HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ KAIKKI VOITTAVAT

Renor Oy:n asiakaslehti 2013 HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ KAIKKI VOITTAVAT Sivu 16 PITSIVERHOJA, MÖRKÖJÄ JA PITKÄKARVAISIA LEHMIÄ Sivu 10-11 VALOISAT TILAT PÄIVÄTOIMINNALLE Sivu 4-5

PÄÄ KIRJOITUS WSOYTALOSSA MUUTOS ON IKUISTA Rakennuksen Mannerheiminkadun puoleisella seinällä komeilevat edelleen suuret tummat kirjaimet, joista muodostuu tekstinä WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ. Kirjaimet ovat olleet siinä jo 1970-luvulta asti. WSOY on kuitenkin nimenä poistunut kokonaan talon vuokralaisluettelosta. Ensin WSOY:n rinnalle vuokralaisena tuli Sanoma Oy ja myöhemmin Sanoma News Oy saman konsernin yhtiönä. Vuonna 2011 WSOY:n nimen tilalle tuli Bonniersin kaupan jälkeen vuokralaislistaan Porvoon Kirjakeskus Oy, joka keskittää vuoden 2013 aikana asiakaspalvelu- ja ICTtoimintojaan WSOYTALOsta Bookwell Oy:n Tarmolan tuotantolaitoksille. Myös WSOY:n tehtaanmyymälänä toiminut kirjakauppa on lopettanut toimintansa WSOYTALOssa. WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ:llä ei ole enää toimintoja rakennuksessa. Olemme jopa miettineet yhtiönimen irtokirjaimien poistamista eteläseinältämme. Toistaiseksi vanhat velvoitteet ovat kuitenkin painaneet vaakakupissa niin paljon, että annamme tekstin edelleen olla paikallaan. Aikakaudet vaihtuvat ja silti elämä jatkuu. Wernerin patsas pysyy paikallaan. Keskellä Porvoota vihreän WSOYTALOn korttelissa, Mannerheiminkadun, Kaivokadun, Papinkadun ja Linnankoskenkadun jaamina, amin a, tapahtuu ahtuu koko ajan. an. Uusille vuokralai- sille on rakennettu nett toimivia tiloja, vesikattoja ra- a on uudistettu, keittiötiloja on modernisoitu, äänieristyksen parantamiseen on panostettu, kännykkätukiasemia on asennettu, talotekniikkaa on laajennettu, kameravalvontaa on lisätty, rikosilmoitinjärjestelmää on laajennettu, arkiturvallisuuteen on panostettu. Nämä kaikki ja paljon muuta on tehty vuokralaisten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Vanhan teollisuusrakennuksen arvoa kunnioittaen. Vuokralaistemme turvallisuus ja tilojen käytettävyys ovat Renor Oy:lle tärkeitä asioita. Porvoota kiusanneen tuhopolttosarjan aikana Pelastuslaitos muistutti roskaastioiden minimietäisyyksistä rakennuksien seinistä. WSOYTALOn turvallisuutta lisää se, että kaikissa jätekeräyspisteissämme on automaattisen paloilmoitinjärjestelmän paloilmaisimet. Jos tuli pääsisi valloilleen roskakatoksessa, koko talon palokellot hälyttäisivät vuokralaiset poistumaan kokoontumispaikoilleen. Meidän renorilaisten intohimona on tehdä mittaviakin muutoksia vapaana oleviin tiloihin uusien vuokralaisten tarpeiden mukaan, saneerata, remontoida, ylläpitää ja huoltaa niin WSOYTALOa kuin muitakin kohteitamme, jotta vuokralaisemme ja yhteistyökumppanimme sekä heidän asiakkaansa voisivat entistä paremmin ja viihtyisivät työpaikoillaan. Itse olen jäämässä eläkkeelle loppukesästä. Uskon, että seuraajallani Hanna Nurmisella on samankaltaista paloa, intohimoa hoitaa WSOYTALO läpi seuraavien muutoksien ja nähdä uudet vuokralaiset toimivissa tiloissaan. Perinnettä kunnioittaen. Tervetuloa WSOYTALOon! Pekka Kunnas Kiinteistöpäällikkö Julkaisija: Renor Oy PL 45, 15101 Lahti www.renor.fi Päätoimittaja: Kiinteistöpäällikkö Pekka Kunnas pekka.kunnas@renor.fi Toimitus: Johanna Talikainen, Mainossatama Oy puhelin 020 769 9952 Valokuvaus ja taitto: Kalle Lahtinen Mainossatama Oy puhelin 020 769 9955 posti@mainossatama.fi Ilmoitusmyynti: Pirjo Mäkinen puhelin 050 381 5995 pirjo.makinen@mainossatama.fi Painos: 26 000 kpl Jakelu: Porvoon Mediajakelu Oy Petter Antman teki lopputarkastusta instrumenttipaneeliin. Taustalla toimitusjohtaja Mikko Rantanen. TILAT KASVAVAT YRITYKSEN MUKANA Sovellusmestarit Oy on vuonna 2008 perustettu, ja voimakkaasti kasvava, paineilman ja instrumentoinnin osaaja. Yrityksen liikevaihto on kasvanut voimakkaasti vuosittain, viime vuonnakin 60 prosentilla. Sovellusmestarit työllistää nyt 11 henkilöä. WSOYTALOlta Sovellusmestarit löysi sopivat tilat, jotka myös ovat kasvaneet yrityksen mukana. Toimiston ja tuotannollisten tilojen lisäksi Sovellusmestareilla on erillistä varastotilaa. Olemme saaneet sitä mukaa lisää tilaa, kun olemme sitä tarvinneet. Se on hienoa, sillä on aivan turhaa maksaa tyhjästä tilasta, toimitusjohtaja Mikko Rantanen toteaa. Sovellusmestareita ei haittaa edes se, että tilat eivät ole vierekkäin. Myös toimintomme ovat hyvin erilaisia. On aivan luontevaa, että ne ovat myös eri tiloissa. Ei varastojen tarvitse olla toimiston kyljessä. Voisi sanoa, että WSOYTALO tukee kasvuamme. Talossa viehätti myös erinomainen sijainti. Työntekijämme asuvat Porvoossa ja kaikilla on lyhyt matka töihin. UNIIKKIA OSAAMISTA Mikko Rantasen perustaman yrityksen liikeidea on yksinkertainen: Sovellusmestarit tarjoaa räätälöityjä palveluja, toimintamalli on täysin uusi. Sovellusmestarit tekee alihankintavalmistusta ja komponenttien myyntiä. Lisäksi yritys tuo maahan komponentteja, mikä tukee valmistusta. Sovellusmestareiden asiakkaita ovat kansainväliset suuret konepajat, joita löytyy niin öljyteollisuuden kuin paperiteollisuudenkin aloilta. Teemme vaativaa alihankintatyötä, joka perustuu itse kehitettyihin työmenetelmiin. Meillä on omat suunnittelijat ja myös omaa valmistusta. Markkinoilla oli tarvetta meidän kaltaiselle toimijalle, joka pystyy tarjoamaan kumppaneilleen selvää lisäarvoa, Mikko Rantanen sanoo. Taidamme itse asiassa olla myös WSOY- TALOn viimeinen tuotannollinen yritys. Sovellusmestarit Oy www.sovellusmestarit.fi 2 3

VALOISAT TILAT PÄIVÄTOIMINNALLE Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta sai uuden hienon kodin WSOYTALOlta Terveydenhoitoalan oppilaitoksen vanhoista tiloista. Tilat remontoitiin toiminnan ja asiakkaiden vaatimusten mukaan. Margareta Granqvist on työskennellyt päivätoimintakeskuksessa kahdeksan vuotta. Aikaisemmin hän työskenteli vanhainkodin keittiössä Helsingissä. Pidin keittiötöistä, mutta kivaa on tämäkin työ, Margareta toteaa. Työn alla on muoviosien lajittelu 50 kappaleen pusseihin. Apuväline eli puulauta varmistaa, että jokaisessa pussissa on oikea kappalemäärä. Margareta kertoo tekevänsä päivässä 500 pussia. Vanhaan pukukoppiin saatiin hieno ruokasali. Aluepäällikkö Gunilla Backman on iloinen uusista toimivista tiloista. Kårkulla samkommun on toiminut pitkään Porvoon keskustassa, muun muassa kehitysvammaisten asuntola on aivan WSOYTALOn läheisyydessä. Siksi oli helppo muuttaa myös työ- ja päivätoiminta keskustaan. Päivätoimintamme oli 35 vuotta teollisuusalueella vanhassa hallissa, jonka kunto loppui, eikä sitä kannattanut enää remontoida. Tulimme mielellämme tänne WSOY- TALOOn, uusiin tiloihin ja lähelle keskustan palveluja, kertoo Kårkulla samkommunin aluepäällikkö Gunilla Backman. Kårkullalla oli aikaisemminkin WSOYTALOlla toimistotiloja, joten talo oli tuttu entuudestaan. Olemme toimineet keskusta-alueella niin kauan, että meihin on jo totuttu. Mielestäni Porvoossa suhtaudutaan hienosti siihen, että katukuvassa näkyy kaikenlaisia ihmisiä, Backman sanoo. Kehitysvammaisten palveluja tarjoava Kårkulla samkommun on 33 kunnan omistama kuntayhtymä. Kårkulla samkommun tavoittaa kaikki ruotsinkielellä kehitysvammaisten erityspalveluja tarvitsevat asiakkaat Suomen ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Palveluja ovat muun muassa asumispalvelut, tila- päishoito, perhehoito, työ- ja päivätoiminta, laitospalvelut, asiantuntijapalvelut ja muu avohuolto. VAATIVA REMONTTI Uudet tilat remontoitiin päivä- ja työtoiminnan tarpeisiin. Vaativa remontti sujui nopeasti ja hienosti. Toiveitamme kuunneltiin ja yhteistyö oli todella sujuvaa, Backman toteaa. Tilojen rakentamisessa tärkeää oli varmistaa helppo liikkuminen ja äänieristys. Myös terveysviranomaiset asettivat tiloille omat vaatimuksensa. Tilasta osa oli todella alkuperäisessä kunnossa. Muun muassa vanhasta WSOY:n aikaisesta pukukopista tehtiin meille upea uusi ruokailusali. Ei olisi uskonut, kuinka hieno siitä tulee. ALIHANKINTATÖITÄ, LAULUA JA ASKARTELUA Päivätoimintakeskuksessa ja sen piirissä käy päivittäin noin 30 40 kehitysvammaista aikuista Porvoon, Sipoon ja Loviisan alueilta. Osa tekee alihankintatöitä paikallisille yrityksille. Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Ensto ja Plastoco. Asiakkaamme tekevät erilaisia töitä ja askareita omien kykyjensä mukaan. Meillä tehdään myös keramiikkatöitä ja erilaisia käsitöitä, lauletaan, luetaan ja puuhaillaan keittiössä. Toiminta on todella monimuotoista, kertoo Gunilla Backman. Päivän aikana myös ulkoillaan ja käydään jumppaamassa. Osa käy virastotalolla syömässä. Se, että pääsemme helposti liikkumaan, on toiminnan kannalta todella tärkeää. Osa Kårkullan asiakkaista käy töissä paikallisissa yrityksissä, kuten kaupoissa, pikaruokaloissa ja palvelutaloissa. Kårkulla antaa oman tukihenkilön kehitysvammaisen työntekijälle ja työnantajalle, mikä madaltaa palkkaamisen kynnystä. On tärkeää, että työnantaja saa oikeaa tietoa työntekijästään, jotta hän osaa määritellä työtehtävät oikein. Tukihenkilö on tärkeä linkki työnantajan ja työntekijän välillä, se helpottaa molempia osapuolia. Kårkulla samkommun www.karkulla.fi 4 5

Technetium tekee meille erilaisia selvityksiä liittyen EU-direktiivien viranomaismääräyksiin. Lopputuotteena saamme valitut palat -osion ja toimenpide-ehdotukset. Meillä on parhaillaan menossa strategiatyö, jossa varaudutaan tulevaan EU-lainsäädäntöön. On aina helpompaa, kun yllätykset on minimoitu. LAKIEN JA ASETUSTEN TULKKINA Oheinen lainaus on Technetium Consulting Oy:n asiakkaan kertomaa. Se kuvastaa hyvin sitä, mitä Technetium tekee eli tarjoaa johtavia asiantuntijapalveluita toimintaympäristön vaatimuksiin ja haasteisiin. EU säätää vuosittain noin 200 uutta ympäristöasioihin liittyvää lakia ja yhteensä valmisteilla on 1000 lakiehdotusta. Kaikkien näiden lakien ja niiden valmistelujen seuraaminen on pienille ja keskisuurille yrityksille ongelma. Siihen ei yksinkertaisesti riitä resursseja, kertoo Technetiumin toimitusjohtaja Mika Kapanen. Ja kuitenkin erityisesti tuotevalmistajien on osoitettava niiden olevan ympäristölle ystävällisiä ja turvallisia käyttäjälle. Vapaat markkinat edellyttävät, että säännöt ja lait ovat kaikille samat. Vain silloin tavara voi liikkua vapaasti maasta toiseen. Ja kun tuotteet täyttävät vaatimukset, on 503 miljoonan ihmisen markkinat EU:ssa valmiina. Sellaista mahdollisuutta ei kannata jättää väliin. Technetium kartoittaa asiakkaan puolesta tämän tuotteita koskevat EU-direktiivit ja asetukset, ja huomioi myös valmisteilla olevat lakialoitteet. Ne kun tulevat kuitenkin jossain vaiheessa vaikuttamaan yrityksen toimintaan ja valmistukseen. Me teemme konsultointia kolmen diplomi-insinöörin voimin. On tärkeää, että meillä on EU-lainsäädännön lisäksi myös teknistä osaamista. Meidän on tiedettävä miten laite tai tuote toimii, jotta osaamme etsiä juuri sitä koskevat määräykset, Kapanen sanoo. Technetium Consulting Oy Mannerheiminkatu 20, Porvoo www.technetium.fi Technetiumilla on toimisto WSOYTALOlla entisissä WSOY:n konttoritiloissa. Tilat ovat rauhalliset ja toimivat. Ja mielikuva on ennen kaikkea positiivinen kaiken tämän historian keskellä, toimitusjohtaja Mika Kapanen sanoo. EN TIENNYT EI KELPAA Tuote- ja ympäristöturvallisuutta koskevat asetukset ja määräykset on otettava tosissaan. Jos jotain vakavaa sattuisi, oikeudessa ei kelpaa selitykseksi En tiennyt. Tänä vuonna työtä on teettänyt rakennustuotteiden pakollinen CE-merkintä, mikä astuu voimaan heinäkuussa. Kaikkien lautojen, naulojen, maalien, ikkunoiden ja sementtien pitää täyttää tietyt standardit ja laatuvaatimukset, sanoo Kapanen. Eikä se riitä, että tuotteiden valmistaja itse tekee mittauksia. Tarvitaan laatujärjestelmän kaltaista prosessia, jossa me olemme asiakkaan apuna. Autamme yritystä siinä, että tuotteet täyttävät sille asetetut vaatimukset. Mika Kapasen mukaan yritykset heräävät toimimaan useimmiten vasta sitten, kun lainsäädäntö on jo voimassa. Ainoa tapa erottua kilpailijoista on seurata lainsäädäntöä etuajassa, olla hereillä jo siinä vaiheessa, kun laki on vasta valmisteluasteella. Se tuo selvää kilpailuetua yritykselle. Lainsäädäntö ei siis muutu yllättäen, ja muutoksiin on oikeasti kunnolla aikaa valmistautua, jos vain haluaa. Hommat eivät meiltä ihan heti lopu, se on varma. EU:ta arvostellaan siitä, että se suoltaa lakeja ja direktiivejä liian tiuhaan. Minun työni kannalta on kuitenkin helpottavaa, että joudun lukemaan vain yhtä lainsäädäntöä. Vaihtoehtonahan olisi, että joutuisin lukemaan 27 eri maan lainsäädäntöä, Kapanen hymyilee. WSOY on vahvasti osa porvoolaisuutta ja Porvoon katukuvaa, vaikka kustannustalo ei enää toimikaan kaupungissa. WSOY:n henki elää myös Kirjallisuussäätiön toiminnassa. Säätiö jakaa apurahoja kirjailijoille ja tukee lukuharrastusta. Kirjallisuussäätiön asiamies ja taidekokoelmavastaava Hanne Selkokari kertoi säätiön toiminnasta. Mikä on WSOY-kirjallisuussäätiö ja mitä se tekee? WSOY:n Kirjallisuussäätiö jakaa apurahoja ja palkintoja kirjailijoille ja kirjallisille hankkeille, tukee lukuharrastusta ja ylläpitää WSOY:n taidekokoelmaa. Taidekokoelma siirtyi kustannustalolta säätiölle vuonna 2008. Säätiö perustettiin jo vuonna 1942 ja varsinainen toiminta aloitettiin vuonna 1943 eli säätiöllä on tänä vuonna juhlavuosi: 70 vuotta toimintaa kirjallisuuden ja kirjailijoiden hyväksi! Mitä toimintoja teillä on Porvoon WSOY- TALOssa? WSOY:n Kirjallisuussäätiöllä on toimisto Uudenmaankadulla Helsingissä ja Porvoossa lähinnä varastotilaa. Muutamia säätiön omistamia taideteoksia on edelleen esillä WSOYTALOn tiloissa Porvoossa. Ne ovat lähinnä talon historiaan olennaisesti liittyviä teoksia eli Iris-tehtaan rakennuspiirustuksia, Bruno Tuukkasen suuri Porvoo-aiheinen seinämaalausluonnos sekä Oskari Jauhiaisen ja Aimo Tukiaisen graniittija pronssiveistoksia. Kun WSOY muutti viime syksynä Helsingissä Bulevardilta Korkeavuorenkadulle, myös säätiön taidekokoelma muutti esille samoihin tiloihin. Näkyykö WSOY ja kirjallisuussäätiö miten Porvoon ja porvoolaisten elämässä? WSOY:llä on historiallisesti ollut ja mielestäni on edelleen tärkeä asema Porvoossa, vaikka itse kustannustalo ei enää toimi kaupungissa. Rakennusten eri aikoihin sijoittuva arkkitehtuuri ja koko korttelin historia ja vaiheet pysyvät kaupungissa, vaikka alkuperäiset toiminnot ovat lähes kokonaan sieltä siirtyneetkin pois. Säätiö näkyy Mannerheiminkadun tiloissa etenkin taideteostensa kautta. Tuette toiminnallanne mm. suomalaisten lukuharrastusta. Onko suomalaisten lukuharrastus vähentynyt tai vähentymässä vai vieläkö olemme ahkeraa lukijakansaa? Säätiön puolella lukuharrastusta on tuettu parin viime vuoden aikana etenkin lasten ja nuorten kautta. Vuosina 2011 ja 2012 marraskuussa järjestetty Lukuhetki-hanke jatku tänäkin vuonna. Apurahojen hakijoiden joukossa on hyvin paljon erilaisia lukuharrastukseen liittyviä projekteja, joita säätiö tukee. Pyrimme myös olemaan valtakunnallisesti kattavia eli tuemme tapahtumia eri puolilla Suomea ja tuemme myös kotimaisen kirjallisuuden vientiä ja sen näkyvyyttä Suomen ulkopuolella. Erilaisten hankkeiden määrään nähden on vaikea kuvitella lukuharrastuksen vähentyneen. Ainakin lukuharrastusta pyritään eri tahojen puolelta ahkerasti kannustamaan ja säätiö haluaa auttaa tällaista toimintaa. www.wsoykirjallisuussaatio.fi KIRJALLISUUDEN JA KIRJAILIJOIDEN HYVÄKSI Teiltä voi hakea monenlaisia apurahoja. Kuka tai ketkä voivat hakea apurahoja, muutkin kuin kirjailijat? Säätiö jakaa apurahoja eri alojen kirjailijoille: Kaunokirjailijat, tietokirjailijat, kääntäjät, oppikirjojen tekijät, lasten ja nuorten kirjallisuus ja sarjakuvan tekijät. Rahoitusta voivat hakea ja saavat varsinaisten kirjailijoiden lisäksi myös kuvittajat ja valokuvaajat eli avustamme kirjojen tekijöitä monipuolisesti. Oppikirjojen ja tietokirjojen tekijät ovat usein kirjoittavia työryhmiä, johon saattaa kuulua myös kuvittajia, graafikoita ja valokuvaajia. Erilaiset kirjallisuuteen ja sen edistämiseen liittyvät hankkeet ja projektit kuuluvat myös apurahojen piiriin. Apurahoja hakevat erilaiset yhdistykset ja seurat, jotka järjestävät kirjallisuuteen ja lukuharrastukseen liittyvää toimintaa, seminaareja, opetusta, koulutusta, festivaaleja, teatteria, kursseja, lukutuokioita, lukupiirejä, julkaisevat kirjallisuuslehtiä netissä ja niin edelleen. Säätiön uusin hanke on tukea eri alojen kirjailijoita tarjoamalla heidän käyttöönsä kirjailijaresidenssi Edinburghissa Skotlannissa. Residenssiin haetaan apurahahaun yhteydessä kerran vuodessa. Työskentelyaika on tavallisimmin yksi kuukausi hakijaa kohti. 6 7

Yhteyshenkilö / WSOY talo Ilkka Ojapalo LVIAJ-suunnittelua wsoy talossa jo vuodesta 1985 alkaen PALVELUMME Talotekniikan suunntelu LVI Rakenusautomaatio Jäähdytys Kylmä Sähkö Talotekniikan valvontaa tilaajan edunvalvonta Mittauspalvelut lämpötila- ja CO 2 -loggaukset Äänimittaukset Virtausmittaukset sekä vesi, että ilmastointijärjestelmille Hankesuunitelmien laadinta AVOINNA: Sopimuksen mukaan Linnakoskenkatu 32 (WSOY-talon sisäpiha), Porvoo Puh. 040 350 7732 mailto:amonhyvinvointi@gmail.com www.amonhyvinvointi.fi WSOYTALO SUUNNISTAMALLA TUTUKSI WSOYTALO on varsin moniulotteinen rakennus, ja ensikertalaiselle kävijälle se saattaa muistuttaa loputonta labyrinttia. Siksi WSO- YTALO on myös mitä houkuttavin paikka järjestää 3D-suunnistuskilpailu. Idea suunnistuskilpailun järjestämisestä lähti kiinteistöpäällikkö Pekka Kunnakselta, joka halusi tarjota pelastusviranomaisille ja muille talon tuntemisen kannalta tärkeille tahoille mahdollisuuden tutustua taloon paremmin. Vuotta aikaisemmin pelastusharjoituksissa pelastuslaitoksen henkilökuntaa oli eksynyt taloon. Pekka otti yhteyttä suunnistusseuraamme ja yhdessä lähdimme miettimään suunnistukselle sopivaa konseptia, kertoo Svante Nilsson OK Orient -suunnistusseurasta. 3D-suunnistuksia on aikaisemminkin järjestetty Suomessa, mutta rakennuksena WSOYTALO on aivan omaa luokkaansa. Mittakaavat ja kulkemisen haasteellisuus ovat ainutlaatuisia. HAASTEITA RIITTI WSOYTALOn suunnistuskilpailussa kilparata eli maasto piti hahmottaa kolmiulotteisena. Vaikka kartalla kahden rastin välinen matka saattoi olla pieni viiva, oikeasti piti kulkea esimerkiksi kaksi kerrosta ylöspäin, ulos rakennuksesta ja kiertää ehkä koko talon toiselle puolelle päästäkseen oikeaan paikkaan. Kilpailu järjestettiin viime vuonna Porvoopäivien yhteydessä. Kilpailussa käytettiin WSOYTALOn viittä eri kerrosta ja suunnistus tapahtui vain yleisissä tiloissa ja käytävissä. Kaikkiaan kilpailuun osallistui 30 henkilöä. Mukana oli paljon kuntosuunnistajia ja seuran jäseniä. Kaikki, jotka lähtivät kiertämään rataa, pääsivät myös maaliin. Paras aika oli 36 minuuttia ja viimeistä odoteltiin yli kaksi tuntia. Haastetta radassa siis riitti, Svante Nilsson toteaa. Suunnitteilla on järjestää suunnistustapahtuma uudelleen, kenties jo tämän vuoden joulukuussa. Toivotaan, että saisimme mukaan myös pelastuslaitoksen ja poliisin henkilöstöä, jotta alkuperäinen idea, eli talon tunnetuksi tekeminen tulisi toteutettua. OK Orient on vuonna 1982 perustettu suunnistusseura, joka toimii Itä-Uudellamaalla painottuen Porvoon ja Loviisan seuduille. Seurassa on noin 330 jäsentä, joista suurin osa on aktiivisesti mukana toiminnassa. Seuraa edustava Mikael Fabritius sijoittui SM-pronssille erikoispitkällä matkalla vuonna 2008, mikä oli seuran ensimmäinen SM-mitali pääsarjassa. Jukolan viestissä seura on sijoittunut parhaimmillaan 21:nneksi vuonna 2010. Seura isännöi muutaman vuoden välein erikokoisia suunnistuskilpailuja. Se järjesti vuoden 2004 FinnSpring-kilpailun sekä SM-erikoispitkän matkan kilpailut toukokuussa 2007. Vuonna 2009 OK Orient valittiin vuoden suunnistusseuraksi. 8 9

PITSIVERHOJA, MÖRKÖJÄ JA PITKÄKARVAISIA LEHMIÄ Kun Laura Kunnas näki nykyisen työhuoneensa pitkän etsinnän jälkeen, hän tiesi heti, että hänen on saatava se. Valo ja raikkaus saivat tyhjän työhuoneen näyttämään omalta. Syntyi Studio Laura Kaarina työntäyteiset päivät laitoshuoltajana Porvoon sairaalassa ja kaikki vapaa-aika oman unelman luomisessa. Haluan suunnitella pääasiassa juhlapukuja. Suunnittelun ohessa teen myös korjaus- ja ompelutöitä, ja varsinainen elanto on hankittava tekemällä muualla töitä. Tulen tarjoamaan vaihtoehtoisen häävaatemalliston perinteisten torttumaisten hääpukujen rinnalle. Mielestäni tärkeänä juhlapäivänä vaatteissa pitäisi olla mukava olla, eikä häävaatteella voisi olla myös jatkokäyttöä. Tuon mallistooni värejä ja vaatteenomaisuutta. Niissä voi mennä vihille myös maistraatissa. Minulla on idealistinen ajatus, että malliston vaatteet valmistettaisiin Suomessa. Saataisiin ainakin vähän takaisin menneitä aikoja, jolloin Suomessa oli vielä vaateteollisuutta. PORVOO IHANA KAUPUNKI Laura Kunnas valmistui Lahden muotoiluinstituutista 2011 vuoden lopussa. Suunnitelmissa on jatko-opintoja. Porvooseen Tampereelta kotoisin oleva Kunnas päätyi vähän sattuman kautta. Porvoo on erittäin inspiroiva kaupunki. Kaupungin historia, kulttuuri ja luonto antavat monipuolisen ympäristön asua ja työskennellä. Kesällä sairaalan lähellä laiduntavat pitkäkarvaiset lehmät ilahduttavat, kun käyn lenkkeilemässä. Työhuoneessaan Kunnas viihtyy omien sanojensa mukaan välillä liiankin hyvin. Työpäivät venyvät aika usein yli 12-tuntisiksi. Tämä on vain niin ihana työhuone, valoisa ja rauhallinen. Välillä uppoudun töihini niin, etten malttaisi lähteä kotiin ollenkaan. PITSIVERHOJEN UUSI ELÄMÄ Punokset ovat Laura Kunnaksen oma juttu. Hän on kutonut ja punonut muun muassa kangassuikaleista yläosia juhlavaatteisiin. Kunnaksen suunnittelemissa asuissa kantavana teemana on myös symmetrisyys ja kierrätysmateriaalien käyttö. Vanhat pitsiverhot lähtevät aina kirpparilta mukaan. Niistä saa kauniita alaosia mekoille. Joskus ajatus lähtee kankaasta tai materiaalista, joskus otan hyllystä jonkun kirpparilöydön ja lähden miettimään, mitä siitä voisi tehdä. Ainakaan kunnianhimoa ja päättäväisyyttä nuorelta vaatesuunnittelijalta ei puutu. Taitonsa Laura Kunnas todisti Vuoden nuori suunnittelija -kilpailussa viimeisenä opiskeluvuotenaan sijoittumalla kolmen parhaan joukkoon. Yksi tavoitteistani olisi saada suunnittelemani puku itsenäisyyspäivän linnanjuhliin. Suomessa se on ainutkertainen paikka saada oma työ näyttävästi esille. Nyt siis kaikki porvoolaiset kansanedustajat ja vaikuttajat kuulolle, juhlapuvun suunnittelija on täällä valmiina odottamassa. Studio Laura Kaarina Laura Kunnas Linnankoskenkatu 32, Porvoo puhelin 045 328 2001 www.facebook.com/ laura kaarina Vaatesuunnittelija Laura Kunnas inspiroituu muumeista, merenrannasta ja kirpputorilöydöistä. Yksi juhlapuku on nimetty Mörkö-mekoksi. Sen yläosa on punottu tummanharmaista kangassuikaleista, helma on laskeutuvaa hopeanharmaata kangasta. Nyt suunnitelmissa on oman häämalliston suunnittelu. 10 11

Vuokralaisluettelo L210 Amon Hyvinvointihoitola Kauneus- ja hyvinvointi www.amonhyvinvointi.fi O407 AmphoChem AB Teollisuuskemikaalien distribuutio www.amphochem.com E202 Arte Grafi, grafiikan paja Taidegrafiikka O305 Ateljé Jori Gustafsson Valokuvaamo www.jorikuva.fi B104 Beauty & Business Center Kosmetiikka ja hyvinvointi N2 Borgånejdens musikinstitut Blåsmusikavdelningens undervisnig D5 Borgånejdens musikinstitut Studio G6 Borgånejdens musikinstitut Musikundervisning och konsertverks M5 Borgånejdens musikinstitut Musikundervisning och lekskola för arbetskraften L2 Borgånejdens musikinstitut Musikundervisning och lekskola för arbetskraften B107 Chydenius-Instituutin Kannatusyhdistys ry Anders Chydeniuksen kootut teokset www.chydenius.net/kootut.htm A110 Euro Work Group Henkilöstöpalvelut www.eurowork.info N310 Hasbro Finland Pelit ja lelut R201 Innocate Oy Suunnittelu- ja rakennuttajapalv. www.innocate fi D305 Ins.tsto Kiinteistövelho Rakennuttajakonsultti www.kiinteistovelho.fi M4 Itä-Uudenmaan Sos.psyk. yhdistys Mielenterveyskuntoutujien yhteisö www.porvoonklubitalo.org E207 Jaana Rajajärvi Vaatemuotoilu ja suunnittelu www.jaanarajajarvi.net G407 Jalkahoitola Margit Magnusson Jalkojenhoitoa L408 Jatopal Oy Telemarkkinointi www.jatopal.fi O313 Katja Noponen Oy Uravalmennus www.katjanoponen.fi G329 Kehokunto Tmi Pirkko Elo Fysioterapia G3 Keskuspuiston ammattiopisto Opetusala www.invalidisaatio.fi N4 Keskuspuiston ammattiopisto Työhön ja itsenäiseen elämään valm. www.invalidisaatio.fi C3 Keskuspuiston ammattiopisto Työhön ja itsenäiseen elämään valm. www.invalidisaatio.fi B108 Kiema Management Oy Kiinteistökehitys + projektinjohto www.kiema.fi M204 Kirjapaino M&M Oy Kirjapainopalvelut www.kirjapainonämmät.net C301a Kirsi Husu Psykoterapiapalvelut www.kirsihusu.net O310 Kumina Music Oy Ohjelmatoimisto, musiikki www.kumina.com P2 Kunto-Werner Fysioterapia, kuntosali www.kuntowerner.fi R103 Kårkulla samkommun Omsorgsbyrån i Borgå www.karkulla.fi P101 Kårkulla samkommun Södis serviceenhet www.karkulla.fi E203 Kähkönen Ann-Mari Puheterapeutti www.olemuskieli.fi R211 Leena Vallin Kivunhoito & Lymfaterapia www.sairaanhoitopalveluleena.com D307 Lystra Marketing & Events Markkinointi ja tapahtumajärjestelyt www.lystra.fi O430 Lähde Invest Oy Ab Liikkeenjohdon konsultointi, sijoitust. www.lahdeinvest.com A105 Maintpartner Oy Teollisuuden kunnossapito www.maintpartner.fi O429 Mastermark Oy Mainos- ja liikelahjatalo www.mastermark.fi B106 Miliot Science Laboratorioala www.miliot.com D311 Naprapaatti Kalle Tolsa Fysioterapia M204 NicePress CD- ja DVD-levyt, sublimaatiopaino www.kirjapainonämmät.net J203 Pharmanova Oy Sairaanhoitotarvikkeiden maahantuonti www.pharmanova.fi L203 Pitsileidi Maija Antiikki ja vintagepöytäliinat ja pitsit www.pitsileidi.fi A107 Planora Oy Energiatekniikka www.planora.fi R210 Porvoon Hierojakoulu Oy Koulutus, terveyspalvelut www.porvoonhierojakoulu.fi K2 Porvoon kaupungin perheneuvola Perhe- ja sosiaalipalvelut G217 Porvoon kaupunki Erityisnuorisotyö K102 Porvoon kaupunki Nuorisopalvelut toimisto /nuoriso JKL1 Porvoon kaupunki, Zentra Nuorisotila Zentra /nuoriso L241 Porvoon kaupunki, Työllisyyspalvelut Päivätoimintakeskus L303 Porvoon kaupunki, Työllisyyspalvelut Työpajat / Artex ja Pointti G201 Porvoon kaupunki, Työllisyyspalvelut Työpajat / Auto ja metalli, työpartio C4+J4 Porvoon Kirjakeskus Oy Kirja-arkisto www.kirjakeskus.fi B2 Porvoon Kirjakeskus Oy Logistiikkapalvelut www.kirjakeskus.fi M406 Porvoon Klubitalo, sos.psyk. yhdistys Jäsenyhteisötalo www.porvoonklubitalo.org C202 Porvoon Kudontakamari ry Kankaiden ja mattojen kudonta A109 Porvoon Kulttuurinystävät ry Kulttuuri www. porvoonkulttuurinystavat.fi A3 Porvoon sairaala Lastenpsykiatria www.hus.fi A4 Porvoon sairaala Psykiatrian toimintaterapiakeskus www.hus.fi B4 Porvoon sairaala Psykiatrian kuntoutuspkl. www.hus.fi N5 Porvoon sairaala Aikuispsykiatria www.hus.fi O5 Porvoon sairaala Nuorisopsykiatria www.hus.fi M207 Porvoon Työnhakijat ry Yhdistys www.porvoontyonhakijat.com D5 Porvoonseudun musiikkiopisto Äänitysstudio G6 Porvoonseudun musiikkiopisto Musiikinopetus ja konsertit M5 Porvoonseudun musiikkiopisto Musiikinopetus ja leikkikoulu N201 Porvoonseudun musiikkiopisto Puhallinosaston musiikkiopetus L201 Porvoonseudun työvoiman palvelukeskus Työvoimapalvelut L204 Porvoonseudun työvoiman palvelukeskus Päivätoimintakeskus E4 + K4 Rantalainen & Järvinen Oy Taloushallinnon palvelut www.rantalainen.fi S207 Renor Oy Huoltomiesten toimisto www.renor.fi A104 Renor Oy Kiinteistöpäällikön toimisto www.renor.fi N304 Rikosseuraamuslaitos Yhdyskuntaseuraamustoimisto www.rikosseuraamus.fi R211 Sairaanhoitopalvelu-Leena Kivunhoito & Lymfaterapia www.sairaanhoitopalveluleena.com O406 Sanaskivi / Irene Sanasvuori Hypnoosi / Life Coach www.sanaskivi.com O412 Securitas Oy Yksityinen turvallisuusala www.securitas.fi J208 Sisustusliike Jokikatu 6 Sisustaminen www.jokikatu6.fi E208 Sisustustoimisto å design Sisustussuunnittelu www.sisustusadesign.com J402 Sovellusmestarit Oy Kone- ja laitesuunnittelu www.sovellusmestarit.fi B3 Suoramarkkinointi Mega Oy Telemarkkinointi www.sm-mega.fi G329 Taina Åkerlund-Pesonen Fysio- ja lymfaterapia M414 Talterapi C.Rosas Talterapi / Puheterapia www.talterapi.com L217 Tampereen yliopisto Nuorten rokotetutkimukset A102 Technetium Consulting Oy Johdon konsultointi www. twechnetium.fi O310 Tessa Virta Orkesteri Musiikki www.tessavirta.net N314 Tksoft Oy Kirjanpitopalvelut www.tksoft.com D315 Tramontana Oy Taloushallinnon konsultointi G406 UPM-Kymmen Oyj Puunhankinta / Virkesanskaffning www.upm.com O424 Vanhala International Konsultointi WSOYTALO RENOR OY Mannerheiminkatu nkatu 20 06100 PORVOOOO Vaihde 0207 220 800 Fax 0207 220 878 www.wsoytalo.fi o.fi www.renor.fi etunimi.sukunimi@renor.fi Kunnas Pekka kiinteistöpäällikkö puhelin 0207 220 871 Hanna Nurminen kiinteistöpäällikkö puhelin 0207 220 889 Ajanko Sinikka kiinteistösihteeri puhelin 0207 220 842 Branders Henry huoltomies puhelin 0207 220 873 Stenholm Aarne huoltomies puhelin 0207 220 874 Lisätietoja vapaista toimitiloista: RENOR OY Kunnas Pekka kiinteistöpäällikkö puhelin 0207 220 871 Hanna Nurminen kiinteistöpäällikkö puhelin 0207 220 889 hanna.nurminen@renor.fi www.renor.fi 12 13

VANHAN LOPPU, UUDEN ALKU HANNA NURMINEN WSOYTALON KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖKSI Kiinteistöpäällikkö Hanna Nurminen hyppää Pekka Kunnaksen saappaisiin tämän vuoden elokuussa Kunnaksen jäädessä eläkkeelle. Renorilla viisi vuotta työskennellyt Nurminen vastaa pääkaupunkiseudulla Tikkurilan Silkin, Pitäjänmäen Höyläämötie 3:n ja Kehä III:n Ansatie 3:n kiinteistöistä. Nurmisella on pitkä tausta kiinteistö- ja rakennusalalla. Hanna Nurminen on tutustunut pikku hiljaa WSOYTA- LOOn Pekka Kunnaksen kanssa. Onhan talossa monta nurkkaa tutustuttavana. Tulen Porvooseen erittäin hyvillä fiiliksillä. Tunnelma Porvoossa, WSOYTALOssa ja koko ympäristössä on mielestäni hieno. WSOYTALO on todella hyvässä kunnossa, on helppo jatkaa sen kehittämistä vakaalta pohjalta. Jatkossa Nurminen tulee olemaan Porvoossa noin kolme päivää viikossa. WSOYTALOssa on todella pätevät ja pitkäaikaiset huoltomiehet, joilta saan tukea ja tietoa talon asioissa. Innolla odotan, että pääsen tutustumaan paremmin Porvooseen, porvoolaisiin sekä WSOYTALOn asiakkaisiimme. WSOYTALOn pitkäaikainen kiinteistöpäällikkö, talon sielu, Pekka Kunnas jää tämän vuoden elokuussa eläkkeelle. Muistoksi hän jättää lukuisia saneerauskohdemappeja ja satoja vuokralaissopimuksia Pekka Kunnaksen ensimmäinen duuni WSOYTALOssa oli vanhan savupiipun purkaminen. Se tarkoitti, että vanha aika talossa päättyi ja uusi aika alkoi. Nyt on jälleen päättymässä yksi aikakausi, kun talot kuin omat taskunsa tunteva Pekka Kunnas jää elokuussa eläkkeelle. Tulin taloon vuonna 1990 silloisen Kirjatuki Oy:n toimitusjohtajaksi. Kirjatuki oli WSOY:n alakonserni ja Kirjatuki taas omisti Kiinteistö Oy Mannerheiminkatu 20:nen. Toisin sanoen nykyisen WSOYTALOn. Hoidin aluksi molempien osakeyhtiöiden toimitusjohtajan tehtävää. Mutta työnantajanani oli koko ajan WSOY. 1990-luvun alku oli mielenkiintoista aikaa. Vastasin muun muassa kassapäällikkönä WSOY:n rahoitus- ja maksuliikenteestä. Pariinkin kertaan saimme porvoolaiselta rahoituslaitokselta pyynnön viiden miljoonan markan yön yli talletuksesta. Niiden korko oli 25 prosenttia. Se kertonee aika paljon siitä ajasta, Kunnas muistelee. Pekka Kunnaksen isännyyden aikana WSOYTALO on muuttunut enimmäkseen tuotannollisesta rakennuksesta monen yrityksen ja yhteisön toimipaikaksi. Minulla on sellainen mielikuva, että tullessani taloon täällä oli 18 vuokralaista. Nyt minulla on mapissa 122 vuokrasopimusta. Siinä on aika suuri ero ja se näkyy myös kiinteistöpäällikön työssä. Vielä vuonna 1980 koko kortteli oli WSOY:n käytössä. Nyt WSOY:tä ei ole talossa enää ollenkaan. Wernerin patsas on pihalla ja nimi komeasti seinässä, mutta ainuttakaan vuokrasopimusta ei ole WSOY:n nimellä, Kunnas toteaa. RIKKAUS JA RIESA Renor Oy osti WSOTALOn vuonna 2005. Sitä oli edeltänyt muun muassa WSOY:n ja Sanoma Oy:n fuusio, minkä ansiosta Pekka Kunnaksen työnantaja ehti välissä vaihtua WSOY:stä Sanoma Oyj:ksi. Vuokraustoiminta oli jo ennen Renorin aikaa aktiivista. Renor otti kuitenkin aivan toisenlaisen otteen vanhasta talosta. Renorilla ymmärretään, että tilojen pitää olla oikeasti kunnossa, jotta niihin saadaan vuokralaisia. Kaikki vaativat toimitiloiltaan toimivuutta ja turvallisuutta. Kun Pekka Kunnakselta tiedustelee työn parasta antia, hän osaa vastata samalla myös kysymykseen työn ikävimmistä puolista. Erilaiset ihmiset ja erilaiset yrityskulttuurit. Ne ovat ehdottomasti työn parasta antia, mutta samalla ne tuovat työhön haasteita. Varsinkin kun nämä erilaiset ihmiset ja erilaiset yrityskulttuurit ovat yhden ja saman katon alla. Työ on myös hallinnollisesti haastavaa. Vuosittain teen 25 30 uutta vuokrasopimusta. Totta kai siihen porukkaan mahtuu kaikenlaisia toimijoita. Viisi kertaa olen joutunut tekemään vuokralaissopimuksen purkamisen. Ehkä se on vähän, varsinkin kun miettii kuinka monta vuokralaista talossa on ehtinyt olemaan. HYVÄSTI RAKENTAMINEN WSOYTALO on kokenut Pekka Kunnaksen aikana suuria muutoksia. Tiloja on laitettu täysin uusiksi ja joitakin jopa useampaan kertaan. Rakentaminen ja saneeraus vie joskus enemmän aikaa, mitä sen soisi vievän. Asiasta tietämätön ei välttämättä uskoisi, mitä kaikkea uuden tilan rakentamiseen voi sisältyäkään. Ensin suunnitellaan, sitten pyydetään urakkatarjoukset ja rakennusluvat. Hankkeeseen mahtuu aloitus-, väli- ja loppupalavereita, urakkaneuvotteluita, työmaakokouksia, vastaanottokatselmuksia ja neuvotteluja. Yhdestä vuokralaistilan saneerauksesta tulee helposti iso mapillinen dokumentteja, tai kolmekin. Pekka Kunnaksen seuraajana jatkaa Renorin Helsingin kohteissa kiinteistöpäällikön töitä tekevä Hanna Nurminen. Ensitöikseni laitan Hannan päivittämään pelastussuunnitelmaa. Siinä tulee talo nopeasti tutuksi, Kunnas hymyilee. Entä sitten ne eläkepäivät? Mitä hyvin ansioitunut kiinteistöpäällikkö tekee kaikella sillä vapaa-ajalla? Ainakaan en aio rakentaa taloa, Kunnas täräyttää. Tarkoitus on lähteä kokemaan koko vuoden mittainen Lappi. Että sitä nyt ainakin ihan ensimmäiseksi. 14 15

Porvoon Tarmon puuhamies Markku Välimäki (vas.) ja Renorin asiakkuus- ja kiinteistökehitysjohtaja Risto Hänninen ovat molemmat koripallomiehiä henkeen ja vereen. Hänninen heitti Renorin isännöimässä Porvoon Tarmon kotiottelussa kolme kolmen pisteen koria 20 sekunnissa, mikä on puoliaikakilpailuissa todella harvinaista. Renor Oy:llä ja Porvoon Tarmolla on yhteistyösopimus, joka antaa molemmille paljon. Renor saa tarvitsemaansa näkyvyyttä ja Porvoon Tarmo tärkeää apua toiminnan pyörittämiseen. HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ KAIKKI VOITTAVAT Marja Hallén (vas.), Marja-Liisa Karjalainen ja Markku Nurminen taiteilevat grafiikkaa uudessa työhuoneessaan. LUOVUUS VALLOILLEEN Arte Grafi, grafiikan paja Linnakoskenkatu 32, Porvoo Juttua kirjoitettaessa Porvoon Tarmolla on käynnissä taistelut korisliigapaikasta. Ykkösdivaria pelaavan Porvoon Tarmon miesten joukkueella on siis jälleen mahdollisuus nousta pelaamaan ensi kaudella Suomen mestaruudesta. Korisliigapaikka toisi lisää yleisöä ja lisää näkyvyyttä. Kaupunkilaisten kiinnostus käydä matseissa kasvaa aina menestyksen myötä, toteaa Porvoon Tarmon puuhamies Markku Välimäki. Playoff-peleissä odotamme katsomojen täyttyvän kannustajista. Se tarkoittaa noin tuhatta ihmistä. Koripalolla on pitkät perinteet Porvoossa. Hiljattain 60-vuotisjuhliaan viettänyt Porvoon Tarmo kokoaa yhteen 500 kaikenikäistä koripalloharrastajaa. Lisäksi seura pitää koulujen yhteydessä koripallokerhoja eli nappulakorista. Seurat tekevät tärkeää juniorityötä. Tar- vitsemme tukijoita ja yhteistyökumppaneita, jotta kaikilla olisi mahdollisuus harrastaa. Seuroilla hyvä taloudenpito on vain korostunut, korkealla tasolla se on jopa pelaamisen edellytys, Välimäki sanoo. MUKANA KAUPUNGIN MENOSSA Markku Välimäki hoitaa Porvoon Tarmossa pelaajien asioita, hän järjestää työpaikat, asunnot ja mahdolliset opiskelupaikat. Lisäksi hän hoitaa yhteistyösopimuksia yritysten kanssa. Ennen eläkkeelle jäämistään hän toimi Porvoon sivistystoimenjohtajana, mikä tuo yhteistyöhön muun muassa Renorin kanssa aivan erilaista ulottuvuutta. Renorin tulo Porvooseen oli merkittävä juttu. Olemme saaneet WSOYTALOsta paljon hyviä tiloja sivistystoimen eri toiminnoille. Tilojen omistaminen ja rakennuttaminen kun ei ole kaupungin ensisijaista toimintaa, Välimäki toteaa. Renorin asiakkuus- ja kiinteistökehitysjohtaja Risto Hänninen puolestaan pitää kuntia Renorin tärkeinä asiakkaina. Me teemme mielellämme yhteistyötä kuntien kanssa. Pahin kilpakumppanimme on usein kuitenkin uudisrakentaminen. Renorin liikeajatuksena on kestävä kehitys ja vanhojen tilojen uudistaminen vuokralaisten tarpeisiin. Teemme mielellämme yhteistyötä Porvoon Tarmon kanssa, sillä on tärkeää olla mukana paikkakunnan aktiviteeteissä. Se tuo lisää vastuullisuutta omaan toimintaamme, Risto Hänninen sanoo. Pienillä paikkakunnilla koripallo saa paremmin näkyvyyttä pääkaupunkiseutuun verrattuna, jossa jääkiekko kahmii kaiken näkyvyyden ja suurimmat sponsorit. Meillä on yhteistyösopimus Porvoon Tarmon kanssa näkyvyydestä. Jos seuran nousee korisliigaan, näkyvyys ehdottomasti vain kasvaa ja se on upea juttu, Hänninen toteaa. Hyvän työtilan löytäminen ei ole aina helppoa. Porvoolaisten grafiikkataiteilijoiden ryhmä ehti kiertää Rihkamakadulta Tullintalolle ja sieltä Porvoo-talolle ennen kuin sopiva, ja toivottavasti pysyvä, työhuone löytyi WSOY- TALOlta. Toiveena on, että voisimme olla täällä todella pitkään. Olemme niin huojentuneita ja onnellisia siitä, että kaikin puolin sopiva työtila löytyi, toteaa taitelija Marja Hallén. Täällä on äärimmäisen rauhallista tehdä töitä. Paksujen seinien sisällä on hiljaista, vanhasta rakennuksesta oikein henkii historian tuntua. Olemme viime syksystä asti keskittyneet ainoastaan töiden tekemiseen, emme ole ehtineet miettiä vielä edes yhteisnäyttelyn pitämistä. Grafiikan paja oli aikaisemminkin taiteilijan käytössä, jonka jäljiltä lattialla näkyy tekemisen jälkiä; maaliviivoja ja roiskeita. Sanoimme, että lattioille ei tarvitse tehdä mitään. Täällä oli valmiiksi sopivan rouhea tunnelma, Hallén kertoo. Renor kuunteli hyvin toiveitamme ja saimme poistoilmaputken sekä vetokaapin, jotka ovat tärkeitä syövytettäessä hapolla kuparilaattoja. JOKAINEN VEDOS YLLÄTYS Arte Grafiksi itseään kutsuvaan ryhmään kuuluu kuusi taiteilijaa, joista osa on harrastajia ja osa ammattilaisia. Marja-Liisa Karjalainen ja Markku Nurminen tekevät grafiikkaa harrastuksenaan. Heitä grafiikassa kiehtoo sen yllätyksellisyys. Lopputuloksen näkee vasta vedoksessa. Kuparilaatan työstämiseen voi helposti mennä viikkokin. Kun sitten pääsee vedostusvaiheeseen, se on aina yhtä suuri yllätys, millainen taideteos on syntynyt, sanoo Markku Nurminen. Tämä on löytämisen riemua. Eri tekniikoiden yhdistämisellä saa aikaan aina uusia ulottuvuuksia, toteaa Marja-Liisa Karjalainen. Hyvästä kuparilaatasta voi tehdä jopa 30 40 vedosta. Monistettavuus tekee grafiikasta erilaista esimerkiksi maalaustaiteeseen verrattuna. Monistettavuuden ansiosta grafiikka on myös edullisempaa ostaa. Voimme myös pitää näyttelyjä yhtä aikaa samoilla töillä useassa eri paikassa, mikä ei taidemaalareille ole mahdollista, Marja Hallén kertoo. Hallén myös opettaa grafiikkaa kansalaisopistossa ja nämä kurssit järjestetään WSOYTALOn grafiikan pajassa. 16 17

HYVÄ ILMA RATKAISEE Toimiva ilmastointi ja sopiva huonelämpötila kasvattavat tutkitusti työtehoa. Myös ihmisten vaatimukset ovat tekniikan kehittymisen myötä kasvaneet. Lämpötilan pitää olla tasainen ympäri vuoden. Siihen tarvitaan ilmastoinnin, automatiikan ja jäähdytyksen asiantuntijaa. AVAIMIA HYVINVOINTIIN Valokuva: Laura Ikonen Hyvinvointiohjaaja Laura Ikonen ikonen.laur@gmail.com www.herbalife.fi LVIAJ-suunnittelija Ilkka Ojapalo Tatekon Oy:stä esittelee WSOYTALOn ilmanvaihtokokonaisuutta, mikä kattaa 4000 neliön alan vanhan terveydenhoitooppilaitoksen siivessä. Tämä tehtiin 22 vuotta sitten, ja se toimii edelleen hyvin. Koneistoon on tehty jälkeenpäin energiaa säästäviä uudistuksia ja hyvällä huollolla se toimii vielä pitkään. Ojapalolla on pitkä suhde WSOYTALOon, sen lämpö-,vesi- ja viemärijohtoihin, jäähdytyslaitteisiin ilmastointikanaviin ja -koneisiin. Ensimmäisen kerran hän tuli tekemään LVIAsuunnittelua taloon vuonna 1985. Talo alkaa olla nyt jo aika tuttu. Täytyy myöntää, että aluksi olin aika hukassa. Talo on kuin kyrillinen kirjain, yhtä arvoituksellinen, Ojapalo naureskelee. LVIAJ-suunnittelu vanhassa rakennuksessa vaatii välillä luovuutta ja hyvää ongelmanratkaisua. Talossa on vahvat ja jykevät rakenteet. Haasteena on välillä löytää isoille kanaville reitit ja koneistolle tilat. Aina ne ovat kuitenkin löytyneet. Yksi erikoisimmista ja suurimmista töistä on ollut nuorisotila Intron saneeraustyöt, kun vanhasta pannuhuoneesta tehtiin näyttämö. ENERGIAA SÄÄSTÄMÄSSÄ Toimiva lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmä ei tarkoita pelkästään käyttömukavuutta. Saneeraamalla ja uudistamalla järjestelmiä voidaan säästää myös energiaa. Saimme parikymmentä vuotta sitten valtiolta avustusta energiaselvitysten tekemiseen. Kävimme silloin koko korttelin läpi ja selvitimme kaikki potentiaaliset säästötoimet. Näitä selvityksestä nousseita toimenpiteitä on otettu vuosittain työn alle, kertoo Ilkka Ojapalo. Sähkössä kannattaa kyllä säästää aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi Iv-kojeiden puhallinuusinnoilla investoinnit maksavat itsensä takaisin yleensä vuodessa tai parissa. Yksi säästökeino on niinkin yksinkertainen asia kun verkostojen puhtaana pitäminen. Kun putket ja lämmönsiirtopinnat ovat puhtaat, verkostot kestävät pidempään ja lämmönsiirron teho ja sitä kautta energiatehokkuus paranee. Melkein joka puolella WSOYTALOa on jo nykyaikainen ilmanvaihto ja myös koneellinen jäähdytys. Saneerausta ja modernisointia on tehty kunkin ajan vaatimusten mukaan. Osassa taloa on vielä käytössä alkuperäiset lämmitysputkistot ja myös osa viemäreistä on alkuperäistä. Tällaisessa valtavassa talossa uudistaminen on jatkuvaa, ja voisi sanoa, että se ei lopu koskaan. Tatekon Oy www.tatekon.fi Itsenäinen Herbalifen jälleenmyyjä Laura Ikonen muutti perheensä kanssa viime vuoden lopulla Porvooseen. Samalla myös Ikosen asiakaskunta laajeni Porvooseen. WSOYTALOlta löytyi sopiva toimitila asiakkaiden vastaanottamiseen, jossa Ikonen toimii yhdessä kahden muun jälleenmyyjän kanssa. Toimisto tuo ammattimaisempaa otetta tekemiseen ja luo paremmat puitteet tapaamisiin. Suuri osa hyvinvointiohjaajan työn saavutuksista on Helsingin suunnalla, mutta tietenkin haluan tehdä töitä myös kaupungissa, jossa asun. WSOYTALO on erittäin keskeisellä paikalla ja sinne on helppo tulla. Laura Ikonen päätyi itsenäiseksi Herbalifejälleenmyyjäksi omien hyvien kokemusten kautta. Hain itse apua Herbalife-tuotteista painonhallintaan. Kun käytin tuotteita, huomasin positiivisia muutoksia hyvinvoinnissa ja sille tielle jäin. Halusin auttaa myös muita voimaan paremmin monipuolisen ravinnon avulla. Herbalife tarjoaa ravitsemus- ja hyvinvointituotteita kokonaisvaltaisesti kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Herbalife-tuotteista löytyy vaihtoehtoja painon hallintaan, kehon terveyden tukemiseen, fyysiseen kuntoiluun ja ulkoiseen hyvinvointiin. ENEMMÄN KUIN TUOTTEET Laura Ikonen kutsuu Herbalife-tuotteista ja hyvinvoinnista kiinnostuneet asiakkaat toimistolleen, jossa perehdytään asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Kaikki alkaa hyvinvointiarvion tekemisestä. Teen kehonkoostumusmittauksia ja selvitän muun muassa asiakkaan päivittäisen proteiinitarpeen, ja perehdymme asiakkaan ravitsemukseen ja miten Herbalife-tuotteilla voi tukea ravitsemusta ja päästä haluamiinsa tuloksiin. Teen hyvinvointiohjaajan työtä, Herbalifejälleenmyyntiä päätyönäni. Minulla on siis mahdollisuus antaa asiakkailleni myös ajallisesti tukea heidän tavoitteidensa saavuttamiseen. Kun asiakas ottaa tuotteet käyttöön, saa hän henkilökohtaisen tuen hyvinvointiohjaajalta kaupan päälle. Koin sen itse erittäin tärkeäksi, kun aloitin tuotteiden käytön. Monta kertaa asiakassuhteista tulee ystävyyssuhteita. Ikonen on toiminut itsenäisenä jälleenmyyjänä seitsemän vuotta ja hän kokee Herbalifen tarjoavan hyvien tuotteiden lisäksi myös taloudellisesti merkittävän liiketoimintamahdollisuuden. On hienoa saada seurata, miten ihmiset onnistuvat tavoitteissaan ja kokevat voivansa hyvin. Hyvät kokemukset myyvät itse itseään ja sana onnistumisista kulkee ihmiseltä ihmiselle. 18 19

Andrea Fransman on kiinnostunut käsitöistä ja ompelemisesta. Artex-pajalla tehdään kuvallista, sanallista ja kehollista ilmaisua. Paja sai uudet valoisat tilat viime syksynä WSOYTALOn toisesta kerroksesta. Työohjaaja Kim Forsberg ja Niko Pettinen korjauspuuhissa Auto- ja metallipajassa. Porvoon kaupungilla on useita työpajoja nuorille ja aikuisille. Työpajat tarjoavat nuorille ja pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuden selviytyä arjessa, saada koulutusta ja päästä kiinni työelämään. Melkein kaikki työpajat löytyvät WSOYTALOlta. TYÖHÖN JA ELÄMÄÄN KIINNI Porvoon kaupungin työpajoista Auto- ja metallipaja, Pointti, Artex ja Työpartio löytyvät kaikki WSOYTALOsta. Lisäksi WSOYTALOlla on aikuisten päivätoimintakeskus. Työpajakoordinaattori Petra Bärlund-Hämäläinen on tyytyväinen siitä, että toiminnot on saatu saman katon alle. Meillä on työpajatoiminnassa yhteensä 50 nuorelle paikka, ja näistä paikoista 44 on täällä WSOYTALOlla. Olemme iloisia siitä, että talon sisällä on ollut mahdollisuus laajentaa toimintaa tarpeen mukaan, toteaa Bärlund-Hämäläinen. Enkä usko, että missään muualla olisi mahdollista saada keskustaan tilat autokorjaamolle. Mutta täällä WSOYTALOlla on mahdollisuus todella monipuoliseen toimintaan. Työpajat on tarkoitettu ensisijaisesti 17 24-vuotiaille työttömille porvoolaisille nuorille. Monelta nuorista puuttuu ammatillinen koulutus ja sen on tässä yksi tärkeistä tavoitteista, saattaa nuori koulutukseen, Petra Bärlund-Hämäläinen sanoo. Työpajoissa tehdään harjoitustöitä ammattiohjaajan opastuksella. Työt tehdään joko itselle tai pienessä mittakaavassa kaupungille. Teemme jokaisen nuoren kanssa yksilöllisen sopimuksen tarpeen ja tilanteen mukaan. Yleensä työpajassa ollaan noin kuusi kuukautta kerrallaan. TYÖPAJOJA TARVITAAN Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvussa. Työpajatoiminnalle siis riittää siis kysyntää ja tehtävää. Tämän vuoden alusta astui voimaan myös erityinen Nuorisotakuu, mikä tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Työpajatoimintaan kuuluu paljon muutakin kuin vain pajassa työskentely. Käymme tutustumassa oppilaitoksiin ja yrityksiin, urheilemme ja teemme ruokaa, kertoo Petra Bärlund-Hämäläinen. Yksi pajoistamme onkin tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat tukea pidemmän aikaa. Pointti on matalan kynnyksen paikka, jossa harjoitellaan ryhmässä sosiaalisia taitoja ja käsillä tekemisen kautta haetaan elämään balanssia. Porvoon kaupunki, työpajat Linnankoskenkatu 32, Porvoo 040 544 1410 20 21

Marko Halme juttelee ensi joulun hittituotteelle Furbylle. Kun sille puhuu, se puhuu sinulle takaisin furbyä. Jos olet Furbylle vihainen, sekin muuttuu vihaiseksi. Mutta jos olet iloinen, myös Furby nauraa ja leikkii. Tämä interaktiivinen lelu valittiin Jenkeissä viime vuonna vuoden leluksi. Yrittäjä Esa Suominen on rakentanut Player Bar & Cafesta monipuolista viihdekeskusta. Uusimpana uutuutena ovat kaksi videotykein varustettua kisakatsomoa, joista voi seurata suurempia urheilutapahtumia. Hasbro on maailman suurimpia lelujen valmistajia. Sen tunnetuimpia brändejä ovat muun muassa My Little Pony, Littlest Pet Shop, Transformers, Play Doh, Nerf, Monopoly, Twister ja Trivial Pursuit. Hasbron Suomen toimisto löytyy WSOYTALOlta. TYÖ KUIN LEIKKIÄ VAIN Biljardia, karaokea, livemusiikkia, tanssia, pokeria ja dartsia. WSOYTALOlta löytyy todellinen viihdekeskus, jossa viihtyvät kaikki. UUDISTUNUT BILJARDIBAARII MYÖS LAULATTAA Hasbron Suomen toiminnoista vastaavan Marko Halmeen työhuoneeseen astuessa tulee kirjaimellisesti sellainen olo kuin olisi pikkulapsi lelukaupassa. Seiniä kiertävät hyllyt ovat täynnä uutuusleluja ja -pelejä tytöille pastellinsävyisiä poneja ja lemmikkieläimiä, pojille tummansinisiä ja punaisia robotteja ja supersankareita. Marko Halme on työhuoneessaan kuin kotonaan. Täytyyhän näillä välillä leikkiä ja kokeilla millaisia lelut ovat. Omat lapset toki auttavat minua lelujen testaamisessa, Halme naureskelee. Hasbron toimisto muutti WSOYTALOlle Halmeen mukana, joka vaihtoi lelubisneksestä toiseen viime kesänä. Asun itse täällä Porvoossa, ja koska minä pyöritän toimistoa käytännössä yksin, niin totta kai toin toimiston lähemmäksi minua. Hasbrolla on Suomessa kolme työntekijää, minun lisäkseni on siis vain kaksi myyntiedustajaa. SUOMI POIKKEUS Suomessa lelut myydään pääosin hypermarke- teissa, vain kymmenen prosenttia leluista myydään lelukaupoissa. Siinä Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista, joissa lelukauppojen osuus on kuitenkin puolet myynnistä. Suomessa on enää vain noin kymmenkunta itsenäistä lelukauppaa jäljellä. Pääosin käymme neuvottelut keskusliikkeiden kanssa kaksi kertaa vuodessa. Niiden pohjalta valitaan lelut joulu- ja kesämyyntiin, Marko Halme kertoo. Tietenkin minun tehtäväni on varmistaa, että Hasbron leluja myydään joka ikisessä paikassa Suomessa, missä vain leluja on myytävänä. Maailmanlaajuisesti Hasbro työllistää 6000 ihmistä ja sen vuosittainen liikevaihto on 4,1 miljardia dollaria. Hasbro Suomessa on osa Hasbro Nordicia, millä on Pohjoismailla reilun 10 prosentin osuus kaikista lelumarkkinoista. PONI JA SEN TARINA Hasbron yksi tunnetuimmista brändeistä on My Little Pony, joka täytti tänä vuonna 30 vuotta. My Little Poneilla leikitään siis jo toisessa sukupolvessa. Brändit uudistuvat koko ajan. Ilman jatkuvaa tuotekehitystä ja oheistuotteita samoja leluja on mahdotonta myydä vuodesta toiseen. My Little Ponissakin brändiä kantaa oma piirrossarja, jonka hahmot ja tarinat siirtyvät samanaikaisesti leluihin. Jos piirrossarjassa esiintyy uusi hahmo, se löytyy lähes heti myös leluhyllystä, Halme kertoo. Poikien leluissa hittinä on ollut myös jo usean vuoden ajan Transformers-hahmot, jotka muuttuvat roboteista lentokoneiksi tai autoiksi. Nyt Transformersit löytyvät myös Legon kanssa yhteensopivista Kre-O -rakennuspalikoista. Kaikkiin lelubrändeihimme kuuluu oma tvsarja, elokuvia ja digitaalista materiaalia, kuten pelejä ja askartelua. Hasbrolla on itse asiassa oma tv-kanava Yhdysvalloissa sekä omat elokuvastudiot. Mutta mitä sitten tapahtuu kaikille niille ihanille Hasbron toimistossa, kun on aika uudistaa mallistoa? Lahjoitamme niitä useasti sairaaloihin ja päiväkoteihin, joissa niillä on paljon kiitollisia leikkijöitä, Marko Halme sanoo. Player Bar & Cafessa tunnelma on kuin yökerhossa. Se on kuitenkin paljon enemmän kuin baari. Nimensä mukaisesti Player Bar & Cafe tarjoaa monipuolisesti ajanvietettä päiviin ja iltoihin. Player Bar & Cafen ylpeydenaiheet ovat ammattitasoiset biljardipöydät ja huippuunsa viritetyt äänentoistolaitteet. Perjantaisin ja lauantaisin on karaoketanssit. Olemme halunneet tehdä laulamisesta hauskaa ja elämyksellistä, äänentoisto ja karaokeohjelmat ovat aivan huippua. Omat lempikappaleet löytyvät varmasti 3 000 kappaleen listalta, kertoo baarin omistaja Esa Suominen. Meillä viihtyvät myös pariskunnat. Jos naispuoliset haluavat laulaa ja tanssia, voivat miehet samaan aikaan pelailla. Ei tarvitse kummankaan tehdä uhrauksia, Suominen hymyilee. Lauantaisin Player Bar & Cafessa kuullaan usein myös paikallisia bändejä livenä. Konsertteja ei tarvitse odottaa yömyöhään, vaan keikalle voi tulla jo alkuillasta ja iltaa jatkuu karaoketansseilla. Keskiviikkoisin Player Bar & Cafessa panostetaan opiskelijoihin ja sinkkuihin, silloin lauletaan karaokea ja juomia saa alennettuun hintaan. Toki kaikki ovat tervetulleita myös keskiviikkoisin, sanoo Esa Suominen. TULOSSA TURNAUKSIA Player Bar & Cafessa on kuusi poolpöytää, joista neljä on ammattikäyttöönkin soveltuvia yhdeksänjalkaisia pöytiä. Pöytiä voi varata etukäteen, mutta pelaamaan pääsee myös ilman varauksia. Ajatuksissa on aloittaa biljarditurnauksien järjestäminen. Toivonkin paikallisten biljardiseurojen ottavan yhteyttä, jotta saadaan turnaukset taas pyörimään, Suominen sanoo. Torstaisin meillä on K-15-päivä. Silloin myös 15 vuotta täyttäneet voivat tulla pelaamaan biljardia ja muita pelejä. Meiltä löytyy biljardin ja dartsin lisäksi Sega Rally Twin rallisimulaattori, ilmakiekko ja nostalginen flipperi. Alle 15-vuotiaat ovat tervetulleita silloin vanhempiensa seurassa. Player Bar & Cafen tilat on mahdollista jakaa pienempiin osiin, mikä mahdollistaa yksityistilaisuuksien pitämisen milloin vain. Tämä on ihan loisto paikka yrityksille ja työporukoille tulla viettämään hauskaa pelija lauluiltaa. Player Bar & Cafesta löytyy myös Porvoon urbaanein kesäterassi. Jo pelkästään se kannattaa kokea. Tunnelmaa voi käydä haistelemassa etukäteen baarin Facebook-sivuilla. Player Bar & Cafe Kaivokatu 37, Porvoo 22 23

- ELÄMÄNTEHTÄVÄNÄ VESIKATOT - KIEMA Management Oy LTD Mannerheiminkatu 20 FIN-06100 PORVOO * Radiokatu 7 (PL7) FIN-00241 HELSINKI www.kiema.fi