ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Samankaltaiset tiedostot
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Savon ilmasto-ohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Kainuun bioenergiaohjelma

Energian tuotanto ja käyttö

Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO Luonnos

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Jyväskylän energiatase 2014

Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO Luonnos

Jyväskylän energiatase 2014

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Itä-Suomi Uusiutuu ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA Luonnos

Keski-Suomen energiatase 2014

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Keski-Suomen energiatase 2016

Savon ilmasto-ohjelma


Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO Luonnos

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Kainuun bioenergiaohjelma KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu

Primäärienergian kulutus 2010

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Energiapoliittisia linjauksia

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Tervetuloa! Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energiaa ja elinvoimaa

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Energia, ilmasto ja ympäristö

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Transkriptio:

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi

ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö Hyvät käytännöt ja kokemukset (yhteisen pöydän periaate) Määritetään road map ja avaintehtävät tavoitetason saavuttamiseksi Maakuntaliittojen merkitys liikennejärjestelmäsuunnittelun/alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä alueellisten luonnonvarojen hallintaa ja ympäristöä käsittelevien ohjelmien laadinnassa kasvanut Vahvistetaan alueiden asemaa valtakunnallisessa energiapolitiikassa viestinnän sekä edunvalvontatyön avulla ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ITÄ-SUOMEN ERITYISVAHVUUDET Uusiutuvan energian (puuenergian) tuotanto ja käyttö Bioenergian, erityisesti metsäenergian raaka-ainevarat Metsä- & metsäenergia-alan tutkimus-, koulutus- ja teknologiaosaaminen. Bioenergiantuotannon ja -käytön vaikutusten tutkimus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO VISIO 2020 Itä-Suomi on edistyksellinen bioenergian ja muun uusiutuvan energian käyttäjä ja tuottaja maailmassa. Lämmön ja sähkön suhteen alue on omavarainen (= tuotetaan yhtä paljon lämpöä ja sähköä kuin alueella kulutetaan). Kansainvälisesti verkottunut vihreä liiketoiminta muodostaa Itä- Suomen merkittävimmän tuotannonalan. Alueen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat esimerkillisen matalalla tasolla. ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ESIPUHE JOHDANTO ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET TAVOITTEET 1. Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen 2. Uusiutuvaan energiaan vahvasti perustuva energiaomavaraisuus 3. Hajautettu energiantuotanto uusiutuvilla 4. Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vientiorientoitunut osaaminen 5. Itäsuomalaisen osaamisen tunnistaminen ja siitä viestiminen ITÄ-SUOMEN TYÖKALUPAKKI TEHTÄVÄT 1. Omien polttoainevarojen tuotannon ja käytön lisääminen ja tehostaminen 2. Energia- ja materiaalitehokkuutta rakentamiseen ja muuhun toimintaan 3. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Itä-Suomessa 4. Pienen kokoluokan sähkön ja lämmöntuotannon käyttöönotto ja pilotointi 5. Kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja vienti 6. Ajantasaisen bioenergiatiedon tuottaminen ja viestintä ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAN TOIMEENPANO ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO 2020-OHJELMAN TAVOITTEET 1. Energiaa säästetään Itä-Suomessa 10 % (7 TWh) vuoteen 2020 mennessä 2. Uusiutuvan energian osuus nostetaan alueen energiantuotannosta 55 %:sta 78 %:iin ja omavaraisuusaste 56:sta 83 %:iin (ml. turve) 3. Alueen energiantuotantoa kehitetään myös pienemmässä kokoluokassa (pien CHP ja biokaasureaktorit) 4. Bioenergia-alasta luodaan työtä ja hyvinvointia, joka heijastuu myös alueen ulkopuolelle erilaisena osaamisena, palveluina ja tuotteina. 5. Itäsuomalainen osaaminen ja uusiutuvan energian resurssit on tunnistettu ja tiedossa ja niitä hyödynnetään sekä paikallisesti että kansainvälisesti

TULOKSENA TYÖTÄ, HYVINVOINTIA JA VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ Pelkästään metsähakkeen hankinta työllistää Itä- Suomessa suoraan 910 henkilötyövuotta, ja välillisesti 2100 htv. Rahavirrat siirtyvät tuonnista vientiin, arviolta 200 miljoonaa euroa jää rahaa Itä-Suomeen, jos ohjelman mukaisesti 200 000 tonnia öljyä korvataan metsäenergialla ja muilla uusiutuvilla Kasvihuonekaasupäästöt pienenevät merkittävästi

ISBEO 2020 TAVOITEMIELIKUVA Itä-Suomi tunnetaan ja sen profiilia nostetaan Uusiutuvana ja kehittyvänä: metsäenergian hyödyntäjänä, edelläkävijänä ja mallialueena bioenergian, erityisesti metsäenergian raakaainepankkina alan osaamisen ja teknologian tarjoajana

ITÄ-SUOMI ON METSÄENERGIAN KÄYTTÄJÄ JA RAAKA-AINEPANKKI Itä-Suomen metsäenergiavarat ovat kolmannes (32%) Suomen korjuupotentiaalista eli 5,9 milj. m3 (lähes 12 000 GWh) Josta Itä-Suomi käyttää nyt itse 20 % ja vuonna 2020 ohjelman tavoitteiden toteutuessa 60 %. Itä-Suomen kokonaisenergiankäytöstä puuenergian osuus oli 40 %, josta mustalipeän osuus oli yli puolet 56 %.

ENERGIANTUOTANNON NYKYTILA - ITÄ-SUOMI 2008 Uusiutuva ostosähkö 5 % Fossiilinen ostosähkö 13 % Puuenergia 41 % Liikenne 13 % Lämmitysöljy 5 % Muut foss. (maakaasu) 7 % Turve 7 % Lämpöpumput 1 % Vesivoima 7 % Muut uusiutuvat 1 % ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ENERGIANTUOTANTO ITÄ-SUOMESSA 2020 Fossiiliset lämmön- ja sähköntuotannossa 7 % Turve 5 % Fossiiliset liikenteessä 8 % Liikenteen uusiutuvat 5 % Muu uusiutuva (ml. kierrätyspolttoaineet) 4 % Tuulivoima 1 % Vesivoima 7 % Puuenergia 62 % Biokaasu 1 % Kuva 2. Ehdotus tavoitteeksi Itä-Suomen primäärienergiantuotannon jakaumasta vuonna 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ENERGIASEKTORIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 1000000 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Teollisuuden ja lämpölaitosten energiantuotanto 2008 (CO2 t) Maantieliikenne 2008 (CO2-ekv. t) Kuva 1. Ympäristölupavelvollisten teollisuus- ja lämpölaitosten CO 2 -päästöt ja maantieliikenteen CO 2 -ekv. -päästöt Itä-Suomen maakunnissa vuonna 2008 (VAHTI 2009, HERTTA 2009) ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ITÄ-SUOMEN TYÖKALUPAKKI EDUNVALVONTA VIESTINTÄ NEUVONTA HANKERAHOITUS VERKOTTUMINEN DEMONSTROINNIT YRITYSTEN AKTIVOIMINEN TUTKIMUSYHTEISTYÖ

ISBEO 2020 TEHTÄVÄT 1. Omien polttoainevarojen tuotanto ja käyttö 1.1. Puuenergian kestävä tuotanto ja käyttö 1.2. Muun uusiutuvan (biokaasu ja tuulivoima) energian tuotanto ja käyttö 1.3. infrastruktuurin turvaaminen ja polttoainelogistiikan kehittäminen 2. Energia- ja materiaalitehokkuutta rakentamiseen ja muuhun toimintaan 3. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Itä-Suomessa 4. Pienen kokoluokan sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) käyttöönotto ja pilotointi 5. Kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja vienti 6. Ajantasaisen bioenergiatiedon tuottaminen ja viestintä

Lisätietoa ohjelmasta antavat Pohjois-Karjala - maakuntasuunnittelija Pasi Pitkänen, puh. 0400 832 572, pasi.pitkanen@pohjois-karjala.fi Kainuu - vs. aluekehitysjohtaja Jyrki Haataja, puh. 044 710 0851, jyrki.haataja@kainuu.fi Pohjois-Savo - erityisasiantuntija Juhani Pirskanen, puh. 044 714 2634, juhani.pirskanen@pohjois-savo.fi Etelä-Savo - suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi Etelä-Karjala - maaseutuasiamies Jari Lantta, puh. 040 524 0540, jari.lantta@ekarjala.fi www.isbeo2020.fi