASIAN VIREILLETULO 13.3.2009 MAKSU 4 380 A14-111-AT2339 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (45) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole aikaisempia voimassa olevia lupia. Välivarastointikentän alue on entistä Sörnäisten sataman satamakenttää, jonka toiminnot on siirretty 2008 Vuosaaren satamaan. Alue on kaavoitettu asuntorakentamiseen. Alueelle laaditaan asemakaavaa. Alueen asuntorakentaminen on suunniteltu alkavaksi vuonna 2010 ja sen on suunniteltu jatkuvan 2020 -luvulle asti. Alueella sijaitsevat rakennukset puretaan ja purkutyöt on aloitettu vuoden 2009 alussa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 30.1.2008 Kalasataman alueen osayleiskaavan (Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava) oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaava on saanut lainvoiman 14.3.2008. Alue on jaettu useisiin erillisiin asemakaava-alueisiin, joita valmistellaan eri aikataulussa. Kalasataman alueelle on tarkoitus kaavoittaa asumista noin 15 000 asukkaalle. Alue rakennetaan osakokonaisuuksina noin 15 vuoden aikana. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti Kalasataman alue sijaitsee Helsingin keskustan pohjoispuolella noin 2 km etäisyydellä ydinkeskustasta. Satamaa ympäröivät teollisuuden alan toiminnot ja toimistorakennukset. Alueella on toiminut Sörnäisten satama. Suunnitellun välivarastointialueen eteläpuolella noin 240 m:n päässä on Tervasaaren ulkoilupuisto. Katajanokan pohjoisreuna lähimpine asuin- ja toimistorakennuksineen sijaitsee noin 600 m:n etäisyydellä alueesta. Suunnitellun välivarastointialueen kaakkoispuolella sijaitsee Korkeasaaren eläintarha, jonka etäisyys alueesta on noin 220 m. Alueen itäpuolella sijaitsee Mustikkamaan ulkoilualue. Suunnitellun välivarastointialueen ja Mustikkamaan välinen salmi on kapeimmillaan noin 100 m. Länsipuolella, alueeseen rajoittuen, sijaitsee Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitos. Hanasaaren voimalaitoksen yhteydessä on hiilisatama. Suunnitellun välivarastointialueen luoteispuolella Varastokadusta länteen on erilaisia toimisto- ja yritystiloja. Suunnitellun välivarastointialueen pohjoispuolella on yrityksiä mm. Helsingin tukkutori ja Kyläsaarenkentän ulkoilualue. Alueesta luoteeseen noin 400 m päässä on Merihaan asuinalue. Sörnäisten rantatien luoteispuolella on asuin- ja toimistorakennuksia. Alueen alitse kulkevat Helsingin Energian Mustikkamaassa sijaitsevat polttoöljyn kalliosäiliöt ja Hanasaaren voimalaitoksen yhdistävä kallioon louhittu putkitunneli, johon on mahdollista ajaa huoltoautolla alueella sijaitsevan ajorampin kautta. Entinen satama-alue ympäristöineen on Helsingin kaupungin omistuksessa.
3 (45) Ympäristön tila ja laatu Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilmanlaatu Kalasataman edustan merialue kuuluu Suomenlahden rannikkoalueeseen. Rannikkoalue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta-alueita lukuun ottamatta 10 20 metriin. Yli 20 m:n syvyysvyöhyke alkaa vasta ulkosaaristoalueelta. Helsingin kohdalla saaristovyöhyke on suhteellisen kapea; mantereelta on ulkosaariston reunaan matkaa vain muutamia kilometrejä. Kalasatama sijaitsee pohjoispuolisen Vanhankaupunginselän ja eteläpuolisen Kruunuvuorenselän välisessä kapeahkossa Sompasaarensalmessa. Kalasataman pohjoispuolinen Vanhankaupunginselkä on matalaa vesialuetta, jonka syvyys on 1 4 m. Vantaanjoki laskee Vanhankaupunginselän pohjukkaan ja vaikuttaa merkittävästi vesialueen veden laatuun. Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla yleisimmin hyvää tai tyydyttävää. Hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet kohoavat kuitenkin ajoittain haitallisen korkeiksi vilkkaasti liikennöityjen katujen ja teiden vaikutusalueilla sekä pientaloalueilla. Sekä hiukkasten että typpidioksidin rajaarvo ylittyy lähinnä Helsingin keskustassa ja suurten väylien varsilla. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja lyijyn pitoisuudet ovat viimeisen 20 vuoden aikana laskeneet huomattavasti eivätkä ne enää ole merkittävä ilmanlaadun ongelma pääkaupunkiseudulla. Liikenteen päästöt vaikuttavat nykyisin eniten alueen hengitysilman laatuun. Pienhiukkaset ja otsonin kaukokulkeutumat heikentävät ajoittain ilman laatua koko alueella. Tulisijojen käyttö heikentää pientaloalueiden ilmanlaatua etenkin tyynellä säällä. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on nykyisin vähäinen. Hiukkaset ovat merkittävin ilmanlaatuongelma pääkaupunkiseudulla. Pienhiukkaset ovat terveysvaikutuksiltaan haitallisin ilmansaaste ja niiden pitoisuudet ovat ajoittain hyvin korkeita. Hiukkaspitoisuudet ovat kuitenkin vuositasolla alhaisia eurooppalaiseen kaupunkitasoon verrattuna. Kaupunki-ilman hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Niiden pitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla 1990 -luvun alusta lähtien, vaikka hiukkaspäästöt liikenteestä ja energiantuotannosta ovat vähentyneet. Maaperä ja pohjavesi Maaperä Suunnittelualueelle sijoittuvista 26 tutkimuspisteestä käytettävissä olevien tutkimustulosten perusteella maaperä on todettu haitta-aineilla pilaantuneeksi neljässä maaperän tutkimuspisteessä, joissa kahdessa haittaainepitoisuus ylittää ylemmän raja-arvon.
4 (45) Välivarastointialueen pohjoisreunalla, noin 80 m rantaviivasta lähteen on todettu ylemmän raja-arvon ylittävä pitoisuus mineraaliöljyä (raskaita öljyjakeita) sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet sinkkiä ja lyijyä. Lisäksi tutkimuspisteissä todettiin merkkejä haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ja polyaromaattisista hiilivedyistä. Tutkimuksissa korkeimmat haitta-ainepitoisuudet todettiin 1 3 m:n syvyydellä maanpinnasta. Haitta-aineiden on arvioitu olevan peräisin satamatoiminnoista, tai pilaantuneista täyttömaista. Edellä kuvatut, raskasmetalleilla ja öljyllä pilaantuneet kohteet sijaitsevat ruoppaussedimenttien ja pilaantuneidenmaiden suunnitellulla sijoitusalueella. Sompasaaren entisen satama-alueen keskiosassa suunnitellulla louheen sijoitusalueella on todettu maaperän pintaosassa raskaita öljyjakeita ylemmän raja-arvon ylittävä pitoisuus. Pilaantunut alue ei tutkimustulosten perusteella ole laaja-alainen, sillä eri suunnilla sijaitsevat läheiset näytepisteet on todettu puhtaiksi. Öljyn on arvioitu olevan peräisin alueella sijainneista muuntajista. Entisen satama-alueen länsiosassa, nykyisen itäpuolisen rantaviivan läheisyydessä on todettu raskaita öljyjakeita alemman raja-arvon ylittävä pitoisuus sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus lyijyä. Lisäksi tutkimuspisteessä todettiin merkkejä PAH -yhdisteistä. Korkeimmat pitoisuudet on todettu siltti-saviliejussa 1,5 3,0 m:n syvyydeltä maanpinnasta. Pilaantunut alue ei tutkimustulosten perusteella ole laaja-alainen, sillä läheiset näytepisteet on todettu puhtaiksi. Haitta-aineiden on arvioitu olevan peräisin pilaantuneista täyttömaista. Kohde sijaitsee suunnitellun asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen käsittely- ja välivarastointikentän alueella. Pohjavesi Meren läheisyydestä ja entisen satama-alueen maanpinnan tasosta (noin + 2,3 + 2,9) johtuen pohjaveden pinta on suhteellisen lähellä maanpinnan tasoa. Louheesta sekä hiekka- ja soravaltaisesta, verrattain hyvin vettä läpäisevästä aineksesta koostuvissa täyttömaakerroksissa vedenpinta noudattelee merenpinnan tasoa. Maaperän pilaantuneisuustutkimusten yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan vedenpinta tutkimuspisteissä on ollut keskimäärin kolmen metrin syvyydellä. Sompasaaren pohjoispuolisella Kalasataman alueella on tehty Suomen IP-tekniikka Oy:n toimesta tutkimuksia maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden selvittämiseksi vuoden vaihteessa 2001 2002. Tutkimusten yhteydessä on pohjavedenpinnan korkeusasemaksi todettu kahdesta pohjaveden havaintoputkesta mittausten perusteella + 0,23-0,37. Tutkimuksen yhteydessä analysoitiin pohjavesinäytteet kahdesta havaintoputkesta. Veden laatumäärityksissä todettiin alueen pohjavedessä talousveden laatuvaatimukset ylittävinä pitoisuuksina mm. öljyä, PAH -yhdisteitä ja syanidia. Meren läheisyydestä johtuen pohjaveden kloridipitoisuus ja sähkönjohtokyky olivat huomattavan korkeat, ylittäen talousveden laatusuositukset. Entisen satama-alueen pohjavesi on tehtyjen tutkimusten perusteella suurelta osin todettu pilaantuneeksi ja ag-
5 (45) gressiiviseksi, johtuen betoni- ja teräsrakenteiden korroosiovaikutuksesta. Sompasaaren entisen satama-alueen tutkimusten yhteydessä ei ole selvitetty pohjaveden laatuominaisuuksia. Sompasaaren läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin pohjavesiesiintymä, Santahaminan I luokan pohjavesialue sijaitsee noin 4,5 km:n etäisyydellä alueen kaakkoispuolella. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Merihaassa ja Kruununhaassa. Alueen itäpuolella sijaitsee Mustikkamaan virkistysalue ja Korkeasaaren eläintarha. Alueen etelä- ja lounaispuolella sijaitsee Tervasaaren virkistysalue. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kalasatama sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen Itäväylän ja Sörnäisten rantatien risteyksessä. Helsingin kaupungin liikennelaskentojen mukaan Sörnäisten rantatien keskimääräinen arkipäivän liikennemäärä on 54 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vastaavasti Kulusaaren sillan alkupäässä Itäväylällä 59 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hermannin rantatien liikennemäärä on 19 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muita melua alueella aiheuttavia toimintoja ovat Hanasaaren voimalaitos ja alueen muu yritystoiminta. Lupahakemuksen laatimisen yhteydessä Kalasataman ympäristössä on suoritettu melumittauksia. Melumittausten tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kalasataman ympäristön melumittaukset Kohde Sijainti db * Korkeasaaren asuintalo Korkeasaari 46 Rantareitti, vanhan laiturin luona Mustikkamaa 49 Hanasaaren voimalan laituri Hanasaari 55 Hanasaaren voimalan laituri Hanasaari 51 HKR alue Kalasatama 53 * A-painotettuna keskiäänitasona Mittaukset on suoritettu ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Alueelta ei ole käytettävissä tietoja tärinästä. Muita alueen ympäristöä kuormittavia toimintoja ovat liikenne, Hanasaaren voimalaitos ja muu alueen yritystoiminta. Kalasataman alueella on alkanut voimakas rakentamistoiminta heti v. 2009 alussa (rakennusten purku), joka jatkuu asuntorakentamisella aina 2030 -luvulle asti. Rakennustoiminta kuormittaa myös ympäristöä.
6 (45) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Helsingin kaupungin tavaraliikenteen satamatoiminnot on siirretty vuonna 2008 Vuosaaren uuteen suursatamaan. Samalla muiden tavaraliikenteen satamien käytöstä on luovuttu. Kalasataman alue tullaan ottamaan asuntorakentamisen käyttöön siten, että rakentaminen alkaisi suunnitelmien mukaan vuonna 2010 ja jatkuisi 2020 -luvulle asti. Asuntorakentamisen aikatauluun sovittaen alueelle tullaan väliaikaisesti sijoittamaan erilaisia kaupunkia ja yrityksiä palvelevia toimintoja. Kalasataman alue sijaitsee Helsingin keskustan pohjoispuolella noin 2 km:n etäisyydellä ydinkeskustasta. Entistä satamaa ympäröivät teollisuuden alan toiminnot ja toimistorakennukset. Hakemus koskee massojen välivarastointialueen rakentamista entisen satama-alueen eteläosaan., jossa asuntorakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2014. Massojen välivarastointi koskee merihiekka, louhetta ja ylijäämämaita sekä pilaantuneita maita. Lisäksi lupaa haetaan asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskaukseen ja seulontaan ja ruoppaussedimenttien kuivatukseen. Massat ovat peräisin Kalasataman purku-, kunnostus- ja rakennuskohteista tai ne tuodaan alueelle merihiekan ottoalueilta ja erilaisista rakennus- ja purkukohteista Helsingin alueelta. Välivarastoitavat ja käsitellyt massat käytetään täyttöihin yms. kohteisiin. Ruoppaussedimentit ja pilaantuneet maat viedään muihin käsittelypaikkoihin, joilla on toimintaan tarvittavat luvat. Merihiekka tuodaan alueelle meriproomulla. Muualta Helsingin alueelta tuotavat materiaalit kuljetetaan alueelle kuorma-autoilla ja rekoilla. Massojen välivarastointiin ja käsittelyyn osoitettavan alueen pinta-ala on yhteensä noin 10 ha. Varastointi- ym. toiminta alueella on väliaikaista, joka vähenee ja loppuu, kun alue otetaan suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Alue jakaantuu toiminnallisesti puhtaiden ylijäämämaiden ja louheen välivarastointialue (n. 4 ha), ruoppaussedimenttien ja pilaantuneiden maiden käsittely- ja välivarastointialue (n. 3 ha). Asfaltti- ja tiilijätteen käsittely- ja välivarastointialue (n. 3 ha). Alueella olevat rakennuksen puretaan. Kenttäalueet ovat asfaltoituja, lukuun ottamatta puhtaiden maiden ja louheen välivarastointi alueita, eivätkä edellytä rakennustoimenpiteitä välivarastointikäyttöön. Alueelle on tehty stabiliteettitarkastelu. Alueen stabiliteetti säätelee massojen välivarastointia muun muassa siten, että varastoitavien massojen vähimmäisetäisyyden laiturialueen reunasta on oltava vähintään 30 metriä. Massojen välivarastointikasojen sallittu korkeus on 2 20 metriä.
7 (45) Välivarastoitavat massat Välivarastointitoiminnasta aiheutuu melua ja pölyä (liikenne, massojen vastaanotto, kuormaus ja siirrot, massojen käsittelyt). Puhtaiden massojen välivarastointialueiden sadevedet johdetaan hallitusti mereen. Ruoppaussedimenttien kuivatusaltaiden ja pilaantuneiden maiden välivarastoinnin vedet kerätään tarkkailualtaisiin ja johdetaan joko viemäriin tai mereen. Liikenteen ja massojen vastaanoton, siirtojen ja käsittelyn pölyhaittoja estetään kastelulla ja laitteiden koteloinneilla. Kasteluvesi otetaan merestä. Muita ympäristöä kuormittavia toimintoja alueella ovat liikenne, voimalaitos ja muu alueen ympäristössä sijaitseva yritystoiminta. Välivarastoinnin melu- ja pölyvaikutuksia ja vaikutuksia meriveden laatuun tarkkaillaan laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti säännöllisesti. Alueen sijainnista, toiminnan laadusta ja laajuudesta sekä väliaikaisuudesta ja haittojen vähentämistoimenpiteistä johtuen massojen välivarastointitoiminnan haitalliset vaikutukset ympäristöön arvioidaan vähäisiksi. Massojen määrä Massojen alkuperä ja laatu Taulukossa 2. on esitetty alueella kerralla välivarastoitavien maamassojen enimmäismäärä. Taulukko 2. Kerralla välivarastoitavien maamassojen enimmäismäärät. Välivarastoitava materiaali Enimmäismäärä Louhe 300 000 m 3 /600 000 t Puhdas maa/merihiekka 300 000 m 3 /600 000 t Ruoppaussedimentit 20 000 m 3 /30 000 t Pilaantunut maa-aines 20 000 m 3 /60 000 t Betoni, tiili ja asfaltti 50 000 m 3 /75 000 t Pohjatuhka 35 000 t Muut materiaalit 20 000 m 3 Louheet ovat peräisin Helsingin alueen rakennuskohteista. Ylijäämämaat ovat peräisin rakennuskohteista Helsingin alueelta. Osa ylijäämämaista on peräisin rakennuskohteista Kalasataman alueelta. Ruoppaussedimentit ovat peräisin Helsingin alueen kunnostusruoppauksista. Pilaantuneet maat ovat peräisin kunnostuskohteista Kalasataman alueelta. Osa massoista on peräisin muista kunnostuskohteista Helsingin alueelta. Asfaltti-, betoni- ja tiilijäte on peräisin Kalasataman alueen purkukohteista. Osa materiaaleista voi olla peräisin Helsingin kaupungin muista purkukohteista. Pohjatuhka on peräisin Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksista.
8 (45) Maamassat luokitellaan pilaantumattomiin maihin (haittaainepitoisuudet alle kynnysarvojen), pilaantumattomat maat, joissa kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä) ja pilaantuneisiin maihin (haittaainepitoisuudet yli ylemmän ohjearvon). Välivarastoinnin toteuttaminen Louhe Louheen vastaanotto ja välivarastointi tapahtuvat Kalasataman noin 4 ha laajuisella alueella. Varastoinnissa varaudutaan 300 000 m 3 :n enimmäisvarastointiin. Louheen varastointikasojen mahdollinen korkeus on stabiliteettitarkastelun mukaan pääosalla aluetta vähintään 10 m. Alkuperäisen saaren kohdalla välivarastointikasojen korkeus voi olla jopa 20 m. Louhetta käytetään alueella täyttöihin. Puhtaat maat ja merihiekka Molempien maiden vastaanotto ja välivarastointi suoritetaan alueen eteläosassa noin 4 ha laajuisella alueella. Varastoinnissa varaudutaan 300 000 m 3 :n enimmäisvarastointiin. Ylijäämämaiden varastokasojen mahdollinen korkeus on stabiliteettitarkastelun mukaan pääosalla aluetta enintään 8 m. Alueen reunoilla on matalampi varastointivyöhyke. Alkuperäisen saarenkohdalla on mahdollisuus jopa 15 m:ä korkeisiin välivarastointikasoihin. Merihiekka käytetään osittain alueen täyttöihin ja osittain kuljetetaan pois alueelta muihin käyttökohteisiin. Merihiekka otetaan merenpohjasta imuruoppaamalla laivaan. Purku välivarastointi alueelle tapahtuu joko kuivapurkuna tai märkäpurkuna. Kuivapurussa hiekka nostetaan laivasta esim. kauhalla kuljettimelle, jolla materiaali siirretään edelleen varastoalueelle. Kuivapurussa materiaali on lastausvaiheessa edelleen hieman kosteaa, mikä estää hiekan pölyämisen. Märkäpurussa hiekan ja veden seos suihkutetaan laivasta purkualueelle. Alue on rajattu maavallilla. Märkäpurussa tarvitaan enemmän aluetta kuin kuivapurussa. Osa laivoista pystyy purkamaan lastinsa pudottamalla pohjaluukkujen kautta. Pohjapurku edellyttää huomattavasti suurempaa veden syvyyttä kuin purkaminen suihkuttamalla. Muualle vietävä merihiekka jalostetaan alueella valmiiksi tuotteiksi. Jalostukseen käytetään seuloja ja raaka-aineen karkeudesta riippuen mahdollisesti myös murskausta. Ruoppaussedimentit Ruoppaussedimenttien kuivatusta varten varataan noin 3 ha:n alue välivarastointialueen pohjoisosasta. Samalla alueella välivarastoidaan myös pilaantuneita maita. Ruoppaussedimenttien kuivatuskäsittelyn enimmäisvarastointimäärä on 20 000 m 3. Ruoppaussedimentit kuivatetaan altaissa, joiden pohja on alueen olemassa olevaa asfalttipintaa ja reunapenkereet tiivistä moreenia tai mursketta. Tämän jälkeen kuivatut ruoppaussedimentit kuljetetaan muualle käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ko. jätteitä.
9 (45) Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden vastaanotto ja välivarastointi tapahtuvat samalla alueella kuin ruoppaussedimenttien kuivauskäsittely. Pilaantuneiden maiden varastointikasojen mahdollinen korkeus on stabiliteettitarkastelun mukaan pääosalla aluetta 8 15 m. Betoni-, tiili- ja asfalttijäte Pohjatuhka Jätteen vastaanottoa ja välivarastointia varten varataan noin 3 ha:n alue. Varastointikasojen korkeus on stabiliteettitarkastelun mukaan pääosalla aluetta enintään 8 m. Pohjatuhka vastaa rakeisuudeltaan karkeaa hiekkaa tai soraa. Sen vesipitoisuus on voimalaitokselta toimitettaessa noin 30 %. Pohjatuhkan pääainesosat ovat SiO 2, (>50 p-%), Al 2 O 3 (>20 p-%) ja pienempiä määriä Fe-, Ca-, Mg-oksideja sekä pieniä määriä metalleja. Pohjatuhkalle on tehty kokonaispitoisuus- ja liukoisuustutkimukset, jossa vanadiinin (kynnysarvo 100 mg/kg) ja kromin (100 mg/kg) kokonaispitoisuudet ovat kynnysarvon (VNa 214/2007) tasolla. Muiden aineiden kokonaispitoisuudet ovat pienempiä kuin kynnysarvo. Arseenin määritysraja on liian korkea, jotta vertailua voisi tehdä. Toisen näytteen sulfaatin ja seleenin liukoisuus on samalla tasolla kuin pysyvän jätteen kaatopaikan kaatopaikkakelpoisuuskriteeri. Muiden aineiden liukoisuudet ovat pienempiä kuin pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuden kriteerit. Pohjatuhka varastoidaan aumoissa. Auma rakennetaan siten, että täyttyvän kerroksen päälle on mahdollista ajaa. Kerrospaksuus voi olla 0,5 1 m. Sivuluiskat muotoillaan loivaan kulmaan ja tarvittaessa tiivistetään. Myös auman päällys muotoillaan ja tiivistetään. Näin vältetään kasan kuivumista ja pölyämistä. Kasan pintaa muodostuu kuorimainen kerros, mikä estää myös tehokkaasti pölyämistä. Aumaa ei tarvitse välttämättä peittää, sillä tiivistys, auman optimaalinen muotoilu ja tarvittaessa kastelu tai sade sitovat pinnassa olevan materiaalin. Pohjatuhka ei myöskään saa kuivua liikaa, koska liikakuivuminen vaikeuttaa tuhkan hyötykäyttöä maarakentamisessa. Auman korkeus on maksimissaan 10 m. Varasto voi rakentua useammasta aumasta ja aumaa voi tarvittaessa laajentaa varastoinnin siitä vaikeutumatta. Pohjatuhkaa varastoidaan betoni-, tiili- ja asfalttijätteen varastointialueella. Muiden materiaalien välivarastointi Muita välivarastoitavia materiaaleja ovat ratapölkyt, raidesepeli, rakennusjäte ja puhdas hiekoitushiekka, jotka ovat peräisin rakennus- ja kunnostustöistä toiminta-alueelta. Välivarastoitavien materiaalien enimmäismäärä on 20 000 m 3. Materiaalit varastoidaan kasoissa laadun mukaan eriteltyinä. Välivarastointiin tarvittavan alueen pinta-ala on noin 1 ha. Varasto sijoitetaan välivarastointialueella kulloisenkin käyttötilanteen mukaisesti käytettävissä olevalle alueelle. Välivarastoitavat materi-
10 (45) Massojen esikäsittely Seulonta Murskaus Kuivatus Polttoaineiden varastointi Jätevedet ja veden kulutus aalit käytetään alueen rakentamisessa tai kuljetetaan muuhun käyttöön tai käsittelyyn. Seulonnalla ja välppäyksellä erotetaan erikoiset materiaalit toisistaan. Seulottavia materiaaleja ovat mm. merihiekka, puhtaat maat, pilaantuneet maat sekä betoni-, tiili- ja asfalttijäte. Murskaus suoritetaan siirrettävällä Lokomo-tyyppisellä kaksi- tai kolmivaiheisella murskaimella. Kyseessä on B -luokan murskauslaitos, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön voidaan estää kastelemalla silloin kun lämpötila on nollan yläpuolella ja muuten suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein ja koteloinnein. Murskattavia materiaaleja ovat betoni, tiili ja asfaltti sekä mahdollisesti merihiekka. Ruoppausmassoja kuivataan murskereunaisissa kuivatusaltaissa. Altaiden koko on esim. 20 m x 50 m ja varastointi syvyys noin 1,5 m. Altaaseen mahtuu kuivumaan noin 1 500 m 3 ruoppaussedimenttiä. Enimmäisvarastointikapasiteetin kuivatukseen tarvitaan 14 allasta. Kuivatusaltaiden aluetarve on noin 2 ha. Altaiden kuivatusvesi ohjataan tarkkailualtaaseen, josta se johdetaan tarkkailutulosten perusteella edelleen joko viemäriin tai mereen. Työkoneiden ja -laitteiden polttoaineet varastoidaan maanpäällisissä kaksoisvaippasäiliöissä (10 m 3 /a), jotka on varustettu vuodonilmaisujärjestelmällä, pinnanmittauslaitteella ja ylitäytön estimellä. Alueella tarvitaan kasteluvettä ja talousvettä sosiaalitiloissa. Kasteluvetenä käytetään merivettä ja talousvetenä Helsingin kaupungin vesijohtovettä. Puhtaiden materiaalien varastointi- ja käsittelykenttien vedet ohjataan hallitusti mereen. Ruoppaussedimenttien ja pilaantuneiden maiden varastointi- ja käsittelyalueen vedet kerätään tarkkailualtaaseen, josta ne johdetaan öljynerottimen kautta joko mereen tai viemäriin. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan Helsingin kaupungin viemäriverkkoon.
11 (45) Liikenne Liikenne Kalasataman alueelta ja alueelle ohjautuu Sompasaarenkujan ja Kyläsaarenkadun kautta Hermannin rantatielle ja edelleen katu/tieverkkoon Helsingin alueelle ja muualle pääkaupunkiseudulle. Vuosittain kuljetettava massamäärä on kymmenen vuoden aikana noin 0,1 milj.m 3 /a, josta aiheutuva keskimääräinen ajoneuvoliikenteen määrä on noin 40 ajoneuvoa/vrk. Paras käyttökelpoinen tekniikka Massojen välivarastointi ja käsittely tapahtuvat asfaltoiduilla kentillä. Puhtaiden massojen välivarastointikenttien vedet puretaan hallitusti mereen. Meriveden laatua lähialueella seurataan sameusmittauksin. Ruoppaussedimenttien kuivatusaltaiden ja pilaantuneiden maiden välivarastointikentän vedet johdetaan tarvittaessa viemäriin. Vesien laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen murskausta suoritetaan aika ajoin, pääsääntöisesti joitakin kertoja vuodessa. Murskain sijoitetaan meluesteinä toimivien välivarastointikasojen keskelle. Melun ja pölyn torjuntaan kiinnitetään muutenkin erityistä huomiota. Keinoja ovat mm. kastelu (pöly), koteloinnit (melu ja pöly) ja toiminta-aikojen rajoittaminen (melu ja pöly). Liikenteestä ja välivarastointitoiminnasta aiheutuvaa pölyä rajoitetaan kastelemalla (tiet, välivarastointikasat) ja muilla pölyntorjunnan menetelmillä (mm. teiden suolaus). Välivarastointi- ja käsittelytoiminnasta käytettävien koneiden ja laitteiden valinnassa kiinnitetään huomiota koneiden polttoainetalouteen ja melupäästöihin sekä pitkäkestoisuuteen. Välivarastointialueella on ammattitaitoinen henkilökunta. Toiminnalla on käyttö- ja ympäristötarkkailuohjelmat ja toimintaa valvotaan ohjelmien, lupien sekä lainsäädännön edellyttämällä tavalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Vesien johtaminen ruoppausmassojen ja pilaantuneiden maiden välivarastointialueelta Ruoppaussedimenttien ja pilaantuneiden maiden varastointi- ja käsittelyalueen vedet kerätään tarkkailualtaaseen, josta ne johdetaan öljynerottimen kautta joko mereen tai viemäriin. Lähtökohtana on, että haitallisia aineita merkittävässä määrin sisältävät valumavedet johdetaan viemäriin, jolloin haitallisten aiheiden vesistökuormituksen oletetaan olevan vähäinen.
12 (45) Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Vesien johtaminen puhtaiden massojen välivarastoalueelta Puhtaiden materiaalien varastointi- ja käsittelykenttien vedet ohjataan hallitusti mereen. Alueella varastoitavista aineksista huuhtoutuu mereen jonkin verran kiintoainetta ja rautaa sade- sekä sulamisvesien mukana. Välivarastointialueen pinta-ala on noin 16 ha, joten keskimääräiseksi valumavesien määräksi arvioidaan noin 2 l/s. Hetkelliset maksimivirtaamat voivat olla suuruusluokkaa 50 100 kertaa keskivirtaamaa suurempia. Kuivina aikoina valumavesiä ei ole lainkaan. Toiminnasta aiheutuu päästöinä ilmaan pölyä ja ajoneuvojen sekä työkoneiden pakokaasuja. Pölypäästöjä aiheutuu kuljetuksista, kuormien purusta ja lastauksesta, varastokasoista sekä massojen seulonnasta sekä murskauksesta. Pölypäästöjä ehkäistään kastelemalla alueelle johtavia teitä ja varastokasoja. Kasteluvettä on saatavissa merestä. Käsittelyjen pölypäästöjä vähennetään laitevalinnoilla, laitteiden koteloinnilla sekä kastelulla. Ajoväylien pölyämistä voidaan ehkäistä myös muilla pölynsidontamenetelmillä. Massojen siirroista aiheutuvaa pölyämistä vähennetään myös välttämällä massojen käsittelyä erityisen tuulisina aikoina. Kuljetusliikenteen ja työkoneiden pakokaasut sisältävät happamoittavia kaasuja, hiilidioksidia sekä vähäisiä määriä muita haitallisia yhdisteitä. Liikenteen ja työkoneiden päästöjä ehkäistään kalusto- ja työkonevalinnoilla. Välivarastointialueella melua syntyy liikenteestä, massojen purkamisesta, kuormauksesta, siirtämisestä, seulonnasta, murskaamisesta ja muista käsittelyistä alueella. Välivarastointitoiminnan aiheuttaman liikenteen määrä on pieni muuhun liikenteeseen verrattuna. Liikenteen ja työkoneiden melupäästöjä ehkäistään kalusto- ja työkonevalinnoilla. Merkittävin toiminnasta aiheutuva melun lähde on asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskaus. Murskauksen meluvaikutuksia on arvioitu melumallinnuksella, joka on sisältänyt myös louheen murskauksen. Melumallinnuksen mukaan asuinkiinteistöjen, joista lähimmät sijaitsevat Korkeasaaren länsipäässä, kohdalla ohjearvo 55 db ei ylity. Korkeasaari on kaavassa merkitty puistoksi ja Mustikkamaa lähivirkistysalueeksi. Nämä virkistysalueet voidaan katsoa taajaman sisällä tai niiden välittömässä läheisyydessä oleviksi. Tällöin niitä koskeva ohjearvo 55 db ei ylity. Murskaus on selvästi muita Kalasatamaan sijoitettavaksi suunniteltuja toimintoja meluisampi. Tällöin muiden toimintojen melu ei lisää murskauksesta yksin tulevaa melua. Sörnäisten Rantatiellä nopeusrajoitus on 60 km/h ja keskivuorokausiliikenne 54 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Olettamalla päiväliikenteen osuudeksi 90 % ja raskaiden ajoneuvojen osuudeksi 10 %, on melutaso 10 m päässä 82,3 db ja vastaavasti Itäväylällä 84,4 db (KVL 59 700, 70 km).
13 (45) Tällöin Sörnäisten Rantatien melu on vallitseva sen länsipuolella. Nykyisen voimalaitoksen alueella se on samaa suuruusluokkaa murskaimen melun kanssa. Mustikkamaalle on Itäväylästä sen verran matkaa, että Kalasataman aiheuttava melu peittää Itäväylän melun. Itse Kalasatamaan tuleva raskas liikenne peittyy murskauksen meluun ja pohjoisempana Itäväylän meluun. Murskausta suoritetaan keskimäärin joitakin kertoja vuodessa. Murskauksen melupäästöjä vähennetään laitevalinnoilla, laitteiden koteloinnilla sekä käyttämällä massojen välivarastokasoja meluesteinä. Melun vaikutuksia vähennetään myös toiminta-aikoja rajoittamalla. Tärinää ei voida pitää merkittävänä haittatekijänä välivarastointialueella. Melumallinnuksen johtopäätöksen mukaan Kalasataman toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja Kalasatamaa lähellä olevien asuinkiinteistöjen kohdalla eikä lähivirkistysalueilla. Murskaus tulee kuitenkin toteuttaa siten, että murskaimen ympärillä on alueella käsiteltävistä massoista tehdyt 7 m korkeat vallit itään, etelään ja länteen päin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Välivarastoinnissa ja massojen käsittelyssä sekä alueen siivouksessa ja kunnossapidossa muodostuvat jätteet kuljetetaan YTV Jätehuollon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tai muuhun asianmukaiset luvat omaavaan käsittelyyn. Päästöt maaperään (estäminen) Puhtaiden materiaalien varastointi- ja käsittelykenttien pohjat ovat asfalttipintaisia. Alueiden vedet johdetaan hallitusti mereen. Ruoppaussedimentit kuivataan altaissa, joiden pohja on asfalttipintainen ja reunapenkereet tiivistä moreenia. Pilaantuneiden maiden välivarastointikentän pohja on asfalttipintainen ja alue varustetaan reunapenkereillä tai kiveyksillä. Ruoppaussedimenttien sekä pilaantuneiden maiden varastointi ja käsittelyalueen vedet kerätään tarkkailualtaisiin, joista ne johdetaan öljynerottimen kautta joko mereen tai viemäriin. Varastointi- ja käsittelykenttien sekä kuivausaltaiden pintarakenteena oleva asfaltti, kuivatusaltaiden sekä pilaantuneiden maiden käsittelykentän tiiviit reunapenkereet sekä vesienjohtamisjärjestelyt estävät suoto- ja valumavesien pääsyn maakerrosten kautta pohjaveteen. Toiminnasta ei edellä esitetyn perusteella aiheudu päästöjä alueen maaperään eikä pohjaveteen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Melun vaikutukset Merkittävin melua aiheuttava toiminto on asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskaus. Murskauslaitos sijoitetaan varastokasojen keskelle, jotka toimivat meluesteenä. Murskauksen melusta on tehty melumallinnus, jonka mukaan melu ei ylitä melulle annettuja ohjearvoja lähimmissä häiriinty-
14 (45) vissä kohteissa. Alueen sijainnista, toiminnan laajuudesta ja päästöjen vähentämistoimenpiteistä johtuen lupahakemuksen mukaisen toiminnan melu- ja tärinävaikutuksia voidaan pitää vähäisinä. Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus ilmaan Vaikutukset maaperään Alueen sijainnista, toiminnan laajuudesta ja päästöjen vähentämistoimenpiteistä johtuen lupahakemuksen mukaisen toiminnan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön voidaan pitää vähäisinä. Haitta-aineita sisältävien massojen (sedimentit, pilaantuneet maat, tuhkat) varastoalueiden valumavedet johdetaan tarkkailualtaisiin. Tarkkailualtaista otetaan vesinäytteitä erikseen laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulosten perusteella valumavedet viemäröidään tai johdetaan mereen. Alueella varastoitavista pilaantumattomista aineksista huuhtoutuu mereen jonkin verran kiintoainetta ja rautaa sade- ja sulamisvesien mukana. Huuhtoutuvan aineksen määrä riippuu valumavesien määrästä eli sääolosuhteista. Kuivina kausina huuhtoutumista ei tapahdu, mutta sateisina aikoina vesien mukana kulkeutuu kiintoainetta ja rautaa. Huuhtoutuva kiintoaine voi aiheuttaa veden samentumista ja kiintoainesekä rautapitoisuuden nousua merivedessä varastoalueen välittömässä läheisyydessä. Päällysvedessä meriveden samennus todennäköisesti jää sateisinakin aikoina hyvin paikalliseksi. Lähellä pohjaa kiintoainepitoinen vesi voi kulkeutua hieman kauemmaksi, mutta todennäköisesti ei muutamaa sataa metriä kauemmaksi. Pohjalle laskeutuva kiintoaine saattaa heikentää pohjaeläimistöä muutamien satojen metrien etäisyydellä varastoalueesta. Alueen teollisen luonteen vuoksi kalasataman lähivesien pohjaeläimistö ei kuitenkaan ole todennäköisesti erityisen rikasta. Lyhyt aikainen ja paikallinen sameuden kasvu ei todennäköisesti haittaa Kalasataman varastoalueen rajautuvan Sompasaarensalmen toimintaa kalaväylänä Vantaanjoen, Vanhankaupunginselän ja Kruunuvuorenselän välillä. Toiminnasta aiheutuu päästöinä ilmaan pölyä ja ajoneuvojen sekä työkoneiden pakokaasuja. Alueen sijainnista, toiminnan laajuudesta ja päästöjen vähentämistoimenpiteistä johtuen lupahakemuksen mukaisen toiminnan vaikutuksia ilmaan voidaan pitää vähäisinä. Välivarastoinnin aiheuttama kuormitus saattaa aiheuttaa painumista, joka voi aiheuttaa alueella kulkevien hulevesijärjestelmien purkuputkien rikkoontumisia ja tukkeutumisia. Painumilla ei ole muita vaikutuksia alueella oleviin rakenteisiin. Painuminen ja sen mahdolliset vaikutukset olemassa oleviin putkijohtoihin arvioidaan tarkemman rakennussuunnittelun yhteydessä.
15 (45) LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Raportointi Toimintojen käyttötarkkailuun kuuluvat mm. massojen ja käsittelytoimintojen kirjanpito, välivarastointikasojen sijoittelu ja korkeus, rakenteiden, laitteiden ja koneiden kunto sekä häiriö- ja poikkeustilanteet. Vesitarkkailu Ruoppaussedimenttien kuivatusaltaiden ja pilaantuneiden maiden välivarastointialueen vesien tarkkailualtaiden veden laatua seurataan säännöllisesti. Tarkkailun perusteella päätetään, ohjataanko vedet viemäriin vai mereen. Vesistä tehdään öljy-, liuotin- sekä raskasmetallimääritykset sekä muita määrityksiä tarpeen mukaan (sedimenttien ja pilaantuneiden maiden laadusta riippuen). Viemäriin tai mereen johdettavan veden määrä mitataan. Toiminnan vaikutuksia meriveden laatuun tarkkaillaan sameusmittauksin välivarastointialueen lähellä. Lisäksi tarkkaillaan veden sameutta referenssipisteessä kauempana välivarastointialueesta. Melumittaukset Toiminnan meluvaikutuksia tarkkaillaan melumittauksilla kerran vuodessa murskauksen ollessa toiminnassa. Mittauspaikat sijoitetaan lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Yksi mittauspiste sijoitetaan toimintaalueelle. Pölymittaukset Toiminnan pölyvaikutuksia tarkkaillaan mittaamalla leijuvan pölyn määrää. Mittaukset tehdään tehokeräimellä kaksi kertaa vuodessa. Mittausajankohdat sovitetaan toiminnan ja sääolosuhteiden mukaisesti. Kullakin mittauskerralla mittaukset tehdään kolmessa pisteessä viikon ajan. Keräimien suodattimet vaihdetaan päivittäin. Mittausjaksojen säätiedot hankitaan Ilmatieteen laitokselta. Yksi mittauspiste sijoitetaan toimintaalueelle. Toiminnan tarkkailua varten laaditaan yksityiskohtainen tarkkailuohjelma raportointikäytäntöineen. Ohjelma hyväksytetään viranomaisella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimintaan liittyviä riskitilanteita ovat mm. laiturirakenteiden puutteellinen stabiliteetti, välivarastointikasojen sortumat, kone- ja laiterikot, poikkeukselliset pöly- ja melupäästöt sekä poikkeukselliset jätevesipääs-
16 (45) töt. Edellisten lisäksi toimintaan liittyvät myös liikenteen aiheuttamat riskit. Riskien ehkäisyssä tärkeä tekijä on henkilökunnan ammattitaito. Välivarastointialueella on käytössä käyttö- ja ympäristötarkkailuohjelmat ja toimintaa valvotaan ohjelmien, lupien sekä lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Laiturirakenteiden stabiliteetti varmistetaan riittävillä tutkimuksilla ja stabiliteettilaskelmilla. Lupahakemuksen laatimisen yhteydessä on tehty alueen stabiliteettitarkastelu, jonka perusteella massojen välivarastoinnille on esitetty ohjeet. Tarkemman suunnittelun yhteydessä stabiliteettilaskelmat tarkistetaan ja tarvittaessa tehdään tarkentavia maastotutkimuksia alueen perustamistapojen ym. yksityiskohtien selvittämiseksi. Stabiliteettilaskelmissa käytetään riittäviä varmuuskertoimia. Alueen stabiliteetin varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Laiturirakenteiden mahdollisella sortumisella on vakavat seuraukset ja kauaskantoiset vaikutukset myös alueen jatkokäyttöön. Välivarastointikasojen sortumisen estäminen varmistetaan riittävillä luiskakaltevuuksilla. Ylijäämämaista osa voi olla muita kuin kitkamaita, joilla tarvitaan loivempia luiskakaltevuuksia. Välivarastointikasojen sortumien seurauksena voi olla ympäristöhaittojen ohella (sortumat mereen ja meriveden samentuminen) myös henkilövahinkojen vaaraa. Alueella tarvitaan maansiirtokoneita massojen siirtelyyn ja varastokasojen tekoon. Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen käsittelyyn tarvitaan murskaimia, seuloja ym. laitteita. Kone- ja laiterikot keskeyttävät toiminnan siksi aikaa kunnes koneet ja laitteet saadaan korjattua tai korvaavat laitteet tilalle. Toiminnan keskeytymisen lisäksi kone- ja laiterikoista voi aiheutua väliaikaisesti poikkeuksellisia pöly- ja melupäästöjä. Koneiden ja laitteiden riskeihin kuuluvat myös öljyvuodot, joihin varaudutaan imeytysaineilla ja muilla torjuntavälineillä. Puhtaiden massojen välivarastointialueiden sadevedet johdetaan hallitusti mereen. Rankkasateiden aikana massoista voi huuhtoutua runsaasti hienoainesta, joka saattaa aiheuttaa meriveden samentumista lähialueella. Haitta jää kuitenkin väliaikaiseksi ja rajalliseksi. Ruoppaussedimenttien ja pilaantuneiden maiden välivarastointi- ja käsittelyalueilta tulevat vedet voivat sisältää haitallisia aineita. Vedet kerätään tarkkailu- ja tasausaltaisiin sekä johdetaan tarvittaessa viemäriin. Vesimäärät ovat pieniä. Massojen kuljetukset ovat raskasta liikennettä, joihin liittyvät omat turvallisuusriskinsä. Liikennemäärien kasvaessa lisääntyy myös henkilövahinko-onnettomuuksien riski alueella johtavilla kaduilla ja teillä. Toiminnan aiheuttama liikenteen kasvu on kuitenkin varsin pieni verrattuna alueen kaduilla ja teillä liikkuvan muun liikenteen määriin.
17 (45) Välivarastointialueella liikkuvat autot ja työkoneet aiheuttavat myös onnettomuusriskejä, joita vähennetään mm. liikenneopasteilla, turvallisuuskoulutuksella, näkyvällä suojavaatetuksella ja liikkumisen rajoittamisella riskialttiilla alueilla. Kuljetusautojen peruutusäänimerkit ja -tutkat parantavat myös osaltaan liikenneturvallisuutta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Helsingin kaupungin rakennusvirasto hakee lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnalle tulisi myöntää toiminnan aloittamislupa (YSL 101 ), koska muutoksenhakumenettely olisi hankkeen toteutuksen kannalta kohtuuttoman pitkä. Toiminnalle ei ole kohtuullisella etäisyydellä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen kuljettamalla alueelle sijoitettu maa-aines tarvittaessa muualle, joten täytäntöönpano ei tee muutoksen hakua hyödyttömäksi. Kalasataman alueen satamarakennusten purkaminen on alkanut alkuvuonna 2009. Purkumateriaalit pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti alueella. Hyödyntäminen edellyttää välivarastointia. Kalasataman esirakentaminen alkaa kesällä 2009 ja esirakentaminen edellyttää massojen välivarastointia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta täydennettiin 22.4.2009, 11.5.2009, 16.10.2009 ja 3.12.2009. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla 1.6.2009 30.6.2009 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Laitokselle on suoritettu tarkastus 2.12.2009. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin.
18 (45) Lausunnot Lupahakemuksen johdosta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta ja Helsingin kaupunginhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta toteaa 24.6.2009 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Kalasatamassa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli asian käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat. Alueen päivittäisessä käytössä ja loppuaikojen toiminnassa on otettava huomioon alueen rakentuminen, jolloin etäisyys lähimpään asutukseen pienenee oleellisesti. Erityisesti murskaustoiminta vähentää merkittävästi lähialueen asumisviihtyvyyttä. Ympäristölautakunta katsoo, että murskauksen osalta ympäristölupa tulee myöntää siten, että lupamääräyksiä määräajoin muuttamalla voidaan hallita murskauksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Sivullisten pääsy välivarastointialueelle tulee estää esimerkiksi aitaamalla alue. Alueella oleva asfalttikerros on jouduttu paikoitellen rikkomaan satamatoimintojen loppuessa ja vanhoja rakenteita purettaessa. Välivarastointitoiminta edellyttää yhtenäistä ja tiivistä pohjarakennetta, kuten asfalttia. Alueella olevan asfaltin kunto on tarkistettava ja puutteet korjattava ennen alueen käyttöönottoa. Alueen toiminnan ennakkosuunnittelussa tulee varautua poikkeuksellisiin sääoloihin, kuten tulviin ja myrskyihin, jotka saattavat vaikeuttaa toimintaa ja lisätä päästöjä ympäristöön. Pilaantuneen maan ja haitta-ainepitoisen sedimentin välivarastoinnin ja esikäsittelyn kaikki työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, pilaantunutta maa-ainesta tai haitta-ainepitoista sedimenttiä ei leviä ympäristöön valumavesien, pölyn tai työkoneiden mukana eikä toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai puhdistusalueen läheisyydessä asuville, työskenteleville tai liikkuville ihmisille. Välivarastointialueelle varastoitavat pilaantuneet maa-ainekset on pidettävä huolellisesti peitettyinä vettä läpäisemättömällä peitteellä koko välivarastoinnin ajan mahdollisen pölyämisen ja haitta-aineita sisältävän suotoveden muodostumisen estämiseksi. Haitta-ainepitoiset sedimentit on peitettävä tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneiden maiden ja haitta-ainepitoisten sedimenttien välivarastointialueiden suoto- ja valumavesiä on tarkkailtava riittävästi. Ympäristölautakunta katsoo, että jo tilapäinen murskauslaitos on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä. Kastelujärjestelmässä tulee olla veden sumutuspisteitä ainakin murskaimen
19 (45) ylä- ja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa, jos murskauslaitos sijaitsee alle 500 m päässä asuinrakennuksista ja muista häiriintyvistä kohteista, joille pölystä saattaa aiheutua haittaa. Kyseessä on tällöin tielaitoksen luokittelun mukaan B-luokan murskaamo. Murskauslaitos on lisäksi sijoitettava tiiviin suojarakennelman sisään siten, että ainoastaan syöttösuppilo ja kuljettimen purkukohta jäävät suojarakennelman ulkopuolelle, jos murskauslaitos sijaitsee alle 200 m päässä pölylle herkistä kohteista. Kyseessä on tällöin A-luokan murskaamo. Tielaitoksen mukaan B-luokan murskaamon hiukkasten kokonaisleijuma toiminta-aikana määritettyjen kahden tunnin ajanjaksojen keskiarvona alittaa 400 µg/m 3 300 metrin päässä murskaamosta. B-luokan murskaamon aiheuttama pölyäminen voi ylittää kuitenkin valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) esitetyt ilmanlaadun ohjearvot, joiden mukaan hiukkasten kokonaisleijuma (TSP) muut toiminnat huomioon ottaen saa olla enintään 120 µg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteenä määritettynä tai 50 µg/m 3 vuosikeskiarvona määritettynä. Suojausrakennuksen sisään sijoitettu murskaamo on A-luokan murskaamo, jonka pölyntorjunta edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja sen suojaetäisyys on pienempi kuin B-luokan murskaamon. Kun otetaan huomioon, että murskaamo toimii alueella jopa 10 vuotta ja murskauspaikan läheisyyteen rakennetaan uusi asuntoalue, tulee murskaamon pölyntorjunta toteuttaa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla. Tämän vuoksi murskaamo tulee sijoittaa tiiviin suojarakennuksen sisään ja varustaa pölykatteilla ja kastelujärjestelmällä (A-luokan murskaamo). Pölyntorjuntajärjestelmän tulee olla käytössä aina kun murskaustyötä tehdään. Mikäli kaikista varotoimenpiteistä huolimatta pölyä leviää ympäristöön, murskaustyö tulee välittömästi keskeyttää. Meluselvitys on tehty olettaen, että murskaamossa on vain esimurskausyksikkö. Tyypillisessä murskaamossa on kuitenkin useita murskausja seulontayksiköitä, mikä lisää murskaamon lähtömelutasoa. Meluselvityksessä ei myöskään ole esitetty arviota melun mahdollisesta iskumaisuudesta. Samoin meluselvityksessä on oletettu, että murskaamon ympärillä on käsiteltävistä massoista tehty 7 metriä korkea melueste, vaikka hakemuksen liitteenä olevan stabiliteettitarkastelun mukaan alueen eteläja itäreunoilla saa olla paikoin vain 2,5 metriä korkeat varastokasat. Mikäli kyseisen meluesteen rakentaminen ei ole mahdollista, riittävä ja toimiva melueste on rakennettava muusta sopivasta materiaalista. Työmaan kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat on sijoitettava tiiviille alustalle, jonka välittömään läheisyyteen on varattava imeytysainetta mahdollisten polttoaine- ja öljyvuotojen torjumiseksi. Liikenteen vaikutukset rakennettavalle asuinalueelle tulee ottaa huomioon varsinkin, jos kulku välivarastointialueelle tapahtuu vain tulevan asuinalueen kautta. Alueen raskaan liikenteen ajoväylien lisäksi myös toiminta-alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta pölyhaittojen estämiseksi. Yöaikainen, klo 22.00 7.00 tapahtuva, liikenne välivarastointi- ja esikäsittelyalueella saattaa aiheuttaa häiritsevää melua. Tämän vuoksi kyseessä olevan toiminnan aiheuttama melu tulee selvittää, ennen kuin yöaikainen toiminta sallitaan.
20 (45) Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä ympäristöön, aiheutuu jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa tai aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Toiminnan alkamisesta ja vastuuhenkilöistä on tiedotettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Kaikki toimintaa varten tehtävät suunnitelmat ja muut asiakirjat on toimitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Helsingin kaupunginhallitus toteaa 19.8.2009 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi, että Kalasataman alueen keskeisestä sijainnista johtuen alueen naapurustossa on jo nykyään runsaasti mahdollisesti häiriintyviä kohteita (Merihaka, Kulosaari, Kruununhaka, Katajanokka, Siltasaari), minkä lisäksi Kalasataman asuntorakentamisen alkaminen vuonna 2010 tuo lisää asutusta ja toimitiloja melulle ja pölylle mahdollisesti altistuville alueille. Kalasataman välivarastointialueen päivittäisessä käytössä ja loppuaikojen toiminnassa tulee ottaa huomioon alueen rakentuminen, jolloin etäisyys lähimpään asutukseen pienenee oleellisesti. Välivarastointitoimintojen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon alueen rakentamisen eteneminen, muiden toimintojen tilantarpeet ja alueelle suunnitellut kulkureitit. Välivarastotoimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. alueelle rakennettavat kanavat, väliaikaisesti säilytettävä varastorakennus kulkutarpeineen, rantaan suunnitellut kevyen liikenteen reitit ja alueelle suunnitellun raitiovaunureitin toteuttaminen. Lupahakemuksen käsittämästä toiminnasta aiheutuvien ympäristöhäiriöiden torjuntaan, hallintaan ja riittävään tarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiminnan vaikutukset ympäristöön liittyvät meluun ja ilman laatuun sekä liikenteeseen. Erityisesti murskaustoiminta vähentää merkittävästi lähialueen asumisviihtyisyyttä. Kaupunginhallitus katsookin, että toimintaa harjoitettaessa tulee olla erityisen huolellinen estettäessä kiviaineiden murskauksesta aiheutuvan melun ja pölyn leviäminen lähikaupunginosiin. Murskauksen osalta ympäristölupa tulee myöntää siten, että lupamääräyksiä määräajoin muuttamalla voidaan hallita murskauksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kun otetaan huomioon, että murskauspaikan läheisyyteen rakennetaan uusi asuntoalue, tulee murskaamon pölyntorjunta toteuttaa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla. Tämän vuoksi murskaamo tulee sijoittaa tiiviin suojarakennuksen sisään ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyn teknisin keinoin ja ehdoin. Kaupunginhallitus katsoo, että mikäli pölyä kuitenkin leviää ympäristöön, murskaustyö tulee välittömästi keskeyttää. Kaupunginhallitus katsoo, että meluavimpia toimintoja, kuten murskausta, tulee alueella harjoittaa vain siinä määrin, kuin se Kalasataman rakentamisen kannalta on tarpeen. Murskaustoiminnasta aiheutuvan melun ai-
21 (45) Muistutukset ja mielipiteet heuttamia haittoja tulee rajoittaa tarvittaessa esimerkiksi rakentamalla alueelle riittävä melueste. Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon edellä toiminnan mukauttamistarpeesta alueen muuhun käyttöön ja tulevaan rakentamiseen sekä riittävästä ympäristöhaittojen torjunnasta esitetyt sekä Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan antamassa lausunnossa esittämät näkökohdat. Hakemuksen johdosta on jätetty yhdeksän muistutusta. Kruununhaan asukasyhdistys ja Kruununhaka-Seura esittävät 12.6.2009 saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa. Kivimurskaamo, siihen liittyvä liikenne ja kivikuormien tyhjentäminen satamakentälle tuottavat melua ja pölyä sekä siten kohtuutonta haittaa asumiselle ja virkistysalueiden käytölle Kruununhaassa. Melu leviää vettä pitkin ja pöly tuulten mukana huomattavan laajalle alueelle. Kruununhaan lähimmät asuintalot sijaitsevat vain noin 600 metrin päässä satamakentästä, minne vähimmillään matkaa Mustikkamaalta vain noin 200 metriä, Tervasaaren lähivirkistysalueelta ja Korkeasaaren eläintarhasta vain noin 200 metriä. Kivimurskaamon toiminta ei siten sovellu lainkaan Sompasaaren alueelle. Ympäristöluvassa esitetty meluntorjunta varastokasojen avulla ei millään takaa melun eikä pölyn pysymistä vain satamakentällä. Ympäristölupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi, mikä jatkuvan melun lisäksi aiheuttaisi pitkäaikaisen maisemahaitan samaan tapaan kuin nyt valtavat kiviröykkiöt Hernesaaren kärjessä. Eteläisen Helsingin asuinalueilla on pelkästään kielteisiä kokemuksia louheenajon tuottamasta meluhaitasta ja louhekasojen maisemahaitasta. Katsomme, että edellä esitetyin perustein Helsingin rakennusviraston ympäristölupahakemus kivimurskaamolle ja erilaisten massojen välivarastolle Sompasaareen on hylättävä. Korkeasaaren eläintarha esittää 16.6.2009 saapuneessa muistutuksessaan mm. seuraavaa: Korkeasaaren eläintarhan johtokunta toteaa, että lupahakemuksessa esitetty toiminta aiheuttaa melun ja pölyn muodossa huomattavan suuren haitan Korkeasaaren asukkaille, eläimille ja asiakkaille. Korkeasaari on esitetyn kiviaineksen murskauspaikan lähinaapuri. Saaren neljän asunnon rivitalo on Korkeasaaren länsirannalla vastapäätä entisen Sörnäisten sataman eteläosaa ja on siten murskauspaikan lähin asuinrakennus. Toiminnasta aiheutuva melu haittaa lisäksi erityisesti Korkeasaaren länsireunan eläimiä, mm. luonnossa uhanalaisia lajeja, kuten partakorppikotka, markhor ja kissalaakson Aasianleijona. Eläintarhan johtokunta esittää, että melu aiheuttava toiminta siirretään alueella muualle, mahdollisimman kauas Korkeasaaresta. Myös tässä tapauksessa paikka tulisi maavallein suojata siten, että ympäristöön aiheutuva meteli kyetään minimoimaan.