Toimintasuunnitelma 2015

Samankaltaiset tiedostot
Toiminta- ja taloussuunnitelma

Suomen Pyöräilyunioni ry

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Suomen Taekwondoliiton strategia Sisällys

SUOMEN PYÖRÄILYUNIONI ry - FINLANDS CYKEL UNION rf TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2013

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

Toimintasuunnitelma 2017

SPU:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2014

Sij Nimi Seura Loppuaika 1 Tommi Huhtasaari Kauhajoen Karhu 19:39.5. Sij Nimi Seura Loppuaika DNS Noora Hakamaa Kauhajoen Karhu

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SUOMEN PYÖRÄILYUNIONI ry - FINLANDS CYKEL UNION rf TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2012

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Suomen Sulkapalloliitto. Strategia

Visio. TheWinning Attitude Ski Sport Finland tuottaa voittajia kaikissa ikäluokissa. PODIUM lajitoimintojen organisoijana Suomessa

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA

9. Huippu-urheilu ja kilpailutoiminta, jaostot, tuomaritoiminta

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Vahvistettu KIHUn hallituksessa KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

Strategia Versio 1.0

Olympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Muokkaa perustyylejä naps.

Seurafoorumi Tampere

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2012

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

Suomalaisen jääkiekon strategia

UIMALIITON STRATEGIA VEDESSÄ ON VIRTAA!

Suomalaisen jääkiekon strategia

M 4 x 100 m M 4 x 400 m

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia

Sinettiseura uudistus etenee

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT SINISTÄ VETOVOIMAA

Toimintasuunnitelma 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat

Suomen Sulkapalloliitto. Strategia

SML:N ANTIDOPINGOHJELMA

KOVA HIKIPISAROISTA TEHTY TOIMINTA- SUUNNITELMA 2019

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Hallitus huolehtii valmentajien valinnasta ja palkkaamisesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johdolla.

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

SUOMEN TAEKWONDOLIITON STRATEGIA VALMISTELU KYSELYN TULOKSIA. - Kysely seuroille. - Kysely valmentajille

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

STRATEGIA 2020 KITEYTETYSTI

Visio, missio, arvot ja strategia

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

KIILAT HOCKEY STRATEGIA

Toimintasuunnitelma 2014

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Johtoryhmän esitys vuosikokoukselle

TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016

Viestintäsuunnitelma

Toimintasuunnitelma Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma

SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö. 2.

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Salon Palloilijat ry Visio 2022

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Suomalaisen jääkiekon strategia

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/

Suomen golfin strategia

Sisällysluettelo. 1. Yleistä Urheilijamäärät lukuvuonna Opiskelu Valmennus Tukipalvelut... 7

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa

Ysikaks Nivala. Toimintasuunnitelma 2019

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

TOIMINTASUUNNITELMA

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu Kuopio

Stadin paras kasvattajaseura Toimintasuunnitelma vuosille

SUO U M O EN E N SOT O ILAS LA UR U HE H I E LU L LI U ITO T N O N STRATEGIA

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Lajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto. Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars

Strategia Suomen YK-Nuoret

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

Transkriptio:

Suomen Pyöräilyunioni ry Toimintasuunnitelma 2015 PYÖRÄILY LIIKUTTAA ENEMMÄN

1. JOHDANTO Pyöräily kuuluu edelleen Suomen harrastetuimpiin liikuntamuotoihin. Pyöräily on sekä lasten- ja nuorten että aikuisväestön keskuudessa maamme toiseksi suosituin liikuntamuoto. Pyöräilyä harrastaa aktiivisesti runsaat 800 000 aikuisväestöön kuuluvaa henkilöä. Nuorista pyöräilyä harrastaa aktiivisesti reilut 200 000. Pyöräilyseuratoiminnassa on jäseniä noin 10 000, täten valtaosa harrastajista on seuratoiminnan ulkopuolella. Vuosi 2015 on edelleen suomalaisen pyöräilyn muutoksen vuosi. Vuonna 2014 alkoi toden teolla Suomen Pyöräilyunioni ry:n (SPU) kevätliittokokouksessa 2013 hyväksymän, vuoteen 2020 ja Tokion olympia- ja paralympialaisiin ulottuvan strategian toteuttaminen. Muutoksen tie ei ole helppo eikä nopea, mutta se on uusia mahdollisuuksia avaava ja nykytilanteessa välttämätön. Vuonna 2015 SPU alkaa toteuttamaan huippu-urheiluohjelmaa, joka tähtää suomalaisen kilpapyöräilyn laadulliseen kehitykseen. Suomalaisen pyöräilyn kilpailuvauhtia tulee kehittään edelleen nopeampaan suuntaan. Huippuurheiluohjelmaan toteuttaa huippu-urheiluyksikkö yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Tätä varten toiminnanjohtaja ominaisuudessa jalkautuu kentälle seuravalmentajien tueksi jotta huippu-urheilu ohjelmaan riittää tulevaisuudessakin pyöräilijöitä. Tällä hetkellä pyöräilyn yksittäisestä lajista riippumatta, kilpailuvauhti on merkittävästi kansainvälistä kilpailuvauhtia hitaampaa. Toiseksi SPU:n haaste vuodelle 2015 on organisatorinen. Vuoden 2014 aikana nuorisoyksikön ja harrasteyksikön toimintaa ei ollut. Vuoden 2014 toimimattomuuden syyt on selvitetty ja niiden pohjalta toiminta käynnistyy 2015 alusta. Harrasteyksikön osalta toimintaympäristö on tosin muuttunut Pyöräliiton perustamisen myötä ja tämän myötä harrasteyksikön tulee sovittaa toiminta muuttuneisiin olosuhteisiin sopivaksi. Kolmanneksi Suomessa on pyöräilyn tiedottamisen osalta oltu pitkään tyhjiössä. Mahdollisuuksia eri medioiden hyödyntämisestä ollaan käyty tuotantoyhtiöiden kanssa ja päätös tv tuotannosta tehdään vuoden 2015 aikana. Neljänneksi pyöräilyn kansainvälisten tapahtumien laatuun tulee panostaa käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Suomessa käytiin muutama kansainvälinen kalenterikilpailu 2014. Kehityksen jatkaminen on oleellista.

Norjan ja Tanskan pyöräilyliittojen kanssa on sovittu että junioripyöräilijät Suomesta voisivat liittyä ko. maiden seuratoimintaan kehittyäkseen. Talven 2015 aikana selvitetään onko seuroissa kiinnostusta yhteistyön käynnistämiseen. Jos kiinnostusta löytyy, aloitetaan selvitystyö käytännön järjestelyjä. Muutoinkin kansainvälistä yhteistyötä niin Euroopan pyöräilyliiton ja Kansainvälisen pyöräilyliiton osalta tullaan kehittämään asteittain. Mika Niskanen puheenjohtaja

2. Yleistä Suomen Pyöräilyunioni ry on jäsentensä yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. SPU tukee toiminnallaan jäsenistönsä toimintaa pyöräilyn ja siihen perustuvan liikunnan parissa niin seurojen kuin yksilöiden elinkaaren ajan. SPU edistää ja kehittää pyöräilyn huippu-, kilpa-, nuoriso- ja harrastepyöräilyä sekä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toimivien jäsentensä valtakunnallinen keskusjärjestö. SPU:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot, kestävä kehitys, tasa-arvo, urheilun reilun pelin periaatteet ja päihteiden vastainen toiminta. SPU:n toimintaa ohjaa valtakunnallinen liikunnan yhteinen visio. Suomi on maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020. Tavoitteena on yhteistyön lisääminen liitto- ja seuratasolla niin lajin sisällä kuin eri urheilulajien välillä. SPU:n ja sen jäsenseurojen tavoitteena on kilpapyöräilyn ohella edistää mahdollisimman monen Suomessa asuvan ihmisen kuntoilua ja liikkumista polkupyörällä koko elinajan. Myös erityisryhmien pyöräilymahdollisuuksien kehittämistä ja harrastusta edistetään mahdollisuuksien mukaan. Pyöräilyseuroissa tapahtuva kansalaistoiminnan aktivointi sekä lisääminen ovat tärkeinä tavoitteina. Esimerkkinä voidaan pitää pyörällä tapahtuvan hyötyliikunnan ja turvallisten ja nykyaikaisten pyöräilyolosuhteiden edistäminen ja kehittäminen. Vapaaehtoisten pitempiaikaiseen mukanaoloon ja jaksamiseen etsitään toimivia kannustimia yhteistyössä eri organisaatioiden kuten VALON kanssa. Merkittävä rooli nuorten harraste- ja kilpailutoiminnan kehittämisessä ja tukemisessa on Kultainen Kampi -konseptilla jota kehitetään edelleen. Tämän rinnalle tuotetaan kouluihin suuntaava toimintamalli, jonka myötä pyöräilyseurojen ja koulujen yhteistyö saadaan lisääntymään. Olosuhdeoppaan valmistumisen myötä selvitetään sen vaikutusta seurojen, kunnan ja seurojen osalta. Nuorten mukaan saaminen pyöräilyn pariin on oleellista harrastajamäärien ja huippu-urheilun kehittymisen kannalta. Nuorten harjoitus ja harrasteryhmien tueksi toteutetaan alueellista ja valtakunnallista leiritoimintaa. Nuorten toimintoihin voidaan käyttää olemassa olevia Fillaripäivä-, Fillarinappula- ja Kilpapyöräkoulun materiaaleja. Eri osa-alueilla tavoitteisiin pääsy edellyttää kaikkien pyöräilyn parissa toimivien yhteistä tahtotilaa samoin kuin pyöräilyseurojen työn ylläpitoa ja kehittämistä. Tavoitteena on tehdä pyöräilystä maamme liikuttavin urheilulaji. SPU:n toimintasuunnitelman lähtökohtana on 2020-strategia, joka antaa suuntaviivat tulevaisuuden työskentelylle niin SPU:n hallituksessa kuin sen alaisuudessa oleville toiminnoillekin sekä liiton toiminnalliselle rakenteelle. Tavoitteena on kasvattaa suomalaisten kilpapyöräilijöiden vauhtia kohti kansainvälistä tasoa, mutta myös yhteistyössä pyöräilyseurojen ja eri pyöräilyn sidosryhmien kanssa kehittää Suomen pyöräilyä ja pyöräilijöiden olosuhteita laaja-alaisesti huippu-urheilun, harrasteliikunnan

ja lasten sekä nuorten osa-alueilla. Keskeisenä pyrkimyksenä on pyöräilyharrastuksen määrän ja laadun kasvattaminen pyöräilyn kaikilla osa-alueilla. Suurin muutos tulee koskettamaan huippu-urheilua. Liitolle on laadittu huippupyöräilyohjelma. Huippupyöräilyohjelmaa ohjaa huippupyöräily-yksikkö. Huippupyöräilyohjelmaa on valmistellut huippupyöräily-yksikkö, joka aloitti työnsä vuoden 2014 keväällä. Huippupyöräily-urheiluohjelman myötä lajijaostot muuttuvat enemmän huippu-urheilupainotteiseksi. Jaostojen puheenjohtajista sekä lajin asiantuntijoista koostuva huippupyöräily-yksikkö vastaa lajien huippu-urheilun kriteerien sisällöstä samoin kuin koordinoivat kansallista kilpailukalenteria huippu-urheilun näkökulmasta. Jaostot suunnittelevat ja toteuttavat kansallista kilpailukalenteria lajin harrastajat ja kilpailijat huomioiden. Vuonna 2015 maajoukkuetoiminnan tavoitteena on kansainvälisen lähialueiden kilpailuihin osallistumisen ohella kansallisen kilpailuvauhdin kasvattaminen aikaisempaan nähden. Mikäli menestystä tulee lajiryhmien omissa maailmancupeissa sekä muissa kategorisoiduissa KV-kilpailuissa, osallistuminen lajien omiin kansainvälisiin arvokilpailuihin tulee mahdolliseksi. Pyöräilyn ja erityisesti huippupyöräilyn saamaa julkisuutta tulee lisätä. Tiedottamista tulee kehittää ja käyttöön tulee ottaa sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet suorat nettilähetykset huomioiden. Pyöräilyyn pyritään luomaan kilpailutuote, joka kiinnostaa sekä mediaa että suurta yleisöä.

Sääntö- ja tuomaritoimintaan liittyvää kehittämistä ja päivittämistä jatketaan. Muutokset ja tarkennukset tuodaan ajajien ja toimihenkilöiden tietoisuuteen tiedottamisen ja koulutuksen avulla. Sääntöpäivitykset julkaistaan mahdollisimman nopeasti omilla internetsivuilla. Sääntökansion painettu päivitys toteutetaan kauden alussa. Painettu päivitys toimitetaan aktiivisesti toimiville tuomareille ja päivityksen tilaavilla. Näiden lisäksi tuomareita kannustetaan lähtemään UCI:n ja UEC:n järjestämille kansallisille ja kansainvälisille komissaarikursseille. Tuomareiden koulutuspäivät järjestetään Tampereella 7.-8.2.2015.

3. Strategia tiivistettynä Suomen Pyöräilyunionin visio: Suomen pyöräilyunionista tulee toimija joka tekee pyöräilystä entistä halutumman ja tunnetumman urheilu-, liikunta- ja liikkumismuodon. Suomen Pyöräilyunionin missio: Olla pyöräilyn yhteen kokoava toimija ja kehittäjä Suomessa. Suomen Pyöräilyunionin arvot: Menestymisen ja kehittymisen tahto: elinehto kaikelle, pitää olla toiminnan ytimessä kaikessa. Huippu-urheilun pitää tuottaa nousujohteista arvokilpailumenestystä, juniorityön pitää kasvaa laadullisesti ja määrällisesti ja liiton näkökulmasta taloudellinen ja toiminnallinen menestys ja kehitys. Kestävä kehitys: urheilullinen, taloudellis-hallinnollinen, ympäristöllinen sekä yhteiskuntavastuu. Sitoudutaan suunnitelmiin, edistetään pyöräilyä, huomioidaan ympäristö. Elämisen laatu ja pyöräilyn nautinto: pyöräily on kivaa. Se on sosiaalista, se lisää elämisen laatua, hyvinvointia ja terveyttä. Pyöräily sopii hyvin monelle. Yhdessä tekeminen: ehtymätön voimavaramme. Yhteistyö on mahdollistaja. Lajien välinen yhteistyö, kansainvälinen yhteistyö, liiton ja seurojen, seurojen välinen yhteistyö kuten myös kaupalliset ulottuvuudet. Reilu peli: yksi peli, samat säännöt. Avoimuus: Toiminnan läpinäkyvyys ja ennakkoluulottomuus kaikilla tasoilla. Avoimuus sisälle ja ulos.

Suomen pyöräilyunionin strategisina painopisteinä ovat a) huippu-urheilu - huippu-urheiluun muodostetaan ns. olympiaryhmä sekä haastajaryhmät samoin kuin huippu-urheilun ohjelma, joka systematisoi kansainväliselle tasolle nousun kansallistakin kilpailuvauhtia kasvattamalla. b) harrasteliikunta - harrasteliikunnassa panostukset tulevat olemaan rakenteellisia, kuten ohjaajakoulutusta. Samalla kehitetään konseptia kouluissa eri paikkakunnilla toteutettavaksi. c) lapset ja nuoret - Nuorille järjestetään SPU:n toimesta 1-2 valtakunnallista KK leiriä. SPU voi tukea alueellisten leirien toteutumista. KK cupsarjan toteuttaminen eri lajimuodoissa.

3.1 Strategiset päätavoitteet 2020 ja välitavoitteet vuodelle 2015 1. Kasvu Vuoteen 2020 mennessä pyöräily on järjestäytyneiden harrastajien määrällä mitattuna maamme 10 suurimman lajiliiton joukossa. Tämän tavoitteen saavuttamista edistetään orgaanisella kasvulla ja luomalla suurempaa kasvutavoitetta tehokkaasti edistävät palvelu- ja tuotekonseptit. 2. Laatu Toiminnan laatu on perusedellytys kaikkien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja sen saaminen riittävälle tasolle toteutetaan strategiakauden alkupuolella. Laaditaan seura- ja liittotason toiminnan laatumääreet ja luodaan tarvittava mittaristo. Tämän jälkeen toteutetaan vuosittainen laatuarviointi em. tasoilla. Vuonna 2015 huolehditaan liiton hallinnollisen toiminnan saamisesta VALO:n määrittelemälle lajiliittojen hyvän hallinnon mukaiselle tasolle. 3. Menestys Sitoudutaan menestykseen ja haluun menestyä. Strategiakauden päätöstavoitteena on vähintään yksi olympia- tai maailmanmestaruusmitali vuonna 2020 tai aiemmin. Vuonna 2015 jatketaan asteittainen huippu-urheilun uudelleenjärjestämistä. Ensimmäisenä tehtävänä on tähtäimenä vuoden 2016 olympialaiset ja paralympialaiset, johon tavoitteiden mukaisesti nimetään pyöräilyn Team Rio. 4. Resurssit Henkilö-, työympäristö-, työvälineresurssit on saatava tasolle, jotka mahdollistavat käytännön toimintaedellytykset tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuodesta 2014 lähtien liiton budjetin kasvun tavoitteeksi on asetettu vähintään 10% vuodessa. Toimenpiteet liiton omavarainhankinnan organisoimiseksi on aloitettava perustamalla markkinointi- ja viestintätyöryhmä(t). Vuoden 2020 tavoite on, että budjetin loppusummasta yli puolet on saatu omavarainhankintana. Liiton palvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen vuoteen 2020 mennessä.

3.2 Strategian vaikutus organisaatioon Strategia vaikuttaa Pyöräilyunioniin organisaatiotasolla vaiheittain. Jaostot muuttuvat lajiensa kansallista kilpailutoiminnan koordinaatioyksiköksi. Jaostojen puheenjohtajat tai vastaavasti yksi edustaja lajijaostosta (arvokilpailulaji) muodostavat huippupyöräilyyksikön, joka vastaa eri lajien huippu-urheilun kehityksestä. Lyhyellä aikavälillä uusi strategia tuo uusia elementtejä suomalaiseen pyöräilyyn. Huippu-urheilun systematisoituminen tarkoittaa, että liittoon tulee saada täysiaikainen valmennuspäällikkö. Tämä edellyttää kuitenkin harrastajamäärien kasvua ja toisaalta harrastajien halukkuutta ja sitoutuneisuutta huippu-urheilun piiriin. Kiinteänä osana huippupyöräilyn systematisointia valmennuksen, leirityksen ja testauksen toteuttamiseksi on tehty yhteistyösopimus Valmennuskeskus Pajulahden kanssa. Tavoitteena on rakentaa Finnish Cycling Academy, jonne lajin liittojohtoinen valmennus- leiritys-, testaus- sekä koulutusyhteistyö keskitetään. Tämä yhteistyökokonaisuus ulotetaan läpi lajitoiminnan eri tasojen. Uuden strategian myötä on myös tarkoitus käynnistää SPU:n hanketoiminta. Hankkeita varten tarvitaan henkilöitä tuottamaan sisältöä hankkeisiin. Nämä tarpeet kartoitetaan kasvun myötä. Olennaisessa roolissa on kaupallisten toimintojen kuten tuotteistuksen, myynnin, markkinoinnin, markkinointiviestinnän tarpeellisuuden sisäistäminen sekä näiden toimintojen tehostaminen ja resursointi, jotta omavarainhankinta mahdollistuu. Hallitustoimintaa kehitetään edelleen siten, että hallituksessa olisi puheenjohtajan lisäksi 6-8 jäsentä. Hallituksen toiminnan pitkäjänteisyyttä kehitetään siirtymällä vuoden 2017 alusta neljän vuoden (olympiadin) mittaisiin toimikausiin. Näin vastaamme Olympiakomitean lajiliitoille esittämiin odotuksiin. Hallituksen jäsenistä kullekin nimetään oma vastuualue, jolla ei tarkoiteta lajia vaan asiakokonaisuuksia kuten talous, markkinointi- ja viestintä, huippu-urheilu, kehityshankkeet jne.

4. Nuorisotoiminta Nuoriso on Suomen pyöräilyn tulevaisuuden mahdollisuus, lapsiin ja nuoriin tullaan panostamaan uudella tavalla. Leiritoimintaa kehitetään edelleen ja seuroille tuotetaan hyviä käytäntöjä nuorten houkuttelemiseksi pyöräilyn pariin. Seuroja opastetaan hyvien käytäntöjen kautta yhteistyöhön muiden lajien kanssa, jotta eri lajeista tippuvat ns. pudokkaat saadaan pyöräilyn pariin. Pyöräily on lasten ja nuorten toiseksi harrastetuin liikuntamuoto, mutta monikäyttöisiä, mielekkäitä ja turvallisuus-aspektit huomioivia lajin harrastuspaikkoja on marginaalisesti. Pyöräily on merkittävässä roolissa koko väestön liikkumis- ja liikuntamuotona. Mikäli tätä tuetaan lapsuudesta saakka, on varmaa, että lasten ja nuorten motoriset taidot kehittyvät, jolla on myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen kautta koko yksilön elinkaaren. Liikkumisen mielekkyyden merkitys kohderyhmässä on pyöräilyn yhteiskunnallisen merkittävyyden ohella erittäin huomioitava asia kuten myös lajin vihreät arvot sekä tasa-arvoisuus. Pyöräilyn lähiliikunta-alueita tulisi rakentaa erityisesti alakoulujen ja päiväkotien läheisyyteen. Nuorisoyksikkö laatii suunnitelmat seurojen lasten- ja nuorten ohjaus-, harjoitus- ja kilpailutoimintojen kehittämiseksi, tukemiseksi ja toteuttamiseksi. Lasten- ja nuorten seuratoiminnan perustana on monipuolinen, turvallinen ja mielekäs toiminta. Toiminnan yhtenä tavoitteena on taata urheilijapolku myös kilpa- ja huippupyöräilyyn. Nuorisoyksikkö toteuttaa 1-2 kaksi valtakunnallista leiriä ja tukee mahdollisuuksien mukaan alueellista leiritystä. Valtakunnallinen cupkilpailusarja toteutetaan väh. maantie-, maasto- ja ratapyöräilyssä. Yksikön tehtävänä on lasten- ja nuorten ohjaajakoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen seurojen toimintaa tukevalla tavalla.

5. Huippupyöräily Suomen liikuntalain ja Suomen Olympiakomitean uuden avustus- ja tukiperiaatteen mukaisesti pyöräilynkin tulee muuttaa käytäntöjään. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Olympiakomitea jakavat tukensa lajiliittojen huippu-urheilutoiminnallisuuden perusteella entisen lisensseihin perustuvan jaottelun sijaan. Suomeen rakennetaan huippu-urheiluohjelma, joka ottaa huomioon urheilijan polun, joka ei tingi pyöräilyn eri lajien kansainvälisen tason tavoittelusta. Ohjelma rakennetaan Suomen pyöräilyn kärkivalmentajien toimesta huippupyöräily-yksikön toimesta toiminnanjohtajan johdolla. Valmennuskokonaisuuden kehittämisen tueksi luodaan urheiluopisto-yhteistyö, joka mahdollistaa Finnish Cycling Academy:n perustamisen. Huippupyöräily-yksikkö on laatinut keskipitkäntähtäimen suunnitelman vuoteen 2016 ja pitkäntähtäimensuunnitelman vuoteen 2020. Suunnitelmien edellyttämät toimenpiteet on aloitettu vuoden 2014 aikana. Suunnitelmien toteuttaminen alkaa täysipainoisesti vuoden 2015 aikana. TAUSTAA Kilpapyöräily on maailman laajuisesti yksi suurimmista urheilulajeista. Suomessa kilpapyöräily on harrastajamääriltään pieni. Lisenssiurheilijoita maassamme on noin 1200. Tällä hetkellä toiminnan taso, niin seurojen kuin liiton osalta on varsi vaatimaton. Tämä johtuu merkittävästi, sekä taloudellisten että henkilö resurssien niukkuudesta. Toiminnan uudelleen organisoimiseksi SPU on tehnyt uuden toimintastrategian, jonka seurauksena on perustettu huippupyöräily-yksikkö, jonka tehtävänä on ohjata valmennus- ja kilpailutoimintaa sekä luoda uskottava toimintamalli, jolla pystytään tuottamaan menestyviä urheilijoita. Tämä kaikki edellyttää toimivaa seuratoimintaa ja hyvää nuorisotyötä! Nuoret tarvitsevat huippuja esikuvikseen, huiput tuovat nuoria lajin pariin ja heistä kehittyy uusia huippuja. Pyöräilyssä Elite tasolla MM/Olympia-kisapaikat ratkeavat ajetuilla UCI pisteillä ja niitä voi vain saada Pro Tour tasolla. Tämän ohjelman yksi tärkeimmistä kulmakivistä on saada ajajia Pro Tour tason joukkueisiin, jotta UCI pisteiden kerääminen Elitessä on edes mahdollista. Näin saatu olympiapaikka on ansaittu. Maantiellä miehissä on yksi Pro Tour tasolla ajava ajaja (Jussi Veikkanen) ja naisissa kaksi (Lotta Lepistö ja Sari Saarilainen) mutta se ei riitä. Maastossa on yksi maailman kärkeen kuuluva ajaja (Jukka Vastaranta). Näköpiirissä on nuorista nousemassa 3-4 lahjakasta pyöräilijää (rata, maantie ja maasto).

PÄÄTAVOITE Tavoitteena on luoda järjestelmä joka tuottaa urheilijoita Pro Tour tasolle, jotta heillä on mahdollisuus kehittyä ja menestyä Tokiossa 2020. Toiminnan jatkuvuus on taattava tulevaisuudessa. Rion tavoitteena on saada 1-2 pyöräilijää sekä 2-3 parapyöräilijää, joilla on mahdollisuus menestyä sijoittumalla 16 parhaan joukkoon. Tokion tavoitteena on 2-4 pyöräilijää ja 3-4 parapyöräilijää, joilla on mahdollista sijoittua 16 parhaan joukkoon. Suunnitelman tavoitteena on tuottaa Pro Tour tasolle 3-6 ajajaa/laji (maantie, maasto ja rata). Liiton toiminnan tärkein painopistealue on urheilijat U19 ja U23 luokissa. Näitä urheilijoita tuetaan liiton toimenpitein yhdessä ajajan seuran kanssa. Seuratoiminnan painopiste pitää olla nuorissa 8-18 vuotiaissa. Näissä sarjoissa harrastajamäärien lisääminen mahdollistaa huippuyksilöiden löytämisen ja heidän kehittämisen kohti Pro tasoa. VÄLITAVOITTEET Kesäkuussa 2014 on alkanut UCI pisteiden metsästys (maasto) Rion olympiapaikkoja varten. Riittävän pistemäärän saavuttamiseksi SPU:n parhaiden urheilijoiden pitää luoda kilpailuohjelma siten, että tarvittava pistemäärä saavutetaan. Tärkeimmät välitavoitteet ovat kilpailut joissa jaetaan UCI pisteitä ja Maailman mestaruuskilpailut. Kilpailukalenteri vuodelle 2015 voidaan lyödä lukkoon vasta sitten kun UCI julkaisee sen. 2015 Suomalaisen pyöräilyvalmennusjärjestelmän kehittäminen 2015-16 aikana. Kehittämisen kohteet: - kilpailutoiminta - nousujohteinen kilpailusuunnitelma (kalenteri) - kotimaankilpailut - ulkomaankilpailut - valmennustoiminta - suomalaisen valmennustietouden hyödyntäminen (HPY) - suomalaiset valmentaja - toisten lajien valmentajat

- kansainvälisen valmennustietouden hakeminen (HPY) - ex ammattilaiset - urheilija/valmentaja kartoitus - jatkuva seuranta kilpailumenestyksistä - lajivastaavat kontrolloivat (HPY) - harjoituksen suunnittelun ja toteutumiseen kontrolli - henkilökohtainen valmentaja raportoi lajivastaavalle kirjallisesti (HPY) - koulutustarpeiden kartoitus (HPY) - henkilökohtainen valmentaja - lajivastaavat/hpy - tietotaidossa ilmenevät puutteet korjataan koulutuksella - testaustoiminta - laboratorio testit - päätetään testauspaikka(t) ja testausprotokolla - raportit lajivastaavalle (HPY) - kenttätestit - päätetään kenttätestin protokolla - raportit lajivastaavalle (HPY) - "harjoitustestit" harjoituksen aikainen kontrollitestaus - leiritys - kotimaanleirit - ulkomaanleirit - tukitoimintojen kehittäminen - lääkärit/fysioterapeutit - urheilupsykologi - hierojat - Leiritystoiminnan aloittaminen, syksy 11/2014 mennessä. - Testaustoiminnan kehittäminen/aloittaminen kevät 3/2015 mennessä. - Valmentajien koulutustarpeen kartoitus 2/2015 mennessä.

- Maajoukkuekilpailut (U23, U19) 3-5 kisaa (UCI pisteet) - UCI pistekilpailut (Pro/elite, U23 ja U19) - EM kilpailut (U23 ja U19) - MM kilpailut (Pro/elite, U23 ja U19) Kauden päätteeksi valitaan urheilijat joilla on mahdollisuus Olympialaisiin 4-6 kpl. Heille suunnitellaan viimeisen vuoden ohjelma yhdessä henkilökohtaisen valmentajan kanssa. Liiton toiminta tukee suunnitelmia. 2016 RIO Painopistelajin valitseminen. Leiritys: talvi 2015-16 pidetään 2 harjoitus leiriä ja 1 kilpailuleiri Testaus: OK valmennuksen urheilijat testataan syksyllä 2015 ja keväällä 2016 sekä tehdään standarditestejä kerran kuukaudessa. RESURSSIT HENKILÖRESURSSIT Resurssien maksimaaliseksi hyödyntämiseksi sovitaan vastuut, aikataulut ja "projektin 2016/ 2020" vetäjä/t. Huippupyöräily-yksikkö, suunnittelee, koordinoi ja vastaa toiminnan aikataulusta ja toteutuksesta. Valmennuskoulutuksen, seura- ja nuorisotoiminnan koordinointi/kehittäminen kuuluu henkilökunnan ja yksiköiden ja koulutusvaliokunnan vastuulle. Seuravalmentajat (potentiaalisen urheilijan henkilökohtaiset valmentajat) otetaan mukaan toiminnan toteuttamiseen. Raportoivat HPY:lle urheilijan suunnitelmien etenemisen. Valmennuskeskuksien tietotaitoa käytetään hyväksi resurssien mukaan. TALOUDELLISET RESURSSIT Taloudellisen tuen tulee kasvaa vuosittain joko ulkopuolisena rahoituksena tai sitten liiton oman budjetin kautta. Potentiaalisten urheilijoiden saama tuki kartoitetaan ja suunnataan optimaalisesti yhdessä liiton ja seurojen kanssa. Rahoitus tarve vuodelle 2015 on n. 100 000, 50 % omakustannuksen kautta SPU:n osuus on n. 50 000. 2016:sta tarve on suurempi. Seurojen/yhteistyökumppanien tuki urheilijoille on kartoittamatta. Tuen määrät kartoitetaan 5/2015 mennessä.

Omakustannusosuuden ottaminen mukaan on välttämätön toiminnan kehittämiseksi. Aluksi omakustannusosuus on 50 %,. Arvokilpailut pyritään toteuttamaan ilman omarahoitusosuutta kriteerit täyttävien urheilijoiden osalta. Kun taloudelliset resurssit kehittyvät, niin omakustannusosuutta pienennetään resurssien mukaan. Liiton antama valmennustuki kohdistetaan ensisijaisesti liiton järjestämien leirien, testien ja kilpailujen omakustannusosuuden hoitoon ja toissijaisesti omaehtoiseen valmistautumiseen. Jaostot toteuttavat toimintaansa huippupyöräily-yksikön antamien resurssien ja oman toimintasuunnitelman mukaisesti. Päätösprosessi

PARAPYÖRÄILY Parapyöräilyn integraatio toteutettiin kauden 2009 alussa. Toiminnassa pyritään varmistamaan nykyisten parapyöräilijöiden mahdollisuudet lajin harrastamiseen. Lontoon Paralympiaisissa Jarmo Ollankedon ja Marko Törmäsen tuoma menestys pyritään hyödyntämään eri osa-alueilla. Valiokunta vastaa huipputason valmennuksesta ja koulutuksesta. Käytännöntoimet kuten kilpailuihin ilmoittautumiset jne. hoidetaan SPU:n toimiston kautta. Parapyöräilyn kehittämistyöryhmään on nimetty Kimmo Mustonen, Tuomas Törrönen, Osmo Kuutamo ja Antti Hagqvist. Valiokunta ja kehittämistyöryhmä tulevat toimimaan yhteistyössä VAU:n kanssa. Valiokunta pyrkii kehittämään ja luomaan toimintamalleja seuratason parapyöräilytoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Valiokunta tiedottaa parapyöräilyn integraatiosta ja kehityssuunnitelmista jäsenseuroja. Tuomareiden ja toimitsijoiden koulutuksessa pyritään huomioimaan myös parapyöräily. Esim. tandemparien ja käsipyöräilijöiden osallistuminen kansallisiin kilpailuihin pyritään mahdollistamaan sääntöjen sallimissa puitteissa. Erityisryhmien ja harrastepyöräilyn toimintojen kehittämisen kannalta olisi perusteltua saada asioiden organisointiin ja toteuttamiseen ainakin osa-aikaisesti palkattu henkilö. Henkilön palkkaus on riippuvainen liiton saamista avustuksista.

6. Harrasteliikunta Kansallinen kilpailutoiminta toteutuu jäsenseurojen toteuttamana. Jaostot ja henkilökunta tukee toimintaa kaikin tavoin. Kansallisten mestaruuskilpailujen osalta, SPU ottaa kilpailujen suunnittelussa kaksivuotis-suunnitelmat käyttöön. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2015 tavoitteena on myöntää valtaosa vuoden 2017 kansallisista mestaruuskilpailuista. Tämä mahdollistaa järjestäjiä organisoimaan kilpailut rauhassa ja perusteellisesti. Tavoitteena olisi että mestaruuskilpailut voitaisiin kilpailuttaa saavuttamalla myös laatua kilpailun järjestelyihin. Kansallisen kilpailutoiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi pyritään kehittämään ja jatkamaan cup-kilpailusarjoja. Cup-sarjoille etsitään ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Seuroille pyritään kehittämään ja toteuttamaan kilpailujen järjestämistä helpottavia palveluja. SPU tulee olemaan aktiivinen tutkimustoiminnan kehittämisessä., SPU saa tietoa jäsenistään ja voi vaikuttaa tiedon laadulla ja määrällä myös valtakunnallisiin päätöksentekijöihin nostaen pyöräilyn arvostusta Suomessa myös päättäjien tasolla. Pyöräillyn ohjaajakoulutuksen myötä Suomeen valmistuu pyöräilyn ohjaajia jotka osaavat vetää harrasteryhmiä pyöräilyssä. Entinen omatoiminen harrastustoiminta muuttuu vähitellen seurojen toteuttamaksi ja seurojen alaisuuteen tuottaen seuroille uusia jäseniä. Kuntoilijoille pyritään tarjoamaan ainakin suurimmilla paikkakunnilla eri keskivauhteihin sidottuja tasoryhmiä. Pyörällä tapahtuvan siirtymisen ja liikkumisen lisääminen ja turvallisuuden parantaminen ovat asioita, joita pyritään kehittämään eri yhteistyötahojen kanssa. Pyöräilyn ympäristöarvot ja pyöräilyyn liittyvät monet myönteiset tekijät pyritään hyödyntämään SPU:n ja jäsenseurojen toiminnassa. Nuorten kohdalla kehitetään ja uudistetaan Fillarinappulakouluprojektia ja tämän jatkona olevaa Kilpapyöräilykoulutoimintaa kehitetään edelleen 15-18-vuotiaiden toimintaa tukevaksi. Kansallisen kilpailutoiminnan toteuttaa jäsenseurat lajijaostojen ohjauksessa ja toimihenkilöiden tukemana. Maantiecupin ja mastercupin osalta mediaa kiinnostavaksi. kilpailusarjoja kehitetään harrastajia, yleisöä ja Laadukkailla pyöräväylillä ja hyvässä pyöräilykulttuurissa on sijansa eri vauhtia kulkeville pyöräilijöille. Tutkimusten mukaan laadukkaat pyöräväylät hyödyttävätkin eniten hitaampia pyöräilijöitä.

Suomalaisten liian vähäisen liikkumisen ongelma voidaan ratkaista kustannustehokkaimmin arkiliikunnan avulla. Tässä yhtälössä pyöräilyllä ja kävelyllä on ratkaisevan suuri rooli. Pyöräilyn hyödyt koostuvat monista tekijöistä, joita ovat muun muassa terveydenhuollon kustannussäästöt, aikasäästöt ihmisten päästessä sujuvammin matkansa kohteeseen, elinkeinoelämän vilkastuminen pyöräilyä ja jalankulkua suosivilla alueilla ja tuottavuuden kasvu sairaspäivien vähentyessä. Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan yhden euron investointi laadukkaisiin pyöräväyliin tuottaa Helsingissä kahdeksan euron hyödyt. Pelkästään terveyshyödyt yhteiskunnalle suomalaisten nykyisestä pyöräilystä ovat noin 1,1 miljardia euroa vuodessa WHO:n kehittämän laskentamenetelmän mukaan. Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä pyöräilyn määrää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäämisen terveyshyödyn arvoksi on laskettu 119 miljoonaa vuodessa. Monet kaupungit ovat asettaneet itselleen omia tavoitteitaan ja pyöräilymäärät ovatkin kasvussa juuri siellä missä olosuhteita on parannettu. Suomen parhaita pyöräilykaupunkeja ovat Oulu ja Joensuu, mutta esimerkiksi Helsingissä pyöräilymäärät ovat voimakkaassa kasvussa ja Tampereella pyöräily on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Poliittista tahtoa ja laadukkaita olosuhteita tarvitaan kuitenkin lisää, jotta suomalaiset saadaan pyöräilemään enemmän. Huolena on koululaisten pyöräilyrajoitukset. Tuoreen tanskalaisen tutkimuksen mukaan koulumatkan taittaminen pyöräillen tai kävellen parantaa lasten keskittymiskykyä ja vireyttä koulupäivän aikana jopa enemmän kuin terveellinen aamiainen. Silti useimmissa suomalaisissa kouluissa 1 2-luokkalaisten koulumatkapyöräilyä rajoitetaan koulun antamilla suosituksilla. Vaikka koululla ei ole oikeutta kieltää pyöräilyä, on koulun antama suositus käytännössä hyvin tehokas kielto, sillä harva vanhempi haluaa aloittaa ekaluokkalaisen lapsensa koulunkäynnin asettumalla vastahankaan koulun kanssa. Tärkeää olisi, että kieltojen sijaan koulujen tulee kannustaa lapsia terveelliseen ja itsenäiseen liikkumiseen jalan ja pyörällä. Jos koulun liikenneympäristö on niin vaarallinen, että pyöräilyrajoitukselle on olemassa todellisia perusteita, koulun ja vanhempien on vaikutettava liikennesuunnittelijoihin ja muihin viranomaisiin tilanteen korjaamiseksi.

7. Yleiset toiminnot SPU:n ylintä päätäntävaltaa käyttää jäsenseurat vuosikokouksissa. Syysvuosikokouksessa valitaan luottamushenkilöt, hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kevätkokouksessa hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös. Vuosikokouksen hyväksymää toiminta- ja talousarviota toteutetaan hallituksen ohjauksessa ja päätöksin. Puheenjohtaja vastaa yhteyksistä muihin liikuntajärjestöihin sekä Pohjoismaiseen (NCF), Euroopan (UEC) ja kansainväliseen pyöräilyliittoon (UCI). Hallituksen jäsenillä on kehittämisohjelman mukaiset vastuualueet. Hallituksen apuna ja alaisuudessa toimivat jaostot jotka vastaavat oman lajinsa kehittymisestä ja kansallisen kilpailukalenterin koordinoinnista. Huippupyöräily-yksikkö vastaa huippu-urheilun kehityksestä yhteistyössä jaostojen ja lajien valmentajien kanssa. Sääntö- ja tuomarivaliokunta ohjeistaa sääntöihin liittyvissä asioissa. 7.1 Toimisto ja hallinto SPU:n toimihenkilöt valmistelevat, valvovat ja toteuttavat hallituksen ja apuelinten tekemiä päätöksiä toimenkuviensa ja myönnettyjen valtuuksien mukaisesti. Toiminnanjohtaja vastaa SPU:n toiminnallisista prosesseista, talouden seurannasta, kilpailutoiminnan toimivuudesta, koulutuksesta ja yhteydenpidosta. Toimistosihteeri vastaa seuroihin suuntautuvista palveluista, tiedottamisesta, sosiaalisen median päivittämisestä, laskutuksesta, kansainvälisten yhteyksien toimivuudesta ja ajaja- ja seurarekisterin ylläpidosta. Samoin tehtävään kuuluu muiden Suomen Pyöräilyunioniin kohdistuvien käytännön asioiden hoitaminen. Erityis-, seura- ja nuorisotoimintaan liittyen toimintojen kehittämistä jatketaan. Lisähenkilöstön palkkaaminen on riippuvainen rahoituksesta. Mm. hanketoimintaa kehittämällä hankerahaa voidaan saada lisähenkilöstön palkkaukseen. Kirjanpidon, palkkalaskennan ja tilintarkastuksen kustannukset pyritään pitämään kohtuuhintaisena, ammattimaisena ja luotettavana. Kevätvuosikokous järjestetään huhtikuussa. Syysvuosikokous järjestetään marraskuussa.

8. Tiedotus ja julkisuus, koulutus Tiedotus on yksi pahimmista pullonkauloista nykyisen SPU:n toiminnassa. Päivittäisen tiedottamisen vastuut SPU:n toimihenkilöiden kesken tulee määritellä, ja näiden tueksi muodostetaan tiedotustyöryhmä. Samoin tiedottamisen välineiksi otetaan sosiaalisenmedian mahdollistamat väylät. Liiton nettisivuja kehitetään edelleen voidaksemme aloittaa esimerkiksi suorat nettilähetykset kansallisista kilpailuista. Tiedottamisen ja viestintään oma strategia, joka luodaan kiinteäksi osaksi 2020- strategiaa. Tiedostustyöryhmä vastaa unionin julkaisuista ja pyöräilyyn liittyvästä tiedottamisesta. Valiokunta koordinoi tiedottamista ja kehittää sitä sisäisesti ja ulkoisesti sekä laatii yhteisen tiedotusta koskevan suunnitelman ja talousarvion. Tavoitteena on sisäisen tiedottamisen kehittäminen jäsenseuroja ja pyöräilijöitä palvelevaan suuntaan. Uskottava ja avoin tiedottaminen on omiaan lisäämään seurojen ja pyöräilijöiden uskoa ja luottamusta Suomen Pyöräilyunionin valitsemaa toimintalinjaa kohtaan. Eräänä tavoitteena on suurenyleisön pyöräilytietämyksen lisääminen hyödyntämällä ammattilaisten tuomaa lisäarvoa. Tiedottamisesta ja julkaisuista vastaava tiedotustyöryhmä koostuu hallituksen valitsemasta puheenjohtajasta, jäsenistä ja jaostojen edustajista. Kriisiviestintäohjeistoa hyödynnetään ja päivitetään tarvittaessa. Ohjeisto jaetaan luottamushenkilöille (hallitus, jaostojen ja valiokuntien puheenjohtajat) ja henkilökunnalle. Seuratiedote on seurojen kirjeenvaihtajille ja unionin eri luottamusmiestehtävissä toimiville tarkoitettu julkaisu. Tiedotteet julkaistaan liiton internetsivuilla. Pyöräily - SPU tiedottaa jäsenlehti ilmestyy sähköisesti. Tiedote on tarkoitettu lisenssin lunastaneille, jäsenseuroille, luottamushenkilöille, sidosryhmille ja kaikille pyöräilyn harrastajille. Tiedotteessa informoidaan ajankohtaista ja tärkeistä asioista. Resurssien salliessa julkaistaan myös jaostojen ja valiokuntien juttuja, kilpailutuloksia, sääntöasioita jne. Julkaisun toimittamisesta vastaa toimistosihteeri. Kilpailukalenteri julkaistaan ja päivitetään SPU:n internetsivuilla. Tapahtumakalenteri on suunnattu tyydyttämään kunto- ja harrastepyöräilijöiden tarpeita. Kalenteriin kerätään tiedot järjestettävistä kunto- ja retkipyöräilyistä ja erilaisista pyöräilytapahtumista. Kalenteri julkaistaan internetissä.

Internet-sivut on osa tämän päivän tiedottamista. Sivujen multimediaan ei erityisesti panosteta, vaan painopiste on niiden sisällössä. Tavoitteena on päivittää ajankohtaiset sivut mahdollisimman nopeasti. Sivujen päivityksen ohessa pyritään kehittämään järjestelmää, jossa luottamushenkilöille ja mahdollisesti myös lisenssin omaaville voitaisiin sähköpostin kautta taata nopea viestitys muutoksista ja ajankohtaisista asioista. Myös erilaisten lomakkeet pyritään saamaan sähköiseen muotoon. Unionin omat sivut ovat osoitteessa www.pyoraily.fi. Sivujen päivityksestä vastaa toimistosihteeri. Tiedostusvälineiden suuntaan yhteistyötä pyritään lisäämään, jotta pyöräilyn saataisiin laajasti ja monipuolisesti esille julkisuudessa. Yhteydet tiedostusvälineisiin on hoidettava niin, että lajin tapahtumista saadaan selostuksia ja tuloksia enemmän julkisuuteen. Kansainvälisen menestyksen ja erityisesti ammattimaisesti ajavien menestyksen julkisuuteen saamista on tehostettava. TV:n kanssa pyritään saamaan yhteistyösopimus, joka takaisi useamman otsikko-ohjelman vuodessa. Muut materiaalit: Jaostot ja niiden toimivalta, arvokilpailujoukkueen toimintaohjeet, toimintasäännöt ja koulutusaineistot. Pyöräilyvalmennuskirja toimii valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen materiaalina. Kunto- ja harrastepyöräilystä pyritään julkaisemaan opas seurojen ja harrastajien käyttöön. Tilaisuudet Erilaisten messujen ja tapahtumien yhteydessä Pyöräilyunioni ja jäsenseurat esittelevät ja markkinoivat omaa toimintaansa ja tapahtumia.

Koulutus Koulutus perustuu kolmitasoiseen VOK järjestelmään. Koulutuksesta vastaava HPY suunnittelee ja toteuttaa koulutusta yhteistyössä valiokuntien ja jaostojen kanssa. Valmentajakoulutuksen sopeuttamista uuteen viisi tasoiseen valmentajien koulutusjärjestelmään jatketaan. Unionin toimesta järjestetään lajiin liittyvää valmentaja-, ohjaaja, tuomari- ja järjestökolutusta. VALO:n ja VALO:n alueiden, ja urheiluopistojen kanssa tehtävän yhteistyön myötä voidaan hyödyntää yleisestä valmentaja-, ohjaaja- ja järjestökoulutusta eri muodoissa. Unionin järjestämä koulutus pyritään toteuttamaan kustannusvastaavasti. Koulutusmateriaalin uudistamista ja muokkaamista jatketaan edelleen. Pyöräilykoulun ohjaajanopasta käytetään koulutusmateriaalina. Valmentajien, toimitsijoiden ja tuomareiden tietojen ja osaamisen ylläpito sekä kehittämien on avainasemassa. Jo toiminnassa mukana olevien lisäksi, tulee uusille mukaan tulville tarjota opastusta ja mahdollisuus koulutukseen. Liikuntakeskus Pajulahden ja Varalan Urheiluopiston kanssa yhteistyössä pyritään kehittämään valmentajaklinikka-järjestelmää ja nuorille suunnattua pyöräilykoulua.

Yhteistyön kehittäminen eri lajien ja lajiryhmien välillä on vireillä. Erityisesti sukulaislajien kanssa pyritään yhteistyön lisäämiseen. Seura- ja aluetason koulutusta ja tukitoimia toteutetaan resurssien sallimissa puitteissa, yhteistyössä eri valiokuntien ja jaostojen kanssa. Seurat voivat tilata koulutusta, mikäli vastaavat kustannuksista. Kilpapyöräilykoulun ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen painottuva Pyöräilyn Seuravalmentajakurssi pyritään järjestämään toimintavuoden aikana. Nuorisoprojektiin liittyvänä koulutuksena järjestetään tarpeen mukaan. Fillarinappulaohjaaja kurssi sekä ohjaajatapaaminen toteutetaan tarvittaessa. Seurojen ja alueiden koulutusta tuetaan ja järjestetään kysynnän mukaan. Koulutuksen osana pyritään totuttamaan valmennuksen ohjelmointi ja menetelmät koulutusta, jossa 6-10 tunnin jaksoissa annetaan valmentajille ja pyöräilijöille eri kausiin liittyvää ohjausta.

9. Talous ja talousarvio Toimintavuoden 2015 talousarvioesitys on laadittu tulojen ja menojen ollessa tasapainossa nollatulostavoitteella. SPU:n talous on perustunut hyvään oman pääoman tasoon. Pyöräilyunionin talous rahoitetaan valtionavulla, oman toiminnan tuloilla ja varainhankinnan tuotoilla. Toiminta mukautetaan toteutuneisiin tuloihin sekä käytössä oleviin resursseihin. Tarkan taloudenhoidon ansiosta liiton omapääoma antaa mahdollisuuden toteuttaa rajallisia hankkeita ja toimia niin ettei perustoiminnoista tarvitse tinkiä. Talouden asianmukainen hoitaminen ja pysyminen hyväksytyn talousarvion puitteissa ovat liitohallituksen, yksiköiden, jaostojen ja valiokuntien vastuulla. Tarkka taloudenhoito ei kuitenkaan saa muodostua esteeksi kehitettäessä uusia toimintoja ja toteutettaessa strategian mukaisia toimia. Omarahoituksen ja markkinoinnin erityisosaaminen voidaan tarvittaessa hankkia ostopalveluna. Talousarvio sisältää toiminnanjohtajan, toimistosihteerin henkilö-, tila-, laite- ja toimistotarvikekustannukset. Lisähenkilöstön palkkaus voidaan toteuttaa vain jos rahoitus toteutuu. Mahdollisuuksia omarahoituksen lisäämiseen tulee löytää kehittämällä yhteistyötä ja sen eri muotoja nykyisten ja uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityisen tärkeää on kehittää uusia toimintamalleja, joiden pohjalta voitaisiin löytää uusia yhteistyötahoja. Kustannuspaikoittain laadittu talousarvio on erillisenä osuutena. Yksiköiden, jaostojen ja valiokuntien määrärahat määräytyvät liiton talousarvion ja tehtyjen päätösten mukaisesti. Talousarvio erillisena.

10. Urheilun integriteetti Viimeisten vuosien aikana suomalaistenkin pyöräilijöiden osalta olemme kuulleet negatiivisia doping-uutisia. Negatiivinen uutisointi on ollut siinä mielessä yllättävää, sillä niin monta vuotta dopingin vastaista työtä ja valistusta on tehty pyöräilyn parissa. Koska edelleen doping-valistus ei ole täysin toimiva, dopingin vastaista työtä tulee jatkaa niin Suomen Pyöräilyunionin kuin jäsenseurojenkin toimesta. 10.1 Antidoping SPU on sitoutunut kansainvälisiin ja kansallisiin dopingsääntöihin ja niiden tuomiin vaatimuksiin. Dopingiin liittyvää valistustoimintaa jatketaan edelleen omissa julkaisuissa sekä pyöräilijöille suunnatuilla leireillä ja eri tilaisuuksissa. 10.2 Reilu peli SPU on sitoutunut Puhtaasti paras -ohjelmaan, joka edistää puhdasta urheilua. Ohjelma kunnioittaa dopingista vapaita, puhtaita urheilijoita ja reilun pelin arvoja. Ohjelma nostaa valokeilaan ne urheilijat, jotka urheilevat eettisesti omaa lajiaan, kilpakumppaneitaan ja itseään kunnioittaen. Ohjelma haastaa urheilua seuraavat suomalaiset, urheilujärjestöt, urheilijan lähipiirin ja urheilijat mukaan reiluun peliin. Vilpin estämiseksi kilpailuihin osallistuvien on aina pyrittävä urheilullisesti parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. 10.3. Hyvä hallintotapa SPU:n hyvä hallinto on lajiliiton tarkoituksen toteuttamista lakia, lajiliiton sääntöjä ja määräyksiä, hyviä tapoja ja käytänteitä noudattaen siten, että SPU: jäsenet ja muut sidosryhmät ovat tyytyväisiä ja SPU toiminnan kehitys ja sen jatkuvuus taataan myös pitkällä aikavälillä.

11. Lopuksi SPU:n jatkaa avoimuutta ja rakentavaa keskusteluyhteyttä kaikessa SPU:n toiminnassa. Tämä siksi, että vaikka SPU:n liittyvää kritiikkiä esiintyykin sosiaalisessa mediassa, niin kielteisten kommenttien taustalla on halu kehittää suomalaista pyöräilyä. Kun kerran tavoitteena on pyöräilyn kehittäminen, niin menetelmistä ollaan ilmeisesti eri mieltä. Avoimuudella menetelmät tulevat ymmärrettäväksi etenkin rahoituksen osalta, joka pääsääntöisesti vaikuttaa toiminnan kehittämisen menetelmiin. Huippu-urheiluun liittyen valintakriteerit tehdään niin avoimeksi, että kenelläkään ei jää epäselväksi, miten huippu-urheilun piiriin pääsee. Samoin luodaan järjestelmä, jota voidaan pitää näyttöinä maajoukkueisiin valittaessa. Ns. tarkkailukilpailut tulee olla kaikkien tiedossa ennen kauden alkua, jotta kaikki halukkaat voivat suunnitella kilpailunsa siten, että halutessaan voi tavoitella maajoukkuepaikkaa. Lajijaostojen tehtäväksi tulee kansallista kilpailukalenteria koordinoidessa päättää myös tarkkailukilpailujen ajankohdasta ja luokituksesta sekä paikasta yhteistyössä huippuurheiluyksikön kanssa. Urheilijoilta tullaan edellyttämään sitoutumista halutessaan huippu-urheilun piiriin. Leireille ja kilpailumatkoille luodaan tiukat säännöt joita kilpailumatkoille valittujen tulee noudattaa. Samaa tullaan edellyttämään kaikilta jotka edustavat Suomen Pyöräilyunionia. Vuosien 2015 ja 2016 maailmanmestaruus- ja Euroopan mestaruuskilpailuja varten SPU toteuttaa ns. fanituksen. SPU tarjoaa kaikille maailmanmestaruus ja Euroopan mestaruuskilpailuihin katsojiksi lähteville mahdollisuuden yhtenäisen kisa-asun hankkimiseen. Samoin kisamatkoille sovitaan aika ja paikka jonne halukkaat voivat kokoontua kisan aikana fiilistelemään suomalaisten suorituksia. Samoin liiton tehtävissä toimiville suunnitellaan uuden suomalaisen pyöräilyilmeen mukainen yhtenäinen asu. Suomen pyöräily on aloittanut modernisoitumisen. Vaikka toiminnallisia mahdollisuuksia pyöräilyn kasvuun on lukemattomia, SPU:n itsensä tulee huomioida talouden realiteetit. Työtä on paljon ja kaikkea ei saavuteta hetkessä. Työ on aloitettu ja nyt se viedään päätökseen.

12. Jäsenseurat, pisteet ja äänimäärät seura jäs pyö tuo kil val toi pisteet äänet 65 Degrees Racing 20 0 0 0 0 0 20 1 Alatornion Ahjo 20 5 1 30 10 0 66 1 Alvajärven Ryhti 20 35 42 50 10 0 157 2 Aviapolis Cycling Team 30 60 0 30 10 30 160 2 BMX Racing Helsinki 100 270 0 180 50 120 720 5 BMX Turku 30 0 0 0 0 0 30 1 Borgå CK 10 0 0 0 5 0 15 1 CC Picaro 100 75 12 100 40 90 417 5 CC Tailwind 80 20 19 150 50 100 419 5 Cycle Club Helsinki 100 805 100 200 100 150 1455 5 Cycling Academy 30 0 0 0 10 10 50 1 Cycling Club Gentlemans 50 10 0 0 0 0 60 1 Cyclo Vision 20 65 0 0 0 0 85 1 Cyclos Kuusamo 100 120 24 100 60 120 524 5 Cykelklubben Trion 20 25 0 0 0 0 45 1 Cykkelklubben Master 20 0 5 0 10 0 35 1 Devexus 20 5 0 0 0 0 25 1 DH Tornarit 100 150 10 100 20 120 500 5 Gamlakarleby Idrottsförening 50 50 2 50 30 30 212 3 Habanero Hardcore Mountainbikers 50 50 28 100 30 30 288 3 Heinolan MTB-Club 40 5 0 0 10 30 85 1 Helsingin Polkupyöräilijät 100 25 0 50 100 160 435 5 Helsingin Työväen Luistelijat 30 10 15 50 30 30 165 2 Helsinki Triathlon 50 15 0 30 20 30 145 2 Hkin Yliopiston Pyöräilyseura Prologi 60 10 0 0 0 0 70 1 Hyvinkään Pyöräilijät 100 340 16 200 100 180 936 5 Hämeenlinnan Tarmo 50 20 15 50 10 30 175 2 Härkälän Haka 30 70 0 50 0 30 180 2 Idrottsklubben -32 100 330 94 50 80 100 754 5 IF Sibbo Vargarna 80 45 15 0 40 30 210 3 IF Ålands 20 5 0 30 0 0 55 1 Iisalmen Visa 20 10 0 0 0 0 30 1 Imatran Urheilijat 30 25 0 50 5 30 140 2 Inarin Yritys 30 10 0 30 0 30 100 2 Joensuun Pyöräilijät 50 40 0 50 20 30 190 2 Jurvan Urheilijat 30 5 20 0 20 30 105 2 Jurvan Voima 40 35 1 0 20 30 126 2 Jyväskylän Pyöräilyseura 100 215 6 100 80 100 601 5 Järvenpään Pyöräilijät 20 0 1 0 0 0 21 1 Kangasalan Kisa 80 60 33 100 50 30 353 4 Kauhajoen Karhu 100 90 52 100 40 60 442 5 Keskiö MTB 40 0 0 0 10 0 50 1 Kiimingin Riento 20 10 5 0 10 0 45 1

Kings Way Cycling Team, Loviisa 30 10 0 50 10 30 130 2 Koiviston Isku 100 90 54 150 60 60 514 5 Korson Kaiku 100 590 35 200 70 150 1145 5 Kouvolan Pyöräilijät 50 95 6 0 20 30 201 3 Krossikommuuni, Oulu 30 0 0 30 0 30 90 1 Kuopion Pyöräilyseura 40 40 6 50 20 30 186 2 Kuopion Soutajat 10 0 0 0 0 0 10 1 Kuusankosken Urheiluseura 10 0 5 50 0 30 95 1 Kymi Anti-Flow 50 35 0 50 10 30 175 2 Kälviän Tarmo 100 155 10 50 50 80 445 5 Lahden Pyöräilijät 50 200 0 30 20 30 330 4 Laihian Luja 50 10 20 50 10 0 140 2 Lappeenrannan Pyöräilijät 50 35 2 50 10 30 177 2 Länsi-Uudenmaan Pyöräilijät -82 80 25 21 50 20 30 226 3 Mountain Bike Club Finland 100 45 37 0 80 90 352 4 Mynämäen Toverit 50 25 22 0 30 50 177 2 Mäntsälän Urheilijat 50 5 5 130 0 30 220 3 Nykarleby Cykelclub 80 70 0 80 10 90 330 4 Närpes Kraft Cykel 50 80 0 0 20 30 180 2 Orimattilan Toive 20 5 0 30 0 30 85 1 Oulu Triathlon & Cycling Club 100 315 20 200 70 120 825 5 Oulun Tarmo 30 10 0 50 10 0 100 2 Ounaksen Pyörä-Pojat 100 305 47 200 80 150 882 5 Outdoor Sport 20 5 0 0 0 30 55 1 Paksukumi Team 30 15 5 0 20 30 100 2 Parikkalan Urheilijat 20 0 0 0 0 30 50 1 Pellossalon Nousu 30 30 0 80 10 30 180 2 Pielaveden Alku 20 0 0 0 0 0 20 1 Piikkiön Kehitys 50 10 1 0 20 30 111 2 Porin Pyörä-Karhut 60 30 12 0 20 30 152 2 Porin Tarmo 80 140 26 100 30 50 426 5 Porvoon Akilles 100 240 32 130 80 100 682 5 PPP-97 20 0 0 0 0 30 50 1 Pro MTB 20 0 0 50 0 30 100 2 Pyörä-68 Turku 70 50 27 80 20 30 277 3 Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat 100 85 0 100 40 100 425 5 Pyöräilyseura Lets`Go 20 5 0 0 20 50 95 1 Pyöräilyseura Zeus 100 115 3 50 40 60 368 4 PyöräRinki 40 25 26 100 20 30 241 3 Rantapyörä, Kotka 20 5 6 0 0 30 61 1 Rauman Seudun Pyöräilijät 30 50 0 0 10 30 120 2 Retkikunta Messilä Racing 100 185 5 100 30 100 520 5 RideFree 40 0 0 0 0 0 40 1 ridingjkl 60 35 0 50 20 30 195 2 Riihimäen Kiista-Veikot 20 15 7 50 20 30 142 2

Royal Cycling Team 100 0 0 50 30 90 270 3 Sala-Gym Lehtikangas 30 5 0 50 20 30 135 2 Savo MTB 40 0 0 0 10 30 80 1 Seinäjoen Pyörä-Pojat -56 70 55 12 50 20 50 257 3 Soinin Sisu 20 0 0 0 0 0 20 1 Sprint Team 20 15 0 50 0 0 85 1 Stanga Racing 20 30 0 0 0 0 50 1 Sukevan Kisa 30 10 0 0 10 0 50 1 Suomen Kilpapyöräily. Fincycling 30 0 0 0 0 0 30 1 Säkylän Yritys 60 25 58 80 30 30 283 3 Tainionkosken Tähti 30 20 6 30 20 30 136 2 Taipalsaaren Veikot 30 0 0 30 10 50 120 2 Tampere Bike Club 100 90 5 50 30 100 375 4 Tampereen Polkupyöräilijät 100 0 0 0 0 0 100 2 Tampereen Pyörä-Pojat 100 235 26 100 70 100 631 5 Tampereen Pyörä-Union 80 50 34 80 40 30 314 4 Tampereen Yritys 80 40 49 150 70 80 469 5 Tawast Cycling Club 60 25 0 0 40 100 225 3 Team Donna Agile 20 0 0 0 0 0 20 1 Team Free Wheel 20 0 0 0 0 0 20 1 Team Kotikallio, Taivassalo 30 60 0 50 10 30 180 2 Team PBK Finland 20 5 0 0 10 30 65 1 Team Spesial Bike 20 10 0 0 0 0 30 1 Team Velo Cycling 100 325 0 150 60 100 735 5 Team Velocitor 20 0 0 50 0 0 70 1 Terva-ajot, Oulu 20 0 0 100 0 30 150 2 Teuvan Rivakka 20 0 12 30 10 30 102 2 Turun Slalomseura 20 0 0 0 5 0 25 1 Turun Urheiluliitto 100 170 76 150 80 100 676 5 TWD-Länken 50 45 6 150 60 60 371 4 Tähtisadeajot 20 0 0 50 0 0 70 1 Uudenmaan Pyöräilijät 60 40 3 50 30 50 233 3 Vantaan Pyöräilijät 50 20 24 50 30 20 194 2 Wasa Velocity 70 90 0 50 40 30 280 3 Velo Salo 40 10 6 50 10 30 146 2 Velo8 50 40 6 80 20 50 246 3 Velodrom-Finland 10 0 0 200 0 0 210 3 Viialan Viri 10 0 0 0 10 0 20 1 WillTri 10 0 0 0 0 0 10 1