Loppuraportti Esco-palvelun tarjonnan ja hyödyntämisen lisääminen teollisuudessa
Esipuhe Motiva Oy edistää kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta ESCO-palvelun käyttöönottoa maassamme. Motiva on käynnistänyt vuosina 2006 ja 2007 pääosin konsulttivoimin toteutettuja ESCO-palvelua edistäviä erillishankkeita. Motiva on myös osallistunut partnerina kolmivuotiseen, vuoden 2007 lopulla päättyneeseen IEE Eurocontract-hankkeeseen, joka on myös liitetty osaksi kansallista Cubenet-hankketta. Näissä tavoitteena on ollut ESCO-työkalujen kehittäminen ja markkinointi sekä tiedonvälityksen toteutus. Käsillä oleva loppuraportti on tuotettu kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamassa teollisuusasiakkaille suunnatussa erillisselvityksessä ESCO palvelun tarjonnan ja hyödyntämisen lisääminen teollisuudessa. Hankkeen on toteuttanut Rejlers Oy Motiva Oy:n toimeksiannosta. Hanke pohjautuu suurelta osin teollisuus- ym. yritysten henkilöjen haastatteluihin. Rahoittajan edustajana hankkeen valvontaryhmässä on ollut ylitarkastaja Heikki Väisänen. Motivassa hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Pertti Koski. Motivasta hankkeeseen ovat osallistuneet myös Seppo Silvonen ja Iiris Lappalainen. Rejlers Oy:ssä hankkeen päätekijä on ollut Martti Veuro. Rejlers Oy:stä projektipäällikkönä sekä asiantuntijana on toiminut Heikki Kilpeläinen ja Lauri Valkonen Rejlers Oy:stä on vahvistanut hankkeessa taloushallinnon asiantuntemusta. Motiva haluaa kiittää konsulttia tehdystä työstä sekä erityisesti niitä haastatteluihin ja yhteistyöhön osallistuneita yritysedustajia, jotka ovat tuoneet kokemuksensa ja näkemyksensä projektiryhmän tietoon. Raportin sisällöstä ja siinä esitetyistä johtopäätöksistä vastaa konsultti. Helsingissä, tammikuu 2008 Motiva Oy
SISÄLTÖ Yhteenveto 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoitteet... 3 1.3 Toteutus... 4 2 ESCO-TOIMINTAMALLIA KÄYTTÄNEIDEN TEOLLISUUSYRITYSTEN KOKEMUKSIA... 5 2.1 Kohdeyritykset... 5 2.2 Projektien yleisiä piirteitä... 5 2.3 Projektien teknisistä ominaisuuksista... 6 2.4 Säästön todentaminen... 7 2.5 Taloushallinto ja riskit... 7 2.6 Sopimusasiat... 8 2.7 Kehittämistä vielä... 9 3 ESCO-TOIMINTAA HARJOITTAVIEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA... 10 3.1 Yleistä... 10 3.2 ESCO -markkinat... 11 3.3 Asiakkaat... 12 3.4 Projektit ja tekniikka... 12 3.5 Säästöt ja niiden todentaminen... 13 3.6 Talousasiat... 13 3.7 ESCO -sopimukset... 15 3.8 Esco-toiminnan esteitä ja kehitystarpeita... 15 4 ESCO-PALVELUJEN LAAJENTAMISMAHDOLLISUUDET... 17 5 ESCO-PALVELUILLE SOPIVIA TEKNILLISTEN PALVELUJEN ALUEITA18 5.1 Paineilman tuottaminen... 18 5.2 Biokaasulaitokset... 18 6 ESCO-TOIMINTA YRITYSTEN TALOUSHALLINNOSSA... 19 7 ESCO-SOPIMUKSET... 21 8 ESCO-PALVELUJEN MARKKINOINTI JATKOSSA... 22 8.1 Kohderyhmät... 22
8.2 Markkinointitavat... 22 8.2.1 Esitteet... 22 8.2.2 Seminaarit, messut ja vastaavat tilaisuudet... 22 8.2.3 Motivan internetsivujen Esco-oppaan päivitys... 23 8.2.4 Energiansäästösopimukset... 23
Yhteenveto 1 Kokemukset teollisuudessa toteutetuista Esco-projekteista ovat yleensä olleet myönteisiä. Niillä on saavutettu energiankäytön ja taloudellisuuden suhteen asetetut tavoitteet tyydyttävällä tarkkuudella. Projektien toteutuminen on vienyt pitkiä ajanjaksoja ideasta valmiiseen toimivaan teknisiin laitteistoihin, useimmiten useita vuosia. Esco-projektit ovat olleet hallinnollisesti melko raskaita ja tästä johtuen projekteille on muodostunut minimikoko, joka on vastannut energiankäyttöä noin 1 000 MWh/a. Projekti-ideoita ja jo valmiiksi mietittyjä kohteita löytyy teollisuudesta selvästi enemmän kuin mitä projekteja on toteutettu. Esco-toimintatapa on ollut vieras yrityksissä ja sen tunnetuksi tekemiseen on tarvinnut tehdä paljon sisäistä tiedotusta. Uusi ja samalla vieras toimintatapa on ollut joissain tapauksissa esteenä projektien etenemiselle. Esco-toimintatavassa ei ole nähty etuja verrattuna nykyisiin menettelytapoihin ja siksi Esco-menettelyä on vieroksuttu. Yrityskohtaisesti ensimmäiset Esco-sopimukset ovat vaatineet lausuntoja ja hyväksymisiä sopimustekniikkaan perehtyneiltä henkilöiltä tai yksiköiltä. Kohdeyrityksissä on todettu, että omaa henkilötyötä on käytettävä ennakoitua enemmän, jotta haluttu lopputulos saavutetaan. Tässä asiassa on osassa kohteita jouduttu muuttamaan ennakkokäsityksiä ja mielikuvia Esco-toiminnan vaivattomuudesta. Esco-toiminnan peruste eli energiatehokkuusinvestoinnin rahoitus teollisuusyrityksen omien rahoitustapojen ulkopuolelta ei joissain suuryrityksissä ole lainkaan käytössä ja nämä yritykset eivät tee investointeja, joissa rahoittaja (rahoitusyhtiöt) tulee tätä kautta. Teollisuuden investoinneissa kiinnitetään tällä hetkellä enemmän huomiota energiatehokkuuteen kuin 15...20 vuotta sitten. Teollisuudessa ollaan enemmän kiinnostuneita energian yksikköhinnasta ja saatavuudesta kuin energiatehokkuuden parantamisesta. Esco-tapa on yksi tapa muiden joukossa parantaa energiatehokkuutta ja alentaa kustannuksia. Esco-toiminta muuttui perusteiltaan oleellisesti vuonna 2005, kun IFRS (International Financial Reporting Standards) tuli julkisesti noteeratuissa yrityksissä pakolliseksi. Tässä menettelyssä rahoitusleasing-sopimuksilla hankittu käyttöomaisuus tulee kirjata taseeseen ja tehdä siitä suunnitelman mukaiset poistot ja maksamaton rahoitusosuus esittää vastuissa. Tasevaikutuksen vuoksi kiinnostavuus väheni noteeratuissa yrityksissä. Vaikutusta voi vähentää jakamalla Esco-projekti palveluun ja laiteinvestointiin, jolloin ainoastaan laiteinvestoinnin arvo on tasemenettelyn piirissä. Selvityksen tekijöiden mielestä energiatehokkuuden parantaminen jää selvästi tuotannon kehittämisen varjoon investointeja suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Lyhyt takaisinmaksuaikakaan ei ole riittävä peruste toteuttaa energiatehokkuusinvestointeja, koska tuotantoon liittyviä investointitarpeita on aina olemassa ja resurssit keskitetään niihin. ESCO -toimintamalli ei kiinnosta yritysjohtoa niin paljon että sen hyvätkään tulokset olisivat vielä muuttaneet suhtautumista energiatehokkuusinvestointeihin. Mikäli investointi täyttää kannattavuuskriteerit, niin se toteutetaan tavanomaisten rahoitusvaihtoehtojen puitteissa.
2 ESCO -mallin yleistymistä rajoittaa selkeästi liian pieni toimijoiden määrä. Liiketoimintamallina ESCO ei ole riittävän kiinnostava uusien yritysten mukaan saamiseksi. Teollisuuden investoinneissa on useimmissa yrityksissä sekä tilaajien että toimittajien kannalta hyvät, vakiintuneet toimintamallit, joissa suunnittelu, urakointi ja rahoitus on perinteisesti erotettu toisistaan. Tilaajat käyttävät konsultteja hankkeidensa suunnitteluun ja perinteisiä urakoitsijoita toteutukseen siitä riippumatta, mikä on hankkeen investointiperuste. Selvityksen tekijöiden käsityksen mukaan sekä konsulttikentässä että urakoitsijapuolella ollaan tyytyväisiä nykyiseen toimivaan käytäntöön eikä kummallakaan toimialalla ole halua erikoistua ESCO -toimintaan. ESCO -urakointimalli ei mahdollista kannattavampaa liiketoimintaa, mutta pääomaa sitoutuu enemmän ja riski kasvaa nykytilanteeseen verrattuna. Laitetoimittajien näkökulmasta ESCO -toiminta voisi olla vaihtoehto perinteisen laitekaupan rinnalle, mutta hyvin todennäköisesti se ei koskaan muodostu merkittäväksi osuudeksi. Korkeasuhdanne vähentää entisestään konsulttien, urakoitsijoiden ja laitetoimittajien kiinnostusta ESCO-toimintaan.
3 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Energy service company eli Esco-toiminta on ollut yksi keino saada toteutukseen energiansäästöinvestointeja. Esco-toimintaa on ollut 1990-luvun lopulta lähtien, mutta Esco-yrityksiä toimii Suomessa edelleen melko pieni joukko. Esco-toteutustavassa Esco-yritys toteuttaa ja rahoittaa kohdeyritykseen tehtävän energiatehokkuutta parantavan investoinnin, antaa kohdeyritykselle säästötakuun ja todentaa syntyvän säästön sopimuskauden ajan, tyypillisesti 3-5 vuotta. Kohdeyritys maksaa sopimusaikana Esco-yritykselle sopimuksen mukaisen useimmiten kuukausi- tai neljännesvuosimaksun, sopimuskauden jälkeen investointi siirtyy kohdeyritykselle ja sen omistukseen. Yleisinä vaihtoehtoina on joko käyttää syntyvä säästö investoinnin maksuun kokonaisuudessaan, jolloin projekti päättyy mahdollisimman nopeasti tai jakaa säästö sovittavalla suhteella Esco-yrityksen ja kohdeyrityksen kesken, jolloin sopimuskausi pitenee, mutta kohdeyritys saa säästöstä osan käyttöönsä heti ja kohdeyrityksen maksamat energiakustannukset alenevat aiempaan verrattuna. Esco-projekteja toteutetaan sekä palvelukiinteistöissä että teollisuusyrityksissä. Tässä selvityksessä kohderyhmänä oli teollisuus. Teollisuuskohteissa on tehty useita kymmeniä projekteja, joiden tulokset ovat olleet yleensä varsin hyviä. Niissä asetetut säästötavoitteet on saavutettu hyvin tai tyydyttävästi. Esco-toiminnan käynnistämiseksi Suomessa toteutti Motiva erillisen projektin, jonka tuloksena syntyi julkaisu Esco-toiminnan yleisperiaatteet ja MotivaEsco-konsepti, 3/2000. Julkaisu on saatavissa Motivan internet-sivuilta. 1.2 Tavoitteet Toiminnan laajeneminen on ollut ennakko-odotuksia pienempää ja Motiva päätti teettää asiasta teollisuuskohteita koskevan selvityksen, jonka päätavoitteena oli Escopalvelujen tarjonnan ja kysynnän lisääminen teollisuussektorilla. Selvityksen muina tavoitteina oli saada selville kokemuksia toteutetuista teollisuus-escoista, selvittää esteitä toiminnan laajentamisen tieltä sekä etsiä uusia potentiaalisia palvelun tuottajia ja toteutuskohteita. Selvityksessä yhtenä tarkoituksena oli myös saada selville alan sopimuskäytäntö ja sopimusmallit, mutta tätä tietoa eivät mitkään yritykset halunneet luovuttaa tutkimuksen käyttöön. Työn painotusta siirrettiin tästä johtuen markkinointi- ja opasmateriaalin laadintaan. Materiaaliin koottiin erityisesti haastatteluissa tulleita ongelmia tai esteitä ja etsittiin niihin ratkaisuja ja ohjeita. Esco-esitettä ja etenkin Esco-hankintaopasta pidettiin yrityksissä tarpeellisena. Esitteen ja hankintaoppaan laatimisen lähtökohdaksi otettiin Esco-kohteen toteuttavan yrityksen tarpeet ja näkökulmat.
1.3 Toteutus 4 Selvitys tehtiin välillä syyskuu 2006 huhtikuu 2007. Selvitystyössä mukana olleet yritykset valittiin Motivan kotisivuilla olevasta Esco-kohteiden tietopankista. Työssä haastateltiin aluksi kuuden Esco-palveluja hankkineiden teollisuuskohteiden edustajia ja kolmea varsinaista Esco-yritystä ja kahta Esco-yritykseksi mahdollisesti aikovaa yritystä. Lisäksi haastateltiin kolmea potentiaalista Esco-toteutuskohteeksi sopivan teollisuusyrityksen edustajaa sekä kahta konsulttitoimistoa. Yritysten edustajat kertoivat melko avoimesti kokemuksistaan projekteissa ja suhtautumisestaan Escotoimintaan. Kaikista keskusteluista laadittiin muistiot, jotka lähetettiin yrityksiin tarkastettaviksi. Saadusta aineistosta etsittiin niitä syitä, joiden vuoksi Esco-toiminta sen hyvästä ajatuksesta huolimatta ei ole laajentunut. Haastatteluaiheita oli mm.: perusteet Escototeutukseen, toteutuksen tekninen onnistuminen, säästön todentamistavat, taloushallintomenettelyt sekä sopimusten laadinta ja käsittely. Esco-kohdeyrityksiin lähetettiin ennakkoon kirje keskusteluaiheista. Tähän raporttiin on koottu haastattelujen pohjalta saatuja tietoja sekä arvioitu Escopalvelujen laajentumismahdollisuuksia ja Esco-projektin käsittelyä taloushallinnossa. Esco-sopimuksia on arvioitu saatujen tietojen perusteella. Markkinointi-otsikon alla on esitetty asioita esitteestä ja oppaasta.
5 2 ESCO-TOIMINTAMALLIA KÄYTTÄNEIDEN TEOLLISUUSYRITYSTEN KOKEMUKSIA Tässä osassa on esitetty haastattelussa mukana olleiden Esco-kohteita toteuttaneiden kohdeyritysten edustajien mielipiteitä ja näkemyksiä. 2.1 Kohdeyritykset Esco-kohdeyrityksiä haastateltiin yhteensä kuudessa kohteessa, jotka olivat toteuttaneet yhteensä noin 15 Esco-projektia. Kohteet olivat kaikki keskisuuria tai suuria energiankäyttäjiä ja niiden tuotannossa energialla on suuri merkitys. Osassa kohteita oli myös omaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Kaikki yritykset olivat pörssissä noteerattuja. Yrityksissä oli runsaasti investointien toteutuskokemusta ja vaihtelevasti omaa toteutushenkilöstöä investointien toteuttamiseen. Haastatteluihin osallistui yrityksistä henkilöitä, jotka olivat olleet mukana Escoprojektien suunnittelussa, arvioinnissa, ostossa ja toteutuksessa. Henkilöiden toimenkuvat olivat mm. käyttöpäällikkö, tuotantopäällikkö, ostopäällikkö, tehdaspalvelupäällikkö, talouspäällikkö, energia-päällikkö, yksikön johtaja. Esco-toteutusten vuosittainen energiansäästö vaihtelee projekteittain välillä noin 1 100 MWh 35 000 MWh. Suurimmat säästöt esiintyivät prosessilämmön hyödyntämisessä korvattaessa lämmön tuotannon polttoaineita. 2.2 Projektien yleisiä piirteitä Esco-projektien taustana on ollut yrityksissä pitkään tehty työ energiasäästön parissa sekä tehtailla tehdyt erilaiset energia-analyysit ja -katselmukset. Katselmuksissa todettuja säästömahdollisuuksia on päästy toteuttamaan Esco-konseptin avulla ja ensimmäiset projektit ovat perustuneet investointirahan saantiin oman yrityksen ulkopuolelta. Lisäksi on haluttu kokeilla uutta toimintamuotoa. Kokemukset saman yrityksen muista yksiköistä tai muilta yrityksiltä ovat edistäneet toteutuspäätöksien tekemistä. Esco-toimintatapa on tullut tutuksi myös tehtaiden henkilöiden osallistuttua mm. energia-alan seminaareihin. Esco-yritykset ovat myös markkinoineet aktiivisesti palvelujaan tehtaille. Toteutuneissa projekteissa energian- ja kustannusten säästöt ovat olleet joko odotettuja tai jonkin verran pienempiä. Energian hinnan nousu on parantanut tai pitänyt suunnilleen ennallaan projektien taloudellisuutta, vaikka joissain projekteissa on toteutunut ennakoitua pienempiä energian säästömääriä. Tehtailla olisi energiatehokkuusinvestoinneiksi sopivia Esco-kohteita tiedossa yleensä useitakin. Yritysten välillä on ollut eroja Esco-projektien toteuttamisessa, mutta yleensä on todettu, että tehtaiden henkilöstön omaa työpanosta tarvitaan ajateltua enemmän.
Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tehtaan henkilökuntaa on osallistunut projektiin ja omalla työpanoksella on oltu varmentamassa onnistumista. Tehtaiden henkilöiden oma työpanos on ollut usein merkittävä tehtaan omien resurssien kannalta. Escoprojektit teettävät erityyppistä työtä tehtaalla kuin tehtaiden itsensä toteuttamat investointiprojektit ja hankinnat. Jotkut tehtaat ovat tehneet tai teettäneet suunnitteluvaiheen kokonaan itse ja kilpailuttaneet valmiin projektin Esco-yrityksillä. Tarkemmalla ennakkotyöllä on saatu oikeampi kuva kustannuksista ja säästöistä ennen toteuttamista. Esco-projektien kilpailuttamista haittaa Esco-yritysten pieni määrä. Tavoitteena on voinut myös olla, että hankitaan energiatehokkuuspalveluita kokonaistoimituksena, jolloin palvelukokonaisuuteen kuuluu tarvittavien investointien tekeminen. Esco-yrityksen toteuttamana energiansäästöinvestoinnin riskin (säästöjen toteutuminen) katsottiin vähenevän, koska Esco-yritys sitoutuu voimakkaasti säästön toteutumiseen. Esco-toteutuksen lähtökohtana voi olla seuraavanlainen päätösperuste: ydinliiketoiminnan ulkopuolella olevia kannattavia hankkeita, jotka laskevat kustannustasoa, tehdään myös muina kuin omina investointeina. Esco-toteutustapaa on vastustettu ennestään tuntemattomana tapana toimia ja siksi, että se ei ole normaalin investoinnin etenemiskäytännön mukainen. 6 2.3 Projektien teknisistä ominaisuuksista Toteutettujen Esco-investointien tekniikka vaihtelee laajasti. Kohteita ovat mm. lämmöntalteenotto prosessilämmöistä ja -jäähdytyksistä lämmitykseen, ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, pumppujen ja puhaltimien taajuusmuuttajakäyttö moottoreille tehontarpeen mukaan yms. Tuotantoprosessien toimivuus on aina ensisijaista eikä niihin juurikaan puututa energiaprojekteissa. Lämmönsäästö lisää usein sähkön käyttöä, koska puhallin- ja pumppaustyöhön tarvittavan sähköenergian käyttö on lisääntynyt. Sähköllä tehdyn lämmön korvaaminen polttoaineilla tai sekundaarilämmöllä on ollut joissain tapauksissa mahdollista kannattavasti. Toteutettujen kohteiden säästöjen suuruusluokka alkaa noin tuhannesta MWh ja on enimmillään kymmeniä tuhansia MWh vuodessa. Laitteistot ovat toimineet yleensä hyvin ja ongelmitta sopimusaikana. Takuun piiriin kuuluneet viat on hoidettu Esco-yritysten toimesta. Huoltovastuu vaihtelee sopimuksen mukaan tilaajan ja toimittajan välillä. Laitteiston jokapäiväisen toiminnan seurantaa tekee useimmiten tehtaan henkilökunta. Esco-kohdeyritykset ovat myyneet myös huolto- ja käyttöpalveluita Esco-toimittajille tai niitä on ostettu kolmannelta osapuolelta.
Toteutetuissa hankkeissa on todettu ainoastaan vähän huonoja puolia. Hyvä puoli kaikissa on ollut tavoitteen mukaisesti parantunut energiatehokkuus. Uusissa investoinneissa käytetään useimmiten jo alun perin aiempia parempia energiataloudellisia ratkaisuja. 7 2.4 Säästön todentaminen Säästyneen energian todentamisessa on käytetty sekä pysyviä mittauksia että kertaluonteisia mittauksia, jotka on tehty ennen ja jälkeen investoinnin. Käytettäessä kertaluonteisia mittauksia säästövaikutuksen suuruus määritellään Esco-yrityksen ja kohdeyrityksen yhdessä sopimalla tavalla laskennallisesti sopimukseen. Sopimuksissa on maksumäärittelyissä vaihteleva käytäntö sopimuskauden aikana. Käytössä on sekä kiinteän jaksottaisen maksun sopimuksia että todetun säästön mukaan tarkistettavia maksuja. Esco-kohteen maksujen jaksotus vaihtelee kuukaudesta esim. neljännesvuoteen. Kohteissa on myös muutettu mittausten mukaan muuttuvia maksueriä kiinteiksi kuukausieriksi, kun projekti on siirretty rahoitusyhtiölle. 2.5 Taloushallinto ja riskit Esco-investoinneissa on käytössä sekä kiinteähintaisia sopimuksia että sellaisia sopimuksia, joissa Esco-projektin eri kustannuserät on yhdessä todettu. Sopimuksista käytetään myös nimeä palvelusopimus. Palvelukauden eli sopimuskauden laskutusjakso on yleisimmin yksi kuukausi. Viimeinen maksuerä on vaihdellut kooltaan ja on ollut noin 5-15 % koko sopimuksen arvosta. Sopimuksiin on yleensä kirjattu ne asiat, joiden perusteella muutetaan tarvittaessa sopimuksen mukaista kokonaissummaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi teollisuuskohteen tuotantotoiminnan muutos tai merkittävä muutos energian hinnassa. Tällöin sopimuskauden pituutta joko lyhennetään tai pidennetään. Yrityksissä ensimmäisiä sopimuksia tutkittiin tarkasti. Sopimuksia arvioivat ja muokkasivat yritysten lakimiehet ja vastaavat henkilöt. Esco-periaatetta oli tehtävä tunnetuksi investoinneista päättäville, koska yritysjohto ei tuntenut käsitettä riittävän hyvin tai lainkaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa avustuksia energiansäästöinvestointeihin. Escokohteille voi avustus olla hiukan suurempi kuin muille investoinneille, yleensä viisi prosenttiyksikköä enemmän. Esco-projekteihin on saatu avustusta KTM:ltä ja avustus on suoraan alentanut sopimuksen kokonaisarvoa ja lyhentänyt sopimusaikaa. Escokohteisiin on saanut tavanomaisien energiainvestointien avustusosuutta suuremman investointituen KTM:ltä ainakin tähän asti ja tämä on osaltaan houkutellut toteuttamaan joitain kohteita Esco-projekteina.
Julkisesti noteeratuissa yrityksissä on Esco-hankkeita pitänyt viimeistään vuoden 2005 alusta lähtien käsitellä rahoitusleasing-sopimuksen tapaan ja ne ovat kuluttaneet tehtaan investointibudjettia normaalin investoinnin tapaan. Maksamattomat maksuerät ovat korollisena velkana kohdeyrityksen taseessa. Sopimusajan päättyessä laitteisto siirtyy käyttöomaisuuteen poistamattoman menojäännöksen arvolla. Esco-projektit ovat vaikuttaneet tasetta kasvattavasti ja lisänneet vierasta pääomaa ja toisaalta tasetta yritetään pitää mahdollisimman kevyenä etenkin pörssiyrityksissä. Tämä on yksi osasyy Esco-toiminnan pieneen suosioon. Nykyään on käytössä myös sopimusmenettelyjä, joissa investointi jaetaan palveluun ja investointiin ja näin tasevaikutus pienenee. Esco-yritykset ovat neuvoneet kohdeyrityksiä kirjanpitoasioissa. Tasekirjaus ja omistusoikeus eivät ole välttämättä sama asia. Esco-yrityksen toiminnan loppuminen ei ole yleensä riski toteutuskohteelle. Escoyrityksen toiminnan loppuminen voi aiheuttaa investoinnin kertalunastamisen tarpeen kohdeyritykselle jäljellä olevalla loppuarvolla. Kohdeyrityksen toiminnan loppuminen on riski Esco-yritykselle, koska laitteisto voi käydä hyödyttömäksi tuotantotoiminnan loppuessa, vaikka kiinteistö jäisikin olemaan. Riskinä voidaan pitää myös tuotantoprosessin muutosta, jonka myötä Esco-laitteisto kävisi tarpeettomaksi prosessiin tehtävien muutosten myötä ja kohdeyritys joutuisi lunastamaan laitteiston kuitenkin itselleen. Sopimuksissa on varauduttu mahdollisiin riskeihin, esim. yrityksen konkurssi tms. Esco-toiminnan riskit eivät poikkea muista yritysten tekemistä sopimuksista ja niiden riskeistä. Säästön toteutumista voidaan pitää varmempana Esco-toteutuksessa kuin omassa investoinnissa, koska ulkopuolinen taho sitoutuu voimakkaasti säästön varmentamiseen. Esco-projekteissa hankittuja laitteita ovat vakuuttaneet sekä Esco-yritykset että kohdeyritykset. Takuu on laitteilla yleensä kaksi vuotta. Sopimuskaudella tapahtuvien laiterikkojen osalta on ainakin joissain tapauksissa määritelty toimintatavaksi, että takuuajan jälkeinen vastuu on tilaajalla eli kohdeyrityksellä, vaikka sopimuskausi jatkuu edelleen. Toinen tapa on ollut, että vastuuosuus muuttuu kuluneen ajan suhteessa kokonaisaikaan. 8 2.6 Sopimusasiat Hankkeissa on useimmiten kyse kokonaissopimuksista eikä niitä ole jaettu erikseen palveluun ja laitetoimitukseen Sopimuksia on siirretty esim. yhtiöittämisen myötä uudelle toimijalle / kohdeyritykselle. Sopimusluonnoksen laatii yleensä Esco-yritys ja sitä tarkennetaan molemmin puolin sen jälkeen. Paikallinen johto voi allekirjoittaa sopimukset, jos niihin on myönnetty ylemmän organisaatiotason hyväksymät määrärahat. Esco-sopimukset on käsitelty niiden rahallisen arvon ja tehtaan johtamisjärjestelmän mukaisesti.
Sopimuksia ei ole yleensä tarvittu muuttaa sopimusaikana. Energiamittaukseen perustuva sopimuksia on muutettu tasaeräiseksi kiinteämaksuisiksi sopimusaikana asian yksinkertaistamiseksi. 9 2.7 Kehittämistä vielä Esco-palvelujen käyttäjät tarvitsisivat selkeää ohjetta, miten Esco-projekti huomioidaan ja käsitellään yrityksen kirjanpidossa. Tällöin mm. projektien esittely päättäjille olisi paljon helpompaa ja säästettäisiin turhaa selvitystyötä. Tällaista opasta ollaan tekemässä saatujen kokemusten perusteella. Esco-toiminta on mahdollisuus niille laitetoimittajille, jotka pystyvät yhdistämään riittävästi asiakasta kiinnostavia (energiatehokkuus)palveluita laitetoimitukseen. Toimintaa tulisi kehittää palvelun suuntaan ja periaatteella, jossa sekä toimittaja että tilaaja hyötyvät näkyvämmin (win win periaate). Osa yrityksistä haluaa hankkia asioita kokonaispalveluna. Selkeään mittaukseen perustuva laskutus olisi joidenkin mielestä paras, mutta se vaatii työtä sopimusaikana kiinteämaksuista enemmän. Esco-yritysten tulisi parantaa projektointia, joka käytännössä merkitsee enemmän läsnäoloa projektikohteessa Esco-periaatetta ja toimintamallin käytäntöjä tulisi markkinoida yritysjohdolle, jotta malli tulisi tutuksi eikä sitä tarvitsisi niin paljon selittää. Selvitysprojektin aikana tehtiin jonkin verran markkinointityötä Esco-toimintamallin puolesta.
10 3 ESCO-TOIMINTAA HARJOITTAVIEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Tässä kappaleessa on kerrottu haastattelujen perusteella saatuja Esco-yritysten kokemuksia ja mielipiteitä. Haastatteluja tehtiin yhteensä viiteen yritykseen. 3.1 Yleistä Esco-yrityksistä yksi on keskittynyt toiminnassaan pääasiassa metalli-, metsä- ja kemianteollisuuteen. Kaksi toimii pääasiallisesti palvelu ja teollisuuskiinteistöjen teknisten järjestelmien urakoitsijana. Haastateltaviin kuului myös kaksi yritystä, jotka toimivat omalla rajatulla tekniikan alallaan. Yrityksistä yksi on toteuttanut suurimman osan teollisuuden kohteista ja ao. yritys on aiemmin myös teettänyt omaan käyttöönsä Esco-palveluista selvityksen. Kahdessa yrityksessä Esco-toiminta on jatkoa yritysostojen kautta tulleille toimintamalleille. Kaikkien mielestä alalle mahtuisi enemmänkin Esco-toimintaa harjoittavia toimijoita. Teollisuudessa tehdään yleisesti vähän energiatehokkuutta parantavia investointeja, alle 1 % kaikista investoinneista. Energiansäästöhankkeet kilpailevat rahoituksesta tuotantoinvestointien kanssa. Teollisuudessa investointivaroja ei riitä energiansäästöinvestointeihin. Energian hinnan noustua investointien määrän olisi pitänyt kasvaa, mutta näin ei ole tapahtunut. Energian hinnan nousulla ei ole ollut merkittävästi kysyntää lisäävää vaikutusta. Energian hinnan noustessa yritetään ennemminkin saada sen yksikköhintaa alemmas kuin vähentää kulutusta. Tulevaisuudessa Esco-yritysten tavoite on keskittyä tuottamaan nykyistä enemmän energiatehokkuuspalveluja. Teollisuudessa löytyy sopivia ja osin jo valmisteltuja säästöinvestointikohteita ja niiden toteuttaminen ei vaadi erityistä uutta tekniikkaa. Alle kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla nykytekniikalla toteutettavaa säästöpotentiaalia on moninkertainen määrä toteutettuun verrattuna. Energiansäästön toteuttaminen ei ole osoittautunut vaikeaksi. Esco-palvelun kiinnostavuus muuttui selvästi huonompaan suuntaan, kun kirjanpitokäytäntö alkoi edellyttää noteeratuilta yrityksiltä Esco-projektin kirjausta yrityksen omaan taseeseen (IFRS). Esco-toiminta tukee tai tukisi neljässä Esco-yrityksessä muuta yrityksen toimintaa, koska yrityksissä on tarjolla muitakin siihen rinnalle tarjottavia tuotteita ja palveluja. Esco-palvelu muiden palveluiden rinnalla tuo jatkuvuutta toimintoihin. Escotarjousten tekeminen on vaativaa ja tästä syystä niissä pyritään yli 50 % onnistumistodennäköisyyteen. Henkilöstöä Esco-palveluissa on yrityksissä 2...10 henkilöä. Yrityskohtaisesti Escoprojektien määrä on ollut viime vuosina 0-5 kohdetta vuodessa. Esco-toimintaa pide-
tään liiketoiminta-alueena, jossa on kasvumahdollisuuksia. Esco-toiminta tarvitsee yrityksissä myös sisäistä markkinointia. Esco-yritykset toimivat koko maassa. 11 Esco-toiminnalla voidaan vastata asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja toiminnan perustana on hyvät ja luottamukselliset (uskottavat) ja pitkäaikaiset suhteet asiakkaisiin. Esco-projekteista on tullut tarjouspyyntöjä. Asiakkaat ovat joissain tapauksissa lyöneet lukkoon säästötavoitteet ja kilpailutuksessa heillä on tavoitteena saada mahdollisimman edullinen sopimus tietynsuuruisen säästön toteutumiseksi. Esco-markkinoinnissa olisi tarpeen tiivis ja ydinasioihin menevä esite A4-kokoa. Asiakkaan puolella tekninen esittelijä tarvitsee Esco-yritykseltä tukipaketin. Escoyritykset olisivat kiinnostuneet markkinointimateriaalista, jota he voisivat käyttää asiakaskontakteissa. Markkinointimateriaalia valmistellaan Motivassa. Teollisuuspuolella tiedonvälittäjänä ja asiakkaan puolella olevan asiantuntijana voisi toimia Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen toimialajärjestöt. Tiedotusta tulisi suunnata taloushallinnon henkilöille aiheina sopimusten sisältö taloudellisessa ja oikeudellisessa mielessä. Motivalta ja KTM:ltä toivotaan tiedotusmateriaalia mm. rahoitusyhtiön käytöstä, energiainvestointituen saannin ehtojen tarkentamista ja tiedotusta mahdollisille asiakkaille. Joidenkin asiakkaiden luona toivottaisiin Motivan henkilön käyntiä. Motivan internet-sivuilla oleva Esco-luettelo tukee markkinointia. Taloushallinnon päättäjät yrityksissä ovat suhtautuneet Esco-menettelyyn torjuvasti, koska he ovat halunneet pitää Esco-malliset investoinnit samojen arviointiperusteiden mukaisina kuin muutkin investoinnit. Eri tasoilla kohdeyritysten henkilöstössä on esiintynyt myös kielteistä suhtautumista menettelyyn, koska säästömahdollisuuksien löytymisen on pelätty olevan kielteinen asia ja johtavan syyttelyyn esim. huonosta hoidosta. Asiakkaiden puolella esim. tehdaspalvelupäälliköt pitävät menettelyä hyvänä, mutta mentäessä organisaatioissa ylöspäin asia ja toimintatapa ovat vähemmän tunnettuja ja kiinnostavia useimmissa kohdeyrityksissä. Teollisuudessa Esco-toimintatapa hukkuu muihin investointihankkeisiin. 3.2 ESCO -markkinat Esco-yritykset pitäisivät toimijoiden lisääntymistä hyvänä asiana. Markkinoiden yleinen kasvu alalla olisi nykyisin alalla toimiville hyödyksi. Markkina voi muuttua siihen suuntaan, että Esco-yritykset muuntuvat enemmän energiatehokkuuspalvelujen toimittajiksi. MASCO-palvelut (materiaalin säästö kuten energiakin) tulevat lisääntymään. Laitetoimittajista ja energian myyjistä riippumattomat ESCO -yritykset ovat mielestään uskottavampia kuin laitemyyjä- ja energiayhtiötaustaiset. Esco-yritykset ovat kiinnostuneita asiakkaiden näkemyksistä palvelujen kehittämiseksi. Valmisteilla olevat energiansäästösopimukset voivat olla tulevaisuudessa yksi väylä Esco-toiminnan edistämiseksi.
3.3 Asiakkaat 12 Asiakkaiden on oltava kiinnostuneita omasta energiankäytöstään ja useimmiten toteutuneissa kohteissa energiankulutus on ollut huomattava tuotannontekijä. Kohdeyritysten johdossa eivät energiansäästö ja siihen liittyvät energiatehokkuusinvestoinnit ole olleet päätöksentekokriteerissä kovinkaan korkealla. Yritysten johtoa kiinnostaa energia-asioissa edullinen hankinta, tuotanto ja päästökauppa. Energian käytön tehostamisessa juhlapuheiden ja käytännön toimien välillä on selvä ero. Asiakkaiden mielestä energian säästö on kuitenkin myönteinen asia, vaikkakin säästömahdollisuudet voidaan kokea myös negatiivisesti ikään kuin tekemättöminä töinä. Energian hinnan nousu on joillain asiakkailla lisännyt kiinnostusta energiansäästöön. Energiankulutuksen merkitys investointikriteereissä on kasvanut, mutta edelleen investoinnit halutaan tehdä edullisesti ja investointivaiheen rahantarve on merkittävin päätöksenteon vaikutin. Kohdeyrityksissä on henkilöresurssipulaa toteuttaa hankkeita. Esco-yritysten kannalta olisi tärkeää, että asiakas osallistuisi projektiin riittävästi. Kohdeyritysten panostus on vaihdellut paljon. Ennen Esco-projektin käynnistymistä niitä valmistellaan yleensä pitkään, jopa vuosia. Esco-projektien syntyminen edellyttää varsin pitkiä ja luottamuksellisia asiakassuhteita. Projekti voi pysähtyä liian hitaaseen etenemiseen ja valmisteluihin tai jopa myyjään henkilönä Asiakkaiden kanssa haetaan yhteistyössä ratkaisuja (energia-asioissa) ja lopputulos on esim. Esco-projekti. Jokaiselle asiakkaalle tarjotaan yksilöllistä ratkaisua tapauskohtaisesti. Osalla potentiaalisia asiakkaita yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin ei kuulu toimia yhdessä ulkopuolisten kanssa tällaisissa investoinneissa. Laitetoimittajapohjaisilla Esco-yrityksillä asiakkaat muodostuvat niistä teollisuuskohteista, joissa on toimittajan tekniikkaa. 3.4 Projektit ja tekniikka Aihioita Esco-hankkeisiin tulee esille yrityksissä tehdyistä energia-analyyseistä ja -katselmuksista, Esco-yritysten omista ehdotuksista, laitetoimittajilta ja konsulteilta. Yrityksiä koskevien uutisten avulla voidaan myös päästä selville Esco-kohteista. Teollisuuslaitosten investointien yhteydessä tehtäviä energiatehokkuuden parantamiseen kohdistuvia investoinnin osia ei ole toteutettu erillisinä Esco-projekteina. Nykyisin kaupallisessa käytössä oleva tavanomainen tekniikka mahdollistaa säästöjen teknisen toteuttamisen. Esco-projekteissa vierastetaan vähän kokeiltua uusinta tekniikkaa sen aiheuttamien riskienvuoksi.
Toteutuneiden kohteiden tekninen toimivuus on vastannut asiakkaiden ja Escoyritysten odotuksia. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii työtä Esco-toimittajalta eikä se synny nappia painamalla. Kohteiden toiminnan seuranta on ollut vaihtelevasti joko tilaajan tai toimittajan vastuulla. Teollisuudessa enemmistönä on tapa, jossa kohdeyritys seuraa laitteiston toimivuutta. Osalla Esco-yrityksiä lähtökohtana on Esco-investointiin liittyvä pidempiaikainen asiakassuhde. Joissain tapauksissa laitetoimittajat voivat tarjota aiempaa energiatehokkaampia ratkaisuja vanhempien sijaan, vaikka vanhat laitteistot olisivat vielä muutoin kapasiteetiltaan ja kunnoltaan käyttökelpoisia. 13 3.5 Säästöt ja niiden todentaminen Säästön todentaminen on keskeinen asia projektissa eikä niissä ole ollut mainittavia ongelmia. Säästöjen todentamisessa on käytetty kaikkia menetelmiä eli jatkuvaa mittausta, kertamittauksia ja teoreettista laskentaa. Parhaana pidetään tapaa, jossa säästö todennetaan mittaroinnilla, jolla voidaan seurata säästyneen energian määrää. Muita vaihtoehtoja käytetään, jos jatkuva mittaus ei ole mielekäs vaihtoehto. Tällöin tehdään kertamittauksia ennen ja jälkeen toimenpiteitä ja säästö todennetaan niistä laskennallisesti. Säästön todentamisessa käytetään tarvittaessa myös ns. trendiajoja. Yhteisen näkemyksen syntyminen voi vaatia aikaa. Osa sopimuksista on tehty siten, että Esco-yritys on taannut tietyn säästön ja mahdollinen lisäsäästö jaetaan asiakkaan ja Esco-yrityksen kesken. Lisäsäästö on toiminut kannustimena toiminnassa. Asiakkaan esittäessä kiinteän säästövaatimuksen, voi projekti olla mahdoton toteuttaa Esco-yrityksen kannalta taloudellisesti järkevästi. 3.6 Talousasiat Esco-projektit on useimmiten myyty rahoitusyhtiölle, kun toteutus on valmis ja suoritusarvot on varmennettu. Escon säästötakuusopimus voi muodostua konsultointi- ja ylläpitosopimuksesta, joka voi vielä sisältää vuosittain laskettavan bonussanktio- tai bonusvoittoselvityksen. Toisena käytössä olevana toimintatapana on, että rahoitussopimus on tehty suoraan asiakkaan ja rahoitusyhtiön välillä. Asennusvaiheessa asiakas maksaa koko projektin Esco-yritykselle. Rahoitusyhtiö antaa tällöin rahat asiakkaalle Esco-yrityksen laskujen maksua varten. Sopimusaikana asiakas maksaa maksuerät rahoitusyhtiölle. Tällä asia on saatu yksinkertaisemmaksi ja vähennetty byrokratiaa. Asiakkaan maksuvalmius ja maksukyky asennusaikana hoidetaan maksuaikajärjestelyillä.
Rahoitukseen on haettu ja löydetty toimivat ratkaisut. Rahoittaja on lähes aina ulkopuolinen ja tarjolla on yleensä ainakin muutamia vaihtoehtoja. Projekteissa on ollut mukana seuraavia rahoitusyhtiöitä: OKO, Sampo-rahoitus, SEB, Handelsbanken. Rahoitusasiassa vaikuttavia tekijöitä ovat asiakkaan luokitus, maksuerät, korkotyyppi, sopimusaika, jäännösarvo. Jäännösarvo on ollut yleensä vähintään 10 %. Rahoitusyhtiö hinnoittelee ja määrittelee vakuustarpeen. Rahoitus sovitaan yleensä valmiiksi ennen sopimuksen solmimista eli on osa sopimusta jo alun perin. Eri kustannusten näkyvyys loppuasiakkaalle vaihtelee projekteittain. Kokonaishintaisissa projekteissa esitetään asiakkaalle osahintoja riippuen sopimuksesta. Rahoitusyhtiöt eivät ole halukkaita kehittämään toimintaansa, vaan pyrkivät tulemaan valmiiseen pöytään. Toiminnan yleistyminen voisi lisätä niiden kiinnostusta. Sijoitetun pääoman tuotto on tehdyissä laskelmissa ollut hyvä, mutta erinomaisista kannattavuusluvista huolimatta kiinnostavuus hankkeiden toteuttamiseen on alhainen. Guaranteed Savings -mallissa asiakas kirjaa taseeseen koko investoinnin eli taseongelma on sama kuin omassa investoinnissa; asiakashan ostaa/rahoittaa koko projektin eikä vain koneita ja laitteita. Shared Savings ESCOssa kirjataan 20 30 % vähemmän taseeseen eli vain koneet ja laitteet. Sopimus sisältää kiinteitä erilaisia osia. Kiinteähintaisia osia ovat esim. suunnittelu ja urakkasopimus laitteista. Rahoitusyhtiön kanssa tehtävä sopimus voi olla kiinteä tai euromäärä voi muuttua esim. korosta riippuvana rahoituskauden aikana. Escopalveluosuus voi olla kokonaan kiinteä tai osaksi kiinteä ja osaksi riippua säästötuloksista (bonuksen sisältävä osuus). Sopimuksen arvon jako eri osiin tai toimiminen kokonaishinnalla vaihtelee projekteittain. Projekteihin on haettu melkein aina KTM:n investointitukea. Yleensä Esco-yritys valmistelee tukihakemuksen asiakkaan ollessa tuen hakijana. Osalla on ollut epäselvää, kuka voi hakea ja saada tukea (asiakas, Esco-yritys, rahoitusyhtiö). Kerralla maksettava tuki on kaikilla toimijoilla ensisijainen tavoite. Kerralla maksettava tuki on helpompi myös KTM:lle. Esco-yritykset eivät halua projektien arvoa omaan taseeseensa. Asiakkaat ovat kyselleet taseasiaa eli kenen taseeseen projektissa asennetut laitteet / niiden arvo kuuluu. Julkisesti noteeratuissa yhtiöissä investoinnin arvo menee IFRS-laskennassa asiakkaan taseeseen. Asiakkaat ovat kertoneet investointimahdollisuuksien puutteesta rahan vähyyden takia tai toisaalta sanovat, että voisivat rahoittaa projektin itse. Taloudelliset asiat ovat projektien hankalin osa ja niihin kaivattaisiin eniten ohjeistusta, jota ollaan kehittämässä. Esco-yritykset ovat antaneet neuvoja ja opastusta asiakkaille Esco-projektin käsittelyyn taloushallinnossa. Myös rahoitusyhtiöiden henkilöt ovat toimineet neuvonantajina. Asennusaikana laitteistot vakuuttaa Esco-yritys ja sen jälkeen yleensä asiakas. Rahoitusyhtiöillä on näkemys, että laitteisto voitaisiin hakea pois kohteesta. Laitteistot on yleensä asiakkaan palo- ja vahinkovakuutuksessa. Alussa on yleensä urakoinnissa käytetty kahden vuoden takuuaika. Tämän jälkeen vastuu on yleensä asiakkaalla, jos 14
laitteistoon tulee vikoja. Toisaalta aikaa voidaan sopimuksessa pidentää, mutta sillä on hintaa korottava vaikutus. Korjausvastuuta voidaan sopimuksessa myös jakaa esim. jäljellä olevan sopimusajan mukaan. 15 3.7 ESCO -sopimukset Esco-yritykset ovat yleensä laatineet ensimmäisen version kommentoitavaksi asiakkaalle projektin alkaessa. Sopimusten sisältöä esitellään asiakkaalle ja siinä näkyvät vaihtelevasti mm. kustannuserien muodostuminen, rahoitusvaihtoehdot ja muutosten käsittely. Sopimusten kehittäminen on vaatinut Esco-yrityksiltä paljon työtä ja niitä pidetään olennaisena osana Esco-osaamista. Sopimuksiin sisältyvää tietämystä ei olla valmiita jakamaan muille. Myös Esco-kohteet ovat tehneet työtä omalta osaltaan sopimuksien kehittämiseksi. Motivan sopimuspohja on hyvä lähtökohta. Tapauskohtaisesti sopimusta muokataan asiakkaan ja projektin mukaan, jolloin sopimukset ovat lopulta aina tapauskohtaisia. Sopimusmallit kehittyvät koko ajan. Sopimuksissa voidaan käyttää kolmatta osapuolta esim. suunnittelijaa ratkaisemaan erimielisyyksiä. Asiakkailla ei ole toistaiseksi tarvetta vaatia kolmannen osapuolen käyttöä. Sopimuksiin kirjattuja laskentaperusteita voidaan joutua muuttamaan esim. laajennusten vuoksi tai toiminta-aikojen muuttuessa. Projektien erilaisten riskien hallinta tehdään sopimuksien sisällön avulla. Riskinä on esim. asiakkaan konkurssi, kohdeyrityksen toiminnan muuttuminen tai hiljaisen tiedon häviäminen henkilömuutosten myötä. Toiminnan muutoksen kanssa muuttuvat energiankäyttöön liittyvät määräävät tekijät. Joustava sopimus pienentää riskejä. Hankkeita on sopimuksissa sekä jaettu että ei ole jaettu palveluun ja laitteistotoimitukseen. 3.8 Esco-toiminnan esteitä ja kehitystarpeita Yrityksissä on useimmiten tavaroiden ja palvelujen hankintaohjeet. Esco-palvelujen hankkimisesta ei ole ohjeita eikä käytäntöä, joten se on tuntematon hankintatapa. Tämä hidastaa hankkeiden etenemistä. Joidenkin yritysten kulttuuriin ei sisälly tapaa toimia hankinnoissa ulkopuolisten rahoittajien kanssa. Käytössä on muita tapoja energiatehokkuuden lisäämiseen, jotka perustuvat mm. tuotantoyksiköiden väliseen tiedonvaihtoon ja hyvien ratkaisujen leviämiseen. IAS/IFRS kirjanpitokäytäntö on muuttanut Esco-toimintaa aiempaan verrattuna. Käytäntö on kuitenkin olemassa, joten se vain on otettava huomioon toiminnassa. Tietoja toteutumattomista projekteista ja niiden toteumattomuuden syistä ei haastatteluissa saatu yksilöllisesti selville.
Alalle toivotaan suurten ja keskisuurten teollisuusyritysten päättäjille suunnattua Esco-palvelujen opasta. Oppaan sisällöksi ehdotettiin mm. miten Esco-palvelu toimii (hyödyt yms.) ja miten yrityksen tulisi toimia halutessaan tehdä energiansäästöinvestoinnin Esco-konseptilla. Oppaan nimi olisi esimerkiksi Esco-palvelujen osto-opas. Tällaista opasta ollaan valmistelemassa. Esco-palvelu tulisi saada mukaan uuden Teollisuuden energiansäästösopimuksen teksteihin ja maininnaksi keinovalikoimaan. Esco-yritykset toivovat yhteistyötä Esco palvelujen kehittämiseksi. Oleellisia osapuolia olisivat Esco-yritykset, Motiva ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Escopalveluista saatavaa tietoa pidetään osittain ristiriitaisena ja sekavana. Esco-palvelun kuvausta ja markkinointia toivotaan esille teollisuuteen suunnatuissa seminaareissa. Vähemmän alalle toimineet toivovat, että Esco-toimintatavasta annettaisiin sopimuskoulutusta. Samoin olisi toivomuksena, että alalle löytyisi sopimuspalvelukonsultteja. 16