Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan ympäristösuunnitelma 2014

Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan ympäristösuunnitelma 2014 Alkuperäisen suunnitelman pohjalta päivitetty 2/2014:

Alkusanat "Maailman nuorison luovuus, ihanteet ja rohkeus olisi saatava liikkeelle muovaamaan maailmanlaajuista kumppanuutta, jotta kestävä kehitys saavutettaisiin ja kaikille voitaisiin taata parempi tulevaisuus." Rion julistuksen 21. periaate Osakunnan ympäristösuunnitelma laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Hallitus määräsi isännän ja emännän muodostamaan ympäristötyöryhmän pohtimaan osakunnan ympäristökäytäntöjä. Tämä on ympäristösuunnitelman päivitetty versio, joka antaa ajantasaisen kuvan osakunnan ympäristöasioiden tilasta. Ympäristösuunnitelma pyrkii näyttämään oikeaa suuntaa ja ottamaan ensimmäisiä askelia pitkällä tiellä kohti kestävää kehitystä. Suunnitelma pitää sisällään osakunnan toimintaa ohjaavat periaatteet ja tarkat käytännön toimet ympäristöystävällisyyden edistämiseksi. Suurin merkitys ympäristösuunnitelmalla on osakunnan keskeisille toimijoille: hallitukselle, isännälle ja emännälle. Heillä on laajimmat mahdollisuudet toimia käytännössä puhtaan ympäristön ja rikkaan luonnon hyväksi. Myös osakuntatalolla asuvat opiskelijat on huomioitu suunnitelmassa. Ympäristösuunnitelman noudattamisen vastuu on jaettu kaikkien virkailijoiden kesken. Tulosten saavuttaminen edellyttää tinkimätöntä ja pitkäjänteistä työtä. On tärkeää puhaltaa yhteen hiileen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Joona Havukainen Ympäristövastaava 2014

Sisältö ALKUSANAT...2 1. YMPÄRISTÖSUUNNITELMAN TAVOITTEET...4 2. OHJAAVAT PERIAATTEET...4 3. OSAKUNNAN TILAT JA KIINTEISTÖT...6 3.1. OSAKUNTAHUONEISTO VIISI...6 3.1.1. Energiansäästö...6 3.1.2. Jätteet...6 3.1.3. Vuokralaiset...7 3.1.4. Ylläpito...7 3.2. KERHOTILA C6...7 3.3. TOIMISTO...8 3.3.1. Jätehuolto...8 3.3.2. Tulostus ja kopiointi...8 3.3.3. Laitteet...8 3.4. SAUNA...8 3.5. SIPIN MÖKKI...8 3.5.1. Jätehuolto...9 3.5.2. Käymälä...9 3.5.3. Sauna...9 3.5.4. Jätevedet...10 3.5.5. Kuljetus...10 4. HANKINNAT...10 4.1. ELINTARVIKKEET...10 4.2. ERITYISESTI JUHLISSA...12 4.3. KODINKONEET JA ELEKTRONIIKKA...12 4.4. HUONEKALUT...12 5. OSAKUNTATOIMINTA...12 5.1. JUHLAT...13 5.2. EKSKURSIOT...13 5.3. PAPERINKÄYTTÖ...13 5.4. TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA...14 6. JÄRJESTÖJEN VÄLISET YHTEYDET...14 6.1. OSAKUNNAN SIDOSRYHMÄT...14 6.2. MUUT OSAKUNNAT...15 6.3. MUUT OPISKELIJAJÄRJESTÖT...15 7. TOTEUTUS JA SEURANTA...15 7.1. TOTEUTUS...15 7.1.1. Virkailijakoulutus...15 7.1.2. Osakuntalaiset...16 7.1.3. Ympäristövastaava...16 7.1.4. Kulut...16 7.2. SEURANTA...27 LIITE 1: SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA LYHYESTI...18 LIITE 2: VIRKAILIJAKOHTAISIA TEHTÄVÄNANTOJA...19

1. Ympäristösuunnitelman tavoitteet Ihmistoiminta aiheuttaa luonnolle ja ympäristölle monia ongelmia. Esimerkiksi Rion +20 julistuksessa YK:n jäsenvaltiot ovat todenneet, että ihmiskunnan nykyinen luonnonvarojen kulutus ja ympäristönhoito on kestämätöntä, ja toistaiseksi saavutetut parannukset tilanteeseen ovat olleet riittämättömiä. Uusin julistus myös korostaa korkekoulujen ja niiden opiskelijoiden vastuuta kestävän kehityksen toteuttamisessa. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi on tehtävä vielä paljon työtä ja osakunnan on syytä tehdä osansa yhteisissä talkoissa. Osakunnan säännöissä (2 ) määritellään yhdeksi osakunnan tarkoitukseksi herättää ja ylläpitää heidän (osakuntalaisten) harrastusta yhteiskunnallisiin asioihin ja työhön Satakunnan, suomalaisen yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyväksi. Ympäristösuunnitelma toteuttaa tätä tarkoitusta erinomaisesti. Merkittävin, ja selkeästi tärkein, tavoite onkin ympäristökasvatus: herättää ja ylläpitää osakuntalaisten kiinnostusta ympäristönsuojeluun. Tärkein työväline on osakuntalaisten päivittäisiin tapoihin vaikuttaminen. Vaikka suunnitelman suorat vaikutukset eivät ole suuren suuria, kerrannaisvaikutukset, kuten muutokset ympäristöasenteissa, nousevat merkittäviksi. Suunnitelman toimivuutta mitataan muun muassa vuosittaisella ympäristökyselyllä ja ympäristövastaavan ympäristöraporteilla. Suunnitelman toteuttamisen kannalta ympäristövastaava on korvaamaton työntekijä. Osakunta on akateemisesti kouluttautuvien ihmisten yhteisö, joka pyrkii vaalimaan tieteellistä ajattelutapaa. Ilmastonmuutos, eliöiden sukupuutot ja elinympäristön saastuminen ovat tieteellisesti todennettuja tapahtumia. Tiede onkin tärkeässä asemassa osakunnan ympäristötoiminnassa: keinoja ja toimia pyritään pohtimaan tieteellisessä mielessä. Vakavia uhkia vastaan ei pidä toimia luuloilla ja musta tuntuu asenteella. Osakunta suuntautuu myös voimakkaasti ulospäin. Näyttämällä muille järjestöille hyvää esimerkkiä voidaan edistää suunnitelman tavoitteita laajemminkin. Ympäristösuunnitelma oikeuttaa olemassaolonsa tässäkin suhteessa - suunnitelma on voimakas yhteiskunnallinen kannanotto. 2. Ohjaavat periaatteet Ympäristökysymykset ovat Satakuntalaiselle Osakunnalle tärkeitä. Osakunnan toiminnan lisäksi on huomioitava asuntolan ympäristöystävällisyys. Ympäristösuunnitelmallaan osakunta haluaa kantaa osaltaan vastuuta tulevaisuudesta ja sitoutua noudattamaan ympäristöperiaatteita. Suunnitelman tarkoitus on tukea osakunnan toimintaa ja tavoitteita sekä etsiä toimintatavat, jotka kuormittavat ympäristöä vähemmän. Osakunta pyrkii toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen periaate voidaan tiivistää yhteen virkkeeseen: "Kehityksen tulee olla sellaista, että se tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan." Vaikka tarkastelu tässä suunnitelmassa keskittyy ekologisiin vaikutuksiin, myös toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuurilliset vaikutukset on huomioitava. Tasapaino kaikkien kestävän kehityksen ulottuvuuksien välillä on välttämätöntä. Ekologisen kestävyyden kannalta on keskeistä arvioida osakunnan tekojen vaikutus ympäristöön. Muita tärkeitä toimia ovat haittojen synnyn ennaltaehkäisy ja

haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Taloudellinen kestävyys merkitsee sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata tasapuoliset hyvinvoinnin edellytykset kaikille maailman ihmisille sekä tuleville sukupolville. Kestävän kehityksen tärkeitä periaatteita, joista ollaan yksimielisiä: - Uusiutuvia luonnonvaroja on käytettävä vaarantamatta niiden uusiutumiskykyä. Uusiutumattomia luonnonvaroja on käytettävä nykyistä radikaalisti säästäväisemmin. Luonnonvarojen ja energian käyttöä tulee tehostaa. - Maaperän, vesien ja ilman saastumista on vähennettävä. - Ilmastonmuutos on pyrittävä estämään tai ainakin hidastamaan sitä. - Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava. Biosysteemien uusiutumiskyky on turvattava. - On vaalittava aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä. - On vahvistettava yhteisöjen sosiaalista pääomaa eli hyvinvointia. - On vahvistettava yhteisöllisyyttä ja tuettava yksilöiden elämänhallintaa ja osallistumismahdollisuuksia. - On pohdittava perusteellisemmin, mitkä kehityksen suunnat ovat hyviä ja miten niitä voidaan vahvistaa. - On vahvistettava ymmärtämystä, että taloudellisella toiminnalla on aina luontoperusta, johon taloudellinen toiminta vaikuttaa. Tämä vaikutus voi olla myös myönteistä. - On pyrittävä luonnonmukaisiin ja ekotehokkaisiin tuotantomuotoihin. - On pidettävä huolta työllisyydestä ja tulonjaon kohtuullisuudesta rikkaassa lännessä ja tuettava kehitysmaiden kansantalouksien tervehtymistä. Ympäristönäkökohdat huomioidaan kaikessa osakunnan toiminnassa. Osakunta pyrkii jatkuvasti vähentämään negatiivisia ympäristövaikutuksiaan. Ympäristösuunnitelmaa käytetään työvälineenä toiminnan kehittämisessä. Ympäristösuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja sen toteutumista arvioidaan. Ympäristövastaava vastaa osaltaan ympäristösuunnitelman toteutumisen valvomisesta ja raportoinnista. Hankinnoissa suositaan ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Jätteen syntyä pyritään ennaltaehkäisemään ja syntynyt jäte lajitellaan tai kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Energian- ja sähkönkulutusta pyritään vähentämään. Osakunnan tilaisuudet järjestetään ympäristönäkökohdat huomioiden. Osakunta noudattaa kaikessa toiminnassa ympäristölainsäädäntöä. Osakunnan ympäristötoiminnassa pyritään myös vaikuttamaan osakuntalaisten ympäristöasenteisiin. Tiedon jakaminen ja käytännön neuvot ovat tehokkaimpia tapoja muuttaa asenteita ympäristöystävällisemmiksi. Ympäristönsuojelua tulee edistää avoimessa ja positiivisessa hengessä. Osakunta toivoo yhteistyökumppaneiltaan ympäristönäkökohtien huomioimista. Osakunta pyrkii myös vaikuttamaan sidosryhmiensä ja muiden osakuntien keskuudessa hyvänä esimerkkinä ympäristöasioiden hoidossa. Osakunta pitää yhteyttä muiden osakuntien sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ympäristövastaaviin ja vaalii ympäristökasvatuksellista yhteistyötä järjestöjen välillä.

3. Osakunnan tilat ja kiinteistöt Osakunnalla on käytössään Satakuntatalon viidennessä kerroksessa osakuntahuoneisto Viisi ja Satakuntatalon seitsemännessä kerroksessa toimisto. Lisäksi osakunta käyttää Satakuntatalon kahta saunaa ja kerhotilaa C6. Osakunta käyttää toiminnassaan ajoittain myös alakerran ulosvuokrattua juhlasali Kiltasalia. Osakunnalla on omistuksessaan mökki Kokemäen Kauvatsalla, lähellä Puurijärveä. 3.1. Osakuntahuoneisto Viisi Osakuntahuoneisto Viisi on osakunnan toiminnan keskipiste - noin 200 neliötä osakuntalaisten käytössä olevaa tilaa Helsingin sydämessä. Monet välttämättömimmät ja tärkeimmät ympäristötoimenpiteet koskevat osakuntahuoneistoa. Virkailijoista isäntä on vastuussa osakuntahuoneistosta. Viisin käyttäjäkunta, joka koostuu osakuntalaisista, on lukuisa ja heterogeeninen, joten ympäristösuunnitelman toteutuminen vaatii kattavaa ja toimivaa tiedotusta. Osakuntahuoneisto on omiaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja lisäämään osakuntalaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Yhdessäoleminen ja tekeminen on lisäksi ekotehokasta: esimerkiksi televisiota katsoo useampi ihminen, eikä jokainen ole omassa huoneessaan pitämässä televisiota päällä. Osakuntahuoneiston lautapelit ja muut ajanviettomahdollisuudet kannustavat ympäristöystävälliseen toimintaan. 3.1.1. Energiansäästö Osakuntahuoneiston tilojen valot lukuun ottamatta eteis- ja tupakkahuonetta pyritään sammuttamaan puolenyön jälkeen viimeisen poistuessa tiloista. Valoisaan päiväsaikaan pidetään ylimääräinen valojen käyttö minimissä. LED-valaisimia käytetään osakuntahuoneistossa kaikkialla mihin ne soveltuvat. Tietokoneiden näytöt sammuvat automaattisesti viiden minuutin käyttökatkon jälkeen. Tällä hetkellä koneet ovat käytännössä jatkuvasti päällä. Niihin säädetään käytön kannalta järkevät lepotilaominaisuudet. Tietokoneiden virransäästöominaisuudet ovat nykyään kehittyneitä ja toisaalta koneen käynnistäminen vie suhteellisen paljon energiaa sekä kuluttaa sähkölaitteistoja koneita ei kannata sammuttaa keskellä päivää, jolloin niille on melko usein käyttöä. Muista sähkölaitteista, kuten televisioista, pyritään myös sammuttamaan virta yöksi. Stand-by -tilassakin laitteet kuluttavat sellaisia määriä sähköä, että ne kannattaa mieluummin sammuttaa kokonaan kuin jättää pitkäksi aikaa päälle. Sähkölaitteiden sähkönkulutusta on mitattu Helsingin Energian lainaamalla virrankulutusmittarilla, ja päätökset laitteiden sammuttamisesta tehtiin mittaustulosten perusteella. 3.1.2. Jätteet Jätelain mukaan Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteen muodostuessa ensisijaisesti pyritään hyötykäyttämään jätteen aine ja toissijaisesti jätteen energia. Kaatopaikkaläjitys on viimeinen vaihtoehto. Osakuntahuoneistossa kierrätetään bio-, lasi-, metalli- ja paperijäte. Myös pullot ja tölkit kierrätetään. Energiajäte kerätään talteen. Ongelmajätteestä vastaa isäntä. Kierrätysastiat sijaitsevat keittiössä, paperikoria lukuun ottamatta. Paperikori sijaitsee lehtihyllyn vieressä. Kierrätysastiapaikat

merkitään selkeästi ja tiedotetaan osakuntalaisille, mikä jäte kuuluu mihinkin. Erityisesti energiajätteen sisällöstä tehdään selkeitä opasteita. Emäntä vastaa, että emännistön vastuulla olevissa ruuanvalmistuksissa jätteet lajitellaan osakuntahuoneistossa. Isäntä vastaa, että jäteastiat tyhjennetään. Isäntä vastaa myös käytettyjen paristoiden kierrätyksestä. Ongelmajätteiden kanssa toimitaan tapauskohtaisesti niin, että jätteet käsitellään asianmukaisesti. Pullojen kierrätys on toiminut jo vuosia sujuvasti, eikä sen toimivuudessa ole parannettavaa. Paperijätteen vähentämiseksi osakuntahuoneiston oviin on lisätty laput, jotka kieltävät ilmaisjakeluiden toimittamisen osakuntahuoneistoon. Kaikki jäteastiat sijaitsevat osakuntatalon sisäpihalla. Lähin paristojenkeräyspiste on Albertinkadun ja Malminrinteen risteyksessä. Lisäksi paristoja voi palauttaa kaikkiin niitä myyviin liikkeisiin. Ongelmajätteet voi viedä vaikka Ekokauppa Ruohonjuureen, joka sijaitsee Kampintorin laidalla. Osakunnan ympäristövastaava 2010 laati asuntolaan ja osakuntahuoneistoon kattavat kierrätysohjeet ja huolehti, että kierrätysastiat myös uusille kierrätettäville, kuten lasille ja metallille, ovat kunnossa. Osakuntahuoneiston kierrätysastioista vastaa isäntä. Kertakäyttöastioiden käyttöä vältetään. Osakunnalla on kattava astiasto, jota täydennetään aina tarvittaessa. Myös talouspaperin käyttö käsien kuivaamiseen pyritään minimoimaan. Vessoissa käytetään käsipyyhettä. 3.1.3. Vuokralaiset Osakuntahuoneistoa vuokrataan melko usein osakuntalaisille tai ulkopuolisille. Vuokraukset ovat merkittävä osa Viisin käyttöä, koska vuokraustapahtumissa on yleensä paljon kävijöitä ja paljon jätteen muodostusta. Vuokraajille kerrotaan osakuntahuoneiston kierrätys- ja vastaavat käytännöt sekä kehotetaan toimimaan näiden ohjeiden mukaisesti. Vuokraajille tarjotaan käyttöön keittiövälineistö ja ruokailuvälineet ilman eri maksua. 3.1.4. Ylläpito Puhdistuskemikaaleissa suositaan joutsenmerkittyjä tuotteita. Isäntä vastaa puhdistusainehankinnoista. Ympäristön kannalta on tärkeää annostella tarpeeksi vähän pesuainetta. Astianpesukoneessa pestään täysiä koneellisia. Pesuaineiden ostossa yritetään suosia isoja pakkauskokoja. Useampia kemikaaleja kuitenkin kuluu niin vähän, että pakkauskoon merkitys on pieni. Osakuntahuoneiston korjauspalvelut hoitaa Satalinnan Säätiön huoltomies. 3.2. Kerhotila C6 C6:sta käytetään opiskelu- ja ryhmätyötilana, television katseluun sekä vieraiden majoittamiseen ja juhlien järjestämiseen. Se on varattavissa osakuntalaisten omaan käyttöön sekä mahdollista ulosvuokrata. Tila pintaremontoitiin perusteellisesti vuonna 2012. Valaistukseksi vaihdettiin energiatehokkaat LED:it. Jätettä tilassa syntyy melko vähän. Tilasta löytyy sekajäteroskis, jonka tilan käyttäjä tyhjentää tapahtuman jälkeen. Kierrätyskelpoinen jäte toimitetaan osakuntahuoneistoon. Tilaan on suunnitteilla jäteastia, johon kerättäisiin eriteltyinä metalli-, seka- ja energiajäte. C6:sta poistuttaessa sammutetaan valot sekä suljetaan ovi ja ikkuna.

3.3. Toimisto Toimistoa käyttävät osakunnan lisäksi myös muun muassa Satalinnan Säätiö, Satakunnan Kilta ja Satakuntatalon Kannatusyhdistys. Yhteistyöjärjestöille on tiedotettu osakunnan ympäristösuunnitelmasta ja odotetaan, että järjestöt toimivat suunnitelman periaatteiden mukaisesti toimistoa käyttäessään. 3.3.1. Jätehuolto Toimistossa on roskikset energia-, seka- ja biojätteelle sekä paperille. Astiat on pyritty merkitsemään mahdollisimman selkeästi. Muut kierrätettävät jätteet tulee toimittaa osakuntahuoneistoon. Isäntä vastaa siitä, että toimistolta löytyy biojätepusseja. Jokaiselle virkailijalle on jaettu viikoittain vaihtuvat toimiston siivousvuorot. Tällöin virkailija vastaa roskisten asianmukaisesta tyhjentämisestä. 3.3.2. Tulostus ja kopiointi Tulostaa ja kopioida saa ainoastaan virkatehtävään tai luottamustoimeen liittyviä asioita. Paperinkäytön minimoimisesta lisää kohdassa Osakunnan toiminta Paperinkäyttö. Ympäristövastaava huolehtii, että toimiston käyttäjiä opastetaan vähentämään paperinkäyttöä. Toimistosta löytyy yksinkertaiset ohjeet paperimäärän vähentämisestä. Tulostimeen on asetettu oletusasetukseksi kaksipuolinen tulostus. 3.3.3. Laitteet Toimiston tietokoneiden näytöt sammuvat automaattisesti viiden minuutin käyttökatkon jälkeen. Tietokoneisiiin ohjelmoidaan sopivat lepotila-asetukset. Valot sammutetaan aina toimistolta poistuttaessa. 3.4. Sauna Satakuntatalon osakuntakäytössä oleva sauna kuuluu Satalinnan Säätiön alaisuuteen. Saunan turhaa lämmittämistä tulisi välttää ja se tulisi pitää päällä vain sen ajan kun sitä käytetään. Isäntä vastaa saunan lämmittämisestä osakunnan tarpeisiin. Mikäli mahdollista, osakunnan saunaan liittyvät tapahtumat (esim. saunaillat) tulisi järjestää yleisten saunavuorojen aikaan. Jätteen muodostus on saunassa todella vähäistä, koska varsinaisia oleskelutiloja ei ole. Vuonna 2013 tehtiin saunan käyttöastekartoitus, josta selvisi että saunan käyttöaste perjantaina on vähäistä, jatkotoimia selvitellään. Saunan termostaattia on säädetty pienemmälle käyttäjien toiveesta, näin säästäen saunan lämmitykseen kuluvaan energiaa. Saunan käyttäjät ovat velvollisia viemään mukanaan saunaan tuomansa pullot. Ne voi toimittaa esimerkiksi osakuntahuoneistoon kierrätettäväksi. Saunassa on sekajäteroskakori, jonka tyhjennyksestä vastaa Satalinnan Säätiön siivooja. Tilaan on hankittu yhteisjäteastia metalli-, seka- ja energiajätteelle, johon nämä kootaan eritellysti.

3.5. Sipin mökki Sipin mökki on osakunnan vapaa-ajanviettopaikka Kokemäen kaupungin Kauvatsan kylässä Puurijärven-Isosuon kansallispuiston pohjoisreunalla. Sipin mökki on tarkoitettu osakuntalaisten virkistäytymiskäyttöön ja biologiseksi tutkimusasemaksi. Sipin mökin käyttö on sangen vähäistä, eikä mökillä ole suuria ympäristövaikutuksia. Haronmäen isäntä on Sipin mökin toiminnasta vastaava virkailija. Vuoden 2010 projektina Sipin mökillä suoritettiin tärkeitä ylläpitotöitä. Mökille on myös suunniteltu uusi bioystävällisempi kompostoiva käymälä. 3.5.1. Jätehuolto Jätteen syntyä pyritään välttämään. Jätteet syntyvät pääasiassa ruokapakkauksista, joten mökin käyttäjien pitäisi välttää ylipakattujen ruokien ostamista. Mökille on hankittu omia astioita paperisten kertakäyttöastioiden käytön vähentämisekisi. Jokainen mökillä kävijä huolehtii lähtiessään, ettei jätä jälkeensä jätteitä. Luonnon roskaaminen on ehdottomasti kiellettyä. Sipin mökin ei tarvitse liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen, koska mökki ei ole ympäri vuoden asuttu, vaan käyttö on ajoittaista. Sipin mökin toiminnassa noudatetaan Kokemäen kaupungin jätehuollon määräyksiä. Yleisten jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöjä koskevat seuraavat lajitteluvelvollisuudet: ongelmajätteet hyötyjätteet erityiskäsittelyä vaativat jätteet kuten esimerkiksi rakennusjäte kaatopaikalle menevä sekajäte Sipin mökillä ei ongelmajätettä juuri synny. Tontin alueelta on kuitenkin löytynyt paljon vanhaa romua, josta osa on ongelmajätteenä toimitettu Kokemäen kaupungin ongelmajätekeräykseen. Sipin mökille rakennettiin keväällä 2011 kompostoiva käymälä, johon myös kompostijätteet jatkossa laitetaan. Käymälän hoidosta vastaa Haronmäen isäntä. Mökillä kerätään syntyvät metalli- ja lasijätteet ja ne toimitetaan Kokemäen paloaseman keräyspisteeseen. Paperijäte voidaan polttaa takassa tai saunassa. Pullot kerätään talteen ja niistä saatavat panttirahat käytetään Sipin tarvehankintoihin. Mökillä ei tavallisesti synny rakennusjätettä. Ylläpito- ja rakennusprojektien yhteydessä syntyvästä jätteestä hankkiudutaan eroon ympäristöystävällisesti. Mökiltä lähdettäessä sekajätteet tulee ottaa mukaan ja viedä esimerkiksi oman kotinsa roskikseen. 3.5.2. Käymälä Sipin mökin uusi kompostoiva käymälä valmistui kesällä 2011. Projektista vastasivat Haromäen isäntä ja vuoden 2010 ympäristövastaava. Mökillä on myös kuivakäymälä eli puucee. Kuivakäymälän käymäläjäte tulee kompostoida vähintään talven yli ennen kuin sitä käyttää edelleen. Käymälä tyhjennetään vuosittain kompostiin. Käymälän reikien päällä tulee pitää kansia ja käymälästä löytyy peiteainetta, jota tulee käyttää jokaisen käyttökerran yhteydessä.

3.5.3. Sauna Sipin mökillä on käytössä kertalämmitteinen puusauna, joka on melko tehoton. Kiuasta pyritäänkin korjailemaan ja sen ominaisuuksia parantelemaan, jotta sauna pysyisi pidempään lämpimänä pienemmällä puumäärällä. 3.5.4. Jätevedet Mökillä syntyvät jätevedet, lähinnä pesuvedet, imeytetään maahan. Mökki ei sijaitse pohjavesialueella, joten erityisiä jäteveden käsittelytoimia ei tarvita. Pesuaineissa suositaan ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja, kuten joutsenmerkittyjä tuotteita. 3.5.5. Kuljetus Mökille tulisi mahdollisuuksien mukaan saapua kimppakyydillä polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi. Julkisilla kulkuvälineillä pääsee Kokemäelle saakka. 4. Hankinnat Hankinnoissa pyritään toimimaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Ensisijaista on tietenkin miettiä ovatko hankinnat tarpeellisia. Turhaa ja tarpeetonta kulutusta osakunnassa vältetään. Toissijaisesti täytyy miettiä olisiko kannattavampaa lainata tarvittavia tavaroita tai hankkia kierrätettyä tavaraa. Jos uuden tavaran hankinta nähdään tarpeelliseksi, tärkeintä on tuntea tuotteen kustannukset ympäristölle. Hankinnoista pitää arvioida tuotteen ympäristövaikutukset. Tuotteita pitää tarkastella elinkaariajattelun pohjalta. Tuotteen valmistuksen lisäksi ympäristöä rasittavat esimerkiksi kuljetukset ja pakkausmateriaalit. Tärkeitä tekijöitä elinkaaren kannalta ovat tuotteen kestävyys, monikäyttöisyys, uudelleenkäytettävyys ja helppo korjattavuus. Ennen hankintoja on selvitettävä mahdollisuudet kierrättää tuotteet. Myös mahdolliset jätehuoltoasiat on selvitettävä etukäteen. Näin pyritään minimoimaan jätteenmuodostus. Hankinnoissa huomioidaan myös sosiaalinen kestävä kehitys. Lapsityövoimalla tai muuten epäoikeudenmukaisesti valmistettuja tavaroita vältetään. Monikansallisten yhtiöiden tuotteita pyritään välttämättään ja paikallista sekä hyvälaatuista suositaan. Hankinnoissa luotetaan puolueettomiin ympäristömerkintöihin, kuten joutsenmerkkiin. Hankintojen ympäristöystävällisyydestä vastaa hankinnoista vastaava virkailija. Toki osakunnan hallituksella on suuri vastuu suuremmissa hankinnoissa arvioida, onko ympäristönäkökohtia huomioitu riittävästi. 4.1. Elintarvikkeet Osakuntailloissa on tarjolla apuemäntien valmistamaa iltapalaa. Apuemännät hankkivat itse

tarvitsemansa raaka-aineet seuraavia periaatteita noudattaen: - suositaan lähiruokaa ja joutsenlipulla merkittyjä tuotteita - suositaan reilunkaupan tuotteita - vältetään eineksiä - suositaan kuivatuotteissa suurpakkauksia - kiinnitetään huomiota pakkausmateriaaleihin ja vältetään turhia kääreitä mieluiten ostetaan elintarvikkeita irtomyynnistä - ostetaan oikea määrä pilaantuvia raaka-aineita, jotta ruokaa ei jouduta heittämään pois Luomutuotteiden suosinnasta keskusteltiin pitkään, ja työryhmä päätyi siihen tulokseen, ettei luomuruokaa erityisesti suosita. Esiinnousseita ongelmia oli monia: luomun vaatima suurempi maa-ala tuoteen määrää kohden, lannoituksen aiheuttamat päästöt vesistöihin, epätieteellisten menetelmien, kuten homeopatian suosiminen, ja niin edelleen. Osakunta kantaa akateemisena opiskelijajärjestönä erityistä huolta tieteellisen tiedon käytöstä, jonka valossa työryhmän mielestä luomun käyttö ei ole perusteltua. Tutkimukset ovat monelta osin puutteellisia ja kokonaiskuvaa hahmottavia tutkimuksia on tehty liian vähän, jotta johtopäätöksiä käytännön toimista voisi vetää. Koska aihe on ympäristönsuojelun kannalta tärkeä, luomua koskevaa tieteellistä tutkimusta ja yleistä mielipidettä seurataan tarkoin ja kantaa muutetaan tarpeen vaatiessa. Osakuntailtojen iltapalan ongelmana on, että raaka-aineet kustannetaan kokonaan osakuntalaisten maksuista. Apuemännillä on painetta tehdä mahdollisimman paljon mahdollisimman monipuolista mahdollisimman halvalla. Ruokahävikkiä ei onneksi juurikaan synny, kun nälkäiset osakuntalaiset saapuvat sankoin joukoin iltapalalle. Apuemäntiä kehotetaan tiedottamaan esim. osakunnan sosiaalisessa mediassa ylijääneestä ruoasta, jotta se tultaisiin mahdollisimman pian syömään pois. Toisaalta, lähiruoan ja reilunkaupan tuotteiden suosiminen on arvovalinta. Osakunta haluaa kannattaa oikeudenmukaista maailmankauppaa. Reilussa kaupassa taataan viljelijöille ja suurtilojen työntekijöille oikeudenmukainen korvaus, hyvät työolosuhteet ja mahdollisuus liittyä ammattiyhdistykseen. Reilunkaupan kattojärjestö vaatii tuottajiltaan ILO:n ja YK:n ihmisoikeuksien sekä lapsen oikeuksien julistusten noudattamista. Ehkä osakunnan kannalta tärkeimpänä perusteena reilun kaupan kannattamiselle on kuitenkin sen tuoma takuu ympäristömääräysten noudattamisesta. Ympäristöystävällisempi toiminta maksaa enemmän, ja osakunnan on otettava kantaa kuinka paljon se on valmis maksamaan ympäristöystävällisemmästä toiminnasta. Kasvisruoka on ekologisesti kestävämpi vaihtoehto kuin liharuuat. Tavallisesti osakuntailtojen iltapalana on sekä kasvis- että lihavaihtoehto. Joskus tarjolla on pelkkä kasvisvaihtoehto. Osakunnassa panostetaan kasvisruuan valmistukseen ja tuodaan se esille tasavertaisena vaihtoehtona liharuuan kanssa. Ns. raakaruoka (ruoka jota ei ole kypsennetty tai lämmitetty) säästää luontoa, koska se ei vaadi lämmittämiskustannuksia. Lämmitystä ei tarkoituksenmukaisesti vältetä, mutta on hyvä tiedostaa, että monipuoliseen menuun kuuluu niin lämmittämätöntä kuin lämmitettyäkin ruokaa. Näitä periaatteita pyritään noudattamaan myös muissa osakunnan tilaisuuksissa, joissa tarjoillaan ruokaa.

Ruuan valmistamisessa huomioidaan: - levy kuumennetaan ensin kuumaksi täydellä teholla ja heti kiehahtamisen jälkeen lämpötila säädetään mahdollisimman matalaksi - hyödynnetään kypsennyksessä levyn jälkilämpö - kiertoilmauunia käytettäessä uunia ei tarvitse esilämmittää (kiertoilmavastukset ovat sen verran tehokkaat, että tuotteet voi laittaa aluksi kylmään uuniin) Emäntä hankkii suurpakkaukset sipulia, vehnäjauhoja ja mausteita tukusta. Tuotteiden pakkaamisessa vältetään folion käyttöä, koska se on erityisen vaikeasti hävitettävissä. Pakkausmateriaaleja käytetään sangen vähän osakunnan ruuan valmistuksissa ja säilönnässä. 4.2. Erityisesti juhlissa Osakunnan juhlien valmistelussa pyritään käsin tekemiseen, jotta osakuntalaiset saisivat kokemuksia aidoista, puhtaista ja jalostamattomista raaka-aineista. Itse alusta alkaen tehty ruoka sisältää vähemmän säilöntä- ja lisäaineita. Mitä vähemmän välikäsiä tuotteen valmistuksessa on käytetty, sitä vähemmän on kulunut energiaa tuotteen jalostamiseen ja kuljetukseen. 4.3. Kodinkoneet ja elektroniikka Osakuntahuoneistoon hankittavilta kodinkoneilta ja elektroniikalta edellytetään kierrätysmerkkiä. Mikäli hankinnoissa on energiamerkki, joka kertoo laitteen sähkönkulutuksen tason, suositaan vähiten kuluttavia A-luokan malleja. 4.4. Huonekalut Kalustehankinnoissa on hintojen sallimissa rajoissa pyrittävä suosimaan kotimaisia sekä mahdollisimman kestäviä ja laadukkaita tuotteita. Trooppisesta puista tehtyjä huonekaluja vältetään, koska mitä todennäköisimmin huonekalujen valmistuksen takia on tuhoutunut sademetsää. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi kiinteissä kaappiratkaisuissa, hyödynnetään Satalinnan Säätiön käyttämää yksityistä urakoitsijaa. Sisustuksesta pyritään tekemään kokonaissuunnitelma, jolloin on helpompi toteuttaa yhtenäisiä sisustusratkaisuja. Suunnitelmallisuudella vältetään turhia ja yhteen sopimattomia hankintoja. 5. Osakuntatoiminta Osakunnalla on lähes jatkuvasti toimintaa. Osa toiminnasta on virallista, järjestettyä ja osa spontaania. Virallisesta toiminnasta on aina vastuussa virkailija tai muu taho. Ympäristösuunnitelman

huomioiminen osakunnan tapahtumissa on aina tapahtuman järjestävän virkailijan vastuulla. Suuri osa toiminnasta tapahtuu osakuntahuoneistossa, jolloin huomioidaan erityisesti osakuntahuoneiston ympäristöohjeet. 5.1. Juhlat Osakunnan vuotuiseen toimintaan kuuluvat juhlat, joista tärkein on vuosijuhla maaliskuussa ja Satakuntalainen ehtoo lokakuussa. Muita vuosittaisia juhlia ovat muun muassa vappusillis ja virkailijanvaihtokaronkka. Juhlatoimikunta vastaa juhlien järjestämisestä. Muutama juhla, kuten uusien ilta ja itsenäisyyspäivän juhla, kuuluu opastustoimikunnan vastuulle. Lisäksi saatetaan järjestää pienimuotoisempia juhlia inspiraation iskiessä. Juhlat ovat tärkeässä osassa perinteiden ylläpitämisessä ja välittämisessä uusille sukupolville. Juhlien järjestäjät ovat vastuussa ympäristöohjeiden noudattamisesta. Osa juhlista järjestetään Viisissä, osa Satakuntatalon juhlasalissa, osa talon ulkopuolella. Osakunnalla on oma astiasto, jota käyttämällä vältetään vuokra-astioiden kuljetuskustannuksia ja kuljetussaasteita. Tarpeen mukaan esim. Uudella Ylioppilastalolla voidaan lainata muiden osakuntien astioita. Juhla-astiasto pidetään hyvässä kunnossa täydentämällä astiastoa tarpeen vaatiessa. Kankaisten serviettien hankinta vähentäisi paperisten kulutusta, mutta niiden pesusta ja hoidosta aiheutuisi huomattavia ongelmia. Paperiset servietit sopivat paremmin osakunnan käyttöön. Juhlat pitävät kulttuuriperinteitä elävinä tarjoamalla osakuntalaisille satakuntalaisia perinneruokia ja jopa välittävät niiden valmistustaitoja uusille osakuntalaisille. Juhlaruokien valmistuksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin osakuntailtojen ruokaa valmistettaessa. 5.2. Ekskursiot Talon ulkopuolella oleviin tapahtumiin matkataan mieluiten lihasvoimalla: kävellen tai pyörällä. Pidemmillä matkoilla suositaan joukkoliikennevälineitä. Jos joukkoliikennevälineillä ei päästä retkikohteeseen tai se on liian vaikeaa, kuljetaan kimppakyydeillä. Käytettävien autojen määrä minimoidaan. Retkillä ei roskata, vaan roskat joko kerätään mukaan tai toimitetaan asiaankuuluviin roskiksiin. Retkillä suositaan kevyesti pakattuja eväitä, erityisesti jos mukaan otetaan yhteisiä eväitä. Retkien järjestäjät ovat vastuussa siitä, että retkillä toimitaan ympäristöystävällisesti. Kulttuuritoimikunta on järjestänyt vuosittain kulttuurimatkan ulkomaille. Näillä, sekä muilla osakunnan ulkomaanmatkoilla, pyritään matkustamaan ekotehokkaasti. Lähimatkailua on syytä suosia ja lentomatkustamista välttää. Paikan päällä noudatetaan paikallista ympäristölainsäädäntöä ja toimitaan kaikin puolin ympäristöystävällisesti. 5.3. Paperinkäyttö Tarpeetonta paperinkulutusta vältetään. Ensisijaista on pohtia, mitä tulosteita tarvitaan. Suurin osa asioista voidaan hoitaa myös sähköpostilla tai puhelinkeskustelulla. Kokouskutsuja ja kokouksien

liitteitä ei tarvitse kopioida kaikille, vaan voidaan lähettää sähköpostilla tutustuttavaksi etukäteen. Monissa osakunnan kokouksissa paperia säästyykin sujuvan sähköpostitiedotuksen ansioista. Kun kokoukseen osallistujat saavat tiedot ajoissa sähköpostilla, he voivat rauhassa perehtyä liitteisiin ja kokous sujuu luistavammin. Jos tulosteita joudutaan tekemään, niistä tehdään kaksipuolisia. Kaksipuolisella tulostamisella saadaan vähennettyä paperin kulutusta puolella. Monissa tilanteissa paperia voidaan säästää myös, jos fonttikokoa pienennetään tai kopioidaan yhdelle paperille vaikka kaksi paperia. Toiselta puolelta käyttämätöntä paperia voidaan hyödyntää muistilappuina tai niille voidaan kopioida esimerkiksi esityslistoja. Käytännön tulostusongelmissa teknistä apua saa otsolta. Sisäisessä käytössä ei tarvitse käyttää uusia kirjekuoria. Osakunnalle tulee paljon postia kirjekuorissa, joita voidaan hyödyntää. Juhlakutsut ja vastaavat osakunnalle saapuneet kirjeet ja kortit voidaan laittaa ilmoitustaululle alkuperäisinä ja arkistoida myöhemmin. Osakuntahuoneistoon tilataan eri sanoma- ja aikakauslehtiä, joita osakuntalaiset voivat käydä lukemassa. Yhteiskäyttö säästää huomattavasti paperia. Myös osakuntalaisia kannustetaan tuomaan osakuntahuoneistoon omia lehtiään jaettavaksi. 5.4. Tiedotus- ja julkaisutoiminta Osakunnan tiedotus toimii suurelta osin sähköisesti. Ilmoitukset tapahtumista sekä muun muassa kokouskutsut löytyvät osakunnan nettisivuilta ja niistä ilmoitetaan tiedotus-sähköpostilistalla. Lisäksi tapahtumatietoa löytyy Ylioppilaslehden järjestöilmoituspalstalta. Tiedotuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän paperia ja hyödyntämään sähköisiä medioita. Tiedotussihteeri kantaa vastuun tiedotusasioista. Osakuntahuoneistossa sijaitsee ilmoitustaulu, johon laitetaan kutsut muiden järjestöjen juhliin, osakunnan varsinaisten ja hallituksen kokousten pöytäkirjat sekä muita ilmoituksia. Mainossihteeri valmistaa pyynnöstä mainoksia, jotka kiinnitetään osakuntahuoneiston ilmoitustaululle ja Satakuntatalon B-rapun hissin ilmoitustaululle. Osakunnan ainoa säännöllinen julkaisu on osakuntalehti Karhunkierros. Karhunkierros painetaan kaksipuolisesti. Painoksen koko pyritään mitoittamaan niin, ettei turhia lehtiä jää yli. Osakunta on myös julkaissut laulukirjoja ja maakunta-aiheisia kirjoja. Näidenkin painoksien suuruudet pyritään arvioimaan realistisesti. 6. Järjestöjen väliset yhteydet On tärkeää pitää yllä yhteyksiä muihin järjestöihin, jotta voidaan vaihtaa kokemuksia työtavoista. Osakunnan ympäristötyötä helpottaa suunnattomasti, jos tietää muiden kokemuksia asioista jotka toimivat, ja jotka eivät toimi. Ympäristövastaavan on pidettävä aktiivisesti yhteyttä muiden järjestöjen ympäristöasioista vastaavien kanssa. 6.1. Osakunnan sidosryhmät

Osakunnan sidosryhmät, joiden kanssa on eniten yhteistyötä, ovat Satalinnan Säätiö, Satakuntatalon kannatusyhdistys (SKTKY), Satakunnan Kilta ja Emil Cedercreutzin säätiö. Seniorijärjestöjen SKTKY:n ja Killan toiminta on melko pienimuotoista. Satalinnan Säätiö hallinnoi Satakuntataloa sekä muutamia osakehuoneistoja Helsingissä. Säätiön hallitukseen valitaan kahden vuoden välein kolme opiskelijajäsentä. Asuntolajohtokunta toimii Säätiön alaisena elimenä, joka kostuu Satalinnan Säätiön opiskelija-asuntojen asukkaista. Asuntolajohtokunta hoitaa yhdessä Säätiön toiminnanjohtajan kanssa Satalinnan Säätiön opiskelija-asuntoja. Suoranaisesti osakunnan on helpointa vaikuttaa Säätiön toimintaan. Osakunta pyrkiikin pitämään huolen, että Säätiön huomioi toiminnassaan riittävästi ympäristönäkökohtia ja innostamaan Säätiötä omatoimiseen kestävän kehityksen huomioimiseen. Opiskelijajäsenet ovat erityisen tärkeässä asemassa Säätiön hallituksessa osakuntalaisten mielipiteiden kuulemisen ja ympäristöasioiden suhteen. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä AJK:n kanssa asuntolan ympäristönäkökohtien huomioimiseksi. 6.2. Muut osakunnat Helsingissä toimii Satakuntalaisen osakunnan lisäksi 14 osakuntaa sekä TKK:n suojissa yksi. Osakunnat ovat perinteisesti pitäneet läheistä yhteyttä ja järjestäneet yhteistä toimintaa. Osakunnat voisivat myös tehdä yhteistyötä ympäristöasioissa. Satakuntalainen osakunta voi myös vaikuttaa toimimalla hyvänä esimerkkinä valveutuneesta ympäristöasioiden hoidosta ja viitoittaa tietä niille osakunnille, joilla ei ole vielä ympäristöaiheista toimintaa. 6.3. Muut opiskelijajärjestöt Tarpeen mukaan osakunta pitää yhteyttä muihinkin opiskelijajärjestöihin. Erityisesti ympäristöalan opiskelijajärjestöillä voi olla annettavaa osakunnan ympäristötoiminnalle. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) tarjoaa tietoa ja apua järjestötoimintaan. Ympäristövastaava pitää tarpeen mukaan yhteyttä HYY:n ympäristövaliokuntaan sekä muihin ylioppilaskunnan ympäristöasioista vastaaviin. 7.1. Toteutus 7. Toteutus ja seuranta Ympäristösuunnitelman jokaisessa kohdassa on mainittu henkilö, joka on vastuussa kyseisen kohdan toteuttamisesta. Hän vastaa siitä, että toimitaan suunnitelman mukaisesti. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan delegointi kannattaa. Käytännön syistä isännällä ja emännällä on suuri rooli suunnitelman toteutumisen kannalta. 7.1.1. Virkailijat

Virkailijat, joilla on vastuullaan jonkin ympäristösuunnitelman osan toteutus, opastavat seuraajaansa suunnitelman toteuttamisessa. Hallituksen puheenjohtaja on vastuussa yleisesti virkailijoiden koulutuksesta, mutta ympäristövastaava vastaa omalta osaltaan ympäristösuunnitelman tiedottamisesta virkailijoille. 7.1.2. Osakuntalaiset Osakuntalaisten asenteet ympäristöasioita kohtaan ovat kirjavia. Siksi osakuntalaisten ympäristökasvatus on ensiarvoisen tärkeää ympäristösuunnitelman toteuttamisen kannalta. Ympäristöaiheisia osakuntailtoja olisi suotavaa järjestää myös tulevaisuudessa. Järjestäjänä voisi toimia hallitus tai ympäristövastaava. Ympäristösuunnitelma on osakuntalaisten nähtävillä osakunnan internetsivuilla. Kierrätys on tehtävä osakuntalaisille mahdollisimman helpoksi. Ympäristötiedotuksessa on huomioitava osakuntalaisten erilaisuus. Ympäristöasiat on tuotava positiivisessa sävyssä esille. Liiat vaatimukset ja syyttäminen eivät herätä positiivisia tunteita ympäristöasioita kohtaan. Ympäristösuunnitelman toteuttaminen on pitkän ajan kärsivällistä työtä. 7.1.3. Ympäristövastaava Ympäristövastaavan toimenkuva on joustava. Toimenkuva voi olla suppea, jolloin ympäristösuunnitelma on ainoa ympäristövastaavan työtehtävä. Ympäristövastaava tutustuu ympäristösuunnitelmaan ja esittelee sen pääpiirteissään uudelle hallitukselle ja virkailijoille. Hän seuraa ympäristösuunnitelman toteutumista ja puuttuu huomaamiinsa epäkohtiin ja puutoksiin. Ympäristövastaava myös päivittää ympäristösuunnitelmaa muuttuvien tilanteiden mukaisesti, erityisesti vuoden alkupuolella. Hänen vastuullaan on myös raportin kerääminen vuoden päätteeksi. Toisaalta ympäristövastaavan tehtävä voi olla laajempi, jolloin edellisten toimien lisäksi vastaava tiedottaisi aktiivisesti ympäristöasioista ja ympäristösuunnitelmasta, järjestäisi vuosittain yhden tai kaksi osakuntailtaa, ja - ennen kaikkea järjestäisi ekskursioita ja muuta ympäristöaiheista toimintaa, kuten eri alojen sihteerit nykyään tekevät. Ympäristövastaava pitäisi yhteyttä muihin ylioppilaskunnan piirissä toimiviin ympäristöasioista vastaaviin sekä osakunnan sidosjärjestöihin. Hän myös neuvoisi käytännön pulmissa, joita osakuntalaisilla tai virkailijoilla on ympäristösuunnitelman toteuttamisessa. 7.1.4. Kulut Ympäristösuunnitelman toteuttamisesta tulee ylimääräisiä kuluja. Yleensä köyhillä opiskelijoilla ympäristönäkökulmat unohtuvat tuotteiden hintalappua tuijotettaessa. Osakunta voikin osaltaan tukea ympäristöystävällistä lähestymistapaa kulutukseen. Jos ympäristövastaava haluaa järjestää osakuntailtoja, ekskursioita tai muuta ympäristöön liittyvää toimintaa, hänelle pitäisi myös saada käyttöön rahavaroja. Luonnollisin paikka näiden varojen budjetointiin on kerhojen ja toimikuntien käyttövarat. Suuremmissa projekteissa, kuten kalusteiden tai vastaavien laajemmissa hankinnoissa, ympäristösuunnitelman periaatteita noudattamalla kuluja tulee lisää, mutta nämä voidaan kattaa esimerkiksi projektimäärärahoista tai erillisissä talousarvion kohdissa.

7.2. Seuranta Ympäristösuunnitelman eri alueista vastaavat virkailijat seuraavat suunnitelman toteutumista vuoden mittaan ja huomioivat mahdollisia puutteita ja parannusehdotuksia. Näistä voidaan raportoida jo vuoden mittaan ympäristövastaavalle. Pääasiallinen raportointi tapahtuu vuoden lopussa, jolloin virkailijat kirjoittavat lyhyen raportin siitä, miten ympäristösuunnitelma on heidän vastuualueellaan toteutunut ja kirjaavat myös parannusehdotuksia tulevaisuutta varten. Uusi ja vanha ympäristövastaava kokoavat raportit yhteen, esittelevät ne hallitukselle vuoden lopussa ja ottavat parannusehdotukset huomioon muun muassa virkailijakoulutuksessa ja seuraavan vuoden ympäristösuunnitelmassa. Eri osa-alueista vastaavat toimittavat oman raporttinsa myös seuraajalleen.

Liite 1: Satakuntalainen Osakunta lyhyesti Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta on Helsingissä opiskelevien satakuntalaisten ylioppilaiden yhteisö. Satakuntalaisen Osakunnan tehtävänä on edistää jäsentensä sosiaalisia oloja, harrastuneisuutta yhteiskuntaa kohtaan ja työhön Satakunnan, suomalaisen yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyväksi. Satakuntalainen Osakunta on perustettu vuonna 1654, ja se onkin yksi Suomen vanhimmista osakunnista. Osakunnan juuret juontavat Turun Akatemian alkuvuosiin, jolloin osakunnat perustettiin valvomaan ylioppilaiden elämää. Vuonna 2004 pidettiin suuret 350-vuotisjuhlat, joissa menneiden muistelemisen lisäksi suunnattiin katse tulevaisuuteen. Osakunta haluaa olla tulevaisuudessakin vaikuttamassa Satakunnan kehitykseen. Tällä hetkellä Osakunnalla on jäseniä noin 200. Satakuntalainen Osakunta sijoittuu Helsingin osakuntien joukossa keskisuurten kastiin. Osakuntatoiminta on ominaista juuri Helsingille, jossa SatOn lisäksi vaikuttaa myös 14 muuta osakuntaa. Osakunta eroaa ainejärjestöistä muun muassa poikkitieteellisyytensä ja vahvojen perinteidensä ansiosta. Osakuntalaiset järjestävät toimintaa lähes päivittäin. Matkoilla ja ekskursioilla osakuntalaiset täyttävät tiedonjanoaan ja seikkailunhaluaan. Kerhot ja toimikunnat järjestävät jatkuvasti osakuntalaisia kiinnostavaa toimintaa niin hengen kuin ruumiin kulttuurin saroilla. Osakunnan toiminnan sydän ovat viikoittaiset vaihtuva-aiheiset osakuntaillat. Myöskään ei sovi väheksyä osakunnan järjestämiä juhlia akateemisista pöytäjuhlista epävirallisempiin bileisiin. Osakunnalla on myös senioritoimintaa. Satakuntalainen Osakunta sijaitsee fyysisesti aivan Helsingin keskustassa, kävelymatkan päässä Kampin metroasemalta. Osakunnan omalta talolta, Satakuntatalolta, löytyy osakuntahuoneisto Viisi, osakunnan toimisto sekä opiskelija-asuntoja.

Liite 2: Virkailijakohtaisia tehtävänantoja Kaikille virkailijoille Virkailija viestii sähköpostilla ja välttää paperitulosteita. Käyttäessään paperia molemmat puolet hyödynnetään ja useampia sivuja tulostetaan samalle sivulle. Toiminnassaan virkailija näyttää ekologisesti kestävää esimerkkiä koko osakunnalle. Ekskursioille mentäessä suositaan lihasvoimaa (kävelyä tai pyöräilyä) tai joukkoliikennevälineitä. Inspehtori, kuraattori ja hallitus kannustavat ja tukevat osakuntalaisia, virkailijoita ja kerhojen puheenjohtajia ympäristösuunnitelman mukaisessa toiminnassa Hallitus hallituksen puheenjohtajan johdolla vastaa virkailijakoulutuksen järjestämisestä ja siinä yhteydessä myös ympäristönäkökulmien esille tuomisesta. Hallituksen on harkittava suurempien hankintojen ja toiminnan ympäristövaikutuksia. Isäntä vastaa osakuntahuoneistosta vastaa hankintojen, kuten huonekalujen, valaisimien ynnä muiden ympäristöystävällisyydestä sekä siivousvälineiden ekotehokkuudesta vastaa apuisäntien ympäristökoulutuksesta Emäntä vastaa elintarvikehankintojen ympäristöystävällisyydestä kouluttaa apuemännät hankkimaan mahdollisuuksien mukaan suurpakkauksia, lähiruokaa ja etsimään pakkauksista ympäristömerkkejä sekä välttämään ruokahävikin syntyä täydentää varastot kuivatuotteiden suurpakkauksilla vastaa juhlamenuiden suunnittelusta ja toteutuksen organisoinnista ekotehokkaasti huolehtii osakunnan ruokaperinteiden vaalimisesta Apulaissihteeri tyhjentää toimiston paperinkeräyslaatikon tarpeen vaatiessa. Haronmäen isäntä vastaa Sipin mökin osalta ympäristösuunnitelman noudattamisesta. Juhlamestari vastaa juhlien suunnittelun ja toteutuksen osalta kestävien periaatteiden noudattamisesta, ympäristösuunnitelman mukaan Karhunkierroksen päätoimittaja

mitoittaa Karhunkierroksen painoksen tarpeen mukaan Kirjastonhoitaja kannustaa osakuntalaisia ekologiseen lainaamiseen kirjojen ostamisen sijaan. kannustaa osakuntalaisia lehtien lukemiseen Viisissä kuin niiden tilaamiseen itselle huolehtimalla osaltaan Viisin ja lehtitelineen siisteydestä. Kulttuurisihteeri kannustaa osakuntalaisia osaltaan suuntaamaan kulutustaan aineettomiin elämyksiin. Mainossihteeri suosii kestäviä materiaaleja mainosten teossa ja huolehtii, ettei osakuntalaisille aiheiteta mainosähkyä liian suurten tai liian runsaan mainostamisen toimesta Urheiluohjaajat kannustavat osakuntalaisia hankkimaan ilmaisia ja kestäviä elämyksiä luonnosta Osakunnassa urheilemisessa pitäydytään nykyiseen antivälineurheilu-henkeen. Opastussihteeri vastaa uusien osakuntalaisten kierrätyskoulutuksesta osakuntatiloissa. noudattaa kestäviä periaatteita mainosmateriaalin painatuksessa ja abi-infojen järjestelyissä. Tietotekniikkavastaava opastaa osakuntalaisia tietokoneiden ja oheislaitteiden ympäristöystävällisessä käytössä. Pääsihteeri toimittaa juhlakutsuista alkuperäiset ilmoitustaululle voi printata esityslistoja myös yksipuolisesti käytetyn paperin kääntöpuolelle Tiedotussihteeri edistää sähköistä ja paperia säästävää tiedotusta Valokuvaaja kannustaa osakuntalaisia tyytymään netissä oleviin digitaalisiin juhlakuviin Osakunnan edustaja HYYn Osakuntalaisessa Unionissa vie eteenpäin osakunnan jaloa ympäristöhenkeä Ympäristövastaava huolehtii, että tarjolla on ajantasaista tietoa ympäristöasioista helpossa muodossa kaikille osakuntalaisille vastaa kierrätysohjeista roskiksien yhteydessä

päivittää ympäristösuunnitelmaa ja valvoo sen toteutumista vie ympäristöaatetta eteenpäin muihin osakuntiin ja muille Satakuntalaisen osakunnan yhteistyökumppaneille