OPAS OMAN PIENTUULIVOIMALAN HANKINTAAN
SISÄLTÖ Sisältö... 2 1 Vihreää energiantuotantoa... 3 1.1 Mikä pientuulivoima?... 4 1.2 Pientuulivoiman tilanne Suomessa... 4 2 Valmistelutoimenpiteet... 6 2.1 Sijaintivaatimukset... 6 2.2 Hinnan muodostuminen... 7 3 Hankinta... 9 3.1 Yritykset ja tuotteiden vertailu... 10 3.2 Tarvittavat luvat pientuulivoimalalle... 11 3.3 Sähköverovelvollisuus... 11 3.4 Sähköverkkoon liittäminen... 11 4 Voimalan asentaminen ja ylläpito... 13 4.1 Huolto... 13 LÄHTEET... 15
1 VIHREÄÄ ENERGIANTUOTANTOA Ympäristöä säästävät elintavat ovat tulleet osaksi myös suomalaisten arkea. Ympäristöystävällisyys on noussut yhdeksi päivän trendeistä, ja kestävän kulutuksen periaatteet raakaaineiden ja energian vähäisestä kulutuksesta sanelevat monen suomalaisenkin päivittäisiä valintoja. Suomen luonnonsuojeluliiton myöntämän Ekoenergiamerkin saaneen Ekoenergian, eli tuulivoiman, biopolttoaineiden, vanhan vesivoiman ja aurinkopaneeleilla tuotetun energian suosio alkoi kasvaa vuonna 2004, kun yhä useammat yritykset ottivat Ekoenergian tuotevalikoimaansa. Vuoteen 2009 tultaessa Ekoenergian markkinaosuus jatkoi edelleen kasvuaan, vaikka Ekoenergian uusien kriteerien astuessa voimaan vuoden 2009 alussa useat voimalaitokset putosivat pois merkin piiristä. Kuva 1. Ekoenergian markkinaosuus 1988 2009 Kaikesta energiantuotannosta, Ekoenergia mukaan lukien, syntyy kuitenkin ympäristövaikutuksia, ja energiantuotannossa tulisikin pyrkiä vähentämään ympäristön kuormitusta esimerkiksi siirtymällä tehokkaampaan ja ilmastoystävällisempään tuotantoon. Turvattu ja häiriötön energiansaanti ei kuitenkaan ole aina itsestäänselvyys, minkä vuoksi omavarainen energiantuotanto on kasvattanut kiinnostustaan kuluttajien keskuudessa. Pientuulivoima on ratkaisu molempiin ongelmiin, sillä sen ympäristöhaitat ovat melkeinpä mitättömät, ja tekniikan kehittyessä ja halventuessa helppokäyttöinen vihreä pientuulivoima on erinomainen vaihtoehto omavaraiseen energiantuotantoon.
1.1 Mikä pientuulivoima? Pientuulivoima toimii samalla periaatteella, kuin isommatkin tuulivoimalat: Tuulen liikeenergia voidaan tuulivoimalalla muuntaa voimalan siipien pyörimisliikkeeksi ja edelleen sähköksi generaattorissa. Pientuulivoimalat ovat teholtaan vähäisempiä kuin teolliseen tuotantoon tarkoitetut voimalat, ja niillä tuotettua sähköä käytetään pääasiassa maatalouden tarpeisiin, laitoksissa, vapaa-ajan asunnoissa sekä purjeveneissä. Pientuulivoimalaa voidaan käyttää sähköverkkoon kuulumattomissa kohteissa, kuten kesämökeillä, mutta yhä useammin ne asennetaan sähkönjakelun piirissä oleviin taloihin omavaraisuuden lisäämiseksi sekä sähkölaskun pienentämiseksi. Kun tuulivoimalan sijoittaa oikein eli mahdollisimman tuuliselle paikalle, on se energiataloudellisesti ja ympäristöä ajatellen erinomainen vaihtoehto hajautettuun energiantuotantoon. IEC 61400-2 normi määrittelee pientuulivoimaksi pyyhkäisypinta-alaltaan alle 250 m 2 suuruiset voimalat, joiden korkeus jää alle 50 m ja lapojen pituus alle 9 m. Mikrotuulivoimaloilla tarkoitetaan alle 10 kw:n yhden talouden laitoksia. 1.2 Pientuulivoiman tilanne Suomessa Suomessa toimivat muutamat pientuulivoimaloiden valmistajat pyrkivät sinnikkäästi tuomaan pientuulivoimaa esiin ympäristöystävällisenä ja helppokäyttöisenä energiantuotantovaihtoehtona, mutta pientuulivoimaloiden elektroniikkaa ja pientuulivoimalaturbiineja valmistavan CypressWindTurbines Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Blåfieldin mielestä pientuulivoiman tilanne Suomessa on tällä hetkellä huono. Posira Oy:n myyntipäällikkö Jukka Keski- Ojan mukaan pientuulivoimamarkkinat ovat uutuutensa vuoksi vielä hyvin pienet, mutta kuluttajien kasvava kiinnostus ympäristöystävällisempiä elintapoja kohtaan sekä energian hinnan korotuspaineet lupaavat kehitystä myös pientuulivoiman rakentamiselle. Tämän hetkisellä verkkosähkön hinnalla pientuulivoima on erityisesti kannattavaa sähköverkon ulkopuolisissa kohteissa, ja Keski-Ojan näkemyksen mukaan pientuulivoima onkin kasvattanut suosiotaan kaikki mukavuudet sisältävien kaupunkimaisten mökkien rakennusinnostuksen myötä. Sähköverkkoon kuulumattomissa mökeissä pientuulivoima on erinomainen vaihtoehto myös talvikäyttöä ajatellen.
Pientuulivoimalan rakentamiseen ei Suomessa ole tällä hetkellä tarjolla erityisiä tukia, eikä esimerkiksi energia-avustusta voi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran mukaan hyödyntää yksin pientuulivoimalan rakentamiseen. Energia-avustusta on kuitenkin mahdollista hakea yhdistelmälämmitysjärjestelmää rakennettaessa, jolloin myös tuulivoiman rakentamiseen on periaatteessa mahdollista saada tukea rakennettaessa lisäksi yksi tai useampi energia-avustuksen piiriin kuuluva lämmitysjärjestelmä. Lisäksi tontilla tehdyn pientuulivoimalan rakentamiskustannusten työn osuudesta voi Verohallinnon Kotitalousvähennys-ohjeen mukaan pyytää kotitalousvähennystä silloin, kun pientuulivoimala rakennetaan jo olemassa olevaan omakotitaloon tai kesämökkiin. Uudisrakentaminen ei kuitenkaan oikeuta vähennykseen, ja tietyt välittömästi samaa työsuoritusta varten saadut tuet voivat estää kotitalousvähennyksen saamisen.
2 VALMISTELUTOIMENPITEET Suomessa pientuulivoimalla tuotettua energiaa käytetään pääasiassa neljään eri tarkoitukseen: Lämmitysenergian tuottamiseksi rakennuksen lämmitysjärjestelmän vesi- tai massavaraajaan sekä lämpimän käyttöveden varaajaan, akkujen lataamiseen ja sähköntuotantoon suoraan omakotitalon sähköverkkoon. Akkujen lataaminen sopii erityisesti vapaa-ajan asuntoihin ja mökeille, mutta sitä käytetään myös omakotitaloissa. Sähköä voidaan tällöin käyttää joko tasasähkönä tai invertterin 1 kautta 230 V järjestelmissä. Veden lämmittämisessä vesivaraajan koko olisi hyvä olla riittävän iso (> 500 litraa), jotta tuuliset ajankohdat tulisi hyödynnettyä tehokkaasti. Taloa lämmitettäessä tulee vaihtelevien tuuliolosuhteiden vuoksi huolehtia myös toisesta lämmitystavasta pientuulivoiman rinnalla. Pientuulivoimala on myös mahdollista liittää joko kiinteistön omaan sähköverkkoon tai valtakunnalliseen sähköverkkoon, mistä on kerrottu lisää kappaleessa 3.4. 2.1 Sijaintivaatimukset Tuulivoimalan asennuspaikan soveltuvuudesta kannattaa keskustella myyjän kanssa, jotta varmistetaan myyjän suositukset turvallisesta asennuspaikasta. Sijoituspaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa tuulisuus, voimalan maston koko sekä lähiasutus. Tuulivoimalan kannattavuus riippuu hyvin paljon tuulennopeudesta alueella, joten pientuulivoimala tulisi sijoittaa mahdollisimman tuuliselle paikalle. Erinomaiset tuuliolosuhteet löytyvät rannikolta meren läheisyydestä aukeilta alueilta, kun taas sisämaassa kohtuullisia tuuliolosuhteita kannattaa etsiä laajoilta aukeilta paikoilta sekä mäkien lailta. Metsäkatveissa tuulennopeus jää usein hyvin heikoksi. Tuulivoimala tulisi myös sijoittaa mahdollisimman korkealle niin että ympäröivät korkeat esteet kuten rakennukset ja puut jäisivät voimalan alapuolelle, ja hyvän tuoton varmistamiseksi voimalan potkurin tulisikin olla vähintään 9 m korkeammalla kuin lähimmät esteet noin 150 m säteellä. Pientuulivoimalaa sijoitettaessa tulee pystytyspaikkaan varata voima- 1 Vaihtosuuntaaja, joka muuntaa tasavirran vaihtovirraksi
lan maston verran tilaa myös vaakasuorassa, sillä masto tulee voida nostaa pystyyn. Paikalle täytyy myös päästä asentamaan voimala, ja voimalan maakaapelia sijoitettaessa on hyvä selvittää, onko alueelle kaivettu jo aiemmin esimerkiksi salaoja tai toinen maakaapeli. Turvallisuutta ajatellen tuulivoimalan sijoituspaikan tulisi olla riittävän kaukana paikasta, jossa oleskellaan säännöllisesti, sillä potkurista tai voimalan rakenteista voi talvisin tippua jäätä. Voimala voi olla mahdollista sijoittaa jopa usean sadan metrin päähän käyttökohteesta ilman merkittäviä siirtohäviöitä, jos voimalan generaattorijännite on riittävän korkea. Pientuulivoimalasta riippuen masto voi olla tarpeeksi tukeva pysyäkseen pystyssä ilman haruksia, mutta jotkin pientuulivoimalat vaativat myös harukset mastoa tukemaan. Harukset kiinnitetään mastoon 45 asteen kulmassa, joten esimerkiksi 10 m kiinnitettäessä tulee pientuulivoimalan sijoituspaikkaan varata tähän tilaa ylimääräiset 10m. Naapureita ja muuta lähiasutusta ajatellen pientuulivoimalan sijoituksessa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset ääni- ja näköhaitat. Tuulivoimalan ääni ei saa häiritä alueen asukkaita, tosin kovalla tuulella tuulen oma ääni usein peittää voimalan äänen alleen. Tuulivoimalaa ei myös tule sijoittaa auringon eteen niin, että voimalan varjo osuu ikkunoihin, sillä välkkyminen voi olla epämiellyttävää. Äänihaittojen välttämiseksi suositellaan voimalan sijoittamista 30 m päähän rakennuksista tai pihapiiristä. 2.2 Hinnan muodostuminen Pientuulivoimalan kokonaiskustannukset koostuvat voimalan hankintahinnasta sekä perustusten teon, asennuksen ja sähkötöiden hinnasta. Voimalan takaisinmaksua ajatellen tulee ottaa lisäksi huomioon huolto- ja ylläpitokustannukset, jotka ovat kuitenkin suhteellisen pienet, koska voimalan vuosittaisen huollon voi suorittaa itse silmämääräisesti opaskirjan avulla ja suurempi huoltotarkastus tehdään yleensä viiden vuoden välein. Posira Oy:n myyntipäällikkö Keski-Ojan mukaan 2 kw voimalan hankinnan kokonaiskustannukset sijoittuvat maston pituudesta, perustuksista ja muista osatekijöistä riippuen 10 000 20 000 euron välille. CypressWindTurbines Oy:n toimitusjohtaja Blåfield arvioi 10 kw voimalan kustannuksiin menevän 35 000 60 000 euroa. Pienemmän 1 kw voimalan voi saada 10 000 eurolla, ja suuremman 100 kw voimalan kustannukset voivat nousta 200 000 300 000 euroon.
Keski-Ojan arvion mukaan 10 kw voimalan voidaan erinomaisella tuulennopeudella odottaa maksavan itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, kun taas sisämaassa voimalan takaisinmaksuaikaan voi mennä jopa 20 vuotta. Heikolla tuulennopeudella pientuulivoimalan tuotto jää usein niukaksi, ja Blåfield epäileekin, etteivät pientuulivoimalan kokonaiskustannukset välttämättä tällöin tule ikinä kattamaan itseään valtakunnallisen verkostosähkön hintaan verrattuna. Blåfield muistuttaa kuitenkin, että sähköverkkoon kuulumattomilla alueilla pientuulivoimalla tuotettu sähkö tulee usein kannattavammaksi kuin esimerkiksi sähkön vetäminen kesämökille, ja tällöin pientuulivoimalan kuoletusaika eli aika jolloin voimala maksaa itsensä takaisin on jo kannattavaa. Kesämökillä pientuulivoima toimiikin hyvin esimerkiksi akkukäytössä yhdessä aurinkokennojen kanssa, jolloin hajautettu energiantuotanto toimii sähkönsaantia tasoittaen. Sähköverkkoon kuuluvissa kohteissa tuulivoiman kannattavuus paranee koko ajan sähkön hinnan noustessa.
3 HANKINTA Pientuulivoimaloiden teho alkaa n. 0,1 0,2 kw:sta, johon aurinkopaneelien tehot päättyvät, ja pääasiassa pientuulivoimaloiden teho yltää enintään 20 kw:iin. Mikroturbiineilla tarkoitetaan alle 10 kw:n tuulivoimaloita. Alle 2 kw:n voimaloita käytetään esimerkiksi kesämökin valaistukseen ja elektroniikkaan, mutta hyvätuulisella paikalla 2 kw:n voimalalla voidaan tuottaa jopa puolet omakotitalon valaistukseen ja laitteisiin kuluvasta sähköstä lämmitys pois lukien. 4 10 kw:n voimaloilla voidaan hyvin sijoitettuina kattaa omakotitalon valaistukseen ja laitteisiin kuluva sähkö sekä merkittävä osa talon lämmitysenergiasta. Pientuulivoimaloita on monenlaisia. Tavanomaisimpia voimaloita ovat vaaka-akseliset potkurityyppiset voimalat sekä pystyakseliset Savonius ja Darrieus-tyyppiset voimalat. Vaakaakseliset turbiinit suunnitellaan tietylle tuulennopeudelle, jolla ne toimivat parhaiten. Pystyakseliset voimalat toimivat hyvin pyörteisellä tuulella, ja ne soveltuvatkin siksi hyvin muun muassa talojen katoille tai pihoille, joissa ilma on usein pyörteistä. Vaaka-akselisissa voimaloissa käytetään yleisesti 3-lapaista turbiinimallia, koska se pyörii kaikissa olosuhteissa tasaisesti ja sen käyntiinlähtö pienelläkin tuulella on usein kohtuullisen hyvä. 5 6 lavan turbiineja käytetään pääasiassa mökeissä ja purjeveneissä. Kuva 2 Darrieus-roottori ja 3-lapainen vaaka-akselinen voimala
Pientuulivoimalaan on suositeltavaa hankkia erilaisia suojausjärjestelmiä, joista kannattaa neuvotella voimalan myyjän kanssa. Voimala tulisi suojata salamaniskun varalta, sillä puiden yläpuolelle ulottuva metallimasto toimii ukkosenjohdattimena, ja mahdollisten ylijännitepiikkien varalta voimalalla on hyvä olla myös ylijännitesuojaus. Myrskysuojauksella varmistetaan, etteivät voimalan siivet hajoa tai voimala kaadu kovallakaan tuulella. Voimalan voi suojata myrskyä vastaan esimerkiksi kääntämällä potkurin sivuun, pysäyttämällä potkurin tai säätämällä potkurin lapojen kulmaa tehon pienentämiseksi. Suojausjärjestelmät tulee myös muistaa huoltaa, ja esimerkiksi salamasuojaus tulee uusia salaman osuman jälkeen. 3.1 Yritykset ja tuotteiden vertailu Useiden Suomessa toimivien pientuulivoimaloiden maahantuojien ja valmistajien tarjontaan kuuluu valmiita ns. avaimet käteen -paketteja. Oma pientuulivoimala on mahdollista koota itse myös osa osalta eri valmistajia hyödyntäen, mutta usein helpointa on ostaa valmis voimalapaketti. Eri pientuulivoimaloiden valmistajien ja maahantuojien yhteystietoja löytyy esimerkiksi Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n Internet-sivuilta. Suomen Tuulivoimayhdistys ry on määritellyt alan suomalaisille toimijoille eettiset ohjeet, ja yritystä valitessa kannattaakin tarkistaa, toimitaanko yrityksessä näiden ohjeiden mukaisesti. Myyjällä tulisi olla osoittaa voimalastaan Suomessa sijaitsevia, toimivia käyttöesimerkkejä sekä voimalan katsastustodistus siitä, että voimalan kestävyys ja luotettavuus on tarkastettu tutkimuslaitoksessa. Katsastustodistuksia ovat esimerkiksi MCS tai IEC 61400-2. Lisäksi eettisten sääntöjen mukaan myyjällä tulee olla esittää sertifioitu tuottokäyrä tai muita mittauksia voimalan tuottolupauksen takeeksi. Yritysten tuotteita voi vertailla keskenään tarkastelemalla niiden potkurin pyörähdyspintaalaa, voimalan tehoa (kw) ja energian tuottoa (kwh) tai voimalan laatua ja käyttöikää. Monet valmistajat ilmoittavat voimaloilleen nimellistehon, eli tehon, jonka voimala tuottaa tietyllä valmistajan valitsemalla tuulennopeudella, mutta eri valmistajat käyttävät nimellistehon laskemisessa eri tuulennopeuksia. Tämän vuoksi nimellistehon sijaan onkin suositeltavampaa vertailla voimaloiden vuosituottoa, jota kannattaa aina tiedustella valmistajalta. Voimaloita, joiden potkurin pyörähdyspinta-alat ovat samankokoiset, voidaan vertailla keskenään, mutta energian tuottoon vaikuttaa pinta-alan lisäksi myös voimalan teknologia.
Voimaloiden laatua ja käyttöikää vertaillessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden käyttöön, kestävyyteen ja huollettavuuteen. 3.2 Tarvittavat luvat pientuulivoimalalle Kuntien osalta ei tällä hetkellä ole voimassa olevaa yleistä säännöstöä, jonka mukaan menetellä pientuulivoimaa koskevissa lupa-asioissa, ja eri kuntien menettelytavat lupia koskien vaihtelevatkin suuresti. Toiset kunnat eivät vaadi minkäänlaisia lupia, kun taas toiset ovat estäneet täysin voimaloiden hankinnan kunnan alueelle. Oman kunnan lupamenettelytapa selviää soitolla kunnan rakennustarkastajalle. Tavallisinta on, että maston korkeudesta riippuen kaava-alueella vaaditaan rakennuslupa tai toimenpidelupa ja kaava-alueen ulkopuolella toimenpidelupa. Hakemukseen tulee liittää mukaan voimalan julkisivupiirros sekä karttaote tai asemapiirustus, johon on merkitty pientuulivoimalan sijoituspaikka. 3.3 Sähköverovelvollisuus Alkuvuodesta 2011 säädetyn lain mukaan kesämökeillä ja omakotitalojen yhteydessä olevat enintään 50 kva:n 2 mikrovoimalaitokset on vapautettu kokonaan sähköveron maksuvelvollisuudesta, mikä tarkoittaa, että mökkivoimalan ylijäämäsähköä voi myydä vaikka valtakunnanverkkoon ilman kohtuutonta veronmaksuvelvollisuutta. Aikaisemmin sähkön myyminen merkitsi veronmaksuvelvollisuutta myös omaan käyttöön tuotetusta sähköstä. Sähköverovelvollisuuden ulkopuolelle kuuluvat myös yli 50 kva:n mutta enintään 2000 kva:n tehoiset generaattorit silloin, kun sähköä ei siirretä yleiseen jakeluverkkoon, kun taas muista sähköveron piiriin kuuluvista yli 50 kva:n voimalaitoksista tulee tehdä ilmoitus paikalliselle tullipiirille rekisteröitymistä varten. 3.4 Sähköverkkoon liittäminen Sähköverkkoon kuuluvissa kohteissa pientuulivoimala on usein kannattavaa liittää sähköverkkoon, jolloin Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n mukaan toimitaan seuraavasti: Voimalan sähkö muutetaan invertterillä verkkosähköksi, pientuulivoimala kytketään sulaketauluun ja tarvittava yli- ja alijäämä otetaan normaalisti sähköverkosta. 2 Kilovolttiampeerin
Mikrogeneraattorin liittämisestä sähköverkkoon on säädetty standardi EN 50438:lla, mutta sähköverkkoon liittämiseen tarvitsee kuitenkin aina luvan sähköverkon omistajalta. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 300 sähköverkko-operaattoria, joilta löytyy viimeisin tieto sähköverkkoon liittämisestä, ja sähköverkon haltijalta kannattaakin kysyä lisää kyseisen operaattorin luvan hakemisen käytännöistä. Jos pientuulivoimalaa ei liitetä valtakunnalliseen sähköverkkoon, ei sähköverkon haltijalta tarvitse kysyä lupaa voimalalle. Kun pientuulivoimala liitetään yleiseen sähköverkkoon, tehdään jakeluverkonhaltijan kanssa tuotannon liittymissopimus. Vähintään 1 MVA suuruisen voimalan rakentamisesta tulee tehdä ilmoitus Energiamarkkinavirastolle, jolle myös voimalan tehonkorotukset ja käytöstä poistaminen tulee ilmoittaa. Sähköverkkoyhtiöön on hyvä olla yhteydessä mahdollisimman aikaisin voimalaa hankkiessa, jotta verkon haltijan mahdolliset tekniset vaatimukset tuotantolaitosta koskien ehditään selvittää. Pientuulivoimalaa ei saa kytkeä verkkoon, ennen kuin jakeluverkon haltija on antanut sille suostumuksensa. Tuulivoimalan sähkötöitä ja verkkoonliityntää ei kuitenkaan saa koskaan tehdä ilman asianmukaista pätevyyttä. Sähköturvallisuuslain ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen määrittelemät sähköturvallisuussäädökset vaativat, että sähkö- ja asennustöiden tekijällä tulee olla riittävän kelpoisuuden osoituksena pätevyystodistus, jonka saaminen edellyttää paitsi koulutusta ja työkokemusta myös turvallisuustutkintoa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes huolehtii turvallisuustutkintojen järjestämisestä Suomessa, ja Tukes:n Internet-sivustolle onkin koottu vuosittain päivittyvä ohjeistus sähkö- ja hissiturvallisuustutkinnoista ja niiden myötä saatavasta pätevyydestä.
4 VOIMALAN ASENTAMINEN JA YLLÄPITO Voimalan asennus alkaa maston perustuksen teosta sekä maakaapelin asennuksesta. Perustusten teon voi ostaa esimerkiksi paikalliselta kaivuriyrittäjältä tuulivoimalan valmistajalta saatavan perusohjeen mukaisesti, mutta usein helpointa on järjestää perustusten teko yhdessä pientuulivoimalan valmistajan kanssa. Tuulivoimalan myyjältä kannattaakin tarkistaa tarjoaako myyjä teknistä tukea laitteen asennukseen. Perustusten teon kustannuksiin vaikuttaa maapohjan laatu sekä voimalan koko, ja CypressWindTurbines Oy:n toimitusjohtaja Blåfieldin mukaan pienen, helpon pientuulivoimalan perustusten teon hinnan voi arvioida alkavan noin 1000 eurosta. Asennuksiin tarvitaan asianmukaiset asennusluvat omaava sähköasentaja, ja ennen asennuksia tulee tarkistaa, että valtakunnalliseen sähköverkkoon liitettävälle voimalalle on hankittu asianmukaiset luvat. Seuraavia voimalan asennuksen ja käyttöönoton päävaiheita ovat maston testinosto, koneiston kiinnitys sekä potkurin asennus, voimalan varsinainen nosto, sähköasennukset ja käyttöönottotesti. Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n eettisten ohjeiden mukaan voimalan myyjän tulee toimittaa laitteelleen käyttö- ja asennusohjeet, joihin sisältyy tieto perustuksen rakentamisesta ja maston pystytyksestä. Asennusohjeisiin tulee myös sisältyä laitteiden sähkökaaviot akkutai verkkokytkennästä, ja asennussuunnitelma tulee suunnitella asianmukaisesti käyttökohteen mukaan. Esimerkiksi jos tuulivoimala kytketään akkuihin, tulee asennuksessa huomioida kaapelin pituudet. 4.1 Huolto Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n eettiset ohjeet velvoittavat pientuulivoimalan myyjää tarjoamaan ostajalle voimalan huolto-ohjeet. Myyjältä kannattaa varmistaa myös varaosien toimitusaika, voimalan takuuehdot sekä takuuaika. Pientuulivoimalaitoksen huollosta tulee huolehtia säännöllisesti. Tuulivoimalan omistajan tulee tarkastaa voimalansa vuosittain silmämääräisesti ja muun muassa varmistaa, että harusvaijerit ovat kireät. Perusteellisempi huoltotarkastus tulee hoitaa viiden vuoden välein, ja koska huoltotarkastus vaatii kokemusta teknisten laitteiden toiminnasta, on huolto
usein helpompaa hoitaa voimalan myyneen yrityksen kautta. Huolto on kuitenkin mahdollista hoitaa myös itse, jos asennus- ja huolto-ohjeisiin on perehdytty valmistajan opastuksella. Huoltojen hinnat ja huoltoon vaadittava aika vaihtelevat voimalasta riippuen, mutta esimerkiksi Finnwind Oy:n arvion mukaan huoltotarkastus yhden asentajan suorittamana vie noin 3 4 tuntia. Pientuulivoimalan myyvältä yritykseltä kannattaa selvittää voimalan takuu, mutta koska toimittajan takuu ei yleensä kata esimerkiksi hirmumyrskyjä, voi voimalan hankkija halutessaan ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöönsä voimalansa vakuuttamisesta.
LÄHTEET Rekiranta, J. 2010. Pientuulivoimalan rakentaminen ja käyttö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Talotekniikan koulutuslinja. Insinöörityö. Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 2011. Ostajan opas. Blåfield, Y., toimitusjohtaja, Cypress Wind Turbines Oy. 2011. Puhelinhaastattelu 5.5.2011. Keski-Oja, J., myyntipäällikkö, Posira Oy. 2011. Puhelinhaastattelu 5.5.2011. Pohjoinen tullipiiri Oulun tulli. 2011. Puhelinhaastattelu 16.8.2011. Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto. 2011. Puhelinhaastattelu 16.8.2011. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara. 2011. Ohje energia-avustusten hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2011. Ekoenergia. 2011. Tilastotietoa ekoenergiasta. Hakupäivä 12.5.2011 http://www.ekoenergia.fi/tietoa-energiasta/tilastotietoa-ekoenergiasta. Energiateollisuus. 2011. Ympäristö ja energiansäästö. Hakupäivä 12.5.2011 http://www.energia.fi/fi/ymparisto. Finnwind Oy. 2011. Ostajan muistilista. Hakupäivä 12.5.2011 http://www.finnwind.fi/webcontent/sivut/ostajan_muistilista.html. Helsingin Energia. 2009. Generaattoreiden liittäminen. Hakupäivä 10.5.2011 http://www.helen.fi/urakoitsijat/urakointiohjeet/su40309.pdf Pöyry Energy Oy. 2006. Sähkön pientuotannon liittäminen verkkoon. Hakupäivä 25.4.2011 http://www.motiva.fi/files/232/sahkon_pientuotannon_liittaminen_verkkoon.pdf.
Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 2011. Pientuulivoima. Hakupäivä 12.5.2011 http://www.tuulivoimayhdistys.fi/pientuulivoima. Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 2011. Tietoja rakentajalle. Hakupäivä 12.5.2011 http://www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoja_rakentajalle. Tekniikka & Talous. 2008. Öljy-yhtiö myy sinulle tuulimyllyn. Hakupäivä 13.5.2011 http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article149712.ece. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. 2011. S5-11 Sähkö- ja hissiturvallisuustutkinnot. Hakupäivä 14.11.2011 http://tukes.fi/fi/palvelut/tukes-ohjeet/1sahko-ja-hissit/s5-11sahko--jahissiturvallisuustutkinnot/. Verohallinto. 2011. Kotitalousvähennys. Hakupäivä 15.8.2011 http://www.vero.fi/fi-fi/henkiloasiakkaat/kotitalousvahennys/kotitalousvahennys(9967). Veronmaksajat.fi. 2011. Veromuutokset 2011. Hakupäivä 15.8.2011 http://www.veronmaksajat.fi/fi-fi/veromuutokset2011. Wikipedia. 2007. Darrieus-windmill.jpg. Hakupäivä 13.5.2011 http://fi.wikipedia.org/wiki/tiedosto:darrieus-windmill.jpg.