SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Vakuutusosasto MÄÄRÄYS Valtuutussäännökset: 29.2.2000 Vakuutuskassalain muuttamisesta annetun Dnro 11/02/2000 lain (84/1999) 172 a Asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkekassan vakavaraisuusrajan laskemisesta (1283/1999) 2 Eläkekassoille Asetus vakuutuskassan vastuuvelan katteesta annetun asetuksen muuttamisesta (259/1999) 2 Asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkekassan toimintapääomaan luettavista eristä annetun asetuksen muuttamisesta (258/1999) 4 Voimassaoloaika: 29.2.2000 - toistaiseksi Muuttaa: Yleiskirje 17.12.1993 n:o 111/414/1993 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen Yksikkö: Vakuutusosasto, vakuutusmarkkinatoimisto Asia: Sosiaali- ja terveysministeriön määräykset eläkekassoille Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään päättänyt ylläolevien valtuutussäännösten nojalla antaa oheiset eläkekassoja koskevat määräykset. Määräyksiä on velvoittavina noudatettava. Lisätietoja antaa sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston vakuutusmarkkinatoimisto. Osastopäällikkö, ylijohtaja Tarmo Pukkila Ylimatemaatikko Leena Väänänen
SISÄLLYSLUETTELO 1 LAKISÄÄTEISTÄ JA MUUTA TOIMINTAA HARJOITTAVAN ELÄKEKASSAN OSASTOKOHTAISET MÄÄRÄYKSET...3 1.1 Varojen jakaminen osastoille ja erilläänpito...3 1.2 Oman pääoman ja varausten jakaminen osastoille...4 1.3 Omaisuuden vaihto osastojen kesken...4 2. TILINTARKASTUSKERTOMUS...4 3. VAKUUTUSKASSALAIN 83 :SSÄ TARKOITETTU VASTUUVELAN KATETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...5 3.1 ETA-valtioon rinnastettavat muut valtiot...5 3.2 Yrittäjien eläkelain mukaisen perusvakuutuksen vakuutusmaksuvastuun vähennyskelpoinen osa...5 3.3 Vastuuvelkaan rinnastettavat erät...5 3.4 Muu katteeksi kelpaava omaisuus...5 3.5 Joukkovelkakirjojen arvostaminen eläkekassan vastuuvelan katteessa...6 3.6 Katteena olevat varat ylikatetta arvioitaessa...6 4 TOIMINTAPÄÄOMA...7 4.1 Lisävakuutusvastuu...7 4.2 Vakavaraisuusrajan laskenta...7 4.2.1 Sijoitusomaisuuden ryhmittely...7 4.3 Toimintapääomaan liittyvät rajat...8 4.4 Menettely kriisivyöhykkeellä...8 4.4.1 Toimintapääoman vähimmäismäärän alittuessa...8 4.4.2 Vakavaraisuusrajan alittuessa...8 4.5 Menettely rajoitusvyöhykkeellä...9 4.6 Menettely tavoitevyöhykkeellä...10 4.7 Menettely toimintapääoman ylärajan yläpuolella...10 4.8 Lisävakuutusvastuun kartutus ja purku tilinpäätöksessä...11 4.9 Toimintapääomalaskelma...13 2
1 Lakisääteistä ja muuta toimintaa harjoittavan eläkekassan osastokohtaiset määräykset 1.1 Varojen jakaminen osastoille ja erilläänpito Vakuutuskassalain 8 :n 2 momentin mukaan lakisääteistä toimintaa harjoittavan eläkekassan on pidettävä 1.1.1999 lukien lakisääteisen ja muun toiminnan varat ja velat sekä tuotot ja kulut erillään. Lakisääteiseen toimintaan luetaan TEL:n vähimmäisehtojen mukainen eläketurva, TEL 11 :n mukaisesti rekisteröity lisäetuus ja YEL:n mukainen perusvakuutus. Muulla toiminnalla tarkoitetaan lakisääteisiä etuuksia täydentäviä vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ja muita etuuksia. AB-eläkekassalla tarkoitetaan näissä varojen jakamista ja erilläänpitoa koskevissa määräyksissä sellaista eläkekassaa, joka harjoittaa sekä lakisääteistä toimintaa (Bosasto) että muuta toimintaa (A-osasto). AB-eläkekassan omaisuus kuuluu sille osastolle, jolle se 1.1.1999 tapahtuvassa jaossa kohdistetaan. A- ja B-osastojen varojen erilläänpitämisen toteuttamiseksi on ABeläkekassojen laadittava ajankohdan 1.1.1999 mukainen luettelo siitä, mikä omaisuus kuuluu A-osastolle ja mikä B-osastolle. Luetteloon merkitään omaisuuserät eriteltyinä ja omaisuuserien ajankohdan 1.1.1999 mukainen kirjanpitoarvo. Myöhemmin saatu omaisuus kuuluu sille osastolle, jonka varoilla se on hankittu. Esimerkiksi osakeyhtiöiden osakkeita, asunto-osakkeita, rahasto-osuuksia, joukkovelkakirjalainoja ja muita raha- ja pääomamarkkinavälineitä ei saa hankkia yhteisesti A- ja B- osastoille siten, että osastokohtaiset sijoitukset määritellään esim. vastuuvelkojen mukaisina osuuksina. Varojen sijoittamiset tulisi tehdä siten, että osastot voivat erikseen suorittaa yksittäisten sijoituskohteiden hankinnat osastokohtaisten sijoitussuunnitelmiensa puitteissa. Jos kuitenkin esimerkiksi kiinteistön hankintaan on jouduttu käyttämään molempien osastojen varoja, kuuluu kummankin osaston osalle käytettyjä varoja vastaava osa hankitusta omaisuudesta. Jos eläkekassa antaa varojensa hoidon ulkopuoliselle sijoituspalveluyritykselle, on A- ja B-osaston varat hoidettava erillään. Omaisuuden hoidossa tarvittavat tilit ja varojen säilytys on pidettävä osastoittain erillään. A- ja B-osastoilla tulee olla erilliset arvo-osuustilit. Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut kuuluvat sille osastolle, jonka omaisuudesta ne ovat aiheutuneet. Jos omaisuuden hankintaan on käytetty molempien osastojen varoja, kirjataan ao. sijoitustoiminnan tuotot ja kulut osastojen kesken omaisuuden hankintaan käytettyjen varojen suhteessa. Sellaiset tuotot ja kulut (esim. hallinto- ja liikekulut), joita ei pystytä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suoraan kohdistamaan osastoittain, jaetaan osastojen kesken eläke- 3
kassan hallituksen vuosittain etukäteen vahvistamien jakosääntöjen perusteella, joissa tulee noudattaa jatkuvuutta. AB-eläkekassan kirjanpito on laadittava aina osastokohtaisesti. Tällöin on kirjanpidossa käytävä selville kummankin osaston osalta erikseen kaikki tuloslaskelmaan ja taseeseen päätyvät erät. A- ja B-osastojen katteeseen kuuluvat varat on luetteloitava ja säilytettävä erillään toisen osaston katteesta ja eläkekassan muista varoista. Molemmilla osastoilla tulee olla erilliset sijoitustilit, joilla käsitellään sijoitustoiminnan tuotot ja kulut. Osastoilla voi olla yhteinen käyttötili, jolta maksetaan eläkemenot ja osastojen yhteisiä kuluja ja jonne osakkaat maksavat vakuutusmaksut. Osastokohtainen käyttötilin selvitys tulee tehdä vähintään kolmen kuukauden välein. 1.2 Oman pääoman ja varausten jakaminen osastoille AB-eläkekassan oma pääoma ja varaukset jaetaan osastoille aiheuttamis- ja olennaisuusperiaatetta noudattaen. Sellaiset oman pääoman erät, joiden voidaan yksiselitteisesti katsoa kuuluvan jommallekummalle osastolle tulee siirtää kyseiselle osastolle. Vastaavasti sellaiset varaukset (esimerkiksi luottotappiovaraus), jotka perustuvat osastolle jaettuihin varoihin, tulisi siirtää kyseiselle osastolle. Jollei aiheuttamisperiaatetta voida soveltaa oman pääoman ja varausten jakamiseen osastoille, jako voidaan tehdä vastuuvelkojen suhteessa. Eläkekassan on annettava vuoden 1999 tilinpäätöksessä selostus niistä periaatteista, joilla oma pääoma ja varaukset on jaettu osastojen välillä. 1.3 Omaisuuden vaihto osastojen kesken Jos omaisuutta halutaan vaihtaa osastojen kesken, on vaihdon tapahduttava käyvin arvoin, mikä voi edellyttää arvonkorotuksen tekemistä vaihdettavan omaisuuden osalta. Osastojen kesken vaihdetusta omaisuudesta on annettava selostus toimintakertomuksessa. Tehdystä arvonkorotuksesta on tilintarkastajien esitettävä lausunto tilintarkastuskertomuksessa. 2. Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajien on sen lisäksi, mitä vakuutuskassalaissa säädetään, tilintarkastuskertomuksessa esitettävä lausunto siitä, ovatko eläkekassan tilinpäätöksessä tehdyt arvonkorotukset asianmukaisesti perusteltuja. 4
3. Vakuutuskassalain 83 :ssä tarkoitettu vastuuvelan katetta koskevat määräykset 3.1 ETA-valtioon rinnastettavat muut valtiot Vakuutuskassan vastuuvelan katteesta annetun asetuksen (jäljempänä asetus) 2 :n 1 momentin perusteella määrätään ETA-valtioon rinnastettavista muista valtioista seuraavasti: Asetuksen 3 :n 1 momentin 1 kohtaa sovellettaessa ETA-valtioon rinnastetaan rajoituksetta OECD:n muut jäsenvaltiot. Lisäksi OECD:n muut jäsenvaltiot rinnastetaan ETA-valtioon asetuksen 3 :n 1 momentin 2-3 kohtaa, 4 :n 1-3 kohtaa ja 5 :n 1 momentin 1-2 kohtaa sovellettaessa. Tämän rinnastuksen tuloksena voidaan katteeseen lukea yhteensä enintään 5 % vastuuvelan bruttomäärästä. OECD:n jäsenvaltioita ovat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kreikka, Luxemburg, Meksiko, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Turkki, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt Kuningaskunta ja Yhdysvallat. 3.2 Yrittäjien eläkelain mukaisen perusvakuutuksen vakuutusmaksuvastuun vähennyskelpoinen osa Eläkekassan vastuuvelasta vähennetään YEL:n mukaisen perusvakuutuksen vakuutusmaksuvastuu siltä osin kuin se muodostuu eristä, jotka YEL 10 :n 2 momenttia sovellettaessa jätetään ottamatta huomioon vakuutusmaksuvastuussa. 3.3 Vastuuvelkaan rinnastettavat erät Lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavan eläkekassan on vastuuvelan lisäksi katettava velka TEL 12 :n mukaiseen vastuunjakoon, velka YEL:n mukaiseen vastuunjakoon sekä vakuutusmaksuista johtuvat velat. 3.4 Muu katteeksi kelpaava omaisuus Saaminen TEL 12 :n mukaisesta vastuunjaosta, saaminen YEL:n mukaisesta vastuunjaosta sekä pakollinen vastuuvajaus hyväksytään katteeksi. TEL:n vakuutusmaksusaamiset laskuperustekorkoineen hyväksytään vastuuvelan katteeksi lukuun ottamatta sitä määrää, jolla kokemuksen mukaan lopullisesti saamatta jääväksi arvioitu osuus ylittää TEL:n mukaisen vakuutuksen tasoitusvastuun. 5
3.5 Joukkovelkakirjojen arvostaminen eläkekassan vastuuvelan katteessa Joukkovelkakirjalainan käyvän arvon laskiessa markkinakorkojen muutosten johdosta, näiden katearvona voidaan, käyvän arvon vaihtoehtona, käyttää hankintamenoa, johon on lisätty tai josta on vähennetty jaksotettu hankintamenon ja nimellisarvon erotus edellyttäen, että joukkovelkakirjalaina on tarkoitus pitää sen eräpäivään saakka. Katearvona voidaan kuitenkin käyttää korkeintaan arvoa, joka saadaan kun joukkovelkakirjojen jäljellä olevat suoritukset diskontataan arvostuspäivään käyttäen eläkekassan/osaston vastuuvelan korkovaatimusta. 3.6 Katteena olevat varat ylikatetta arvioitaessa Ylikatteen enimmäismäärää arvioitaessa katteena olevien varojen arvona käytetään käyvästä arvosta laskettua alempaa arvoa seuraavasti: 1. katetta koskevan asetuksen 6 :n 1-3 kohdissa luetellut varat (kiinteistöt, rakennukset, osakkeet ja osuudet kiinteistöyhteisöissä jne.) enintään 85 prosenttia käyvästä arvosta; 2. katetta koskevan asetuksen 5 :n 1, 3 ja 4 kohdissa luetellut varat (osakkeet ja osuudet yhteisöissä, rahasto-osuudet jne.) enintään 70 prosenttia käyvästä arvosta. 6
4 Toimintapääoma 4.1 Lisävakuutusvastuu Lisävakuutusvastuun käyttäminen vastuuvelan kasvun peittämiseen tulee kyseeseen silloin, kun riskiliikkeen tappiollisuus edellyttää tasoitusvastuun täydentämistä. Lisävakuutusvastuuta voidaan käyttää myös muiden tappioiden peittämiseen. Muilla tappioilla tarkoitetaan sijoitustoiminnan tappioita siltä osin, kuin sijoitustoiminnan tuotot (mukaan lukien arvonkorotukset) eivät riitä kattamaan vastuuvelan korkovaatimusta, joka määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa laskuperusteissa. Lisävakuutusvastuuta voidaan käyttää näiden tappioiden peittämiseen siten, kun jäljempänä tarkemmin määrätään. Kirjanpitolain 5 luvun 15 :ssä tarkoitettuja varauksia ja eläkekassan oman pääoman eriä ei tällöin ole välttämätöntä pienentää, mutta niitä ei myöskään saa kasvattaa. Lisävakuutusvastuuta voidaan käyttää myös vakuutusmaksujen alentamiseen. Tällainen vakuutusmaksujen alentaminen tulee kyseeseen eläkekassan vakuutusmaksutason vakaana pitämiseksi, kun kassan vakavaraisuus on tavoitetilassa turvaavalla tasolla. 4.2 Vakavaraisuusrajan laskenta Työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkekassan ja tätä toimintaa harjoittavan osaston vakavaraisuusraja lasketaan kertomalla tällaisen eläkekassan tai osaston vastuuvelka vakavaraisuusrajan laskemisesta annetun asetuksen (1283/1999) 3 :n 1 momentin mukaisesta kaavasta saatavalla arvolla. Vakavaraisuusrajaa laskettaessa vastuuvelkaan luetaan TEL:n mukaisen vakuutuksen vastuuvelka, TEL:n 11 :n mukaisesti rekisteröityjen lisäetujen mukainen vastuuvelka sekä sosiaali- ja terveysministeriön määräämät muut vastuuvelkaan rinnastettavat erät. Vastuuvelasta vähennetään YEL:n mukaisen perusvakuutuksen vastuuvelka, vakuutuskassalain 79 :n 2 momentissa mainittu lisävakuutusvastuu, pakollinen vastuuvajaus, tasoitusvastuu sekä ministeriön lakisääteisen eläkevakuutuksen erityisluonteen johdosta määräämät muut erät. 4.2.1 Sijoitusomaisuuden ryhmittely Vakavaraisuusrajan laskemista varten työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkekassan ja osaston on jaettava sijoituksensa seitsemään ryhmään vakavaraisuusrajan laskemisesta annetun asetuksen mukaisesti. Sijoituksiin luetaan tasekaavan mukainen sijoitusomaisuus. Sijoituksiin ei lueta seuraavia tasekaavan mukaisia eriä: käyttöomaisuus, arvostuserät ja rahoitusmaisuus. Sijoituk- 7
siin ei myöskään lueta pakollista vastuuvajausta. Muu vastuuvajaus luetaan asetuksen VII ryhmään. 4.3 Toimintapääomaan liittyvät rajat Eläkekassan vakavaraisuusraja lasketaan edellä mainitun asetuksen perusteella määräytyvänä osuutena vastuuvelasta. Vakavaraisuusraja on kuitenkin aina vähintään 1 % kohdan 4.2 mukaisesti määritellystä vastuuvelasta. Toimintapääoman vähimmäismäärä on yksi kolmasosa vakavaraisuusrajasta, kuitenkin vähintään 1 % eläkekassan työntekijäin eläkelain mukaisen vakuutuksen vastuuvelasta. Vakuutuskassalain muuttamisesta annetun lain (1322/1997) voimaantulosäännöksen mukaan vakavaraisuusraja ja toimintapääoman vähimmäismäärä ovat vuonna 1998 yksi kahdeksasosa, vuonna 1999 kaksi kahdeksasosaa ja vastaavasti seuraavina vuosina vuoteen 2005 asti kuluneiden kalenterivuosien osoittama määrä kahdeksasosia lain 83 c :n mukaisesta täydestä määrästään. Toimintapääoman yläraja on vakavaraisuusrajan nelinkertainen määrä. Toimintapääoman tavoitevyöhykkeellä tarkoitetaan vyöhykettä, jonka alaraja on kaksinkertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna ja jonka ylärajana on toimintapääoman yläraja. Rajoitusvyöhykkeellä tarkoitetaan vyöhykettä, joka jatkuu tavoitevyöhykkeen alarajalta vakavaraisuusrajaan asti. Vakavaraisuusrajan alapuolella olevaa aluetta kutsutaan kriisivyöhykkeeksi. Tavoitevyöhykkeen alaraja on vakuutuskassalain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen mukaan kuitenkin vuonna 1998 puolet ja 1999 kolme neljäsosaa täydestä määrästään. 4.4 Menettely kriisivyöhykkeellä 4.4.1 Toimintapääoman vähimmäismäärän alittuessa Vakavaraisuutensa vahvistamiseksi eläkekassan on tilinpäätöksessä kartutettava lisävakuutusvastuuta myös vakuutusmaksuilla, elleivät muut keinot riitä vakavaraisuuden nostamiseen yli toimintapääoman vähimmäismäärän. 4.4.2 Vakavaraisuusrajan alittuessa Kun käy ilmeiseksi, että eläkekassan toimintapääoma on pienempi kuin vakuutuskassalainlain 83 c :n 1 momentin mukainen vakavaraisuusraja, eläkekassan on 83 e :n 2 momentin mukaan viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava Va- 8
kuutusvalvontavirastolle kuukauden kuluessa siitä, kun eläkekassa on todennut toimintapääomansa ilmeisesti olevan pienempi kuin vakavaraisuusraja. Vakavaraisuusasemaa laskettaessa voidaan tällöin ottaa huomioon eläkekassan tasoitusvastuusta se osa, jolla tasoitusvastuu ylittää laskuperusteiden mukaisen vähimmäismäärän. Taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmassa eläkekassan on osoitettava, että vakuutusmaksuja lisäämällä tai muulla tavoin eläkekassan toimintapääoma ylittää vuoden kuluessa suunnitelman päiväyksestä lukien vakavaraisuusrajan. Jos taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä ei vuoden kuluessa ole saatu toteutetuiksi, Vakuutusvalvontavirasto voi erityisistä syistä antaa lisäaikaa enintään yhden vuoden. Jos eläkekassan toimintapääoma on tilinpäätöksessä kriisivyöhykkeellä, eläkekassan on vakuutuskassalain 83 d :n 4 momentin mukaan siirrettävä sijoitustoiminnan ylijäämä kokonaisuudessaan lisävakuutusvastuuseen eikä lisävakuutusvastuuta saa purkaa sijoitustoiminnan alijäämän peittämiseen. Lisävakuutusvastuun laskuperusteet tilinpäätöstä varten on laadittava siten, että kohdan 4.8 mukaisen toimintapääoman (TPO I:n) ollessa vakavaraisuusrajan alapuolella tilikauden sijoitustoiminnan ylijäämä on kokonaan käytettävä lisävakuutusvastuun kartuttamiseen. 4.5 Menettely rajoitusvyöhykkeellä Eläkekassan, jonka toimintapääoma on pienempi kuin vakuutuskassalain 83 c :n 1 momentin mukainen vakavaraisuusrajan kaksinkertainen määrä eli tavoitevyöhykkeen alaraja, on 83 e :n 1 momentin mukaan tehtävä suunnitelma vakavaraisuuden vahvistamiseksi (hallituksen suunnitelma). Suunnitelma on osa eläkekassan sijoitussuunnitelmaa ja siinä eläkekassan hallitus ottaa kantaa eläkekassan vakuutusmaksu- ja sijoituspolitiikkaan siten, että toimintapääoma saadaan nousemaan tavoitevyöhykkeelle kohtuullisen ajan kuluessa, joka ei saa olla kolmea vuotta pidempi. Jos työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkekassan toimintapääoma on tilinpäätöksessä rajoitusvyöhykkeellä, eläkekassan on vakuutuskassalain 83 d :n 3 momentin mukaan siirrettävä sijoitustoiminnan ylijäämää lisävakuutusvastuuseen ja rajoitettava sijoitustoiminnan alijäämän peittämistä lisävakuutusvastuusta. Lisävakuutusvastuun laskuperusteet tilinpäätöstä varten on laadittava siten, että kohdan 4.8 mukaisen toimintapääoman (TPO I:n) ollessa vakavaraisuusrajalla tilikauden sijoitustoiminnan ylijäämä on kokonaan käytettävä lisävakuutusvastuun kartuttamiseen ja sen ollessa tavoitevyöhykkeen alarajalla sijoitustoiminnan ylijäämästä on vähintään puolet siirrettävä lisävakuutusvastuun kartuttamiseen. Näiden rajojen välissä vastaava menettely määräytyy suoraviivaisesti. Toimintapääoman ollessa vakavaraisuusrajalla tilikauden sijoitustoiminnan alijäämää ei saa kattaa lisävakuutusvastuusta ja toimintapääoman ollessa tavoitevyöhykkeen alarajalla voidaan enintään puolet sijoitustoiminnan alijäämästä kattaa lisävakuutusvas- 9
tuusta. Näiden rajojen välissä vastaava menettely määräytyy suoraviivaisesti. Lisävakuutusvastuun purkamisen johdosta toimintapääoma ei kuitenkaan saa alittaa vakavaraisuusrajaa ja purun enimmäismäärä saa olla enintään 30 % edellisen tilikauden lisävakuutusvastuusta. Hallituksen suunnitelman mukaisesti vakavaraisuuden vahvistamiseksi voidaan myös käyttää lisävakuutusvastuuseen suoritettavia vakuutusmaksuja siinä määrin kuin on tarpeen tavoitevyöhykkeelle pääsemiseksi. Kartutettaessa lisävakuutusvastuuta toimintapääomaan ei ole pakko lukea toimintapääomaan luettavista eristä annetun asetuksen kohtien 7 ja 8 mukaisia eriä eli takauksia ja vakuuksia sekä eläkekassan osakkaiden palkkasummaan perustuvaa erää, vaikka eläkekassalla olisi siihen mahdollisuus (vrt. kohta 4.6). 4.6 Menettely tavoitevyöhykkeellä Eläkekassan, jonka toimintapääoma on tavoitevyöhykkeellä, on sijoitussuunnitelmassaan otettava kantaa pidemmän aikavälin tavoitteisiin toimintapääoman tavoitetasosta, sen vaihteluvälistä sekä jatkuvuutta noudattavasta vakuutusmaksu- ja sijoituspolitiikasta. Lisävakuutusvastuuta voidaan purkaa vakuutusmaksujen alentamiseen laskuperusteiden mukaisesti ja eläkekassan hallituksen laatiman jatkuvuutta noudattavan suunnitelman mukaisesti. Vakavaraisuutensa vahvistamiseksi eläkekassa voi kartuttaa lisävakuutusvastuuta vakuutusmaksuilla hallituksen suunnitelman mukaisesti kahdessa eri tilanteessa. Ensinnäkin toimintapääomaan luettavista eristä annetun asetuksen kohtien 7 ja 8 mukaisten erien eli takausten ja vakuuksien sekä eläkekassan osakkaiden palkkasummaan perustuvan erän korvaamiseksi sekä toiseksi merkittävästi riskipitoisempaan sijoitusjakaumaan siirtymiseen varautumista varten. Kartutettaessa lisävakuutusvastuuta toimintapääomaan ei ole pakko lukea toimintapääomaan luettavista eristä annetun asetuksen kohtien 7 ja 8 mukaisia eriä eli takauksia ja vakuuksia sekä eläkekassan osakkaiden palkkasummaan perustuvaa erää, vaikka eläkekassalla olisi siihen mahdollisuus. Tilinpäätöksessä lisävakuutusvastuuta voidaan kartuttaa sijoitussuunnitelman seuraavan vuoden lopun tavoitesijoitusjakaumalla laskettuun tavoitevyöhykkeen alarajaan saakka kuitenkin niin, että toimintapääoman ollessa tavoitevyöhykkeen puolivälissä ei lisävakuutusvastuuta saa kartuttaa vakuutusmaksuilla. 4.7 Menettely toimintapääoman ylärajan yläpuolella Vakuutuskassalain 83 d :n 1 momentin mukaan eläkekassa, jonka toimintapääoma on suurempi kuin toimintapääoman yläraja, ei voi tehdä tilikauden sijoitustoiminnan ylijäämään perustuvaa eikä muutakaan siirtoa lisävakuutusvastuuseen. Saman säädöksen mukaan, mikäli ylityksen katsotaan olevan luonteeltaan pysyvä, eläkekassan on järjestettävä toimintansa siten, että eläkekassan toimintapääoma palautuu ylärajan alapuolelle. Pysyvyyttä arvioitaessa ei oteta huomioon toimintapääomaan luettavista eristä annetun asetuksen kohtien 7 ja 8 mukaisia eriä. 10
Eläkekassan on tällöin tehtävä selvitys ylityksen pysyvyydestä ja siitä, mihin toimenpiteisiin eläkekassa mahdollisesti aikoo ryhtyä. Selvitys on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle muiden tilinpäätöstä koskevien asiakirjojen mukana. 4.8 Lisävakuutusvastuun kartutus ja purku tilinpäätöksessä Eläkekassan tilinpäätöksessä lisävakuutusvastuun kartutus tai purku sijoitustoiminnan yli- tai alijäämällä ja vakuutusmaksuilla tapahtuu seuraavaa menettelytapaa noudattaen. Käsiteltävänä oleva tilinpäätös on merkitty 31.12.v ja edellisen vuoden tilinpäätös 31.12.v-1. I vaihe: Eläkekassa määrittää toimintapääoman ensimmäisen version, TPO I:n Arvostuserot 31.12.v + oma pääoma 31.12.v + vapaaehtoiset varaukset 31.12.v + lisävakuutusvastuu (LVV) 31.12.v-1 + LVV / korkoero 1997-1999 31.12.v = TPO:n esimuoto Jos esimuoto on suurempi kuin vakavaraisuusraja, eläkekassa päättää alustavasti vakuuksien ja osakkaiden palkkasummaan perustuvan erän käytöstä + vakuudet ja palkkasummaerä 31.12.v = TPO I TPO I:n laskeminen edellyttää, että eläkekassa on tässä vaiheessa päättänyt oman pääoman ja vapaaehtoisten varausten kartuttamisesta tai purkamisesta. Lisäksi eläkekassan sijoitusomaisuuden arvostuserojen on oltava selvillä. Vakuutusmatemaatikko antaa eläkekassalle tiedot vastuuvelan ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (1293/1996) voimaantulosäännöksen 4 momentin mukaisen siirron (ns. korkoero) määrästä sekä toimintapääoman vähimmäismäärän markkamääräisestä minimistä (1 % TEL:n mukaisesta vastuuvelasta). Eläkekassa määrittää toimintapääomaan liittyvät rajat (toimintapääoman vähimmäismäärä, vakavaraisuusraja, tavoitevyöhykkeen alaraja ja yläraja). II vaihe: Vakuutusmatemaatikko määrittää laskuperusteiden mukaiset vaatimukset eläkekassan tilinpäätössiirroille Vakuutusmatemaatikko tarkistaa TPO I:n eläkekassalta saatujen tietojen perusteella ja määrittää eläkekassan vakavaraisuusaseman. 11
Eläkekassan vakavaraisuusasemaan perustuen matemaatikko antaa lausunnon niistä rajoista, joiden puitteissa eläkekassa voi asianomaisen suunnitelmansa mukaisesti päättää tilikauden sijoitustoiminnan yli- tai alijäämän ja vakuutusmaksujen käytöstä lisävakuutusvastuun kartuttamiseksi tai purkamiseksi (vrt. kohta 4.4). Tilikauden sijoitustoiminnan yli- tai alijäämän määrittämiseksi vakuutusmatemaatikko laskee myös tilikaudelle kohdistuvan vastuuvelalle edellytettävän laskuperustekorkotuoton määrän, joka vähennetään eläkekassan ilmoittamasta sijoitustoiminnan nettotuotosta (ml. arvonkorotukset). III vaihe: Eläkekassan päätös tilinpäätössiirroista Eläkekassan siirrot lisävakuutusvastuuseen tapahtuvat suunnitellusti ja jatkuvuutta noudattaen siten kuin sijoitussuunnitelmassa on tarkemmin määritelty. Jos eläkekassan toimintapääoma on kriisivyöhykkeellä, noudatetaan joko rahoitussuunnitelmaa tai taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmaa. Rajoitusvyöhykkeellä noudatetaan hallituksen erillistä toimintapääomaa koskevaa suunnitelmaa ja tavoitevyöhykkeellä sijoitussuunnitelmaa. Lopullisen toimintapääoman (TPO II:n) ja TPO I:n mahdollinen erotus voidaan täyttää seuraavan kolmen toimintapääomaerän avulla: lisävakuutusvastuun kartutus tai purku sijoitustoiminnan yli- tai alijäämällä lisävakuutusvastuun kartutus vakuutusmaksuilla tai purku vakuutusmaksujen alentamiseksi takausten, vakuuksien ja osakkaiden palkkasummaan perustuvan erän käyttö sen jälkeen, kun edellä olevien kahden erän määristä on päätetty Sijoitustoiminnan yli- tai alijäämällä tarkoitetaan eläkekassan sijoitustoiminnan nettotuottojen (arvonkorotukset mukaan lukien) ja vastuuvelalle edellytettävän laskuperustekorkotuoton erotusta. Siltä osin kuin TPO II:ta ei saavuteta vakuutusmatemaatikon lausuntoon perustuvalla pakollisella sijoitustoiminnan ylijäämän siirrolla, kartutetaan lisävakuutusvastuuta vapaaehtoisella ylijäämän siirrolla ja/tai vakuutusmaksuilla. Siirrot lisävakuutusvastuuseen lisäävät takausten, vakuuksien ja osakkaiden palkkasummaan perustuvien erien käyttömahdollisuuksia. IV Vaihe: Vakuutusmatemaatikon lausunto eläkekassan vakavaraisuudesta Eläkekassan vakuutusmatemaatikko antaa lausunnon eläkekassan vakavaraisuudesta 31.12.v. Lausunto sisältää seuraavat kohdat: vastuuvelka kumulatiivinen korkoero eläkekassan toimintapääomaan liittyvät rajat sekä täysimääräisinä että siirtymäajan mukaisina 12
tilikaudelle jaksotettu vastuuvelalle edellytettävän laskuperustekorkotuoton määrän ja sijoitustoiminnan yli- tai alijäämän määrän että pakollinen lisävakuutusvastuun kartutus sijoitustoiminnan ylijäämällä ja vakuutusmaksuilla on tehty tai, että lisävakuutusvastuun purku on asianmukaisesti tehty toimintapääoman määrä lausuma tilinpäätössiirtojen vaikutuksesta eläkekassan vakavaraisuuteen yleisesti 4.9 Toimintapääomalaskelma Eläkekassa saa arvostaa toimintapääomassaan eläkekassan vastuuvelan katteesta annetun asetuksen 3 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut joukkovelkakirjalainat niiden käyvästä arvosta poiketen, mikäli niiden käypä arvo alenee markkinakorkojen muutoksen johdosta alle kirjanpitoarvon. Arvo voi kuitenkin olla korkeintaan jäljellä olevien suoritusten laskuperustekorolla diskontattu nykyarvo. Tällöin toimintapääomalaskelmaan on liitettävä selvitys siitä, että likvideistä varoista on riittävä määrä arvostettu niiden käypään arvoon ottaen huomioon riski, että varoja jouduttaisiin äkillisesti realisoimaan. Samoin on toimintapääomalaskelman liitteenä esitettävä edellä mainittujen joukkovelkakirjojen käypä arvo. 13