Varsinaissuomalaisen osakunnan ympäristöohjelma 2007

Transkriptio

1 Varsinaissuomalaisen osakunnan ympäristöohjelma 2007 hyväksytty osakunnan varsinaisessa kokouksessa 25. huhtikuuta 2007

2 I TAVOITTEET JA PERIAATTEET Varsinaissuomalaisen osakunnan säännöissä (1 ) määritellään osakunnan tarkoitukseksi muun muassa kehittää jäsenissä harrastusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä pyrkiä toimimaan yhteiskunnan kehitystä edistävänä yhteisönä. Ympäristönsuojelun tullessa yhteiskunnallisesti yhä merkittävämmäksi kysymykseksi ja keskustelun aiheeksi on tärkeää, että asia otetaan huomioon myös osana osakunnan tehtävää ja toimintaa. Ympäristöohjelman tavoitteena on toteuttaa osakunnan yhteiskunnallista tarkoitusta tuomalla ympäristön huomioiminen kiinteäksi ja luonnolliseksi osaksi osakunnan jokapäiväistä toimintaa. Kestävä kehitys on ympäristöohjelman sisällön kannalta tärkeä lähtökohta. Käsite merkitsee jatkuvaa yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävän kehityksen elementtejä ovat kehityksen ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, jotka kaikki tukevat toisiaan. Ympäristöohjelman kannalta merkittävin on ekologinen kestävä kehitys, joka merkitsee ihmisen toiminnan sopeuttamista ympäristön kestokykyyn siten, etteivät biodiversiteetti ja ekosysteemin toimivuus vaarannu. Ihmisen toiminnasta aiheutuva ilmastonmuutos, jätteiden määrän kasvu ja ympäristön köyhtyminen ovat vakavia ongelmia, joiden vaikutukset voivat olla huomattavia jo meidän elinaikanamme. Myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys ovat ympäristöohjelman kannalta tärkeitä, sillä ne ovat suoraan edellytyksiä ekologiselle kestävälle kehitykselle. Köyhyys on maailmanlaajuisesti merkittävä syy ympäristön tilan huononemiselle. Toisaalta myös ekologisen kestävän kehityksen laiminlyönnillä on vakavia haittavaikutuksia sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen kannalta: ilmastonmuutoksen seuraukset kohdistuvat ensimmäisenä ja vakavimmin kehitysmaiden köyhiin ihmisiin, jotka ovat ilmiöön kaikkein vähiten syyllisiä. Siksi on tärkeää, että osakunnan toiminnassa otetaan huomioon myös nämä kestävän kehityksen ilmenemismuodot. Merkittävä osa osakunnan yhteiskunnallista tavoitetta tulisi olla osakuntalaisten ympäristökasvatus. Osakuntalaisten kiinnostus olisi herätettävä vastuun kantami- 2

3 seen ympäristöstä paitsi osakunnan varsinaisessa toiminnassa, myös osakunnan ulkopuolisessa elämässä. Osakuntalaisten asenteisiin vaikuttamalla on mahdollista vahvistaa vastuuta ympäristöasioista yksilötasolla ja tehdä osakuntalaisista valistuneita, muut ihmiset ja ympäristönsä huomioon ottavia kansalaisia. Osakunta on myös ulospäin suuntautuva yhteisö. Siksi on tärkeää näyttää ulospäin hyvää esimerkkiä ympäristöasioiden hoidossa sekä tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Ympäristöohjelma on yhteiskunnallinen kannanotto, ja sitoutuminen noudattamaan sitä osakunnan kaikessa toiminnassa on selkeä signaali ulkomaailmalle. 3

4 II OSAKUNNAN TILAT II A. ENERGIANSÄÄSTÖ Osakunnan tilojen käytössä pyritään säästämään energiaa mahdollisuuksien mukaan. Sähkölaitteiden tarpeetonta käyttöä vältetään, ja kun laitteita ei käytetä, ne sammutetaan kokonaan eikä niitä jätetä stand by -tilaan. Laitteiden sammuttaminen kokonaan on helppoa ja säästää paljon sähköä. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tekemän selvityksen mukaan OECD-maiden kotitaloussähkönkulutuksesta noin 10 % aiheutuu sähkölaitteiden stand by -tiloista. Valojen polttamista turhaan vältetään. Osakunnan valot sammutetaan aina tiloista poistuttaessa, ja valojen pitämistä päällä tyhjissä huoneissa pyritään välttämään. Osakunnalla siirrytään käyttämään energiansäästölamppuja sitä mukaa kun nykyiset lamput palavat loppuun. Energiansäästölamput säästävät ympäristöä ja kestävät käytössä kauemmin. Helsingin Energiasta on mahdollista saada lainaksi virrankulutusmittari yksittäisten sähkölaitteiden energian kulutuksen mittaamista varten. Kevään aikana tutkitaan osakunnan sähkölaitteiden virrankulutusta ja ryhdytään suurimpien energiasyöppöjen kohdalla tarpeellisiin toimiin. II B. JÄTTEET Jätteiden osalta ensisijainen periaate on jätteiden synnyn ehkäisy. Jätteiden tuotantoa vähennetään, ja tarpeettoman jätteen syntymistä pyritään välttämään. Tätä periaatetta noudatetaan kaikessa osakunnan toiminnassa sekä tehtävissä hankinnoissa. Tässä suhteessa tärkeässä asemassa ovat elintarvikehankinnat ja emännistön toiminta yleensä. Osakunnassa kierrätetään biojäte sekä lasi-, metalli-, paperi- ja pahvijäte. Kierrätysastiat sijaitsevat keittiössä, paitsi paperikori, joka on sihteerinkaapissa. Lisäksi isännistö kierrättää tyhjät juomapullot ja -tölkit. 4

5 Uuden ylioppilastalon jätteidenlajittelupiste sijaitsee yläkellarissa, jonne on kulku B- rapun kautta. Käytännön syistä kellariin ei ole pääsyä kello 20 jälkeen, mistä syystä lajiteltavat jätteet on vietävä ainakin toistaiseksi ennen tuota kellonaikaa. Biojätteet voi kuitenkin viedä A-rapun ovien sisäpuolella sijaitsevaan sekajäteastiaan biojätepussissa, josta ne lajitellaan erikseen. Ympäristövastaava laatii osakunnalle kierrätysohjeet, joita noudatetaan osakunnan kaikessa toiminnassa, josta syntyy jätettä. Jätteiden viennistä ovat vastuussa emännistö ja isännistö yhdessä. Paperijätteen vähentämiseksi tutkitaan mahdollisuutta hankkia ainakin wc-tiloihin käsipyyherullajärjestelmät, jolloin käsipaperin käyttö vähenisi. Isäntä selvittää asian syksyyn mennessä. 5

6 III HANKINNAT Yleisenä periaatteena hankintoja tehtäessä on se, että kaikkien hankintojen osalta arvioidaan tuotteen ympäristövaikutukset ja siihen kytköksissä oleva sosiaalinen kestävä kehitys. Ympäristölle haitallisia hankintoja ei tehdä. Periaate koskee sekä pieniä että suuria hankintoja, ja suurempien hankintojen osalta hallitus kantaa vastuun hankinnan vaikutuksista ympäristölle. III A. ELINTARVIKKEET Elintarvikehankintoja tehdessään emännistö noudattaa seuraavia periaatteita: o ruoat valmistetaan itse mahdollisimman paljon ja eineksien käyttöä vältetään; o ylimääräisiä pakkausmateriaaleja vältetään eikä heitetä ruokaa pois; o suositaan lähiruokaa ja otetaan vuoden kierto huomioon; o suositaan reilua kauppaa ja luomutuotteita. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen vaatii todennäköisesti elintarvikehankintoihin tehtävän rahallisen panostuksen kasvattamista. Luomutuotteet ovat usein kalliimpia, kuten myös sosiaalisen kestävän kehityksen kannalta merkitykselliset reilun kaupan tuotteet. Ympäristön tilaan panostaminen on kuitenkin pienien lisäkulujen arvoista, varsinkin kun ympäristöystävällisemmällä toiminnalla on toisaalla mahdollista myös säästää rahaa. Emäntien olisikin syytä selvittää ympäristöystävällisten tuotteiden käytöstä mahdollisesti syntyviä lisäkuluja ja esittää tarvittaessa hallitukselle tarjoiluihin käytettävissä olevan rahamäärän korottamista. Reilun kaupan kahviin siirtyminen on merkittävä kestävän kehityksen mukainen konkreettinen toimenpide. Emännät ottavat ensi tilassa selvää siirtymän kustannuksista ja ryhtyvät mahdollisuuksien mukaan hankkimaan kaikkea osakunnan kahvitarjoilua varten reilun kaupan kahvia. 6

7 III B. SUUREMMAT HANKINNAT Osakunnalle tehtävien suurempien hankintojen ympäristöystävällisyys on aina selvitettävä ennen hankinnan tekemistä. Hankintojen ympäristöystävällisyydestä vastaa hankinnan tekevä virkailija ja viime kädessä osakunnan hallitus. Osakunnalle hankittavilta kodinkoneilta ja elektroniikalta on edellytettävä kierrätysmerkkiä. Kalustehankintojen osalta suositaan kotimaisia ja kestäviä tuotteita. Mikäli uusien kalusteiden hankkiminen osakunnalle tulee ajankohtaisesti, suositaan mahdollisuuksien mukaan pääkaupunkiseudun kierrätyskeskusten laajaa tarjontaa. 7

8 IV OSAKUNNAN TOIMINTA Osakunnan kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat ja pyritään toimimaan ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla. Ympäristökasvatus näkyy tärkeänä osana osakunnan toimintaa. Tapahtumia järjestettäessä ympäristölle haitallisten vaikutusten minimointi on aina tapahtumaa järjestävän virkailijan vastuulla. IV A. OSAKUNTAILLAT Osakuntailtojen tarjoilusta syntyvä jäte muodostaa suuren osan osakunnan kaikesta jätteen tuotannosta. Osakuntailloista syntyvä jäte on yhdyskuntajätettä, jonka hyödyntäminen toteutuu Suomessa yleisesti käytännössä kaikkein heikoimmin. Osakunta haluaa kantaa vastuunsa tässä asiassa, ja siksi emännistön on tarjoilua järjestäessään meneteltävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Edellä III luvun a-kohdassa mainittujen elintarvikehankinnoissa noudatettavien periaatteiden lisäksi tarjoilussa käytetään kertakäyttöastioita vain pakottavasta syystä. Yhtenä osakuntalaisten ympäristökasvatuksen muotona ympäristövastaava voi yhteistyössä toiminnanohjaajan kanssa järjestää syksyllä ympäristöaiheisen osakuntaillan, jonka tarkoituksena on välittää uusille fukseille tietoa ympäristöasioista osakunnassa ja osakunnan ympäristöohjelmasta. Näin uudet osakuntalaiset saadaan alusta saakka tietoisiksi osakunnalle tärkeistä ympäristöperiaatteista. IV B. MATKUSTAMINEN Matkustamisessa, esimerkiksi ekskursioilla, suositaan pääsääntöisesti joukkoliikennettä. Ellei joukkoliikenne ole käytännössä tarkoituksenmukainen vaihtoehto, pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään kimppakyytejä. Yksityisautoilua vältetään siitä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Lentoliikenteen päästöt matkustajakilometriä kohden ovat jopa yksityisautoilua suurempia. Erityisesti Suomen sisäiset ja Ruotsiin tai Viroon suuntautuvat lennot 8

9 ovat korvaavien liikennemuotojen takia täysin tarpeettomia. HYY on sitoutunut maksamaan kustantamistaan lentolipuista 10 % ympäristölisän, joka Suomen sisäisten ja naapurimaihin suuntautuvien alle kahden tunnin lentojen osalta tulee matkustajan itsensä maksettavaksi. Selvitetään, tulisiko osakunnassa siirtyä samanlaiseen järjestelyyn. IV C. PAPERINKÄYTTÖ Tarpeetonta paperinkulutusta vältetään. Paperikirjeiden lähettäminen osakuntalaisille on jo nyt tehokkaasti minimoitu, ja lähetettävät kirjeet, kuten vuosijuhlakutsut, pyritään toteuttamaan ympäristöystävällisesti paperia säästäen. Muu tiedotus hoidetaan sähköisiä viestintävälineitä käyttäen. Turhaa tulostamista vältetään, ja jos tulosteita tehdään, niistä tehdään kaksipuolisia. Osakunnan kokouksissa ei ole tarkoituksenmukaista tulostaa jokaiselle osallistujalle omaa esityslistaa, vaan esityslistoja voidaan kierrättää. Esityslistat olisi myös hyvä lähettää ennen kokousta osakuntalaisille sähköpostilla, jolloin niiden tarve itse kokouksessa vähenisi. Vaihtoehtona on myös esityslistan heijastaminen kokouksessa seinälle dataprojektorilla, jolloin paperisia esityslistoja ei tarvita lainkaan. Osakunnan lehti Varsinaissuomalainen painetaan ympäristöystävällisesti joutsenmerkittyä painoprosessia ja paperia käyttäen. Näin vähennetään lehden painatuksen haitallisia ympäristövaikutuksia. Joutsenmerkki on lähitulevaisuudessa tulossa myös HYY:n järjestöille myöntämän painotuen ehdoksi. 9

10 V KONTAKTIT Osakunta tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa ympäristöasioissa. Ympäristövastaavan tehtäviin kuuluu vaikuttaa ympäristöasioiden edistämiseen ja pysyä selvillä meneillä olevasta toiminnasta ja uudistuksista myös osakunnan ulkopuolella. Ympäristöasioita pyritään edistämään suhteissa osakunnan sidosryhmiin, Helsingin varsinaissuomalaiseen ylioppilashuonesäätiöön ja Maunu Tavastin kiltaan, sekä muihin osakuntiin ja järjestöihin. Tärkeässä asemassa on erityisesti yhteistyö naapuriosakuntamme ESO:n kanssa. Ympäristövastaava osallistuu HYY:n piirissä toimivien järjestöjen ympäristövastaavien yhteistyöhön sekä harkintansa mukaan HYY:n ympäristövaliokunnan toimintaan. HYY tarjoaa järjestöilleen ympäristötietoa ja neuvoja ympäristöystävälliseen toimintaan. HYY järjestää vuosittain ympäristömerkkikilpailun, johon osakunta osallistuu. Yhteistyöllä HYY:n kanssa pyritään herättämään osakuntalaisissa kiinnostusta ympäristöasioihin myös laajemmassa mittakaavassa. 10

11 VI TOTEUTUS JA SEURANTA Ympäristövastaava valvoo ympäristöohjelman toteutumista osakunnan toiminnassa. Koska ympäristövastaavalla ei ole mahdollisuutta kaiken toiminnan valvomiseen, on jokaisella virkailijalla itse vastuu ympäristön huomioon ottamisesta ja ympäristöohjelman noudattamisesta. Ympäristöohjelman jokaisen kohdan toteuttamisesta vastaa asianomainen virkailija (tai virkailijat). Virkailijoiden vastuualueita on tarkennettu ympäristöohjelman liitteessä, jossa tehtävät on jaettu virkailijakohtaisesti. Virkailijat seuraavat ympäristöohjelman toteutumista vuoden aikana ja tiedottavat siitä ympäristövastaavalle sekä osakunnan hallitukselle. Vuoden lopussa tehdään osakunnan kokouksen yhteydessä katsaus siihen, miten kuluvan vuoden aikana ympäristöasioita on osakunnassa huomioitu ja missä määrin ympäristöohjelma on toteutunut. Ohjelman toteutumista seuraavat virkailijat tekevät myös tarvittaessa ympäristövastaavalle huomioita mahdollisista ohjelmassa olevista puutteista ja parannusehdotuksista, jotka ympäristövastaava ottaa huomioon seuraavaa ympäristöohjelmaa laatiessaan. Osakunnan ympäristöohjelma on voimassa toistaiseksi. Ympäristöohjelmaa tarkistetaan vuosittain siihen vuoden aikana tehtyjen muutosehdotusten pohjalta. Tarvittavien muutosten tekemisestä vastuussa on ympäristövastaava, ja tarkistettu ympäristöohjelma on käsiteltävä osakunnan kokouksessa alkukeväästä. Jatkuvuuden varmistamiseksi edellisen ja kuluvan vuoden ympäristövastaavat tekevät yhteistyötä ympäristöohjelman laatimisessa. Myös muille halukkaille osakuntalaisille on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Tarvittaessa voidaan perustaa erityinen ympäristötyöryhmä. 11

12 VII HYÖDYLLISTÄ TIETOA o HYY:n ympäristöohjelma: o o HYY:n ympäristövaliokunnan www-sivut: o o Opiskelijan ympäristöopas (HYY:n ympäristövaliokunta): o o Helsinkiläisen ympäristöopas (Helsingin kaupungin ympäristökeskus): o o Satakuntalaisen osakunnan ympäristösuunnitelma: o 12

13 LIITE 1 VIRKAILIJAKOHTAISET TEHTÄVÄNANNOT Kaikki virkailijat: o näyttävät osakuntalaisille positiivista esimerkkiä omalla ympäristöystävällisellä toiminnallaan o välttävät sähkölaitteiden tarpeetonta käyttöä ja sammuttavat laitteet käytön jälkeen (II a.1) o välttävät tarpeetonta jätteiden tuottamista ja kierrättävät syntyvät jätteet asianmukaisesti (II b.1-2) o arvioivat hankintoja tehdessään tuotteiden ympäristövaikutukset ja sosiaalisen kestävän kehityksen mukaisuuden (III b.1-2) o ottavat ympäristönäkökohdat huomioon tapahtumia järjestäessään (IV.1) o suosivat matkustamisessa joukkoliikennettä (IV b.1) o välttävät turhaa tulostamista ja tekevät tulosteista kaksipuolisia (IV c.2) Hallitus: o vastaa viime kädessä osakunnalle tehtävien hankintojen ympäristöystävällisyydestä (III.1) o vastaa ympäristöystävällisestä menettelystä osakunnan kokousten yhteydessä (IV c.2) Edustajat eri toimielimissä: o edistävät tehtävissään ympäristöasioita ja tuovat esille osakunnan positiivista suhtautumista ympäristönsuojeluun (V.2) Emäntä: o noudattaa elintarvikehankintoja tehdessään ympäristöystävällisiä periaatteita (III a.1) o pyrkii minimoimaan tarjoilusta syntyvän jätteen määrän ja välttää erityisesti kertakäyttöastioiden käyttöä (IV a.1-2) o selvittää mahdollisia kestävän kehityksen mukaisuudesta elintarvikehankinnoissa syntyviä lisäkuluja, erityisesti reilun kaupan kahvin osalta (III a.2-3) Isäntä: o vastaa energiansäästölamppujen käyttämiseen siirtymisestä osakunnalla (II a.3) o tutkii mahdollisuutta hankkia osakunnan wc-tiloihin käsipyyherullajärjestelmät (II b.5) 13

14 Apuemännät ja apuisännät: o vastaavat lajiteltujen jätteiden sijoittamisesta keräyspisteisiin (II b.3-4) Taloudenhoitaja: o selvittää mahdollisuutta siirtyä käyttämään lentolipuista maksettavaa ympäristölisää (IV b.2) Tiedotussihteeri: o hoitaa tiedotuksen pääasiassa sähköisiä viestintävälineitä käyttäen ja välttää tarpeetonta paperinkäyttöä (IV c.1) Tietotekniikkavastaava: o mahdollistaa kaksipuolisten tulosteiden tekemisen osakunnalla (IV c.2) Toiminnanohjaaja: o voi järjestää syksyllä yhteistyössä ympäristövastaavan kanssa ympäristöaiheisen osakuntaillan (IV a.3) Varsinaissuomalaisen päätoimittaja: o edellyttää joutsenmerkkiä lehden tuottamisessa käytettävältä painoprosessilta ja paperilta (IV c.3) Ympäristövastaava: o valvoo ympäristöohjelman toteutumista osakunnan toiminnassa (VI.1) o vaikuttaa ja pysyy selvillä ympäristöasioista osakunnan ulkopuolella ja pyrkii tekemään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa (V.1-3) o tekee vuoden vaihteessa ympäristöohjelmaan tarvittavat tarkistukset ja ottaa vuoden aikana vastaan huomioita ympäristöohjelman toteutumisesta ja tarvittavista muutoksista (VI.2-4) o voi järjestää syksyllä yhteistyössä toiminnanohjaajan kanssa ympäristöaiheisen osakuntaillan (IV a.3) o laatii osakunnalle kierrätysohjeet yhteistyössä emännistön kanssa (II b.4) o järjestää osakunnalle virrankulutusmittarin lainaksi Helsingin Energialta ja tutkii sähkölaitteiden kulutusta (II a.4) 14