ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö arvioi tarpeen, päätetään viime kädessä toimialan johtoryhmässä) Ennakkoarviointi täytyy tehdä: - jos valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle tai alueelle - silloin kun lautakunta päättää palvelua koskevasta linjauksesta tai suunnitelmasta - tarpeen mukaan kun vastataan lausuntoihin, esityksiin tai kirjeisiin Ennakkoarviointia ei toteuteta silloin kun kyseessä on yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimus, viran tai toimen täyttäminen tai tiedoksi merkittävä asia. Tarvittaessa kiinnitetään erityisesti huomiota sukupuolivaikutuksiin, lapsivaikutuksiin tai terveyserovaikutuksiin. 2. Vaikutusten tunnistaminen - ohjetaulukko Vaikutusten tunnistaminen eri näkökulmista Asiakas ja kaupunkilainen Onko päätöksellä vaikutuksia johonkin tiettyyn ihmisryhmään o Sukupuolen, iän, asuinpaikan, kulttuuritaustan tms. mukaan Onko tunnistamasi väestöryhmän sisällä jokin alaryhmä, johon vaikutukset erityisesti kohdistuvat? o Terveyden, toimintakyvyn, tulojen, varallisuuden, koulutuksen, ammattiaseman, työllisyyden tai asuinalueen perusteella Mitkä tekijät ja miten, vaikuttavat tunnistamaasi väestöryhmään ja sen alaryhmään? o Elinolosuhteet: työolot, asumisolot, toimeentulo, liikenne- ja liikkumismahdollisuudet o Elintavat: tupakointi, alkoholin liikakäyttö, ravitsemus ja liikunta o Kulttuuriset tekijät: identiteetti, alakulttuurit, osallisuus ja yhteisöllisyys o Palvelujen tasa-arvoisuus: sosiaali- ja terveyspalvelut, muut palvelut
Palvelujen järjestäminen Henkilöstö Talous Ympäristö Johtopäätökset o Asiakkaan ja kaupunkilaisen osallistuminen kumppanina (osallistumismahdollisuudet palvelun kehittämiseen) o Yhtenäiset hoito- ja palveluketjut (toteuttaako tavoitetta yhden luukun periaatteesta, palvelun tasalaatuisuus) o Palvelujen johtaminen ja kehittäminen (vaikutukset johtamisen organisointiin ja linjajohtamiseen, johtosääntöihin) o Poikkihallinnollinen ja -seudullinen yhteistyö (muutokset yhteistyön tarpeissa ja rakenteissa) o Palvelujen tuottamistavat (oma toiminta, ostopalvelu, palveluseteli) o Vaikutukset muihin palveluihin (palvelujen kuormittuminen, sijaisjärjestelyt) o Henkilöstön rakenne ja lukumäärä, työn organisointi, työaikojen kohdentuminen (mm. nimikkeet, kelpoisuusvaatimukset, palkkataso, esimiesjärjestelyt, erilaiset rekrytointimallit) o Työn sisältö ja osaamistarpeet (mm. työn sisällön muutokset ja niiden vaikutus osaamisen kehittämiseen) o Yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet (mm. yhteistyökumppaneiden tunnistaminen, yhteistoiminta työpaikkaja kaupunkitasolla) o Työhyvinvointi (mm. johtaminen, työolot / -tilat, tukitoimet muutostilanteissa) o Taloudelliset vaikutukset lyhyellä (talousarviovuosi) ja pitkällä aikavälillä (käyttötalousvaikutukset, kertaluonteiset kustannukset, investointivaikutukset/omaisuuden myynti, -hankinta) o Kokonaistaloudellinen arviointi (aiheuttaako kustannuksia yhtäällä, vaikka säästöjä toisaalla?) o Energiankulutus (laitteistojen energiatehokkuus, käyttäjien tottumukset) o Rakennukset (uudisrakentamisen tarve, tilan käytön tehokkuus, rakennuksen energiatehokkuus, muunneltavuus) o Hankinnat, kulutus, jätteet (vaikutukset tavaratilausten määriin, kestotuotteiden käyttö, uudelleenkäyttö, sähköinen asiointi, lajittelu) o Maankäyttö ja liikenne (sijoittuminen asemakaava-alueelle/olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, kaavamuutoksen tarve, luonto- ja viheralueiden säilyminen, ilmanlaatu ja melu, vaikutukset liikennemääriin, saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä, pyörällä tai kävellen, esteettömyys) o Miten vaihtoehdot suhteutuvat organisaation tavoitteisiin?: Espoo strategia ja kaupungin ohjelmat; valtuusto- ja lautakuntasopimus; toimialan, tulosyksikön ja palvelualueen tavoitteet (mm. palvelujen saatavuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, laitoshoidosta avohoitoon) o Miten suhteutuvat kansallisten ohjelmien tavoitteisiin? o Lopulliset johtopäätökset ja ratkaisun perustelut 3. Arviointitaulukko päätösvaihtoehdoista ja päätösesitys (ks. taulukko) 4. Päätöksen vaikutusten seurannasta päättäminen
Asia: Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUSin Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Asiasta päättävä taho: Sosiaali- ja terveyslautakunta pvm Valmistelija/t: Tiina Hannikainen, johtava kuntoutussuunnittelija, Muut valmisteluun osallistuneet: Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Espoon sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi sekä erikoissairaanhoito tuottavat apuvälinepalvelut nykyisten prosessien mukaisesti. Huolto- ja korjauspalvelut, kuljetus ja puhdistus ostetaan Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitokselta, Espoo Logistiikalta ja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Muutosesitys 1. Espoon apuvälinepalvelut yhdistetään vaiheittaisesti: Vaihe 1 on kuvattu IVAan, koska sen osuus koko apuvälinetoiminnasta on n.97% Espoon terveyspalvelujen apuvälineyksikkö tuottaa Espoon sairaalan, päivystysosaston ja avoterveydenhuollon apuvälinepalvelut. Huolto- ja korjauspalvelut ja kuljetus ostetaan Espoon Kiinteistöpalvelut - liikelaitokselta, HUS Logistiikalta, HUS Desikolta ja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoito, perhe- ja sosiaalipalvelujen vammaispalvelut ja sivistystoimen opetustoimi tuottavat omat apuvälinepalvelut nykyisen mallin mukaisesti. Vaihe 2: Pitkäaikaishoidon, vammaispalvelun ja opetustoimen apuvälineiden elinkaaren hallinnan keskittäminen (volyymi n.3% vaiheen yksi volyymista ja kustannuksista) Muutosesitys 2. HUSin Apuvälinekeskus tuottaa palvelun esitetyn palvelukuvauksen mukaisesti.
Asiakas ja kaupunkilainen Asiakkaat saavat hyvää ja asianmukaista apuvälinepalvelua. Apuvälinepalvelu tukee asiakkaan itsenäistä toimintakykyä kotona ja kodinomaisessa asumisessa sekä kuntoutumista. Apuvälinetarvetta arvioidaan ja apuvälineen valinta tehdään siinä terveydenhuollon yksikössä, mistä apuväline luovutetaan. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on omat toimintatavat ja ohjeet apuvälineiden arvioinnissa ja luovutuksissa. Se luo eriarvoisuutta ja näyttäytyy asiakkaille ja työntekijöille epäyhtenäisenä palvelukokonaisuutena. Hoito-organisaation vaihtuessa (HUS, Jorvi, Espoon sairaala, avoterveydenhuolto) apuvälineet eivät seuraa asiakasta, mikä aiheuttaa hankaluutta asiakkaalle ja lisää työtä moninkertaisen apuvälinetarpeen arvioinnin ja valinnan, neuvonnan ja ohjauksen muodossa. Asiakas tai hänen edustajansa on apuvälineasiassa, esimerkiksi huolto- ja korjausasiassa, itse yhteydessä siihen yksikköön, mistä apuväline on hänelle luovutettu. Näitä yksiköitä saattaa olla Vaihe 1: Asiakkaat saavat hyvää ja asianmukaista apuvälinepalvelua. Apuvälinepalvelu tukee asiakkaan itsenäistä toimintakykyä, kotona ja kodinomaisessa asumisessa sekä kuntoutumista. Asiakas saa perusterveydenhuollon (Espoon sairaala, HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunniteltu Espoon sairaalan päivystysosasto, avoterveydenhuolto) apuvälinepalvelut yhden mukaisin kriteerein. Apuvälineet seuraavat tarvittaessa mukana Espoon sairaalasta ja päivystysosastolta kotiutuessa. Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut (avoterveydenhuolto, Espoon sairaala ml. päivystysosasto) näyttäytyvät asiakkaalle yhtenäisenä palvelukokonaisuutena edistäen hänen hoitoaan ja kuntoutumistaan. Asiakas saa tarvitsemansa apuvälinepalvelut siitä julkisen terveydenhuollon toimintayksiköstä, missä hänen hoitovastuunsa on. Hoito-organisaation vaihtuessa (erikoissairaanhoito - perusterveydenhuolto) apuvälineet eivät seuraa asiakasta, mikä aiheuttaa Asiakkaat ja potilaat saavat hyvää ja asianmukaista apuvälinepalvelua. Apuvälinepalvelu tukee asiakkaan/potilaan itsenäistä toimintakykyä, kotona/ kodinomaista asumista ja kuntoutumista. Asiakkaan/potilaan hoito- tai kuntoutusprosessin aikana erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa noudatettavat yhtenäiset toimintatavat vähentävät ei-toivottua laadun vaihtelua. Apuvälinepalvelut näyttäytyvät potilaalle yhtenäisenä palvelukokonaisuutena edistäen hänen hoitoaan ja kuntoutumistaan. Palvelut jatkuvat sujuvasti ja apuvälineet seuraavat mukana hoito-organisaation (HUS- Jorvi, Espoon sairaala) vaihtuessa ja kotiutuessa sairaalasta (esim. pyörätuoli, rollaattori). Potilasturvallisuutta parantaa ammattitaitoisesti johdettu apuvälineiden huolto- ja korjaustoiminta, jossa voidaan mm. suunnitellusti toteuttaa asetusten mukaiset kotiin luovutettujen lääkintälaitteiden määräaikaishuollot (esimerkiksi kotihoitosängyt ja henkilönostimet). Yhteinen apuvälineen elinkaarenhallinnan tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä
vaikeavammaisella henkilöllä useita riippuen minkä lainsäädännön ja työnjaon mukaan apuväline on luovutettu (Espoon apuvälineyksikkö, HUS Apuvälinekeskus, vammaispalvelu). Ei ole olemassa yhtenäistä tietojärjestelmää tai rekisteriä missä olisi koottuna asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto. hankaluutta asiakkaalle ja lisää työtä moninkertaisen apuvälinetarpeen arvioinnin ja valinnan, neuvonnan ja ohjauksen muodossa. Asiakas tai hänen edustajansa on apuvälineasiassa, esimerkiksi huolto- ja korjausasiassa itse yhteydessä siihen yksikköön, mistä apuväline on hänelle luovutettu. Näitä yksiköitä saattaa olla vaikeavammaisella henkilöllä useita riippuen minkä lainsäädännön ja työnjaon mukaan apuväline on luovutettu (Espoon apuvälineyksikkö, HUSin Apuvälinekeskus, vammaispalvelu). Ei ole olemassa yhtenäistä tietojärjestelmää tai rekisteriä missä olisi koottuna asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto. tieto on saatavilla yhdessä järjestelmässä. Palvelujen järjestäminen Apuvälinepalvelua ohjaa lait ja asetukset sekä toimijakohtaiset omat ohjeet. Palvelujen järjestäminen on pirstaleista. Espoossa apuvälinepalvelut tuotetaan usean eri toimijan toimesta. Oman toiminnan ohella käytetään erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelua ja yksityisiä palvelun tuottajia. Apuvälineen hankintapäätöksen ja luovutuksen tekee se viranomainen, jolle se lain mukaan kuuluu, kuten alla on kuvattu. Terveyspalvelut (apuvälineyksikkö ja kuntoutuksen suunnittelu) tuottaa avoterveydenhuollon (kotona ja kotiin Vaihe 1: Apuvälinepalvelua ohjaavat lait ja asetukset sekä toimijakohtaiset omat ohjeet. Espoossa apuvälinepalvelut ovat osin pirstaleisia ja ne tuotetaan usean eri toimijan toimesta. Oman toiminnan ohella käytetään erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelua ja yksityisiä palvelun tuottajia. Apuvälineen hankintapäätöksen ja/tai - luovutuksen tekee se viranomainen jolle se lain mukaan kuuluu, kuten alla on kuvattu. Terveyspalvelut (apuvälineyksikkö ja kuntoutuksen suunnittelu) tuottaa avoterveydenhuollon (kotona ja kotiin HUSin Apuvälinekeskus tuottaa Espoon avoterveydenhuollon sekä Espoon sairaalan ml. päivystysosaston apuvälineen elinkaarenhallintaan liittyvät palvelut alkaen hankinnoista ja päätyen romutukseen. Tämän lisäksi HUSin Apuvälinekeskus vastaa avoterveydenhuollon apuvälinearvioista, luovutusperusteiden mukaisesta ja tarpeen mukaisista apuvälineen käyttöön luovutuksesta ja siihen liittyvästä päätöksen teosta. Palvelut järjestetään yhdenmukaisesti HUSalueen apuvälineiden luovutusperusteiden mukaisesti. Reklamaatiot ja periaatteelliset linjaukset keskustellaan yhteistyöryhmässä yhdessä Espoon kaupungin edustajien kanssa.
verrattavassa oleva asuminen) apuvälinepalvelut: tarpeen arviointi, luovutus ja elinkaarenhallinta. Vanhusten palvelut tuottaa Espoon sairaalan, HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan päivystysosaston ja pitkäaikaishoidon yksiköiden apuvälinepalvelut: tarpeen arviointi, luovutus ja elinkaarenhallinta. Perhe- ja sosiaalipalvelut tuottaa vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut: päätöksen teko, luovutus ja elinkaarenhallinta. Tarpeen arvioinnin tekee terveydenhuolto. Sivistystoimi tuottaa perusopetuslain mukaiset perustason apuvälinepalvelut: tarpeen arviointi, päätöksenteko, luovutus ja elinkaaren hallinta. Erikoissairaanhoidosta hankitaan työnjaon mukaisesti kommunikoinnin, näön ja kuulon apuvälineet sekä hankintahinnaltaan korkeat kuten sähköpyörätuolit ja -mopot ja ympäristönhallintalaitteet. Huolto- ja korjaus: Kunnossapidossa on lukuisia toimijoita ml.ostopalvelutoiminta. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen apuvälinekorjausyksiköllä ei ole yhtenäistä apuvälineiden huoltojärjestelmää ja -rekisteriä Kuljetukset ja jakelu toteutetaan omana verrattavassa oleva asuminen) apuvälinepalvelut ml. apuvälinearviot ja Espoon sairaalan ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan päivystysosaston apuvälineiden elinkaaren hallinnan. Vanhusten palvelut tuottaa pitkäaikaishoidon yksiköiden apuvälinepalvelut: tarpeen arviointi, luovutus ja elinkaarenhallinta. Perhe- ja sosiaalipalvelut tuottaa vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut: päätöksen teko, luovutus ja elinkaaren hallinta. Tarpeen arvioinnin tekee terveydenhuolto. Sivistystoimi tuottaa perusopetuslain mukaiset perustason apuvälinepalvelut: tarpeen arviointi, päätöksenteko, luovutus ja elinkaaren hallinta. Erikoissairaanhoidosta hankitaan työnjaon mukaisesti kommunikoinnin, näön ja kuulon apuvälineet sekä hankintahinnaltaan korkeat kuten sähköpyörätuolit ja -mopot ja ympäristönhallintalaitteet. Huolto- ja korjaus: Kunnossapidossa on lukuisia toimijoita ml. ostopalvelutoiminta. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen apuvälinekorjausyksiköllä ei ole yhtenäistä apuvälineiden huoltojärjestelmää ja -rekisteriä. HUSin Apuvälinekeskuksella on yhtenäiset toimintamallit HUS:n eri sairaaloiden ja klinikoiden sisällä. Uuden sairaalan valmistuttua espoolaiset saavat apuvälinepalveluja HUSin Apuvälinekeskuksen Espoon toimipisteessä. HUSin Apuvälinekeskus hallinnoi apuvälineiden elinkaarta yhtenäisellä tietojärjestelmällä, joka sisältää apuvälineiden hankinnan, lainaukset, varastoinnin, huollon, kuljetukset sekä romuttamisen. Tietojärjestelmä toimii myös virallisena lääkintälaiterekisterinä. Tietojärjestelmällä voidaan myös toteuttaa systemaattisia käytön seuranta kyselyitä. HUSin Apuvälinekeskus vastaa apuvälinekunnossapidosta sekä omana toimintanaan että yhteistyössä HUS:in eri liikelaitosten kanssa. Mahdolliset alihankintana tehtävät ostopalvelut on kilpailutettu koko kunnossapidon näkökulmasta (ts. laajasti). HUSin Apuvälinekeskus vastaa myös jo nyt Länsi-Uudenmaan apuvälineyksikön apuvälinehuollosta, joka pitää sisällään perusterveydenhuollon apuvälineet. HUSin Apuvälinekeskuksella on käytössä myös ompelimon palvelut, joka antaa lisäarvoa yksilöllisissä apuvälineratkaisuissa. Yhtenäinen apuvälineiden kunnossapito mahdollistaa yhden luukun palveluperiaatteen - asiakkaat voivat tilata huollon yhdestä paikasta - kuljetuspalvelu voidaan hoitaa keskitetysti siten, että tarvittaessa
sisäisenä palveluna sekä ostopalveluna. Apuvälineiden puhdistus toteutetaan sisäisenä palveluna ja ostopalveluna. Varastointi hoidetaan yksikkökohtaisesti, käytössä on useita varastoja. Tietotekniikka: Effican Kunto - sovelluksen apuvälinerekisteri on käytössä avoterveydenhuollon apuvälineyksikössä. Kiinteistöpalvelut liikelaitoksen apuvälinekorjausyksikön ylläpitämässä excel-taulukossa on osa vanhusten palvelujen apuvälineistä. Sivistystoimella ja perhe- ja sosiaalitoimella ei ole tällä hetkellä toimivaa apuvälinerekisteriä. Erikoissairaanhoito ylläpitää omaa apuvälinetietojärjestelmää. Kuljetukset ja jakelu toteutetaan omana sisäisenä palveluna ja ostopalveluna ja HUS Logistiikan toimesta Espoon sairaalassa ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellussa Espoon sairaalan päivystysosastolla. Apuvälineiden puhdistus toteutetaan ostopalveluna ja Hus Desikon toimesta Espoon sairaalassa. Espoon uudessa sairaalassa sijaitsevassa Apuvälinekeskuksessa on avoterveydenhuollon ja Espoon sairaalan apuvälinevarasto. Muilla toimijoilla on omat varastot. Tietotekniikka: EfficaKunto-sovelluksessa on avoterveydenhuollon ja Espoon sairaalan apuvälinerekisteri. Espoon Kiinteistöpalvelut liikelaitoksen apuvälinekorjausyksikön ylläpitämässä excel-taulukossa on vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon apuvälineet. Vaihe 2: Avoterveydenhuollon, vanhusten palvelujen, perhe- ja sosiaalipalveluiden ja sivistystoimen apuvälineiden elinkaaren hallinta keskitetään yhteen yksikköön. Yhteinen apuvälineen elinkaarenhallinnan tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että asiakkaan apuvälineet ja niihin liittyvä tieto on saatavilla yhdessä järjestelmässä. Erikoissairaanhoito kaikki apuvälinekuljetus voidaan tehdä yhdellä kerralla. Samoin nouto voidaan toteuttaa yhdellä kerralla. Varastointi on mahdollista keskittää: esim. tarve isojen apuvälineiden varastointiin. Apuvälineisiin liittyvät puitesopimukset kuten apuvälinehankinnat kilpailutetaan osana isompaa kokonaisuutta ERVA-laajuisesti. Apuvälinetilaukset tehdään keskitetysti.
ylläpitää omaa apuvälinetietojärjestelmää. Henkilöstö Apuvälinepalveluista huolehtivat terveyspalveluissa apuvälineyksikön henkilökunta (5) (apuvälineyksiköstä luovutettavat välineet) sekä kuntoutussuunnittelijat (3) (maksusitoumuksilla hankittavat apuvälineet). Johtava kuntoutussuunnittelija toimii edellisten hallinnollisena ja lähiesimiehenä huolehtien myös osaamisen kehittämisestä. Esimiehen alaisuudessa on myös muita toimintoja. Vammaispalvelulain mukaista apuvälinepalvelua tuottavat vammaispalvelun sosiaalityöntekijät. Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ja Espoon sairaalan apuvälinepalveluista huolehtivat hoitajat ja terapeutit. Sivistystoimessa apuvälineasioita hoitavat koulun henkilökunta ja opetuksen tukipalvelu. Vaihe 1: Avoterveydenhuollon apuvälinearvioista ja apuvälineiden luovutuksesta huolehtii apuvälineyksikön henkilökunta (5) (apuvälineyksiköstä luovutettavat välineet) sekä kuntoutussuunnittelijat (3) (maksusitoumuksilla hankittavat apuvälineet). Johtava kuntoutussuunnittelija toimii edellisten hallinnollisena ja lähiesimiehenä huolehtien myös osaamisen kehittämisestä. Esimiehen alaisuudessa on myös muita toimintoja. Espoon uuden sairaalan osastojen ja päivystysosaston apuvälinetyö lisää jonkin verran apuvälineyksikön henkilöstön työtä, koska sairaalan potilaat saavat tarvitsemansa apuvälineet sieltä. Espoon sairaalan potilaiden apuvälinetarpeen arvioi sairaalan terapeutit/hoitajat/lääkärit. Resurssitarvetta täytyy lisätä toimintatapoja muuttamalla ja/tai lisätä henkilökuntaa sisäisinä siirtoina tai uusina vakansseina. Espoon apuvälineyksikön vakinainen henkilöstö (5) sekä Espoon Kiinteistöpalvelut liikelaitoksen henkilöstöä (3) siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksen periaatteen mukaisesti HUSin Apuvälinekeskuksen palvelukseen. Kuntoutussuunnittelijoiden työpanosta on siirrettävissä ikäihmisten ja vaikeavammaisten kuntoutuksen suunnitteluun ja asiakastyöhön. HUSin Apuvälinekeskus vastaa vastaavan resurssin olemassaolosta. Nykyisen Espoon apuvälineyksikön esimiehen tehtävistä jää pois apuvälineiden hankintapäätökset ja tilausten ja laskujen hyväksyminen sekä henkilöstöasiat apuvälineyksikön henkilöstön osalta. Omasta HUSin Apuvälinekeskuksen henkilökunnasta voidaan muodostaa toimiva sijaisjärjestelmä ns. sissi -toiminta. Siirtyvällä henkilöstöllä on mahdollisuus työkiertoon HUSin Apuvälinekeskuksen eri toimipisteiden välillä. Se lisää ammatillista osaamista ja voi parantaa työn vaihtelevuutta ja mielekkyyttä. Vaihe 2, Pitkäaikaishoidon, vammaispalvelun ja opetustoimen apuvälineiden elinkaaren hallinnan keskittäminen vaatii lisäresursseja sekin. Talous Vuosikustannukset v.2013 Vuosikustannukset 3 200 626 euroa. Vuosikustannukset 3 011 968.
avoterveydenhuollon apuvälinepalvelujen osalta olivat 2 696 563 (alv 0%), joka oli n.97% Espoon tuottamien apuvälinepalvelujen kokonaiskustannuksista. Loput 3% eli jakaantuu vanhusten palvelujen, perheja sosiaalipalvelujen ja sivistystoimen kesken. Kustannukset ovat siinä toimintayksikössä, johon ne kohdentuvat. Ei näkyvyyttä kokonaisuutena. Apuvälineiden kierrätettävyys ei ole riittävällä tasolla ilman asianmukaisia apuvälinerekistereitä ja keskitettyä koordinointia ja hallintaa. Kilpailutus on keskitetty Espoon kaupungin tasoisesti, mutta hankinnat tehdään yksittäin, ts. ei keskitetysti. Kustannuslaskennassa on otettu huomioon vaiheen 1 kustannukset kokonaisuudessaan sekä lisäksi vaiheesta 2 henkilöstökustannukset. Kustannukset ovat yhdessä yksikössä erikoissairaanhoidon tuottamia apuvälinepalveluja lukuun ottamatta. Kokonaisuus on helpommin nähtävissä kuin vaihtoehdossa 0. Apuvälineiden kierrätettävyys on parempi yhteisen apuvälinerekisterin ja keskitetymmän apuvälineiden elinkaaren hallinnan vuoksi. Keskitetyn kilpailutuksen tuomat edut on paremmin hyödynnettävissä. Tähän sisältyy ensimmäisenä vuotena tuleva tietojärjestelmäprojektista (tietojen siirto Efficasta HUSin Apuvälinekeskuksen apuvälinejärjestelmään) aiheutuva lisäkulu 5 504. Taloudellinen läpinäkyvyys kokonaisuuteen on hyvä. HUSin Apuvälinekeskuksen laskutusperiaate: Laskutus kokonaispalvelusta (kiinteä kustannus) ja tämän lisäksi apuvälineiden hankinnat, apuvälineiden varaosahankinnat sekä mahdolliset ulkopuoliset muutostyöt ja apuvälinearvioinnit sekä tulkkikustannukset (eli ns. muuttuvat kustannukset) laskutetaan toteuman mukaisesti. Myöhemmässä vaiheessa hinnoittelua voidaan muuttaa ns. vuokrakohtaiseksi hinnoitteluksi kuitenkin niin, että läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus kustannuksissa säilytetään. Laskutusperiaate on sama kuin laskutettaessa HUS:n omia yksiköitä. Espoon avoterveydenhuollon apuvälineyksikön sekä Espoon sairaalan omistamat apuvälineet siirtyvät HUS Apuvälinekeskuksen omaisuudeksi ilman erillistä korvausta, eikä niistä peritä välinekohtaista vuokraa. Ympäristö Toimijoilla on omat ohjeet ja toimintatavat jätteiden käsittelyssä ja lajittelussa sekä apuvälineiden romutuksessa. Apuvälineiden kierrätettävyys ei ole riittävällä tasolla ilman asianmukaisia Apuvälineiden kierrätettävyys on parempi yhteisen apuvälinerekisterin ja keskitetymmän hallinnan vuoksi Espoon uuden sairaalan alueella toimii useita eri kuljetusyrityksiä, jotka kuljettavat apuvälineitä. Apuvälineitä Yhtenäiset ohjeet ja toimintatavat jätteiden käsittelyssä ja lajittelussa, sujuvoittaa prosesseja, edistää työ- ja potilasturvallisuutta ja vähentää ympäristövaikutuksia. Poistettavat apuvälineet; HUSin
apuvälinerekistereitä ja keskitettyä koordinointia ja hallintaa. Apuvälineiden kuljetuksesta vastaa se taho, joka ne luovuttaa. Niitä kuljetetaan koteihin, apuvälinefirmoihin huoltoihin ja muutostöihin. Lisäksi tulee uutta tavaraa eri firmoista Espoon sairaalaan ja apuvälineyksikköön. kuljetetaan apuvälineyksiköstä koteihin, apuvälinefirmoihin huoltoihin ja muutostöihin. Lisäksi tulee uutta tavaraa eri firmoista. Apuvälinekeskuksen toimintatapa on hyödyntää romutettavista apuvälineistä varaosia uudelleenkäyttöön, loppujen romutus ja kierrätys asianmukaisella tavalla. Kuljetusten keskittäminen esim. Jorvin alueella vähentää turhaa liikennöintiä ja lisää liikenneturvallisuutta Espoon sairaalan alueella. Johtopäätökset Apuvälinepalvelut ovat monen eri toimijan järjestäminä ja näyttäytyvät asiakkaille sekä työntekijöille pirstaleisena järjestelmänä. Asiakas asioi monella luukulla. Hoitoorganisaation vaihtuessa apuvälineet eivät seuraa asiakkaan mukana hankaloittaen sujuvaa hoidon ja kuntoutumisen jatkuvuutta. Kustannuksia lisää mm. useiden eri varastojen ylläpito ja yksikkökohtainen tilaus ja hankinta. Kukin toimija järjestää itse apuvälineiden huollon, korjauksen, kuljetuksen ja puhdistuksen. Ei ole olemassa yhtenäistä tietojärjestelmää tai rekisteriä missä olisi koottuna asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto. Vaihe 1: Espoon apuvälinepalvelut on keskitetymmin hallinnassa ja käytössä on apuvälinerekisteri, johon on koottuna avoterveydenhuollon ja Espoon sairaalan asiakkaiden apuvälineet ja niihin liittyvä tieto. Erikoissairaanhoito ylläpitää omaa apuvälinerekisteriä. Asiakas saa perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut yhden mukaisin kriteerein. Apuvälineet seuraavat tarvittaessa mukana Espoon sairaalasta ja päivystysosastolta kotiutuessa. Hoito-organisaation vaihtuessa (erikoissairaanhoito - perusterveydenhuolto) apuvälineet eivät seuraa asiakasta, hankaloittaen hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuutta ja lisää työtä moninkertaisen Tilan käytön tehokkuus esim. varastoissa. Järjestämisvastuun keskittäminen edistää yhdenvertaisten ja tasalaatuisten palvelujen saatavuutta ja laatua hoitovastuusta ja organisaatiosta riippumatta. Yhtenäinen apuvälineiden kunnossapito mahdollistaa yhden luukun palveluperiaatteen. Palvelut järjestetään yhdenmukaisesti HUS alueen apuvälineiden luovutusperusteiden mukaisesti. HUSin Apuvälinekeskus hallinnoi apuvälineiden elinkaarta yhtenäisellä tietojärjestelmällä, johon on koottuna asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto. Se toimii myös virallisena lääkintälaiterekisterinä. Apuvälineisiin liittyvät puitesopimukset kuten apuvälinehankinnat kilpailutetaan osana isompaa kokonaisuutta ERVA-laajuisesti ja apuvälinetilaukset tehdään keskitetysti. Tämän arvioidaan tuovan kustannussäästöjä Espoon eduksi. Henkilöstöllä on mahdollisuus työkiertoon eri HUSin Apuvälinekeskuksen toimipisteiden
apuvälinetarpeen arvioinnin ja valinnan, neuvonnan ja ohjauksen muodossa. välillä. Se lisää ammatillista osaamista ja voi parantaa työn vaihtelevuutta ja mielekkyyttä. Henkilöstöresurssia täytyy lisätä toimintatapoja muuttamalla ja/tai lisätä henkilökuntaa sisäisinä siirtoina tai uusina vakansseina.