Suomen Pyöräilyunioni ry

Transkriptio

1 Suomen Pyöräilyunioni ry Toimintasuunnitelma 2014

2

3 1. JOHDANTO Pyöräily kuuluu Suomen harrastetuimpiin liikuntamuotoihin. Pyöräily on sekä lasten- ja nuorten että aikuisväestön keskuudessa maamme toiseksi suosituin liikuntamuoto. Pyöräilyä harrastaa aktiivisesti runsaat aikuisväestöön kuuluvaa henkilöä. Nuorista pyöräilyä harrastaa aktiivisesti reilut Kun pyöräilyseuratoiminnassa on jäseniä noin , niin valtaosa harrastajista on seuratoiminnan ulkopuolella. Seurojen tulee miettiä keinoja, joilla ne voivat saada lisää harrastajia ohjattuun ja säännölliseen seuratoimintaan ja Suomen Pyöräilyunioni auttaa siinä tarvittaessa. Suomessa on hyviä esimerkkejä siitä, miten seura on keskittynyt pyöräilyn liikennepolitiikkaan ja siten kasvattanut jäsenmääräänsä yli tuhannen jäsenen. Samoin yhdistämällä liikenneaktiivisuuden ja harrastustoiminnan erään seuran liikevaihto on noussut yli Toisaalta esimerkkejä löytyy nuorten kilpailutoiminnan aktivoinnista. Hyviä esimerkkejä löytyy myös huippu-urheiluun panostavista seuroista. Jakamalla tietoa eri seurojen käytänteistä seurat voivat valita ympäristöönsä ja tavoitteisiinsa sopivimman toimintamallin. Vuosi 2014 on suomalaisessa pyöräilyssä muutoksen vuosi. Vuonna 2014 alkaa toden teolla Suomen Pyöräilyunioni ry:n (SPU) kevätliittokokouksessaan hyväksymän, vuoteen 2020 ja Tokion olympia- ja paralympialaisiin ulottuvan strategian toteuttaminen. Muutoksen tie ei ole helppo eikä nopea, mutta se on uusia mahdollisuuksia avaava ja nykytilanteessa välttämätön. Ensimmäisenä kehittämisen kohteena tulee olla suomalainen pyöräilyn kilpailuvauhti. Tällä hetkellä pyöräilyn yksittäisestä lajista riippumatta, kilpailuvauhti on merkittävästi kansainvälistä kilpailuvauhtia hitaampaa. Tähän tulee saada muutos lähitulevaisuudessa pyöräilyn huippu-urheiluun ja lasten ja nuorten pyöräilyharrastukseen panostamisella. Toiseksi Suomessa on kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria, jotka käyttävät polkupyörää päivittäiseen liikkumiseen koulumatkoillaan ja vapaa-ajallaan. Eri urheilulajien pudokkaiden ja koululiikuntaan sitoutuminen voi tuoda parhaimmillaan lisää urheilijoita pyöräilyn kilpatoimintaan. Panostamalla koululiikuntaan SPU on mukana lisäämässä myös koululaisten liikenneturvallisuutta. Kolmanneksi Suomessa on tuhansia vapaa-ajallaan pyöräilyä harrastavia yksilöitä, jotka eivät ole toistaiseksi olleet kiinnostuneita organisoidusta toiminnasta, kuten seuratoiminnasta. Nämä tulee saada lähemmäksi SPU:ta ja tätä varten SPU:n tulee uudistaa harrastetoimintaan liittyvää tarjontaa.

4 Neljänneksi pyöräilyn asema liikennejärjestelmässä on tukala ja vaatii erityistä huomiota lainsäädännön tasolla. Hajautuvan kaupunkirakenteen tuottama autoliikenne on kasvava ongelma niin aktiiviharrastajan kuin tavallisen arkipyöräilijänkin kannalta. Kilpapyöräilijöiden sekä kunto- ja retkipyöräilijöiden suosimat vähäliikenteiset tiet muuttuvat vuosi vuodelta vilkkaammiksi tehden pyöräilystä turvattomampaa. Toisaalta maanteiden ja katujen varsilla yleistyvät pyörätiet aiheuttavat oman ongelmansa usein puutteellisen laatustandardin, heikon jatkuvuuden vuoksi. Parhaillaan pyöräily elää liikennemuotona vahvaa nousukautta ja pyöräilyolosuhteiden kokonaisvaltainen edistäminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. SPU:n on tärkeää tunnistaa vastuunsa ja tarjota asiantuntemustaan pyöräliikenteen kehitysprosessissa.

5 2. Yleistä Suomen Pyöräilyunioni ry. on jäsentensä yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. SPU tukee toiminnallaan jäsenistönsä toimintaa pyöräilyn ja siihen perustuvan liikunnan parissa niin seurojen kuin yksilöiden elinkaaren ajan. SPU edistää ja kehittää pyöräilyn huippu-, kilpa- ja harrastepyöräilyä sekä on näiden tarkoitusperien hyväksi toimivien jäsentensä valtakunnallinen keskusjärjestö. SPU:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot, kestävä kehitys, tasa-arvo, urheilun reilun pelin periaatteet ja päihteiden vastainen toiminta. SPU:n toimintaa ohjaa valtakunnallinen liikunnan yhteinen visio. Suomi on maailman liikkuvin urheilukansa vuonna Tavoitteena on yhteistyön lisääminen liitto- ja seuratasolla niin lajin sisällä kuin eri urheilulajien välillä. SPU:n ja sen jäsenseurojen tavoitteena on kilpapyöräilyn ohella edistää mahdollisimman monen Suomessa asuvan ihmisen kuntoilua ja liikkumista polkupyörällä koko elinajan. Myös erityisryhmien pyöräilymahdollisuuksien kehittämistä ja harrastusta pyritään edesauttamaan. Pyöräilyseuroissa tapahtuva kansalaistoiminnan aktivointi sekä lisääminen ovat keskeisinä päämäärinä. Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää pyörällä tapahtuvan hyötyliikunnan ja turvallisten ja nykyaikaisten pyöräilyolosuhteiden edistäminen ja kehittäminen. Vapaaehtoisten pitempiaikaiseen mukanaoloon ja jaksamiseen etsitään samoin kannustimia yhteistyössä eri organisaatioiden kuten VALON kanssa. Merkittävä rooli nuorten harraste- ja kilpailutoiminnan kehittämisessä ja tukemisessa on Kultainen Kampi -konseptilla jota kehitetään edelleen. Tämä saa rinnalleen kouluihin suuntaavan pyöräilyn olosuhdehankkeen, jonka myötä pyöräilyseurojen ja koulujen yhteistyö tulee lisääntymään. Nuorten mukaan saaminen pyöräilyn pariin on oleellista harrastajamäärien ja huippu-urheilun kehittymisen kannalta. Nuorten harjoitus ja harrasteryhmien tueksi toteutetaan alueellista ja valtakunnallista leiritoimintaa. Samoin nuorten toimintoihin voidaan käyttää olemassa olevia Fillarinappula- ja Kilpapyöräkoulun materiaaleja. Eri osa-alueilla tavoitteisiin pääsy edellyttää kaikkien pyöräilyn parissa olevien jaettua tahtotilaa samoin kuin pyöräilyseurojen työn ylläpitoa ja kehittämistä. Pyöräilystä tehdään maamme liikuttavin urheilulaji. SPU:n toimintasuunnitelman lähtökohtana on 2020-strategia, joka antaa suuntaviivat tulevaisuuden työskentelylle niin SPU:n hallituksessa kuin sen alaisuudessa oleville toiminnoillekin sekä liiton toiminnalliselle rakenteelle. Tavoitteena on kasvattaa suomalaisten kilpapyöräilijöiden vauhtia kohti kansainvälistä tasoa, mutta myös yhteistyössä pyöräilyseurojen ja eri pyöräilyn sidosryhmien kanssa kehittää Suomen

6 pyöräilyä ja pyöräilijöiden olosuhteita laaja-alaisesti huippu-urheilun, harrasteliikunnan ja lasten sekä nuorten osa-alueilla. Keskeisenä pyrkimyksenä on pyöräilyharrastuksen määrän ja laadun kasvattaminen pyöräilyn kaikilla osa-alueilla. Suomessa käynnissä oleva Liikuntalain muutos tuo muutospaineita myös Suomen Pyöräilyunionin toimintaan. Liikuntalain perusviesti on, että lajiliittojen aktiiviseen strategiseen toimintaan tullaan panostamaan sen sijaan, että panostettaisiin olemassa oleviin rakenteisiin. Liikuntalain muutoksen myötä myös Suomen Olympiakomitea muuttaa rahanjakoperiaatteitaan lain mukaiseksi. Tämän yhteiskunnallisen muutoksen vuoksi, myös SPU:n tulee uudistaa rakenteitaan. Suurin muutos tulee huippu-urheiluun. Liitolle muodostetaan huippu-urheiluohjelma. Työtä vetää toiminnanjohtaja. Huippu-urheiluohjelmaan valmistamaan kutsutaan pyöräilyn valmennuksesta työryhmä joka aloittaa työnsä vuoden 2014 alusta. Huippuurheiluohjelman myötä eri arvokilpailulajien jaostot muuttuvat huippuurheilupainotteiseksi. Aiempien jaostojen puheenjohtajista koostuva huippuurheiluyksikkö vastaa lajien huippu-urheilun kriteerien sisällöstä samoin kuin koordinoivat kansallista kilpailukalenteria huippu-urheilun näkökulmasta. Aiemmat jaostot muutoin suunnittelevat ja toteuttavat kansallista kilpailukalenteria lajin harrastajat ja kilpailijat huomioiden. Vuonna 2014 maajoukkuetoiminnan tavoitteena on kansainvälisen lähialueiden kilpailuihin osallistumisen ohella kansallisen kilpailuvauhdin kasvattaminen merkittävästi vuoteen 2013 nähden. Mikäli menestystä tulee lajiryhmien omissa maailmancupeissa sekä muissa kategorisoiduissa KV-kilpailuissa, osallistuminen lajien omiin kansainvälisiin arvokilpailuihin tulee mahdolliseksi. Pyöräilyn ja erityisesti huippupyöräilyn saamaa julkisuutta tulee lisätä. Tiedottamista tulee kehittää ja käyttöön tulee ottaa sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet suorat nettilähetykset huomioiden. Samoin YLE:n käynnistämä kansallisten palloilulajien tvlähetysten nosto talvella tulee ulottaa kesäaikana myös pyöräilyyn. Sääntö- ja tuomaritoimintaan liittyvää kehittämistä ja päivittämistä jatketaan. Muutokset ja tarkennukset tuodaan ajajien ja toimihenkilöiden tietoisuuteen valistuksen ja koulutuksen avulla. Sääntöpäivitykset julkaistaan mahdollisimman nopeasti omilla internetsivuilla. Sääntökansion painettu päivitys toteutetaan kauden alussa. Painettu päivitys toimitetaan aktiivisesti toimiville tuomareille ja päivityksen tilaavilla. Näiden lisäksi tuomareita kannustetaan lähtemään UCI:n ja UEC:n järjestämille kansallisille ja kansainvälisille komissaarikursseille.

7 3. Strategia tiivistettynä Suomen Pyöräilyunionin visio: Suomen pyöräilyunionista tulee toimija joka tekee pyöräilystä entistä halutumman ja tunnetumman urheilu-, liikunta- ja liikkumismuodon. Suomen Pyöräilyunionin missio: Olla pyöräilyn yhteen kokoava toimija ja kehittäjä Suomessa. Suomen Pyöräilyunionin arvot: Menestymisen ja kehittymisen tahto: elinehto kaikelle, pitää olla toiminnan ytimessä kaikessa. Huippu-urheilun pitää tuottaa nousujohteista arvokilpailumenestystä, juniorityön pitää kasvaa laadullisesti ja määrällisesti ja liiton näkökulmasta taloudellinen ja toiminnallinen menestys ja kehitys. Kestävä kehitys: urheilullinen, taloudellis-hallinnollinen, ympäristöllinen sekä yhteiskuntavastuu. Sitoudutaan suunnitelmiin, edistetään pyöräilyä, huomioidaan ympäristö. Elämisen laatu ja pyöräilyn nautinto: pyöräily on kivaa. Se on sosiaalista, se lisää elämisen laatua, hyvinvointia ja terveyttä. Pyöräily sopii hyvin monelle. Yhdessä tekeminen: ehtymätön voimavaramme. Yhteistyö on mahdollistaja. Lajien välinen yhteistyö, kv-yhteistyö, liiton ja seurojen, seurojen välinen yhteistyö kuten myös kaupalliset ulottuvuudet. Reilu peli: yksi peli, samat säännöt. Kaikessa. Avoimuus: Toiminnan läpinäkyvyys ja ennakkoluulottomuus kaikilla tasoilla. Avoimuus sisälle ja ulos.

8 Suomen pyöräilyunionin strategisina painopisteinä ovat a) huippu-urheilu - huippu-urheiluun muodostetaan ns. olympiaryhmä sekä haastajaryhmät samoin kuin huippu-urheilun ohjelma, joka systematisoi kansainväliselle tasolle nousun kansallistakin kilpailuvauhtia kasvattamalla. b) harrasteliikunta - harrasteliikunnassa panostukset tulevat olemaan rakenteellisia, kuten ohjaajakoulutusta. Samalla kehitetään suomalaista Just Ride -konseptia eri paikkakunnilla toteutettavaksi. c) lapset ja nuoret - Nuorille järjestetään SPU:n toimesta 4 leiriä vuositasolla. SPU voi tukea alueellisten leirien toteutumista.

9 3.1 Strategiset päätavoitteet 2020 ja välitavoitteet vuodelle Kasvu Vuoteen 2020 mennessä pyöräily on järjestäytyneiden harrastajien määrällä mitattuna maamme 10 suurimman lajiliiton joukossa. Vuoden 2014 aikana tämän tavoitteen saavuttamista edistetään orgaanisella kasvulla ja luomalla suurempaa kasvutavoitetta tehokkaasti edistävät palvelu- ja tuotekonseptit. 2. Laatu Toiminnan laatu on perusedellytys kaikkien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja sen saaminen riittävälle tasolle toteutetaan strategiakauden alkupuolella. Laaditaan seura- ja liittotason toiminnan laatumääreet ja luodaan tarvittava mittaristo vuoden 2014 aikana. Tämän jälkeen toteutetaan vuosittainen laatuarviointi em. tasoilla. Erityisesti vuonna 2014 huolehditaan liiton hallinnollisen toiminnan saamisesta VALO:n määrittelemälle lajiliittojen hyvän hallinnon mukaiselle tasolle. 3. Menestys Sitoudutaan menestykseen ja haluun menestyä. Strategiakauden päätöstavoitteena on vähintään yksi olympia- tai maailmanmestaruusmitali vuonna 2020 tai aiemmin. Vuonna 2014 aloitetaan asteittainen huippu-urheilun systemaattinen uudelleenjärjestäminen ensimmäisenä tähtäimenä vuoden 2016 olympialaiset ja paralympialaiset, johon Olympiakomitean tavoitteiden mukaisesti nimetään pyöräilyn Team Rio. 4. Resurssit Henkilö-, työympäristö-, työvälineresurssit on saatava tasolle, jotka mahdollistavat käytännön toimintaedellytykset tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuodesta 2014 lähtien liiton budjetin pitää kasvaa vähintään 10% vuodessa. Toimenpiteet liiton omavarainhankinnan organisoimiseksi on aloitettava vuoden 2014 aikana perustamalla markkinointi- ja viestintätyöryhmä(t). Vuoden 2020 tavoite on, että budjetin loppusummasta yli puolet tulee omavarainhankinnan kautta. Samoin 2020 mennessä liiton toimisto sijaitsee yhdellä paikkakunnalla.

10 3.2 Strategian vaikutus organisaatioon Strategia vaikuttaa Pyöräilyunioniin organisaatiotasolla vaiheittain. Jaostot muuttuvat lajiensa kansallista kilpailutoiminnan koordinaatioyksiköksi. Jaostojen puheenjohtajat tai vastaavasti yksi edustaja per laji (arvokilpailulaji) muodostavat huippu-urheiluyksikön joka vastaa eri lajien huippu-urheilun kehityksestä. Kehitystä johtaa valmennuspäällikkö. Lyhyellä aikavälillä uusi strategia tuo uusia elementtejä suomalaiseen pyöräilyyn. Ensinnäkin huippu-urheilun systematisoituminen tarkoittaa, että SPU:iin tulee saada valmennuspäällikkö. Valmennuspäällikkönä tulee olemaan alkuvaiheessa toiminnanjohtaja, mutta vähitellen toiminnan kehittyessä valmennuspäällikön vakanssi pyritään saamaan täysiaikaiseksi ja vakinaistamaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Tämä edellyttää kuitenkin harrastajamäärien kasvua ja toisaalta harrastajien halukkuutta ja sitoutuneisuutta huippu-urheilun piiriin. Kiinteänä osana huippu-urheilun systematisointia luodaan valmennustoiminnan vuoteen 2020 ulottuva kehittämisyhteistyösopimus myöhemmin määriteltävän urheiluopiston kanssa. Toisin sanoen rakennetaan Finnish Cycling Academy, jonne lajin liittojohtoinen valmennus- leiritys-, testaus- sekä koulutusyhteistyö keskitetään. Tämä yhteistyökokonaisuus ulotetaan läpi lajitoiminnan eri tasojen. Uuden strategian myötä on myös tarkoitus käynnistää SPU:n hanketoiminta. Hankkeita varten tarvitaan henkilöitä tuottamaan sisältöä hankkeisiin. Nämä tarpeet kartoitetaan hankesalkun kasvun myötä. Erittäin olennaisessa roolissa on kaupallisten toimintojen kuten tuotteistuksen, myynnin, markkinoinnin, markkinointiviestinnän tarpeellisuuden sisäistäminen sekä näiden toimintojen tehostaminen ja resurssointi, jotta omavarainhankinta mahdollistuu. Hallitustoimintaa kehitetään edelleen siten, että hallituksessa olisi puheenjohtaja ja 6 8 jäsentä, ja hallituksen toiminnan pitkäjänteisyyttä kehitetään siirtymällä neljän vuoden (olympiadin) mittaisiin toimikausiin. Näin vastaamme Olympiakomitean lajiliitoille esittämään huutoon. Hallituksen jäsenistä kullekin nimetään oma vastuualue, jolla ei tarkoiteta lajia vaan asiakokonaisuuksia kuten talous, markkinointi-ja viestintä, huippuurheilu, kehityshankkeet jne.

11 4. Nuorisotoiminta Nuorison ollessa Suomen pyöräilyn tulevaisuuden ehto, lapsiin ja nuoriin tullaan panostamaan uudella tavalla. Leiritoimintaa kehitetään edelleen ja seuroille toimitetaan hyviä käytäntöjä nuorten houkuttelemiseksi pyöräilyn pariin. Seuroja opastetaan hyvien käytäntöjen kautta yhteistyöhön muiden lajien kanssa, jotta eri lajeista tippuvat ns. drop outit saadaan pyöräilyn pariin. 4.1 Lasten ja nuorten harrastepyöräilyhanke Lajiliitto on aloittanut mittavan lasten ja nuorten harrastepyöräilyn kehittämiseen kohdistuvan hankkeen, joka tukee lajiliiton 2020 muutosstrategiaa. Hanke on käynnistynyt , ja hankkeesta vastaa liittoon palkattu projektipäällikkö. Hankkeelle on saatu tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) sekä pyöräilyn Euroopan liitolta (UEC). Hankkeella on kolme kärkeä. 1. Lajiolosuhteisiin vaikuttaminen 2. Lajin lasten ja nuorten seuratoiminnan konseptointi sekä 3. pyöräilyn koulukonseptin rakentaminen. Hankkeelle luodaan yhteinen tuotenimi. Hankkeen ensivaiheessa tuotetaan olosuhdeopas erityisesti kuntien ja kaupunkien tarpeisiin ohjeistukseksi pyöräilyn lähiliikunta-alueiden rakentamisesta. Pyöräily on lasten ja nuorten toiseksi harrastetuin liikuntamuoto, mutta monikäyttöisiä, mielekkäitä ja turvallisuus-aspektit huomioivia lajin harrastuspaikkoja on marginaalisesti. Toisekseen hankkeen kohderyhmän välinepenetraatio on yksi maailman korkeimpia: poikkeuksetta jokainen lapsi ja nuori omistaa polkupyörän. Tutkimustietoon perustuen pyöräily on merkittävässä roolissa koko väestön liikkumis- ja liikuntamuotona. Mikäli tätä tuetaan lapsuudesta saakka, on varmaa, että lasten ja nuorten motoriset taidot kehittyvät, jolla on myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen kautta koko yksilön elinkaaren. Liikkumisen mielekkyyden merkitys kohderyhmässä on pyöräilyn yhteiskunnallisen merkittävyyden ohella erittäin huomioitava asia kuten myös lajin vihreät arvot sekä tasa-arvoisuus. Pyöräilyn lähiliikunta-alueita on tarkoitus rakentaa erityisesti alakoulujen ja päiväkotien läheisyyteen. Olosuhde-kärjen pilottikohteina toimivat Kartanoranta, Kirkkonummella sekä Iso-Vilunen Tampereella, ja lähiliikunta-alueet valmistuvat keväällä Olosuhdeoppaan on oltava valmis keväällä 2015.

12 Lajin seuratoiminta-kärjessä lajiliiton alaisiin jäsenseuroihin, joita tällä hetkellä on lähes 150, rakennetaan nykyaikainen seuratoimintatyökalu / toimintokokonaisuus, joka manualisoidaan. Seurakonseptin pohja rakentuu juniorien pyöräkouluun, jonka toistaiseksi hyvin kirjavalla tasolla oleva toiminta seuroissa yhdenmukaistetaan. Seuratoiminta-elementistä luodaan kokonaisvaltainen tuote, joka houkuttelee lapsia- ja nuoria ohjatun harrastustoiminnan pariin. Pääpaino on lajin harrastustoiminnassa, ei kilpa-urheilussa. Hankkeen koulu-kärjessä koulumaailmaan rakennetaan toimintokokonaisuus, joka mahdollistaa pyöräilyn huomioimisen koulujen opetusohjelmassa sekä koulujen kasvavassa ja monimuotoistuvassa kerhotoiminnassa. Yhdessä lajifasiliteettien kohentumisen sekä alueellisesti organisoidumman toiminnan kautta, tarjoaa tämä pohjan pyöräilyn lisäämiselle koulumaailmassa. Hankkeen koulu-vaiheen kokonaisuus on laaja, ja tämän elementin koostamiseen, pilotoimiseen, manualisoimiseen ja jalkauttamiseen kentälle pitää varautua vuosien työsarkaan. Hanketta varten lajiliitto on tutustunut muun muassa Iso-Britanniassa, Hollannissa ja Tanskassa toteutettuihin ja käynnissä oleviin lajiliittojohtoisiin lasten ja nuorten pyöräilykonsepteihin. Pyöräilyn Euroopan liiton osoittama suuri kiinnostus hankekokonaisuutta kohtaan perustuu osittain siihen, että yhdessäkään maassa ei ole vastaavalla tavalla yhdistetty olosuhde, seuratoiminta ja koulumaailmaa yhteen. Hankkeelle tarvittavan jatkorahoituksen varmistamiseksi, lajiliitto operoi aktiivisesti sekä julkisella että kaupallisella sektorilla pyrkien löytämään kokonaisuudelle rahoittavia tahoja kuten myös yhteistyökumppaneita. 5. Huippu-urheilu Suomen liikuntalain ja Suomen Olympiakomitean uuden rahanjakoperiaatteen mukaisesti pyöräilynkin tulee muuttaa käytäntöjään. Liikuntalaki ja Olympiakomitea jakavat tukensa lajiliittojen huippu-urheilutoiminnallisuuden perusteella entisen lisensseihin perustuvan jaottelun sijaan. Suomeen rakennetaan huippu-urheiluohjelma, joka ottaa huomioon urheilijan polun, ja joka ei tingi pyöräilyn eri lajien kansainvälisen tason tavoittelusta. Ohjelma rakennetaan Suomen pyöräilyn kärkivalmentajien toimesta toiminnanjohtajan johdolla. Valmennuskokonaisuuden kehittämisen tueksi luodaan urheiluopisto-yhteistyö, joka mahdollistaa Finnish Cycling Academy:n perustamisen.

13 6. Muu kilpaurheilu ja harrasteliikunta Kansallinen kilpailutoiminta pyörii jaostojen toiminnan tuloksena. Kansallisten mestaruuskilpailujen osalta, SPU ottaa kilpailujen suunnittelussa kaksivuotissuunnitelmat käyttöön. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2014 tiedämme 2016 kansallisten mestaruuskilpailujen järjestäjät. Tämä auttaa järjestäjiä organisoimaan kilpailut rauhassa ja perusteellisesti. Tavoitteena olisi että mestaruuskilpailut voitaisiin kilpailuttaa saavuttamalla myös laatua kilpailun järjestelyihin. Kansallisen kilpailutoiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi pyritään kehittämään ja jatkamaan cupkilpailusarjoja. Cup-sarjoille etsitään liiton ulkopuolista yhteistyökumppania. Seuroille pyritään kehittämään ja toteuttamaan kilpailujen järjestämistä helpottavia palveluja. SPU tulee olemaan aktiivinen tutkimustoiminnan kehittämisessä., SPU saa tietoa jäsenistään ja voi vaikuttaa tiedon laadulla ja määrällä myös valtakunnallisiin päätöksentekijöihin nostaen pyöräilyn arvostusta Suomessa myös päättäjien tasolla. SPU:n otettua ensiaskeleet pyöräilyn liikenneinfrastruktuurin parissa, olemme tulleet halutuksi kumppaniksi liikennesuunnitelmia laadittaessa. Suomen pyöräilyunioni tukee kaikkia hankkeita joiden tavoitteena on eriyttää pyöräily kevyenliikenteen kokonaisuudesta joko omaksi tai moottoriliikenteen osaksi. Pyöräliikenteen kehittyminen kasvattaa pyöräilyn näkyvyyttä kaupunkien katukuvassa. Pyöräillyn ohjaajakoulutuksen myötä Suomeen on valmistunut pyöräilyn ohjaajia jotka osaavat vetää harrasteryhmiä pyöräilyssä. Entinen omatoiminen harrastustoiminta muuttuu vähitellen seurojen toteuttamaksi ja seurojen alaisuuteen tuottaen seuroille uusia jäseniä. Kuntoilijoille pyritään tarjoamaan ainakin suurimmilla paikkakunnilla useita vauhtiin sidottuja tasoryhmiä. Pyörällä tapahtuvan siirtymisen ja liikkumisen lisääminen ja turvallisuuden parantaminen ovat asioita, joita pyritään kehittämään eri yhteistyötahojen kanssa. Pyöräilyn ympäristöarvot ja pyöräilyyn liittyvät monet myönteiset tekijät pyritään hyödyntämään SPU:n ja jäsenseurojen toiminnassa. Nuorten kohdalla kehitetään ja uudistetaan Fillarinappulakouluprojektia ja tämän jatkona olevaa Kilpapyöräilykoulutoimintaa kehitetään edelleen vuotiaiden toimintaa tukevaksi.

14 7. Yleiset toiminnot SPU:n ylintä päätäntävaltaa käyttää jäsenseurat vuosikokouksissa. Syysvuosikokouksessa valitaan luottamushenkilöt, hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kevätkokouksessa hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös. Vuosikokouksen hyväksymää toiminta- ja talousarviota toteutetaan hallituksen ohjauksessa ja päätöksin. Puheenjohtaja vastaa yhteyksistä muihin liikuntajärjestöihin sekä Pohjoismaiseen (NCF), Euroopan (UEC) ja kansainväliseen pyöräilyliittoon (UCI). Hallituksen jäsenillä on kehittämisohjelman mukaiset vastuualueet. Hallituksen apuna ja alaisuudessa toimivat jaostot jotka vastaavat oman lajinsa huippu-urheilun kehittymisestä ja kansallisen kilpailukalenterin koordinoinnista. Valmennuspäällikkö vastaa huippu-urheilun kehityksestä yhteistyössä jaostojen ja lajien valmentajien kanssa. Sääntö- ja tuomarivaliokunta ohjeistaa sääntöihin liittyvissä asioissa. 7.1 Toimisto ja hallinto SPU:n toimihenkilöt valmistelevat, valvovat ja toteuttavat hallituksen ja apuelinten tekemiä päätöksiä toimenkuviensa ja myönnettyjen valtuuksien mukaisesti. Toiminnanjohtaja vastaa SPU:n toiminnallisista prosesseista, talouden seurannasta, kilpailutoiminnan toimivuudesta, koulutuksesta ja yhteydenpidosta. Toimistosihteeri vastaa seuroihin suuntautuvista palveluista, tiedottamisesta, sosiaalisen median päivittämisestä, laskutuksesta, kansainvälisten yhteyksien toimivuudesta ja ajaja- ja seurarekisterin ylläpidosta. Samoin tehtävään kuuluu muiden Suomen Pyöräilyunioniin kohdistuvien arkisten asioiden hoitaminen. Projektipäällikkö vastaa nuorisotoiminnan kehittämisestä ja olosuhtesiin hankkeista. liittyvistä Erityis-, seura- ja nuorisotoimintaan liittyen toimintojen kehittämistä jatketaan. Lisähenkilöstön palkkaaminen on riippuvaista rahoituksesta. Esim. hanketoimintaa kehittämällä hankerahaa voidaan saada lisähenkilöiden palkkaukseen. Kirjanpidon ja palkkalaskennan kustannuksia pyritään pienentämään.

15 7.2 Talous TAE 2014 TA 2013 KOOSTE HARRASTELIIKUNTA (nuoriso, aikuiset) Tuotot/varsinainen toiminta Kulut/varsinainen toiminta Harrasteliikunta yhteensä HUIPPU-URHEILU Tuotot/varsinainen toiminta Kulut/varsinainen toiminta Saadut avustukset (valmentaja + urheilija avustukset) Huippu-urheilu yhteensä JÄRJESTÖTOIMINTA Tuotot/varsinainen toiminta 3 12 Kulut/varsinainen toiminta Tuotot/varainhankinta Saadut avustukset (OPM:n toimintamääräraha) Järjestötoiminta yhteensä KOKONAISTUOTOT KOKONAISMENOT ylijäämä/ alijäämä -0-5

16 HARRASTELIIKUNTA TAE 2014 Tuotot Valmentaja ja toimitsijakoulutuksen tuotot 8 Koulutuksen tuotot (neuvottelupäivät) 4 Erityis- ja jatkokoulutus tuotot 8 Kilpailulupa- ja kirjaamismaksut (kansalliset) 7 Tuomarimaksut (kortit ja sääntökansio) 1 Muut tuotot (yhteistyösopimukset, projektituet) 57 YHTEENSÄ TUOTOT 85 Kulut Palkat ja sos. kulut 45 Vuokrat 3 Tuomareiden kulut (PM, kv.kilpailut) 3 Valmentaja ja toimitsijakoulutuksen kulut 3 Tuomarikoulutuksen kulut (neuvottelupäivät) 2 Erityis- ja jatkokoulutus kulut 16 Matka- ja majoituskulut/muut 48 Materiaalikulut 15 Harrasteliikunta 68 Aluetoiminta 13 Erityisprojektit ja tapahtumat 16 Näyttelyt ja messut 3 Muut toimintakulut 14 YHTEENSÄ KULUT -256 NETTOTULOS / AIKUISTEN LIIKUNTA -171 HUIPPU-URHEILU Tuotot Leirien- ja kilpailujen omavastuut (osanottomaksut) 1 SM- ja CUP -kilpailujen maksut/ mitalit 7 Mainostuotot 3 Muut tuotot/ CUP palkinnot/ stipendit 12 YHTEENSÄ TUOTOT 23 Kulut (huippu-urheilu) Valmennuksen kulut 10 Kotimaisten ja cupkilpailujen kulut/ stipendit 1 Kilpailujen kulut 29 Maailancupin ja kv. kilpailujen kulut 11 Matka- ja majoituskulut/muut 6 Urheilija- ja tehostamistuet/ OK:n apurahat 30 Dopingvalistus 1 Varuste, mitali- ja palkintokulut (mitalit, asut) 10 YHTEENSÄ KULUT -105 Avustukset (Olympiakomitea) 30 NETTOTULOS / HUIPPU-URHEILU -45

17 JÄRJESTÖTOIMINTA Tuotot Muut tuotot/ julkaisut (vuosikirja + lehti) 2 Muut tuotot/ sääntökansio 1 YHTEENSÄ TUOTOT 3 Kulut Henkilöstökulut (palkat ja sos. kulut) 99 Toimistovuokrat + siivous + sähkö 9 Taloushallinto + tilintarkastus 17 Pankkipalvelut 2 Hallinnon ja liittokokouksen kokouskulut 8 Jaosto- ja valiokuntatoiminnan kulut 2 Matka- ja majoituskulut/ kv. toiminta 3 Materiaalikulut/ vuosikirja 2 Materiaalikulut/ kilpailusäännöt 1 Internet, Infra 2 Monistuskulut 1 Tietoliikennekulut (posti + rahti) 2 Toimistotarvikekulut, ATK laitteet ja ohj. 2 Kokoukset, neuvottelut ja edustus 2 Tuplaturva 2 Lisenssivakuutukset 36 Jäsenmaksukulut (UCI, NCF, UEC, EK) 3 Muut toimintakulut/ Teosto 1 YHTEENSÄ KULUT -194 VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksutuotot 17 Yhteistyösopimus tuotot/ (lisenssivakuutus) 36 Lisenssituotot 47 YHTEENSÄ TUOTOT 100 YLEISAVUSTUKSET (anotut) Toiminta-avustukset (OPM) 310 YHTEENSÄ AVUSTUKSET 310 NETTOTULOS / JÄRJESTÖTOIMINTA 219

18 7.3 Tiedotus ja viestintä Tiedotus on yksi pahimmista pullonkauloista nykyisen SPU:n toiminnassa. Päivittäisen tiedottamisen vastuut SPU:n toimihenkilöiden kesken tulee määritellä, ja näiden tueksi muodostetaan tiedotustyöryhmä. Samoin tiedottamisen välineiksi otetaan sosiaalisenmedian mahdollistamat väylät. Liiton nettisivuja kehitetään edelleen voidaksemme aloittaa esimerkiksi suorat nettilähetykset kansallisista kilpailuista. Tiedottamisen ja viestintään oma strategia, joka luodaan kiinteäksi osaksi strategiaa. 8. Urheilun integriteetti Viimeisten vuosien aikana suomalaistenkin pyöräilijöiden osalta olemme kuulleet negatiivisia doping-uutisia. Negatiivinen uutisointi on ollut siinä mielessä yllättävää, sillä niin monta vuotta dopingin vastaista työtä ja valistusta on tehty pyöräilyn parissa. Koska edelleen doping-valistus ei ole täysin toimiva, dopingin vastaista työtä tulee jatkaa niin Suomen Pyöräilyunionin kuin jäsenseurojenkin toimesta. 8.1 Antidoping SPU on sitoutunut kansainvälisiin ja kansallisiin dopingsääntöihin ja niiden tuomiin vaatimuksiin. Dopingiin liittyvää valistustoimintaa jatketaan edelleen omissa julkaisuissa sekä pyöräilijöille suunnatuilla leireillä ja eri tilaisuuksissa. 8.2 Reilu peli SPU on sitoutunut Puhtaasti paras -ohjelmaan, joka edistää puhdasta urheilua. Ohjelma kunnioittaa dopingista vapaita, puhtaita urheilijoita ja reilun pelin arvoja. Ohjelma nostaa valokeilaan ne urheilijat, jotka urheilevat eettisesti omaa lajiaan, kilpakumppaneitaan ja itseään kunnioittaen. Ohjelma haastaa urheilua seuraavat suomalaiset, urheilujärjestöt, urheilijan lähipiirin ja urheilijat mukaan reiluun peliin. Vilpin estämiseksi kilpailuihin osallistuvien on aina pyrittävä urheilullisesti parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Hyvä hallintotapa SPU:n hyvä hallinto on lajiliiton tarkoituksen toteuttamista lakia, lajiliiton sääntöjä ja määräyksiä, hyviä tapoja ja käytänteitä noudattaen siten, että SPU: jäsenet ja muut sidosryhmät ovat tyytyväisiä ja SPU toiminnan kehitys ja sen jatkuvuus taataan myös pitkällä aikavälillä.

19 9. Lopuksi Sosiaalisessa mediassa velloivat loka-marraskuussa viestiketjut joissa Suomen Pyöräilyunionia mollattiin urakalla. On kuin sosiaalisessa mediassa olisi kilpailtu kuka keksii mojovimman ja negatiivisimman kommentin SPU:n toiminnasta. Tästä seuraa että SPU:n tulee lisätä avoimuutta ja rakentavaa keskusteluyhteyttä kaikessa SPU:n toiminnassa. Tämä siksi, että vaikka SPU:n liittyvää kritiikkiä esiintyykin sosiaalisessa mediassa, niin kielteisten kommentienkin taustalla on halu kehittää suomalaista pyöräilyä. Kun kerran tavoitteena on pyöräilyn kehittäminen, niin menetelmistä ollaan ilmeisesti eri mieltä. Avoimuudella menetelmät tulevat ymmärrettäväksi etenkin rahoituksen osalta, joka pääsääntöisesti vaikuttaa toiminnan kehittämisen menetelmiin. Huippu-urheiluun liittyen kriteeristö tulee tehdä niin avoimeksi, että kenelläkään ei jää epäselväksi, miten huippu-urheilun piiriin pääsee. Samoin tulee luoda järjestelmä, jota voidaan pitää näyttöinä maajoukkueisiin valittaessa. Ns. tarkkailukilpailut tulee olla kaikkien tiedossa ennen kauden alkua, jotta kaikki halukkaat voivat suunnitella kilpailunsa siten, että halutessaan voi tavoitella maajoukkuepaikkaa. Lajijaostojen tehtäväksi tulee kansallista kilpailukalenteria koordinoidessa päättää myös tarkkailukilpailujen ajankohdasta ja luokituksesta sekä paikasta yhteistyössä huippuurheiluyksikön kanssa. Urheilijoilta tullaan edellyttämään sitoutumista halutessaan huippu-urheilun piiriin. Leireille ja kilpailumatkoille luodaan tiukat säännöt joita kilpailumatkoille valittujen tulee noudattaa. Samaa tullaan edellyttämään kaikilta jotka edustavat Suomen Pyöräilyunionia. Vuoden 2014 maailmanmestaruus- ja Euroopan mestaruuskilpailuja varten SPU toteuttaa ns. fanituksen. SPU tarjoaa kaikille maailmanmestaruus ja Euroopan mestaruuskilpailuihin katsojiksi lähteville mahdollisuuden yhtenäisen kisa-asun hankkimiseen. Samoin kisamatkoille sovitaan aika ja paikka jonne halukkaat voivat kokoontua kisan aikana fiilistelemään suomalaisten suorituksia. Samoin liiton tehtävissä toimiville suunnitellaan uuden suomalaisen pyöräilyilmeen mukainen yhtenäinen asu. Suomen pyöräilyn on aika modernisoitua. Vaikka toiminnallisia mahdollisuuksia pyöräilyn kasvuun on lukemattomia, SPU:n itsensä tulee huomioida talouden realiteetit. Työtä on paljon ja kaikkea ei saavuteta hetkessä. Mutta työ on aloitettava nyt.