Sanna Nikunen ELL Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry. Tampere 4.11.



Samankaltaiset tiedostot
Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

Ajankohtaista eläintaudeista

Sanna Nikunen ELL

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Sikaloiden tilatason tautitorjunta Teoriasta käytäntöön

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Tarttuvat eläintaudit

KERTAUSTA SIKOJEN HENGITYSTIETAUDEISTA Sanna Nikunen ELL

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

Tarttuvista taudeista

Lihantarkastus- LITA ASF pikainfo. Afrikkalainen sikarutto ja teurastamot Marjatta Rahkio

Varautuminen afrikkalaiseen sikaruttoon, ajankohtaista

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Eviran ohje 10589/1. Eviran ohje elintarvikkeiden ja sivutuotteiden takaisinvedosta ja hävittämisestä ASF-tautitapauksessa

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

kannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä!

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Afrikkalaisen sikaruton torjunta Suomessa ASF-seminaari Sirpa Kiviruusu

Pidetään afrikkalainen sikarutto pois Suomesta! Leena Suojala, maatalouslinja MTK

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Kontaminaatioriskin hallinta

Eläintautiasiaa. 11. ja LEL Anna Jeshoi

Tautisuojaus ja sen arviointi kotieläintiloilla

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen

Penikkatauti turkiseläimillä

Afrikkalainen sikarutto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

POTILAAN HYGIENIAOPAS


ELÄINTAUTIVAKUUTTAMINEN LÄHITAPIOLASSA. Jaana Sohlman

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Afrikkalainen sikarutto

Maa- ja metsätalousministeriön asetus afrikkalaisen sikaruton vastustamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

HE 48/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 ja 34 :n muuttamisesta

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Sanna Nikunen. ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 20 vuotta 25.9.

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Maa- ja metsätalousministeriön asetus afrikkalaisen sikaruton vastustamisesta

Afrikkalainen sikarutto. Taudin aiheuttamat vahingot ja torjunta

Afrikkalainen sikarutto

Erityistason vaatimukset

Kohdassa 1 on tarvittavan yleiskuvan luomiseksi selostettu PRRS- taudin yleistä taudinkuvaa ja leviämistä.

BIOCHECK.UGENT. Siat 2.1. lisätietoa:

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Kalataudit vuonna 2017

AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Välikasvattamojen lääkitykset

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Helposti leviävien eläintautien koulutusmateriaali

AFRIKKALAINEN SIKARUTTO EPIDEMIOLOGIA JA TAUDIN TORJUNTA

Sanna Nikunen ELL. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri. Sikavan 10-vuotisjuhla

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Strategian perusteet

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Uusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Ohjeet tuontispermaa käyttäville sikaloille

Afrikkalainen sikarutto - tautitilanne ja vastustustoimet. Leena Oivanen

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Markkinakehityksestä yleensä

Lihantuotanto SIANLIHA

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Päivämäärä. - Valtuutussäännökset

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Presentaatio riskien realisoitumisesta Laitilassa

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Maa- ja metsätalousministeriön asetus sikojen tarttuvan gastroenteriitin vastustamisesta

Transkriptio:

Sanna Nikunen ELL Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Tampere 4.11.2014

Sikojen uudet tarttuvat taudit PED = porcine epidemic diarrhea (porsaiden tarttuva virusripuli) vanha tuttu Euroopasta mutta uusi viruskanta USAssa ja Aasiassa, löydetty Euroopasta viikolla 43 (2014) Afrikkalainen sikarutto Levinnyt Afrikasta Kaukasian kautta Suomen lähialueille PRRS = porcine respiratory- and reproductive syndrome Euroopassa yleinen, Suomi, Norja ja Ruotsi vapaita

PED Aiheuttaja (alfa)koronavirus Todettu Euroopassa vuodesta 1971, tapaukset harvinaistuneet 2000-luvulla Aasiassa jatkuvasti ongelmana 2010 levinnyt Venäjältä Viroon ja aiheuttanut suuri tappioita sianlihan tuotannolle Ennen vuotta 2013 ei ole todettu USAssa => nyt laajalle levinnyt ja suuria tappioita tuottanut epidemia menossa, jonka aiheuttanut Kiinasta tullut kanta (eri kuin Euroopassa esiintyvä) (= vakavaoireinen kanta tässä)

Kartta: PigProgress

Tässä tekstiä Tässä tekstiä

PED (vakava oireinen) Oireet: Pikkuporsailla oksentelu ja ripuli, kuolleisuus voi nousta 100 %, erityisesti alle viikon ikäisillä Vanhemmilla eläimillä oireet samat, mutta eivät niin vakavat ja kuolleisuus alhaisempi (30% ->) Inkubaatioaika lyhyt, vain 15-24 (-48) tuntia, joten oireet tulevat nopeasti ja kestävät 2-4 päivää TGE:n (transmissable gastroenteritis) ja SDCv:n (Swine Delta Coronavirus) oireet samanlaiset => erotus laboratoriossa

PED (lievä oireinen) Oireet: vetinen ripuli, jota voi esiintyä kaiken ikäisillä eläimillä. Akuutin vaiheen jälkeen oireet erityisesti vieroitetuilla porsailla emältä saatujen vasta-aineiden häviämisen jälkeen. Koronavirukselle tyypillisesti talviepidemiat tavallisia

PED leviäminen Tartunta ulosteesta suuhun Virus leviää nopeasti eläimestä toiseen sikalassa Virus leviää sikalaan muiden sikojen tai välineiden, ihmisten tai ihmisten toiminnan kautta (esim. kuljetusautot). Myös rehuvälitteisyyttä (erityisesti sian plasmatuotteet) ja ilmateitse (16 km!) tapahtuvaa leviämistä on epäilty.

PED hoito Hoito: Tehoavaa lääkettä ei ole Rokotteita kehitetty nopealla tahdilla ja otettu käyttöön nopeasti, nyt USAssa markkinoilla 2 kpl, Aasiassa useita Taudin toteamisen jälkeen yritetään tartuttaa infektio mahdollisimman nopeasti emakoihin syöttämällä niille sairaiden porsaiden ulostetta tai suolistoja. Emakot voivat olla muutaman päivän syömättömiä tai lieväoireisia tämän jälkeen => Vasta-ainemuodostus käyntiin ja seuraavan porsimisen ternimaitoon. Emakkosikalassa mahdollisuus päästä takaisin normaalille tuotostasolle nopeimmillaan 6 viikossa, ongelmana vasta-aineiden lyhytaikaisuus.

PED kestävyys Periaatteena: kestävä virus, erityisesti kylmässä Viruksiin tehoavat desinfektioaineet (esim. peroksidit, fenolit, formaliini jne. sekä Biosolve Plus, Virkon S) tai lämpö 71 o C 10 min. tai yksi viikko 20 o C (puhtailta pinnoilta) tuhoavat viruksen. Säilyy lietelannassa >28 vrk 4 o C, liemirehussa 14 vrk 25 o C

Afrikkalainen sikarutto (ASF) Tavattu ensimmäisen kerran Keniassa 1921, kun tarttui afrikkalaisesta villisiasta kesysikaan. Useita epidemioita ympäri maailmaa 1900-luvulla. Nämä saneerattu pois, mm. Espanjan saneerausohjelma 1985-1995 maksoi n. 100 miljoona dollaria. Tällä hetkellä endeemisenä (=kotoperäisenä) Saharan eteläpuolisilla alueilla Afrikassa, Sardiniassa ja Madagaskarilla sekä uusilla levinneisyysalueilla Kaukasiassa (vuodesta 2007 ->) ja Euroopan itäisellä reunalla (ml. Venäjä ja Valko-Venäjä).

Tilanne viikolla 36/ 2012

3.10.2014

ASF oireet Tauti voi olla piilevä, akuutti tai krooninen => kuolleisuus 10-100% Korkea kuume (40-42 o C), verenpurkaumat iholla, verenvuodot ruumiin aukoista, hengitysvaikeudet, abortit tiineillä emakoilla, joskus ummetus / ripuli

ASF oireet Tauti voi olla oireeton, akuutti tai krooninen => kuolleisuus vaihtelee 10-100% Sairastuttuaan sika erittää virusta kaikissa eritteissään Korkea kuume (40-42 o ), verenpurkaumat iholla ja elimissä, veren vuodot ruumiin aukoista, hengitysvaikeudet, abortit tiineillä emakoilla, joskus ripuli / ummetus

ASF hoito Ei hoitoa Ei rokotteita

ASF leviäminen EU:n alueelle EFSAn riskinarviointi 2014 Hyvin korkea riski: pakastettu liha Korkea riski: jäähdytetty liha, villisika tai kesy sika tartunta-alueelta, nahanalainen rasva, eläinkuljetusauton sisätilat, jos kuljettanut tartunnan saaneita sikoja Keskinkertainen riski: matalassa lämpötilassa käsitelty sianliha valmiste (esim. salami, pepperoni), mikä tahansa kuljetusauto, joka kontaminoitunut ulkoa, sikojen kanssa tekemisissä ollut henkilö, liete, rehu

ASF leviäminen EU:n alueelle EFSAn riskinarviointi 2014 Matala riski: punkit, henkilöt, jotka eivät ole tekemisissä sikojen kanssa Hyvin matala riski: vihannekset, vilja, olki ja heinä, lemmikkieläimet, jyrsijät, vertaimevät hyönteiset Ei riskiä: lihatuotteet, jotka kuumennettu vähintään 70 o C 30 min.

ASF kestävyys Kestävä ympäristössä => lannassa voi säilyä 159 vrk lämpötilassa 4 6 o C, saastuneessa lihassa 140 päivää, pakastetussa ruhossa vuosia Ornithodoros punkit voivat kantaa virusta jopa 5 vuotta Sairaan eläimen veri tartuntalähde => raadot! Herkkä erityisesti desinfektioaineille, joiden ph alle 4, kestää emäksisiä aineita aina ph 13,5 asti (esim. Virkon S tehoaa)

Tartunnoilta suojautuminen, biosecurity Rauhallinen tautitilanne vs. vaarallinen tai vastustettava tai helposti leviävä eläintauti Suomessa => varautuminen tärkeää Suomen etu: harva sikatiheys 2006 0,03 tilaa / km 2 (vrt. Tanska 0,2-0,8 tilaa / km 2, Hollanti 2,2-3,0 tilaa / km 2 ) Metsät hidastavat ilmateitse leviävien tautien leviämistä

Tautisulku Ehdottomasti tehtävä jokaiselle tilalle! Vähimmäisvaatimus: Sikalan ulkopuolella pidettävät jalkineet ja vaatteet eivät risteä sikalan sisäpuolella käytettävien jalkineiden ja vaatteiden kanssa. Tarkkana sivuovien kanssa! Kädet pestään aina sisään tullessa ja / tai käytetään käsihuuhdetta Vieraskirja

Omistajan nimi ja puh Kuva VSP

Tautisulku Paras vaihtoehto: Suihkun kautta sisään! (Tiukimmillaan vaihdetaan tautisulun ilma ennen sikalaan menoa (USAssa PRRS vapailla tiloilla)) Kaikki sikalassa käytettävät välineet mahdollisuuksien mukaan pestään ja desinfioidaan tautisulussa (tiukimmillaan käytetään säteilytystä!)

Kuva VSP

Lastaustila Pestään ja desinfioidaan aina käytön jälkeen Ilmanvaihto sikalasta poispäin lastauksen ajan Auton kuljettaja / apumies eivät käy lastaustilassa Lastauksen jälkeen kierretään ulkokautta pois ja vaihdetaan vaatteet sekä pestään ja desinfioidaan jalkineet Lastaustilassa omat pesuvälineet Paras: Lastausvaunu, joka ajetaan pois sikalan pihalta lastausta varten

Pihan kulkureitit Suunniteltava niin, että puhdas liikenne (rehut) ei risteä likaisen liikenteen (eläinliikenne) kanssa Jos liikenteen jäljiltä likaisuutta, huolehditaan puhdistuksesta Helposti puhtaana pidettävät alustat lastauspaikoilla suositeltavia (asfaltti, betoni jne.) Tautitilanteissa käytetään kalkitusta tms. puhdistuksen apuna Raatojen haku erillään

Karanteeni Ostoeläimet karanteenissa vähintään 4 viikkoa Lihasikaosastoissakin voidaan toteuttaa Hoidetaan omilla välineillä ja ulkokautta / viimeiseksi Oma tautisulku

Haittaeläinten torjunta Kärpästen hävittäminen hyvä hygienia! Lintujen pääsyn estäminen rehutiloihin ja sikalaan Lepo- ja pesimäpaikkoja mahdollisimman vähän Jyrsijätorjunta Tällä tietoa ei ole tulossa rajoituksia maatilojen jyrsijätorjuntaan, kun se tapahtuu TUKESin hyväksymillä aineilla Kasvillisuudesta vapaa alue (2 m) sikalan rakennusten ympärillä

Hyvä hygienia Kertatäyttöisyys ja pesu ja desinfektio erien välillä Hyvä rehuhygienia Rehutilojen siisteys Rehuputkistojen puhdistaminen aika ajoin Veden laatu Käytävien ym. aputilojen siisteys Hygienia eri osastojen välillä => pestään jalkineet / vaihdetaan jalkineita osastojen välillä liikuttaessa

Matkailusäännöt 48 tunnin sääntö ulkomaan matkojen jälkeen ja ulkomailta tuleville vierailijoille / työntekijöille Metsästysmatkojen riskit! Virossa entistä enemmän afrikkalaista sikaruttoa villisioissa (tieto 28.10.2014) TGE Suomessa 1980-luvulla varoittava esimerkki Sianpitäjän villisikametsästys ei suositeltavaa Lihan tuontikielto Venäjältä ja Viron ASF alueilta Ei ruokajätettä sioille

Eläinten tuonti Vain ja ainoastaan ETT:n ohjeiden mukaan tuodaan mitä tahansa tuotantoeläimiä tai tuotantoelämille riskejä tuovia eläinlajeja (esim. minisiat, mikrosiat, biisonit, alpakat, strutsit, emut.) Elinkeino on sitoutunut tuontiin ETT:n ohjeiden mukaan ETT:n ohjeiden avulla minimoidaan riskit laajalla näytteenotolla ja toimintavoilla (esim. karanteenit, erikoisautot) Riski: eläinten kuljetus Suomen läpi

Kiitos