LIEKSAN MODERNI SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE Ryhmäpuutarha, tai suvi- tai perhepuutarha, joksi sitä myös nimitetään, on, niinkuin nimestäkin käy ilmi, ryhmä samalla paikalla ja useimmiten yhteisessä aitauksessa olevia pieniä puutarhoja. Ossian Lundén Leena Paavilainen
MIKSI SIIRTOLAPUUTARHA? Yhteys luontoon Suotuisat vaikutukset ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin Estetiikan lisäksi myös ilmastonmuutosta torjuvia vaikutuksia Ekologinen vaihtoehto kesämökille Yhteiskuntataloudellinen monimuotoisuus: Sosiaali-, terveys-, liikunta-, puisto-, kulttuuri-, asunto- ja matkailutoimi kietoutuvat verkostoksi Ekologia, esteettisyys, eettisyys, ekonomisuus (Pekka V. Virtanen) Kussa hellästi hentoiset taimet vain hyvä tarhuri huomaansa sulkee, pahat, katkerat aatteet ei viihtyä voi. Siellä rauha ja rakkaus kulkee, siellä mieltä niin kummasti lauhduttaa oma muokkaama, kasvava, kukkiva maa. (Vilma Reinilä) Leena Paavilainen
VIHREYS JA EKOLOGISUUS Ilmastonmuutos: elintapojen muutoksen tarve Omavaraisuus maaenergia, aurinkoenergia Rakennukset: Rakenteiden energiatehokkuus Rakennusosien ekologisuus Kestävä, laadukas, ajaton arkkitehtuuri Viemäröinti: kompostoivat käymälät, imeytyskentät Liikenne: Yksityisautoilu minimiin Taksibussi Kaukaa tulevien juna- ja bussiyhteydet Leena Paavilainen
VIHREYS JA EKOLOGISUUS Lähiruoka: Oman puutarhan antimet, Pielisen kalastusmahdollisuudet Luomuviljely kohtuullisen helposti toteutettavissa Kompostointi Vuoroviljely Kasvien istutusjärjestys ja valinta Houkutuskasvit, peiteharsot, ansat jne. Yhteisviheralueet: Tuoksut, äänet, värit Erilaiset puutarhat vesi, kivi, viher Fauna: perhosniitty, linnunpöntöt, siilien talvehtimispusikot Leena Paavilainen
YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyden eri tasot Yhteisrakennus: Grillikatokset, tanssilavat, uima- ja venelaiturit, saunat ja suihkut, keittiöt, näyttelytilat, juhlasalit Juhlaperinne (juhannus, sadonkorjuu jne.) Avoimien ovien päivät ulkopuolisille Kaupungin asukkaat Muu Suomi Koko kaupungin aktivoiminen: Yhteisviheralueiden tai koepalstojen hoitajiksi lukion kesäkurssi, kansalaisopisto, kesätyöläiset, 4h Leena Paavilainen
ALUEEN TOIMINNOT Yhteisrakennus toimintoineen Tapahtuma-aukio Ympäristö- ja muuta taidetta Yhteiset viheralueet: Ranta: Lasten leikkipaikat arkkitehtuurista ja ympäristösuunnittelusta syntyviä jännittäviä, yllättäviä, mielikuvitukselle tilaa jättäviä paikkoja Rantasauna Laituri Soutuveneitä ja kalastusvälineitä vuokrattavana Kierrätyspiste Autopaikat piiloon Leena Paavilainen
MATKAILUN YHDISTÄMINEN SIIRTOLAPUUTARHATOIMINTAAN Sijainti keskustan, kirkon ja sataman läheisyydessä mainio Yhteisrakennus: Mökit: Voidaan vuokrata ulkopuolisille esim. hääjuhliin Keittiön pitopalveluyrittäjä matkailijaravintola/kahvila VE 1: viljelijät voivat vuokrata omia mökkejään juhlavieraiden tai matkailijoiden käyttöön VE 2: osa mökeistä pelkästään vuokrakäytössä, opiskelijat/ 4h-kerholaiset hoitavat puutarhapalstat Matkailijat keskellä autenttista toimintaa Leena Paavilainen
Tilan kokeminen Tilan muodostustuminen Siirtolapuutarha-alueiden perusongelma on kunnollinen tilanmuodostuksen uupuminen. Talot ovat suhteellisen kaukana toisistaan ja kaikki tontit ovat samanlaisia alueellinen tasapäisyys ja monotonia Jos ainoa tapa tylsähkön kokonaisratkaisun värittämiseksi ovat käyttäjien tuomat puutarhatontut, monotonisesta alueesta muodostuu lopulta sekava ja hökkelimäinen. Rakentamista voi ohjata entistä kylämäisempiin ratkaisuihin alueen rakenteesta ja rakeisuudesta tilallisesti koettavia. Kulkureittien varrella voi olla tihentymiä, rakennusten muodostamia kujanteita ja aukeaa tilaa sopivassa suhteessa ja rytmitettynä. Kaikkea rakentamista ei kuitenkaan saa kahlita täysin, ja käyttäjien oma nikkarointi on sallittava. Tiloja voi rajata myös puilla, pensasaidoilla, pergoloilla Alueiden ongelmana on usein myös pinnanmuotoen tasaisuudesta johtuva jännitteettömyys - Alueita ja istutuksia voi rajata pengertämällä - Tien pinnan taso -Ojat - Puistoalueiden pinnanmuodot - Oleskelu rakennusten katoilla - Viherkatot Sauli Kosonen
Yhteisöllisyys ja liikkuminen Yhteisöllisyys - yksityisyys Alueilla kannattaa soveltaa erilaisia yhteisöllisyyden ja yksityisyyden tasoja - Kaikki tontit eivät olisi samanlaisia ja samassa verkossa Yhteisön sisälle muodostuu pienempiä yhteisöjä, naapurustoja, joiden sisällä on lopulta oma yksityinen tila. - Lähinaapuruston kanssa voi jakaa tiettyjä toiminnallisia elementtejä, esim. saunan. Palstojen ja mökkien lattiapinnan nostaminen kulkuväyliä ylemmäksi yksityisyys Liikenne Kulkureittien väljyys heikentää visuaalisesti koettavan alueen muodostumista. Tiestö on joka paikassa yhtä leveää, eikä reiteille synny hierarkiaa. Autot alueen ulkopuolelle, sisääntuloliittymien keskittäminen Paikalle kävellen, polkupyörillä tai julkisella liikenteellä. Täysi autottomuus ei mahdollista parkkipaikat, huoltoreitit, peräkärryt Reitit 3m leveitä. Kävelykujat alle 2m inhimillinen mittakaava Paloturvallisuus yksi syy perinteiseen väljyyteen - Nykyisin ei enää ongelma, tekniikka kehittynyt Sauli Kosonen
Rakennukset Rakennukset Nykyvaatimusten mukaisesti rakennetaan usein ylisuuria, jopa omakotitalojen kokoisia lomaasuntoja. Enemmän lomakylä kuin puutarha Mökkien koko mahdollisimma pieneksi Ei tarkoitettu pääasialliseksi kodiksi vain välttämättömyydet Pienestä tilasta on moneksi, eikä elämänlaadusta tarvitse tinkiä, kun ei tuhlaa tilaa ylenpalttiseen väljyyteen ja hyödyntää jokaisen tilavuuskuution hyvin sovelletuilla toiminnallisilla ratkaisuilla. Rakennuksen ulkotilan hyödyntäminen - Terassin ja kasvihuoneen yhdistäminen viherhuoneeksi - Oleskelu tai jopa viljely katon yläpuolella Toimintojen jakaminen naapuruston ja koko yhteisön kanssa pienentämään mökkien kokoa. Yhden asukkaan käyttämää pinta-alaa voi minimoida myös yhdistämällä mökkejä toisiinsa jopa fyysisesti. Energiataloudellisesti tehokkaat ratkaisut Yhteistiloilla voimistetaan alueen sisäistä yhteisöllisyyttä ja laajennetaan koko alueen monipuolisuutta ja käytettävyyttä. - Osa tiloista voi olla esimerkiksi vuokrattavissa ulkopuoliseen käyttöön. Sauli Kosonen
Energia ja vesi Energia Perinteisesti siirtolapuutarhojen mökit ovat olleet lämmittämättömiä, eikä niissä ole ollut edes sallittua asustaa talvisin. Suomessa kesäyötkin viileitä, Eristämättömiin mökkeihin hankittu lämmitystä Alueen sisällä on käytössä useita eri lämmitysmetodeja. - Energiataloudellisesti epäedullinen ratkaisu. Omavarainen keskitetty lämmitys Sähköntuotanto Tunnelman luomiseksi ja lisälämmönlähteenä jokaisessa mökissä olisi myös varaavat tulisijat Vesielementti Perinteisesti makean veden suora saatavuus olisi suuri etu. Nykyisin taajamissa kaikki tarvittava kunnallistekniikka vesijohdoista viemäröintiin - Alueen sisälle virtaava vesi ei ole välttämätön elementti Veden tuominen loisi kuitenkin uusia mahdollisuuksia liikkumiseen: - asukkaiden omat venelaiturit Mahdollisuuksia olisi myös tutkia ojien tuomista tonttien läpi - jokaisella tontilla voisi toteuttaa omanlaistaan veden ja maan rajapinnan muokkausta, rajata tonttia sekä rakentaa siltoja, askelkiviä tai pitkospuita. Sauli Kosonen
Tyyppiesimerkki Äimäraution laulu (ensimmäinen ja viimeinen säkeistö) Oulunlahden rannalle, pellolle vanhalle siirtolapuutarha syntynyt on. Mökit rakennettu, ojat suorat kaivettu, tierivi tehty verraton. :,: Oi Äimärautio, oi Äimärautio et ole enää ranta tyhjä autio. :,: Vieraat luoksemme terveeks toivotamme kesäpäivää luonamme viettämään. Silmärukaa suomee, kahvikupin tuomme ja pyydämme sen kanssamme nauttimaan. :,: Oi Äimärautio, oi Äimärautio et ole enää ranta tyhjä autio. :,: Sauli Kosonen
Mahdollisuuksia Sauli Kosonen
Mahdollisuuksia Sauli Kosonen
Siirtolapuutarha Lieksaan Oulun Yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio Valtakunnallinen moderni puukaupunki -hanke Tekijät Sauli Kosonen Leena Paavilainen 1.vaihe Uuden ajan siirtolapuutarha-alueen tavoite-, sisältö- ja konseptiideointi, mahdollisuuksien kartoittaminen ja tutkiminen 2.vaihe Kohdealueen alueideasuunnitelma / visualisointi piha- ja ympäristörakentamisen periaatteista 3.vaihe Talotyyppi-idealuonnokset Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
Tontti Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
Siirtolapuutarha Ryhmäpuutarha, tai suvi- tai perhepuutarha, joksi sitä myös nimitetään, on, niin kuin nimestäkin käy ilmi, ryhmä samalla paikalla ja useimmiten yhteisessä aitauksessa olevia pieniä puutarhoja. Ossian Lundén, 1918 Siirtolapuutarhatoiminnan avulla pyritään kaupunkien vähäväkiset saamaan osallisiksi niistä monenmoisista henkisistä ja aineellisista arvoista, joita pienen puutarhapalstan hoito viljelijälleen tarjoaa. Palstat vuokrataankin ensi kädessä sellaisille perheille, joilla ei ole mahdollisuutta viettää kesäänsä maaseudun terveellisessä luonnossa. Olavi Jokinen, 1946 Siirtolapuutarhalla tarkoitetaan kaupunkimaisen yhdyskunnan alueella tai liepeellä sijaitsevaa, ko. yhdyskunnan asukkaiden käyttöön tarkoitettua pienten puutarhojen muodostamaa kokonaisuutta, joka nykyisin on yleensä asemakaavoitettu Pirkko Hakala, 1989 Siirtolapuutarha on puutarhaviljelykseen varattu alue, joka on jaettu keskimäärin 250-500m²:n suuruisiin palstoihin, joilla sijaitsee pieni mökki. Alue sijaitsee useimmiten taaamassa tai sen liepeillä, ja palstat on määritelty siten, että ne muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Useimmiten kokonaisuus on ruutukaavan muotoinen. Suomen siirtolapuutarhaliiton internet-sivu, 2009 Tanskassa määritelty neljä perustyyppiä: 1. Päiväpalstat (daghave): ei rakennusta tai vain sateensuoja tai rakennus tarkoitettu vain yhden yön yöpymiselle. 2. Siirtolapuutarhat (byhave): edellistä suuremmat palstat. voi asua kesäaikana. Suomessa ja Ruotsissa tätä tyyppiä. 3. Lomakylä (landhave) kerää käyttäjänsä laajalta alueelta. keskittyvät erityisen harrastuksen ympärille(kalastus, ratsastus, purjehdus jne.) harvinaisia 4. Rautatiepalstat (jernvbanehave) Rautatielaitoksen omistamat henkilökunnalle tarkoitetut palstat yleisiä tanskalaisten rautateiden varsilla Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
Siirtolapuutarhojen historiaa Esimuotoja Keskiaika: maatilkkuja jaettiin käsityöläisille ja porvareille Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa luostarit järjestivät viljelysmaata kaikkein köyhimmille 1700-luvun loppu: köyhien puutarha- ja viljelyspalstat, poor's allotments, Englannissa Schreber Varsinaiset siirtolapuutarhat 1800-luvun teollistumisen aika: tehdaskaupunkeihin ahtaasti asutettujen työläisten oloja haluttiin parantaa siirtolapuutarhaideologian isä: saksalaislääkäri Daniel Gottlieb Moritz Schreber (1801-1861) - leikkipuistojen kehittäjä Ernst Hauschild - yhdisti Schreberin leikkikenttään puutarhan - Schreberverein Leipzigissä 1860-luvulla: lastenpuutarha Gefell -Schrebervereinin viljelypalstat muuttuivat lopullisesti perhepalstoiksi: ensimmäinen varsinainen siirtolapuutarha 1869 Tanskassa ollut siirtolapuutarhaliikehdintää jo 1800-luvun alkupuoliskolla: - Hjem, Aabenraa 1831 - Aalborgin työväenpuutarhat 1800-luvun alussa - 1880- ja 1890-luvuilla Jörgen Berthelsen ja Peder Hansen loivat Aalborgin ja Kööpenhaminan siirtolapuutarhat, joista tuli valtavan suosittuja Schreberin tutkielmia Hjem esitettynä tanskalaisessa postimerkissä 2008 Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
Siirtolapuutarhat Suomessa Alkuajat Vaikutteet Tanskasta, Saksasta ja Ruotsista 1902 siirtolapuutarha-aihe esillä Helsingissä valtuuskunnassa -ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin (pieni kokeilu, joka kuihtui kasaan) 1. maailmansodan aiheuttama elintarvikepula antoi uutta potkua hankkeille 1. siirtolapuutarha Porvoossa 1916 - Toiminta kuitenkin lyhytaikaista, joten unohtunut Tampereen Hatanpää 1916 - E. J. Reinilä puuhamiehenä (Suomen siirtolapuutarhaliiton ja liiton Siirtolapuutarha-lehden perustajia) - Vuokrasopimus loppui v. 1977 siirrettiin muualle Muita varhaisia siirtolapuutarhoja Suomessa - Castrénin perhepuutarha, Oulu 1915 - Brunakärr, Helsinki 1919 - Lyytikkälä, Viipuri 1930 (lyhyt kokeilu jo 1915) Suomen siirtolapuutarhaliitto 1929 Siirtolapuutarha-lehti 1935 Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
Siirtolapuutarhat Suomessa Vähävaraisten hyödyllisistä kesämökeistä koko kansan huviksi Ensimmäisten siirtolapuutarhojen asukit olivat vähävaraisia perheitä, joille haluttiin tarjota virkistystä luonnonhelmassa Sotien jälkeinen asuntopula: voimavarat asuntorakentamiseen - Siirtolapuutarhoja alettiin osin käyttää ympärivuotiseen asumiseen slummiutumista 1960- ja 70-lukujen kaupungistuminen - Palstoja saivat hankkia muutkin, kuin vähävaraiset - Maaltapako ja asennemuutos: siirtolapuutarhojen ravintopoliittinen merkitys väheni, sosiaalinen rakenne monipuolistui ja siirtolapuutarhatoiminta muuttui enemmän virkistysja lomailutoiminnaksi 1980-luku: useita tarveselvityksiä siirtolapuutarhojen tulevaisuudesta, suuri kysyntä 2000-luku: siirtolapuutarhoille yhä suuri sosiaalinen tilaus isoissa kaupungeissa - Ekologisuus, ekonomisuus, esteettisyys ja eettisyys (Pekka V. Virtanen, Siirtolapuutarha 4/08, s. 4 ja 5) Nykytila Suomen siirtolapuutarhaliitto: - Liiton tarkoitus on maamme siirtolapuutarhatoiminnan edistäminen, toiminnan kannalta oleellisten parannusten aikaansaaminen ja siirtolapuutarhojen merkityksen lisääminen loma- ja vapaa-ajanviettomuotona. Siirtolapuutarhaliiton piiriin kuuluvia jäsenyhdistyksiä 40 - Siirtolapuutarhoja todellisuudessa enemmän, noin 50 ympäri maata. - Palstoja yhteensä noin 5000 Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
Tarve siirtolapuutarhoille Viime vuosina on tarve perustaa uusia siirtolapuutarhoja selvästi lisääntynyt. Uusia siirtolapuutarhoja on myös perustettu, mutta tarvetta hitaammassa tahdissa. Siirtolapuutarhoja koskevan selvityksen tarve perustuu käytännön vaatimuksiin, sillä viime vuosien aikana lisääntynyt kiinnostus siirtolapuutarhatoimintaa kohtaan on myös herättänyt kysymyksiä toiminnan laajuudesta, luonteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Eino Grönholm, Suomen siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja, 1987 Siirtolapuutarhoja koskeva tieto on ollut hajanaista ja osittain vanhentunutta Jaana Kauppinen, 1987 Ostin kaksi vuotta sitten siirtolapuutarhamökin hintaan 30000 Helsingistä. Nykyisin jopa yli 70000 euroa pyydetään! Suomessa siirtolapuutarha-aate on menettänyt täysin merkityksensä. Ennen aikaan ne olivat tarkoitettu KÖYHILLE jotta saisivat maasta myös ravintoa perheelle. Nyt mökkejä voivat ostaa vain varakkaat! Otteita suomalaisen iltapäivälehden keskustelufoorumilta, 2007 Nykyinen tarve Vapaa-ajan viettotavat ovat muuttuneet - Ympäristötietoisuus Monilla paikkakunnilla tarve lisätä kaupungin vetovoimaa -Muuttotappiokaupungit Lähilomailun mahdollistaminen - matkustamisen hinta, nykyajan aikataulut Talviasuttavuus Etätyömahdollisuus Sukupolvien välisen kohtaamisen mahdollistaminen Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
Siirtolapuutarhojen hyödyt Jos haluat olla onnellinen yhden päivän, ota humala. Jos kolme päivää, mene naimisiin. Jos kahdeksan päivää, teurasta sika ja syö se. Jos haluat olla ikuisesti onnellinen, ryhdy puutarhuriksi. Kiinalainen sananlasku (Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta (toim. Hannu Tarmio)) Iloinen viljelijä Helsingin ruskeasuolla Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
Siirtolapuutarhojen hyödyt Omien puutarhatuotteiden kasvattaminen lisää keittiökasvien tarvetta jokapäiväisenä ravintona, ja tunnettua on, että kasvisten ja hedelmien ja marjojen runsas nauttiminen suuresti ehkäisee väkijuomien väärinkäyttöä. Ossian Lundén Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
Siirtolapuutarhojen hyödyt Työllä ja oleskelulla ryhmäpuutarhassa on myöskin suuri eetillinen merkityksensä. Ne edistävät siveyttä, mikä on yhteiskunnan peruspylväs, sanoo eräs tanskalainen kirjailija puhuessaan ryhmäpuutarhoista Vapaa-aikoja voi aina saada puutarhassa kulumaan, ja useimmat terveesti ajattelevat työläiset tulevat varmaan meilläkin, samoinkuin kulttuurimaissa, asettamaan ryhmäpuutarhan ravintola-elämän edelle. Ossian Lundén Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
Suunnittelutilanne Uusia siirtolapuutarhoja perustetaan jatkuvasti ympäri maata - Uusin Rovaniemellä, perustettu 2003 - Alueiden suunnittelu ei ole juurikaan kehittynyt vuosisadan aikana. - Ihmisten tarpeet, vaatimukset ja mahdollisuudet ovat muuttuneet Uudet alueet toistavat tutuksi todettua ja helpoksi havaittua ruutukaavaa - Aidatussa palstassa jokaisella on omat istutuksensa ja oma pieni mökkinsä samassa kulmassa. - Tämä pitää paikkansa myös viimeisen kymmenen vuoden sisällä tehdyissä kahdessa arkkitehtidiplomityössä (Reponen,1999,TTKK ja Forsander, 2005, OY.) Koitelin Ruusutarha (Diplomityö, Alisa Forsander 2005) Kuvia toteutetusta Iisalmen kohteesta Koljonvirran siirtolapuutarha, Iisalmi (Diplomityö, Tiina Reponen 1999) Sauli Kosonen - Leena Paavilainen
AJATUKSIA Leena Paavilainen