1 Sysmän kunta/lomituspalvelut LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@stm.fi ja annika.parsons@stm.fi 14.10.2015 Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 25.9.2015 STM028:00/2015 Asia: LAUSUNTO MAATALOUDEN LOMITUSJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISTYÖRYH- MÄN RAPORTISTA JA HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA MAATALOUSYRITTÄ- JIEN LOMITUSPALVELULAIN MUUTTAMISESTA Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa sekä maatalouden lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän raportista että hallituksen esitysluonnoksesta maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta. Hallituksen esitysluonnoksen päätavoitteena on lomituspalvelujärjestelmien mukauttaminen Euroopan unionin maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014-2020 annettujen suuntaviivojen (214/C 204/01) mukaiseksi sekä pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisten säästötavoitteiden toteuttaminen. Lausuntopyyntö on saapunut Sysmän kunnan kirjaamoon 29.9.2015. Sysmän kunnanhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 12.10.2015. Paikallisyksikön yhteistoimintaryhmälle on lähetetty työryhmän raportti ja hallituksen esitysluonnos. Yhteistoimintaryhmältä saapuneet kommentit on liitetty lausuntoon otsikoituna Yhteistoimintaryhmältä kommentteja. MTK-Sysmän kannanotto hallituksen lakiesitykseen on liitetty lausunnon perään otsikolla Liite. Lausunto on pyydetty toimittamaan 16.10.2015 klo 16.15 mennessä osoitteeseen kirjaamo@stm.fi ja annika.parsons@stm.fi. Valmistelija/lisätietoja: lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvist Puh: 044 713 4514, Email: etunimi.sukunimi@sysma.fi Sysmän kunta/lomituspalvelut lausuu sekä työryhmän muistiosta että hallituksen esitysluonnoksesta seuraavaa: Maaseudun elinvoimaisuus Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen uudistamisessa ja säästöjen aikaansaamisessa tulee pitää mielessä maaseudun elinvoimaisuus. Siihen läheisesti liittyy lomituksen hyvinvointipalvelun näkökulma, nuorten perheiden tukeminen ja maaseudulla tapahtuvan yrittäjyyden edistäminen. Lisäksi tasapuolisen kohtelun periaatetta tulee noudattaa riippumatta siitä, minkä paikallisyksikön palveluja
2 yrittäjä käyttää. Muutosten tekeminen ja sopeutus riittävän pitkällä siirtymäajalla ja hallitusti on oleellista välillisesti aiheutuvien kustannusten ja vaikutusten minimoimiseksi sekä hyvän ja heti alusta alkaen toimivan uuden organisointimallin aikaansaamiseksi. Kiire tuhoaa sen hyvän, mitä paikallisyksiköissä on vuosien varrella rakennettu. Toimeenpanomallin kokonaisuudistus Lausuntopyynnössä pyydetään erityisesti kannanottoa työryhmän raportin osalta lomituspalvelujen toimeenpanomallin uudistamiseen. Viidestä esitetystä mallista palvelusetelimalli yksinomaisena palvelujen järjestämistapana olisi yksinkertaisin. Malli edellyttää riittävän palvelutuotannon olemassaoloa ja kattavasti myös harvaan asutulla maaseutualueella. Tällä hetkellä palvelutuotanto on riittämätön kattamaan nykyisiä lakisääteisiä lomituspalveluja maatalousyrittäjille. Vaihtoehto ei ole mahdollinen, jos kaikille karjatalouden harjoittajille halutaan taata lomituspalvelun saatavuus asuinpaikasta riippumatta. Näistä syistä nykyiseen tilanteeseen paras edelleen kehitettävä malli saattaisi olla palveluseteli ja sote-uudistuksen yhteydessä suunniteltujen itsehallintoalueiden järjestämä palvelutuotanto. Vaihtoehtoa pystytään tarkastelemaan enemmän vasta, kun itsehallintoalueet on suunniteltu ja päätetty. Lomituspalvelujen nykyisistä paikallisyksiköistä osassa on lomitustilojen lukumäärä vähentynyt niin paljon, että paikallisyksikköjen yhdistämisiä voisi tarkastella jo nyt. Hallituksen lakiesityksen muutokset toteutuessaan vähentävät lomitustilojen lukumäärää niin paljon lisää, että mitä todennäköisimmin itsehallintoalueiden lukumäärä olisi sopiva. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin mahdotonta antaa ehdotonta lausuntoa sopivimmasta toimeenpanomallista, koska moni asia on kesken. Lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportissa todetaan: Toimivin vaihtoehto olisi, että lomituspalvelujen toimeenpano hoituisi nykyisen kuntapohjaisen toimeksiantosopimusmallin mukaisesti, kunnes uusi toimeenpanomalli saadaan toimintakuntoon. Tässä vaiheessa olisi tärkeää huolehtia paikallishallinnon toimintaedellytyksistä mm. varmistamalla paikallishallinnon riittävä rahoitus. Työryhmän toteamus pitää paikkansa. Kuntapohjainen malli tulee nyt säilyttää, hyvinvointipalveluna STM:n alaisena toimintana. Muutosvaiheen hallittu läpivienti edellyttää myös nykyistä enemmän yhteistoimintaa lomatoiminnan eri osapuolten kanssa. Hallitun muutoksen tekemisessä tarvitaan henkilöstöä. Rahoituksesta rajusti säästämällä muutoksen tekijöitä paikallistasolla ei ole. Arvonlisävero korvattava jatkossakin hallinnoivalle kunnalle Hallituksen esitysluonnoksen osalta näkemystä odotetaan lomituspalvelujen arvonlisäveron osuuden korvaamisesta valtion varoista kunnille. Esitysluonnoksessa viitataan näkemykseen, että kunta saisi arvonlisäveron kahteen kertaan. Arvonlisävero on nykyisin mahdollista laittaa lomituspalvelujen valtionkorvausselvitykseen kustannuseränä, lisäksi kunta voi saada palautusta verojärjestelmän kautta. Paikallisyksikössämme nykyinen arvonlisäverokäytäntö on toiminut kustannusten puskurina. Jos hallintoraha ei riittäisi hallinnon kustannuksiin vyörytyserät mukaan lukien, on olemassa arvonlisäveropalautus, jonka hyödyntäminen mahdollistaa sen, ettei hallinnoiva kunta joudu maksamaan muiden kuntien maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallinnoinnista.
3 Lomituspalvelujen arvonlisäveron käsittelystä ja siitä, onko hallituksen lakiesityksessä esitetty peruste lakkauttaa arvonlisäveron korvaaminen paikallisyksiköille nykyisessä muodossaan oikein, ei ole asiantuntijoiden kesken täyttä yksimielisyyttä. Arvonlisäverokustannuksen korvattavuuden lopettaminen olisi perusteltua, mikäli asiantuntijat olisivat asiasta yksimielisiä. Lisäksi sen poistaminen tulisi korvata hallintorahan korottamisella, jotta hallinnoiva kunta pystyisi jatkamaan tehtäväänsä. Ei ole mahdollista, että hallinnoivan kunnan varoista rahoitetaan toimintaa muiden kuntien alueella asuvien lomituspalvelujen käyttäjille. Näillä perusteilla on luontevaa säilyttää nykyinen käytäntö lomituspalvelujen toimeenpanomallin uudistamisen siirtymävaiheen yli ja tarkastella käytäntö uudelleen valitun uuden mallin mukaisessa toiminnassa. Ristiriita tavoitteisiin nähden, ostopalvelulomittajat menetetään Toimeenpanomallin uudistamisessa tärkeänä osana työryhmä haluaa kehittää palvelusetelijärjestelmää ja yksityistä lomituspalvelujen tuotantoa. Hallituksen esitys lomituspalvelulain muutoksista ja 20 milj. euron säästöstä tuo tilanteen, jossa ei voitane välttyä osan työsuhteisen vakituisen työvoiman irtisanomisesta tai osa-aikaistamisesta. Työsuhteissa noudatetaan pisimmillään 6 kuukauden irtisanomisaikaa. Työsuhteiden osa-aikaistamista koskee samat säännöt. Työsopimuslain mukaan taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä irtisanotulle työntekijälle tulee tarjota työsuhteen päättymisestä 9 kuukauden ajan tarjolle tulevaa työtä. Käytännössä tilanne estää tilapäisten määräaikaisten työsuhteisten lomittajien palkkaamisen ja ostopalvelujen käytön yli vuoden ajalle. (TSL 7 luku 3 ja 6 luku 6 ). Yrittäjälomittajille löytyisi tuona aikana töitä ainoastaan, jos maatalousyrittäjistä moni siirtyisi itsejärjestettyyn lomitukseen vuoden 2016 alusta kunnallisen lomitusmuodon sijasta. Lomitussäädösten mukaan maatalousyrittäjän tulee tehdä ilmoitus 30.6. mennessä siirtymisestä kunnallisesta lomitusjärjestelmästä itse järjestettyyn seuraavan vuoden alusta alkaen tai päinvastoin. Ilmoitus tässä vaiheessa vuotta koskien ensi vuotta on myöhäistä. Sysmän paikallisyksikössä on kehitetty yrittäjälomittajuutta Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa Leader hankkeella v. 2010-2012. Olisi toivottavaa, että nykyistä jo olemassa olevaa yksityistä palvelutuotantoa ei menetettäisi säästöjen sivutuotteena. Vuonna 2014 yksikkömme lomituspäivien ja tuntien määrä joko ammatinharjoittajan tai lomituspalveluyrityksen lomittajan tekemänä oli 10,6 % kunnallisessa lomituksessa, lomituspäivinä 2571 päivää. Säästöjen välillinen vaikutus on ristiriidassa kehittämistyöryhmän esittämän palvelusetelimallin ja yksityisen palvelutuotannon kehittämisen kanssa. Aikataulu tuo kunnan taloudelle riskin Maatalouslomituksen kustannukset ovat suurelta osin palkkakustannuksia sivukuluineen. Sysmän paikallisyksikön valtionkorvausselvityksen varainhoitovuodelta 2013 käyttömenoista 88 % oli työsuhteisen henkilöstön palkkaukseen liittyvää, loppuosa jakaantui ostopalvelujen 9 % ja itse järjestetyn lomituksen korvausten 3 % kesken. Maatalousyrittäjien lomaoikeuksien supistaminen nopealla aikataululla tuo säästöjä lomituspalvelujen budjettiin mutta aiheuttaa osan henkilöstön irtisanomisen
4 ja siitä johtuvaa työttömyyttä sekä työttömyyskustannuksissa nousua. Lomituspalvelujen kustannusrakenteesta johtuen henkilöstön vähentäminen on ainoa keino saada säästö aikaiseksi. Maatalouslomittajien työvuorosuunnitelma tulee KVTES mukaan saattaa kirjallisesti heille tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Ensimmäinen vuotta 2016 koskeva neliviikkoisjakso on 21.12.2015-17.1.2016. Kyseisen ajan työvuorosuunnitelma tehdään viimeistään viikolla 50 eli 7.12.2015 alkavalla viikolla. Jotta työvuorosuunnitelmiin on jotakin suunniteltavaa, maatalousyrittäjien vuosilomapäätökset tulee olla tehty tuohon mennessä. Vuosilomapäätösprosessissa maatalousyrittäjille lähetetään vuosilomahakemus- ja liitelomake. Palautusaikaa on yleensä kaksi viikkoa. Vuosilomapäätösten tallentaminen ja tekeminen vie enemmän aikaa kuin aiemmin, kun tarkastellaan täyttyykö lomaoikeuden edellytykset muuttuvan lain myötä vai ei. Lomaa maatalousyrittäjille voidaan varata lomittajien työvuorosuunnitelmiin vasta sen jälkeen, kun on tiedossa, kenellä on lomaoikeus. Herää kysymys, voiko aikataulun vuoksi syntyä tilanne, että lomittajille tulee maksaa palkka, vaikka ei ole töitä ja tuleeko hallinnoivasta kunnasta tällaisen kustannuserän maksaja? Vasta vuosilomapäätösten v. 2016 tekemisen jälkeen pystytään arvioimaan tarkasti, minkä verran työvoimaa lomitusten tekemiseen tarvitaan. Suurin osa kuukausipalkkaisesta työvoimasta on pitkään työssä olleita lomittajia, joilla irtisanomisaika on 6 kk. Irtisanomisprosessin käynnistyminen tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä tarkoittaa sitä, että irtisanottu kuukausipalkkainen työvoima on puolet vuodesta työsuhteessa vaikka maatalouslomitustöitä heille kaikille ei olisikaan. Jos työsuhteisten lomittajien vähentäminen pystytään tekemään ilman irtisanomista esimerkiksi ottamalla huomioon eläköitymiset, tätä ongelmaa ei synny. Paikallisyksikköjä kehotetaan noudattamaan hyvän hallinnon periaatteita toiminnassaan. Hallintolaissa (434/2003, HL) säädetään sekä hyvän hallinnon perusteista että hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Lakiesityksestä ei ole kuultu lomituspalveluja Melan toimeksiantosopimuksella hallinnoivia kuntia. Aikataulu on liian tiukka muutoksen toteuttamiseksi esitetyn mukaisena. Kaaos paikallisyksikössä on ennakoitavissa. Mikäli lakiesitys sellaisenaan vahvistetaan voimaantulevaksi jo 1.1.2016 alkaen, hyvän hallinnon periaate hallinnoivia kuntia kohtaan jää toteutumatta. Tuntimäärä 4h/pv/yrittäjä lomaoikeuden raja tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus katoaa Hallituksen lakimuutosesityksessä rajataan lomituspalvelujen ulkopuolelle karjatalousyrittäjät, joiden päivittäinen tehtäväosuus on alle neljä tuntia. Tuntiraja tulee muuttaa kolmeksi tunniksi, jos tuntiraja on välttämätön. Tuntimäärän käyttäminen rajauksena on tasapuolinen ja oikeudenmukainen maatalousyrittäjien kesken valtakunnallisesti, jos tilan kokonaistyöajan mitoitus on tehty yhtenevästi. Tällä hetkellä paikallisyksiköissä käytetään TTS-manager ohjelmaa kuten lomituspalveluasetus 2 luku 4 sanoo eläkelaitoksen osoittaman lomitustyöajan laskentajärjestelmän mukaisesti. Jos ohjelman käyttö ei ole täysin yhtenevää paikallisyksiköissä, yrittäjät saattavat keskenään joutua eriarvoiseen asemaan pienenkin mitoituseron vuoksi, jonkin paikallisyksikön alueella samankokoisen tilan yrittäjät saavat loman ja toisessa eivät. Lisäksi tuntimäärärajaus saattaa pudottaa maaseu-
5 dulle investoineet, yritystään automatisoineet yrittäjät lomaoikeuden ulkopuolelle. Paikallisyksikkömme robottitilojen yrittäjistä näyttäisi 45 % jäävän ilman lomaoikeutta. Robottitiloja on 10 ja niillä yhteensä 22 vuosilomaan oikeutettua yrittäjää. Hevostiloista 44 % jäisi lomaoikeuden ulkopuolelle, vuonna 2014 hevostiloja oli 25. Lomituspalvelujen ulkopuolelle Sysmän paikallisyksiköstä jäisi arviolta 22 % nykyisistä 537 (arvio 1.1.2016 ilman lakimuutoksia) lomaanoikeutetuista neljän tunnin työtuntimäärän ja kahdeksan kotieläinyksikön rajan vuoksi. Oletettavasti näihin sisältyvät ne yrittäjät, joiden MYEL-työtulo on alle 10.000,- euroa. Olisi mielenkiintoista selvittää, minkälainen kustannusvaikutus olisi, jos rajana olisikin kahdeksan kotieläinyksikköä ja 10.000,- euron MYEL-työtulo riippumatta päivittäisestä työtuntimäärästä. Tässä yhteydessä voisi vertailla päätoimisuusvaatimuksen poistamista ja yli neljän tunnin päivittäisen tehtäväosuuden vaatimusta onko mahdollista, että yrittäjä, jolla on palkattu työntekijä ja tilan ulkopuolinen ansiotyö, olisi lomaan oikeutettu? Ja samaan aikaan, kun maatilalta päätoimisen toimeentulon saava alle neljän tunnin tehtäväosuuden yrittäjä ei saisi lomaa lainkaan? Kohtuullista olisi myös jättää maksullisen subventoidun lomituksen mahdollisuus niille päätoimisille yrittäjille, jotka nyt ovat jäämässä lomituspalvelujen ulkopuolelle kokonaan. Lisäksi sunnuntai- ja pyhäpäiville tulee jättää mahdollisuus saada maksullista lomituspalvelua lisäämällä maksuun saman kustannuksen kuin mitä lomittajan saama erilliskorvaus olisi. Näin maatalousyrittäjälle jäisi mahdollisuus käyttää tätä lomamuotoa todellisessa tarpeessa. Esimerkit 4h/pv/yrittäjä tehtäväosuusrajan vaikutuksesta päätoimiset yrittäjät ilman lomaa Lypsykarjatila 1. kaksi päätoimista yrittäjää, tehtäväosuudet 50% / 50% MYEL-työtulo/v molemmilla 20.425,47 sijaisavun hinta nyt 6,40 /h > lakimuutoksen jälkeen 6,65 /h kotieläinyksiköt 15 ky tilan kokonaistyöaika 6 h 30 min koneellistettu, selkeä navetta henkilökohtainen tehtäväosuus 3 h 15 min/pv/yrittäjä tilalle ei saa lainkaan lomaoikeuksia lakiesityksen mukaan Lypsykarjatila 2. kaksi päätoimista yrittäjää, tehtäväosuudet 50% / 50% MYEL-työtulo/v molemmilla 18.295,30 sijaisavun hinta nyt 6,05 /h > lakimuutoksen jälkeen 6,27 /h kotieläinyksiköt 10 ky tilan kokonaistyöaika 8 h käsityövaltaisempi kuin lypsykarjatila 1. henkilökohtainen tehtäväosuus 4 h/pv/yrittäjä on lomaoikeus molemmilla yrittäjillä lakiesityksen mukaan
6 Lihakarjatila kaksi päätoimista yrittäjää, tehtäväosuudet 50% / 50 % MYEL-työtulo/v molemmilla 26.420,75 sijaisavun hinta nyt 7,40 /h > lakimuutoksen jälkeen 7,72 /h kotieläinyksiköt 35 ky tilan kokonaistyöaika 6 h koneellistettu navetta henkilökohtainen tehtäväosuus 3 h/pv/yrittäjä ei lomaoikeutta kummallakaan yrittäjällä lakiesityksen mukaan Robottitilat tiloja 10, vuosilomaan oikeutettuja 22, joista 10 jäisi lomituspalvelujen ulkopuolelle 4 h/pv/yrittäjä rajan vuoksi Koneellistetuilla tiloilla eläinmäärät voivat olla suuria ja työmenekki vähäisempi kuin käsityövaltaisilla tiloilla. Lakiesityksen muutoksen tuoma lopputulos ei ole oikeudenmukainen eikä tasapuolinen kuten esimerkeistä on havaittavissa. Päivittäisen tehtäväosuuden raja on pudotettava neljästä kolmeen tuntiin. Luontaisen poistuman ja lomarahojen leikkauksen tuomat säästöt otettava huomioon Sysmän paikallisyksikössä vuosilomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien määrä ja sen myötä lomitettujen päivien määrä sekä kustannukset vähenevät tilojen lopettaessa karjatalouden joko yrittäjien eläköitymisestä tai muusta syystä johtuen. Lopettaneilla yrittäjillä ei useimmiten ole jatkajaa, pellot siirtyvät muiden maatilojen viljelykseen ja jatkavien maatilojen tilakoko kasvaa. Nykyisen paikallisyksikön ensimmäisenä vuonna 2009 lomitettiin 34766 päivää ja vuosilomaan oikeutettuja oli 768 yrittäjää. Vuonna 2014 lomituspäiviä kertyi 28872 ja vuosilomaan oikeutettuja yrittäjiä oli 576. Kustannusten vähenemisestä saa kuvaa vuosien 2013 ja 2014 erotuksesta. Vuonna 2013 nettokustannus oli 5.397.736,96 euroa ja vuonna 2014 luku oli 5.059.928,29 euroa, erotus 337.808,67 euroa tarkoittaa kustannuksissa noin 6 % vähenemistä. Suunta on edelleen vähenevä. Kuluvan vuoden lomitustoiminnan supistuminen on arviolta vähintään 200.000,- euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Väheneminen on vuosittaista, ei ole kyse kertaluontoisesta erästä. Sama suuntaus on kaikissa paikallisyksiköissä. Luontaisen poistuman tuoma säästö tulee arvioida valtakunnallisesti ja ottaa huomioon hallitusohjelman 20 milj. säästövaatimuksessa. Vuoden 2016 budjetin laadinnassa yksikkömme vakituisten lomittajien palkkojen lomarahakustannus sivukuluineen on noin 157.000,-. Tästä työntekijöiden lomarahaleikkaus 30 % olisi noin 47.000,-. Jos lomarahoja leikataan, lomitushenkilöstön lomarahaleikkauksen arvo tulee laskea valtakunnallisesti ja ottaa huomioon säästövaatimusta vähentävänä.
7 Osa-aikaiselle lomittajalle toimeentulotuki antaa paremman elannon kuin työsuhde Kotieläinyksikkörajan nostaminen ja samanaikaisesti pidettävien vuosilomapäivien ja siihen velvoitettujen tilojen lisääminen edesauttavat maatalouslomittajien täyttä työllistämistä ja ovat hyviä asioita. On valitettava tosiasia, että osa-aikainen erittäin ammattitaitoinen lomittaja saattaa irtisanoutua työsuhteestaan sen vuoksi, että toimeentulotuki antaa hänelle paremman toimeentulon kuin osaaikainen maatalouslomittajan työsuhde. Yrittäjien maksullisen lomituksen käyttö pyhäpäivisin on mahdollistanut työvuorosuunnittelussa erilliskorvausten käyttämisen korvaamaan lomitustilojen vajaiden työpäivien aiheuttamaa työjakson tuntivajausta. Ja myös lomittajan työhyvinvointia ajatellen ei ole ollut välttämätöntä teettää täyden työajan työsuhteisella lomittajalla kaikkia toisia vapaapäiviä töitä, kun sunnuntaikorvauksia on voinut muuttaa vapaa-ajaksi. Neljällä vapaapäivällä neljän viikon työjaksot pitkällä aikavälillä uuvuttaa ja lisää tapaturmariskiä. Tuetun maksullisen lomituksen käyttö tulee olla mahdollinen sunnuntaija pyhäpäivisin. Sen hinta voisi olla korotettu lomittajalle maksettavan KVTES:n korvauksen verran? Sen sijaan, että sitä ei saisi enää lainkaan sunnuntaisin eikä arkipyhinä. Lakiesityksessä mainitaan, että lomittajan ammattitaitoa ja kykyä huolehtia tehtävistään ei oteta huomioon työajan mitoituksessa. Näinhän on tällä hetkelläkin. Lomittajan ammattitaito ja kyky huolehtia tehtävistään otetaan huomioon vasta työvuorosuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Jatkossakaan ei voitane ohittaa työsuojelunäkökohtia ja KVTES:n määräyksiä aiheesta. Vastuun rajan selkeytys tarpeellinen Sijaisavun omavastuuajan tarkentuminen paikallisyksikön järjestämässä lomituksessa on tärkeä asia. Toisinaan tulee tilanteita, että lomahallinto on tehnyt kaiken voitavansa järjestääkseen lomituksen siinä onnistumatta. On tarpeellista, että paikallisyksikön ja maatalousyrittäjän vastuun rajan selkeytys on lakiesityksessä. Tähän mennessä on ollut tilanteita, joissa maatalousyrittäjä pohtii, tulisiko oikeuden ratkaista, menettelikö paikallisyksikkö velvoitteensa mukaisesti. Jää kuitenkin edelleen avoimeksi kysymykseksi, miten voidaan määritellä ja todentaa, onko paikallisyksikkö tehnyt kaiken voitavansa. Lisäksi mainitun kohdan teksti, maatalousyrittäjä voisi valita itse järjestetyn lomituksen herättää kysymyksen, tarkoitetaanko kyseistä yksittäistä tilannetta vai koko vuotta koskevaa valintaa. Työturvallisuus, tilakäynti ja eläinsuojelullinen syy Lomittajan työturvallisuus ja turvallisten työolosuhteiden varmistaminen lomitustilojen työolosuhteiden kartoituksella on edelleen tarpeen huolimatta palvelusuunnitelmien tekemisen lopettamisesta. Mikäli säädöksiin tulee maininta maatalousyrityksen olosuhteiden työturvallisuudesta lomittajalle, tuleeko säädöksiin maininta perusteista, jotka estävät lomituksen antamisen maatilalle? Tuleeko paikallisyksikössä tehdä asiasta virallinen valituskelpoinen päätös?
8 Maksullisen lomittaja-avun täysin maksullinen lomitus esitetään poistettavaksi. Eläinsuojelullinen syy, jonka perusteella työaika voidaan ylittää, tulee määritellä. Miten toimitaan esimerkiksi lomittajan työajan yli menevän lehmän poikimisen kanssa? Peritäänkö lomansaajalta toteutuneiden kustannusten mukaan maksu, jos maksullisen subventoidun lomituksen tunnit on jo käytetty? Paikallisyksikön hallintohenkilöstön edustaja tekee myös työnjohdollisia tilakäyntejä. Suunniteltu säädös työnjohdollisten tilakäyntien sallimisesta paikallisyksikön palveluja käyttävien tilojen osalta on tarpeen. Vuosilomapäätökseen tulee tulostua ilmoitusteksti kunnallisessa lomitusjärjestelmässä hallintohenkilöstön edustaja saattaa tehdä tilakäynnin ja lomitussäädöksen mukaan yrittäjän tulee se sallia milloin tahansa lomittajan ollessa tilalla töissä tms. vastaava. Toinen vaihtoehto voisi olla vuosilomahakemuksessa kysymys, johon tulee vastata myöntävästi kunnallisessa lomitusjärjestelmässä. Kielteinen vastaus tarkoittaisi automaattisesti itsejärjestetyn lomituksen valintaa. Pitkäjänteinen suunnitelmallisuus lomavarauksissa yrittäjien etu Lomituspyyntöjen ilmoittaminen paikallisyksikön järjestämässä lomituksessa jo vuosilomahakemuksessa on tarpeen lomitustyövoiman tarpeen arvioinnin vuoksi. Osan yrittäjien vuosilomapyynnöt tulevatkin tällä tavoin jo nyt. Mikä olisi sopiva määräaika hallintolain 434/2003 mukaiseen asiakirjan täydentämiseen? Vuosilomapyynnöt tulisi ilmoittaa vähintään puolivuosittain ja puolen vuoden aikana tulisi käyttää puolet vuosilomista lomittajien tasaisen työllistämisen vuoksi. Menettely edistäisi lomittajan saatavuutta loman käyttäjän näkökulmasta. Poikkeuksena voisi olla esimerkiksi tiettyyn ajankohtaan varattu matka, jossa lomapäivien lukumäärä on enemmän kuin puolet vuosilomasta. Lasku maksamatta ei lomitusta Lomituksesta määrättyjen maksujen maksamattomuus lomituksen eväämisessä kunnes maksut on maksettu on periaatteena hyvä. Esityksessä oleva kuuden viikon raja eräpäivästä laskettuna ei kuitenkaan voi olla ehdoton. Lomittajien työvuorosuunnittelu tehdään neljän viikon jaksoissa. Vahvistettua listaa voidaan muuttaa vain lomittajan suostumuksella. Olisiko parempi ohje loman keskeytykselle esimerkiksi kuuden viikon kuluttua maksun erääntymisestä, kuitenkin meneillään olevan vahvistetun työvuorotaulukon viimeisen päivän jälkeen, kun käytetään työsuhteista lomittajaa. Entä jos on jo annettu työ ostopalvelulomittajalle? Voiko hän hakea vahingonkorvausta kunnalta, jos ei saakaan sovittua työtehtävää sen vuoksi, että palvelua saava asiakas ei ole maksanut laskujaan. Eräpäiväraja ei saa aiheuttaa takaisinperintää Melan taholta, jos ei lomitusta ole heti keskeytetty. Laskujen eräpäivien ja maksusuoritusten seuraaminen esitetyllä tavalla olisi uusi työtehtävä hallinnossa. Muutos edellyttäisi Lomitusnetti -ohjelman muutosta. Ohjelman tulisi tuottaa etusivulle ilmoitukset niistä yrittäjistä, keillä laskun eräpäivästä on kulunut asetettu määräaika. Laskuihin tulisi olla mahdollista kirjoittaa teksti lomituksen keskeyttämisestä yrittäjälle tiedoksi.
9 Yksittäisiä paikallisyksikössä keskusteluttaneita asioita: - Maatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen tarkoittamalle vaikeuksissa olevalle yritykselle ei voi myöntää lomituspalvelua. Mistä lomahallinto saa tiedon kyseisistä yrityksistä? - Olisiko mahdollista saada lomahallinnon tietoon/käyttöön eläinmäärät eläinrekisteristä kerran vuodessa automaattisesti, yrittäjät kokevat työlääksi ilmoittaa eläinmääriä moneen paikkaan. - Lakiesityksessä mainittu kirjallinen hakemus toivottavasti tarkoittaa sähköistä hakemusta. - Mihin hallinto voi perustaa päätöksen poiketa maatalousyrittäjän ilmoituksesta tehtäväosuuksiin liittyen? - Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset sijaisapuperusteena on säilytettävä. - Käytännön seikka: Jos on aiemmin jouduttu aloittamaan työt esim. klo 5 maitoauton saapumisen vuoksi niin miten nyt toimitaan, kun lomittajan työpäivä voisi alkaa vasta klo 5.30? Yhteistoimintaryhmästä kommentteja Sekä työryhmän raportin että hallituksen lakiesityksen linkit on lähetetty paikallisyksikkömme yhteistoimintaryhmän jäsenille. Oheen liitän saapuneet kommentit: 1. Lomitus hyvinvointipalvelua ja STM:n alla; miksi sitten leikataan pieniltä ja keskisuurilta kotieläintiloilta? Nämä kuitenkin perheviljelmiä, joilla paljon työtä ja huonompi kannattavuus kuin isoilla tulevaisuuden kotieläintiloilla. Eikö tilat, joilla esim. kaksi palkattua työntekijää, voisi rajata lomituspalvelujen ulkopuolelle? 2. Miksi samanaikaisissa lomissa perusteena on kotieläinyksikkömäärä (30 ky), voisiko se olla tilakohtaisesti määritetty kokonaistyöaika. Nehän on nyt tarkkaan määritetty palvelusuunnitelmissa. Olisi tasapuolisempi sekä lomittajille ja yrittäjille ja helpompi järjestää. 3. Jos palvelujen toimeenpano siirtyy Melalta valtion viranomaiselle, sitoutuminen lomituksen kehittämiseen ja asiantuntemus vähenevät ja hallinto lisääntyy. Näin käy vaikka samat henkilöt siirtyisivät Melalta uudelle työnantajalle. 4. Toimeenpanomallista on vaikea vielä olla mitään mieltä. Jos sote-uudistuksen myötä tulee toimivat itsehallintoalueet, niin ehkä nykyiset lomituksen paikallisyksiköt voitaisiin sulauttaa niiden alle. Toisaalta liian isot paikallisyksiköt menettävät kosketuksen alueen toimijoihin ja lomitusten toteutus ja verkostoituminen kärsivät. Tekijöitä ei vaan löydy. 5. Miksi ihmeessä lähiomaisen kuolema ja hautajaiset on jätetty pois sijaisapuperusteista? Se tilanne kohtaa meitä kaikkia elämän varrella eikä isän tai äidin hautajaisista voi olla poissa. Ja yleensä koko perhe osallistuu hautajaisiin, joten ulkopuolinen apu on välttämätöntä. Vai pitääkö tätä yksittäistä tilannetta varten opastaa vielä uusi karjanhoitajakin. On niissä hautajaisjärjestelyissä miettimistä muutenkin. 6. Lomituspalvelujen uudistuksessa keskiössä tulee olla ihmisten ja eläinten hyvinvointi. Se ei ole vielä kilpailuvaltti kotieläintuotteiden markkinoinnissa, mutta tulevaisuudessa entistä tärkeämpi. Tai sitten kaikki pienet ja keskisuuret kotieläintilat pitää ajaa alas ja keskittyä vain suurten investointien tukemiseen ja bulkin tuottamiseen.
10 YHTEENVETO Työryhmän raportin toimeenpanomalleista paras Nykyinen Melan ja kunnan välisellä toimeksiantosopimuksella toimiva paikallisyksikkö on Sysmässä tuottanut lomituspalvelut alueensa maatalousyrittäjille hyvin. Jos on perusteltua muuttaa toimeenpanomallia, työryhmän ehdottama malli palveluseteli ja itsehallintoalueen paikallisyksiköt saattaisi olla paras vaihtoehto. Lopullista, varmaa kantaa ei pysty ottamaan ennen kuin itsehallintoalueet on luotu ja niiden tehtävät määritelty. Muutettavaa lakiesityksessä Maaseudun elinvoimaisuuden vuoksi muutos on tehtävä hallitusti. Suunniteltu aikataulu ja suunnitellut muutokset toteutuessaan aiheuttavat kaaoksen paikallisyksikössä, niin asiakkaiden kuin henkilöstön parissa ja tuo riskin kunnan taloudelle. Tässä vaiheessa, kun asiantuntijoilla ei ole yhtenevää käsitystä arvonlisäveron käsittelystä, arvonlisävero tulee korvata kunnille kustannuksena kuten tähänkin asti. Jos se poistetaan, hallintorahaa on korotettava, jotta muutosvaiheessa paikallisyksiköt ovat toimintakykyisiä. Jo kehitettyä maaseudun yrittäjyyttä, ostopalvelulomitusta, ei saa tuhota, näin käy, jos työsuhteisia maatalouslomittajia joudutaan irtisanomaan. Liian monta päätoimisia, tilaansa kehittänyttä maatalousyrittäjää jää ilman lomaoikeutta 4 h/pv/yrittäjä tuntirajan vuoksi, rajaa on laskettava siten, että se on 3 h/pv/yrittäjä. Maksullisen loman mahdollisuus on jätettävä sunnuntai- ja arkipyhäpäiville vaikka maksua korottamalla vastaavasti, mikä työehtosopimuksen mukainen korvaus lomittajalle on. Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset sijaisapusyinä tulee säilyttää. Karjatalouden lopettavia tiloja on vuosittain 4 6 %, tästä johtuva luontainen poistuma on alentanut kustannuksia jo tälle vuodelle ja alentaa joka vuosi. Säästötavoitteeseen 20 milj. on otettava huomioon luontaisen poistuman tuoma kustannussäästö. Hyviä asioita lakimuutoksessa Maatalouslomittajan työsuhteiden osa-aikaisuutta vähentävät yhtäaikaisten lomien kotieläinyksikkörajan nosto ja yhtä aikaa pidettävien vuosilomapäivien lukumäärä. Maatalouslomittajan ammatin tulee olla houkuttelevampi kuin toimeentulotuen asiakkuus. Paikallisyksikön ja maatalousyrittäjän vastuun rajan selkeytys lomituksen järjestämisen omavastuusta on tärkeä. Maatalousyrittäjän tulee sallia paikallisyksikön edustajan tilakäynnit, jos hän käyttää kunnallista lomituspalvelua. Vuosilomien varaamisen suunnitelmallisuus vuosilomahakemuksen yhteydessä ja vuosilomien käyttäminen tasaisesti ympäri vuoden edesauttaa lomittajan saatavuutta lomansaajan kannalta. Lomituksesta aiheutuneet laskut tulee olla maksettu, jotta lomitusta voidaan järjestää, hyvä uudistus. Työryhmän kannanotto säilyttää lomituspalvelut STM:n alaisena on luontevaa, lomituspalvelut ovat maatalousyrittäjän hyvinvointipalvelua.
11 Liite 12.10.2015 MTK-Sysmän kannanotto esitysluonnokseen - Lomitusjärjestelmän on säilyttävä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Kyseessä on maatalousyrittäjien sosiaaliturva, ja tuottajajärjestönä olemme erittäin huolissamme lomitusjärjestelmän säilymisestä. - Lomitusjärjestelmän on säilyttävä nykyisenlaisena kunnallisten paikallisyksiköiden järjestämänä. Kehittämisen ja muutosten pohjana on pidettävä nykyistä järjestelmää. - Kuluvan vuoden 2015 aikana tulee valtakunnallisessa lomitusbudjetissa jo ilman toimenpiteitä n. 18 000 000 säästö luontaisen poistuman kautta. Vuosittainen poistuma tulee jatkossa vain kiihtymään tilojen vähentyessä. Esitetyt säästötoimenpiteet ovat selvästi ylimitoitettuja. - Mikäli työtuntiraja säilytetään esityksessä, on tuntiraja ehdottomasti laskettava kolmeen tuntiin. Esitettyä neljän tunnin rajaa emme hyväksy. Esitys sulkee suuren joukon päätoimisia yrittäjiä epäoikeudenmukaisesti lomaoikeuden ulkopuolelle, eikä esitys siten noudata tasapuolisuutta tilojen kesken. Tuntirajaa oikeudenmukaisempi lomaoikeuden määrittäjä olisi yrittäjän päätoimisuus tilalla. - Mahdollisuus ja oikeus ostaa maksullista lomitusta on säilytettävä, myös esityksessä lomaoikeuden ulkopuolelle jäävillä yrittäjillä. Lisäksi yrittäjällä on oltava jatkossakin mahdollisuus ostaa lomituspalvelua myös pyhä- ja arkipyhäpäiville. - Sijaisapuperusteissa täytyy säilyttää oikeus sijaisapuun lähiomaisen kuolemantapauksessa, varusmiespalveluksessa ja kertausharjoitustilanteissa. Yhteenvetona toteamme, että esitetyt säästötoimenpiteet ovat ylimitoitettuja, emmekä voi niitä hyväksyä.