Peli Meille Kaikille Salibandy Sähly Suomen Salibandyliitto ry:n strategia 2006
Suomen Salibandyliitto ry:n strategia 2006 Sisältö 1. Yleisosa ja määritelmät 1.1. Määritelmä 1.2. Yhteiskunnalliset kehitystrendit 1.3. Salibandytrendi 2006 1.4. Salibandyvisio vuonna 2006 1.5. Yleisvisio 2006 lajikehityksestä 2. Toimialastrategiat 2.1. Lasten- ja nuorten liikuntastrategia 2.2. Aikuisliikunnan strategia 2.3. Huippu-urheilustrategia 2.4. Erityisryhmienliikuntastrategia 3. Resurssistrategia 3.1. Ihmiset 3.2. Talous 3.3. Olosuhteet 3.3.1. Huippu-urheiluolosuhteet 3.3.2. Lasten- ja nuorten-, aikuisten- ja erityisryhmien liikuntaolosuhteet 4. Viestintästrategia Sählystä.... Salibandyyn
Sähly Salibandy Peli Meille Kaikille Helppo + Hauska + Halpa = HHH Suvaitsevaisuus Kuka tahansa Moniarvoisuus Milloin, miten ja Missä tahansa Avoimuus Vapaus valita Terveet elämän arvot Tasa-arvo Kansainvälisyys Sosiaalisuus 1. Yleisosa ja määritelmät 1.1. Määritelmä Tässä strategiassa puhuttaessa salibandysta tarkoitetaan sekä sählyä että salibandya. 1.2. Yhteiskunnalliset kehitystrendit Väestön ikääntyminen, eläköityminen Yhteiskunnan väestörakenne monimuotoistuu Yhteiskunnallinen epätasa-arvo lisääntyy Terveyttä edistävän liikunnan merkitys kasvaa Sukupuolten välinen tasa-arvo korostuu Liikunnan jakelukanavien monimuotoistuminen ja monipuolistuminen Markkinavetoisen huippu-urheilun buumi ja viihteellistyminen Yhteiskunnallisen tuen suuntaaminen vahvemmin nuoriso- ja harrasteliikunnalle lisääntyy Kansalaisjärjestöjen rooli uuden työn, toimeliaisuuden ja toimeentulon tarjoajana kasvaa Kansalaisjärjestöjen rooli elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistäjänä lisääntyy Vapaa-aika lisääntyy Kilpailu kansalaisten vapaa-ajasta lisääntyy Lasten ja nuorten harrastamisen vuorokausirytmin painottuminen iltapäiviin lisääntyy Tietotekniikan kehitysvauhti kiihtyy ja viestinnän kanavat monimuotoistuvat 1.3. Salibandytrendi 2006 Salibandyn yhteiskunnallinen merkittävyys osana liikuntakulttuuria lisääntyy Sählysukupolvi siirtynyt yhteiskunnan rakenteisiin osallistujista vaikuttajiksi Business salibandyn ympärillä lisääntyy Salibandy luo uusia muotoja ja rakenteita
1.4. Salibandyvisio vuonna 2006 SSBL salibandyn ja sählyn laaja-alaisena mahdollistajana Jokaisessa Suomen kunnassa toimiva jäsenseura Salibandy tarjoaa toimeentulon yli 1000 kansalaiselle Asema kolmen merkittävimmän joukkuepalloilulajin joukossa Asema yhtenä harrastetuimmista liikuntamuodoista Salibandy merkittävänä osana nuoriso- ja viihtymiskulttuuria Salibandy on joukkuepalloilulaji, joka on kehittynyt koko aikuisväestön liikuntamuodoksi Salibandyn eri harrastajatahot integroituvat SSBL:n toimintaan Salibandy on maailmanlaajuinen liikuntalaji SSBL:lla on tarjota laadukas kilpailujärjestelmä 1.5. Yleisvisio 2006 lajikehityksestä Nyt 1998 Tämän päivän 275 000 harrastajasta 26 000 on mukana sarjatoiminnassa, näistä 1 500 on huippu-urheilijoita (=pääsarjapelaajia). Liiton perinteisen toiminnan ulkopuolella on 249 000 harrastajaa. Sarjatoiminta säilyy keskeisenä perustoimintana, mutta liitto osallistuu myös muun salibandykentän palveluun ja salibandyn kehityskaaren ohjaamiseen. Salibandyn harrastamisen paikat ja yhteistyötahot Päiväkodit ja leikkikentät Koulut ja oppilaitokset kaikilla tasoilla Seurakunnat ja nuorisokerhot Eri kansalaisjärjestöt Kunnalliset liikunta- ja nuorisotoimet Seurat Yksityisten yritysten järjestämänä Työpaikkojen järjestämänä Puolustusvoimat Omassa ryhmässä, omatoimisesti Salibandyliitto pyrkii organisoitumaan siten, että se kykenee palvelemaan eri motiivein, eri taitotasolla ym. pelaavia pelaajia sekä tukemaan erilaisia yhteenliittymien muotoja, jotta yhä useammalla olisi mahdollista osallistua SSBL:n vaikutuspiirissä olevaan toimintaan. Tekeminen on monimuotoista Eri paikoissa kts. edellä Erityyppisissä ryhmissä Eri motiivein
400 000 Harrastajamäärä 325 000 275 000 1998 2002 2006 harrastajamäärä tullee kasvamaan lineaarisesti ympyrät tarkoittavat harrastajamassaa ao. vuonna punainen ympyrä tarkoittaa liiton perinteisessä toiminnassa mukana olevat katkoviivalla erotettu ympyrä käsittää SSBL:n piirissä olevat harrastajat suurin ympyrä sisältää koko harrastajakunnan - tarkoittavat eri yhteenliittymien muotoja (seuroissa, yrityksissä, yhdistyksissä, oppilaitoksissa, seurakunnissa, kaveriporukoissa ja varuskunnissa harrastavat) 2. Toimialastrategiat 2.1. Lasten- ja nuorten liikuntastrategia Nuorisotoiminta ikäluokittain Alle kouluikäiset Ala-asteikäiset (7-13-vuotiaat) Varhaisnuoret (14-17-vuotiaat) Nuoret (18-20-vuotiaat) Nuorisostrategiassa korostuvat moniarvoisuus, monipuolisuus ja suvaitsevaisuus. Pelaaminen on mahdollista kaikille, teemalla: Meillä kaikki pelaa Joukkueen toimintaa ohjaavat sisäiset pelisäännöt on kaikilla joukkueilla Laji on merkittävä osa suomalaista nuoriso-ja viihtymiskulttuuria Pelaamisen säännöt ovat yhtenäiset eri olosuhteissa ja harrastajaryhmillä Näitä pelisääntöjä kunnioitetaan Junioreja on kasvatettu urheilulliseen elämäntapaan, joka antaa terveellisen ja elämänmyönteisen mallin tulevaisuuteen Pelaaminen on mahdollista halutulla tasolla, huippu-urheilusuuntaisesti tai harrastuspohjalta Kilpailujärjestelmä, koulutus ja materiaalit kohdennetaan ikäluokittain Toteutetaan Operaatio Pelisäännöt, yhdessä Nuori Suomen kanssa Panostetaan ala-asteikäisten iltapäivätoimintaan (koordinointi, koulutus, materiaalit) Kasataan projektiryhmät toteuttamaan tapahtumia Etsitään ja perehdytetään kouluttajia eri ikäluokille kaikille alueille Luodaan suorat kontaktit seurojen juniorivastaaviin Toimitetaan juniorijoukkueille suunnattu infolehtinen 3-4 krt vuodessa
2.2. Aikuisliikunnan strategia Suvaitsevaisuus (kuka tahansa voi harrastaa) ja Moniarvoisuus (milloin, missä ja miksi tahansa) Salibandyn asema yhtenä maamme merkittävämpänä joukkuepalloilulajina ja sisäpalloilulajina on vakiintunut Salibandy on koko aikuisväestön yhteinen sosiaalinen liikuntamuoto, Salibandy on edelleen hauskaa, halpaa ja helppoa ja Salibandyn suorituspaikkojen laatu ja määrä vastaavat kysyntää SSBL:n toiminnan lähtökohtana ovat harrastajamassat ja toiminta keskittyy salibandyn harrastamisen ja lajikehityksen ohjaamiseen ja hallintaan. Laadukkaan kilpailujärjestelmän ja seurapalvelujen lisäksi SSBL tuo uusia ja kehittää olemassa olevia mahdollisuuksia harrastaa salibandya Kohteena eri harrastamisen paikat, muodot ja ryhmät Ohjatut järjestelmät eivät rajoita harrastamista vaan tukevat lajin monimuotoistumista Jäsenseurojen toimintaa tuetaan erilaisin projektein esim. Tulevaisuuden salibandyseura -projekti Luodaan halliyrittäjäverkosto, jonka myötä tiedon kulku lajin sisällä tehostuu, toimintatavat ja pelisäännöt vakiintuvat ja hallisarjojen palvelu sekä mahdollinen verkostuminen tulee mahdolliseksi Kootaan vapaaehtoisista laji-ihmisistä aikuisliikunnan tukiryhmäverkosto toteuttamaan yhteistyössä SSBL:n kanssa valtakunnallisia ja alueellisia aikuisliikunnan projekteja ja tapahtumia Tuetaan salibandyn vapaata (perinteisen sarjatoiminnan ulkopuolista) harrastamista tuottamalla ohjaajan opas avuksi erilaisten aikuisryhmien salibandytoiminnan käynnistämiseen Tuetaan harrastesarjojen perustamista antamalla eri yhteistyötahoille sarjatoimintaan liittyviä ohjeita
2.3. Huippu-urheilustrategia Huippu-urheilulla tarkoitetaan maajoukkuetoimintaa, salibandyliigaa, naisten SM -sarjaa ja miesten 1-divisioonaa Kansainvälinen menestys ja kansallinen huippu-urheilustatus 1999 Huippusarjojen ja maajoukkueiden toiminnan eriyttäminen Sarjajärjestelmien kehittäminen Tuotteistaminen 2000 Ammattimainen organisaatio Yhteistyökumppanit pitkäaikaisia Huippu-urheilun valmennuskeskusjärjestelmä Urheilijastipendijärjestelmään mukaan 2002 MM-kisat Suomessa Kansainvälistyminen Isot areenat Salibandy on 10 seuratuimman tv -lajin joukossa 2006 Olympianäytöslaji Suomi on maailman ranking I Lajilla on huippu-urheilun status laajassa mielessä Sarjajärjestelmien uudistaminen Halliolosuhteisiin ja ottelutapahtumiin panostaminen Yhteistyön korostaminen, seurat mukaan koko huippusarjojen tuotteistamiseen Huippu-salibandyksikön perustaminen resurssiksi koordinoimaan kehitystyötä Nivoutetaan maajoukkue- ja sarjatoiminta toisiaan tukeviksi Rahoituksen hankintaa yritysmaailmasta kaupallisesti kiinnostavalla huippu-urheilu-salibandyllä Median huomioiminen, myös uusmediat Kilpaurheilullisen kehityksen ja menestyksen varmistaminen Luodaan edellytykset nuorelle kehittyä huippu-urheilijaksi Fani- ja idolikulttuurin kehittäminen Huippusalibandyn tukiryhmän perustaminen
2.4. Erityisryhmienliikuntastrategia Moniarvoisuus, suvaitsevuus, tasa-arvo ja avoimuus Kaikilla erityisryhmillä on yhtäläinen mahdollisuus harrastaa salibandya. Yhteistyömallit erityisryhmien liikuntajärjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa ovat vakiintuneet SSBL tukee ja koordinoi eri vammaisryhmien kilpailu- ja harrastustoimintaa Muodostetaan vammaisliikuntajärjestöjen sekä vammais- ja kansanterveysjärjestöjen salibandyfoorumi/-verkosto Toteutetaan kampanja, jonka tavoitteena on kaikkien harrastajien suvaitsevaisuus jokapäiväisissä kohtaamisissa Valmistetaan ohjaajan oppaat vammaisten pysty-, sähköpyörätuoli- ja manuaalipyörätuolisalibandyharrastuksen aloittamiseksi 3. Resurssistrategia 3.1. Ihmiset Jokaisella tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua salibandyn kehittämiseen Salibandyn hyväksi tekee töitä laaja erilaisten toimijoiden (mm. vapaaehtoiset, luottamushenkilöt, ammattilaiset ja yhteistyökumppanit) joukko Toimijoiden (ammattilaiset, vapaaehtoiset, yhteistyökumppanit) välillä on hyvä yhteistyö, tehokas vuorovaikutus ja selkeä työnjako Toimijoiden osaaminen vastaa ajan vaatimuksia Suomessa on laaja toimialakohtainen ja alueellinen tukiryhmien verkosto Liiton koulutusjärjestelmä on nykyaikainen ja kaikkien tasapuolisesti käytettävissä Molemmat sukupuolet ja eri ikäryhmät ovat hyvin edustettuina liiton ja seurojen päätöksenteossa Korostetaan ja arvostetaan salibandyn eteen tehtävää aatteellista työtä Liiton omat henkilöstövoimavarat ohjataan strategian suuntausten mukaisesti Toimijoille tarjotaan erilaisia kohtaamisen paikkoja ja tapahtumia Seuroihin saadaan palkattua koko- tai puolipäiväisiä työntekijöitä Toimijoiden osaamisen kehittäminen otetaan osaksi jokapäiväistä toimintaa Kukin toimiala vastaa oman alansa koulutustarjonnasta Liiton toimijat rakentavat toimialakohtaisia ja alueellisia tukiryhmien verkostoja Luodaan koulutus- ja kannustusjärjestelmiä, joilla taataan kaikille toimijoille selkeää lisäarvoa siitä, että he ovat mukana tekemässä työtä salibandyn hyväksi Osaamisen kehittämiseen ja tiedon välittämiseen rakennetaan järjestelmä, joka vastaa toimialoittaista ja kohderyhmittäistä tarvetta Hyödynnetään kehittämisyhteistyötä SLU:n, sen alueiden ja muiden järjestöjen kesken Päätöksentekijöiksi valitaan henkilöitä, joiden ensisijainen intressi on salibandyn kehittäminen
3.2. Talous Liiton ja seurojen toiminta on taloudellisesti turvallista ja tehokasta Visio Liiton ja seurojen toiminnan rahoitusrakenne on monipuolinen Liitto on taloudellisesti varautunut myös mahdollisten uhkien toteutumiseen Seurat ja pelaajat ovat tyytyväisiä liiton palvelujen hinta/laatu suhteeseen Yhteiskunnan kannattaa tukea salibandyn kansalaistoimintaa sen sitä kautta saamien hyötyjen perusteella Myös yritykset ja muut yhteisöt pitävät salibandya kannattavana sijoituskohteena Salibandyssa on tilaa niin aatteelliselle yhdistystoiminnalle kuin markkinalähtöiselle businekselle, eikä tästä aiheudu ongelmia seurojen laajalle vapaaehtoistyölle Tehostetaan salibandyn yhteistä edunvalvontaa Laaditaan Salibandyn yhteiskunnallinen perustelu -asiakirja Aatteellisen toiminnan ja busineksen rajat tehdään selviksi noudattaa Kehitetään ja tuotetaan työkaluja liiton sekä seurojen varainhankintaan Toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan olemassa olevien resurssien mukaan Liiton talouden hallinnalla ja maksuvalmiuden suunnittelulla on tärkeä osa sen koko toiminnassa Kartoitetaan uhat ja laaditaan riskikartoitus Kehitetään toimialojen ja projektien taloudellista suunnittelua, kannattavuuden seurantaa sekä raportointia SALIBANDY PELI MEILLE SÄHLY KAIKILLE
3.3. Olosuhteet Salibandyn voimakkaasta kasvusta ja suurista harrastajamääristä johtuen salipula on kova Salipula koskettaa kaikkia SSBL:n toimialoja. Myöskin olemassaolevien tilojen laatu on yleisesti ottaen välttävä, eikä vastaa salibandykentälle asetettuja vaatimuksia. Nykyisin salivuorot eivät jakaannu lajien kesken tasa-arvoisesti Salibandy ei saa sitä osaa salivuoroista, mikä sille harrastajamäärien perusteella kuuluu Uudisrakentamisessa, saneerauksissa ja käyttötarkoituksen muutoksissa liikuntapaikkojen moniarvoisuus, monipuolisuus ja muunneltavuus lähtökohdiksi 3.3.1. Huippu-urheiluolosuhteet Suomessa on 2-3 uutta salibandyn kansainväliset mitat täyttävää sisäpalloiluhallia Suomessa on vähintään 10 uutta salibandyn kansallisen huippu-urheilun mitat täyttävää salibandyyn soveltuvaa hallia Kansallisen huippu-urheilun mitat täyttävän salibandyhallin kriteerit on määritelty ja ne ovat vakiintuneet Huippusalibandya pelataan kansalliset huippu-urheilun kriteerit täyttävissä halleissa Halliresurssit ovat jakaantuneet valtakunnallisesti tarvetta vastaavaksi Aktiivinen tuki uusille suur- ja monitoimihallihankkeille Järjestö- ja työryhmäfoorumeissa vaikuttaminen Salibandyhallin RT -kortin luominen Määrätietoinen tiedottaminen, jolla saadaan salibandyhallin kriteeristö kuntien ja yrittäjien tietoisuuteen Huippusalibandyjoukkueilta edellytetään kansalliset huippu-urheilukriteerit täyttävät pelipaikat 3.3.2. Lasten- ja nuorten-, aikuisten- ja erityisryhmienliikuntaolosuhteet Salivuorot jaetaan oikeuden- ja tarkoituksenmukaisesti Liikuntavuorojen jakoperusteet on vahvistettu ja käyttö on tehostunut Liikuntapaikat on mahdollisimman monien käytössä Rakennus- tai välineratkaisuilla ei suljeta ketään tai mitään lajia pois Sisäliikuntapaikkojen uudisrakentamisessa otetaan aina huomioon salibandyn tarpeet Erityisryhmien tarpeet liikuntatiloissa on aina huomioitu Halliresurssit ovat jakaantuneet valtakunnallisesti tarvetta vastaaviksi Suomeen on rakennettu vähintään 60 uutta kansalliset kriteerit täyttävää salibandykenttää Kannustava- ja rohkaiseva tuki ja konsultointi uusille hallihankkeille Muiden tilojen liikuntapaikkasoveltuvuus ; käyttötarkoituksen muutos Muiden urheilutilojen muutto salibandykäyttöön (esim. vähäisen käyttöasteen vuoksi) Määritellään eri käyttäjäryhmien salibandykenttien kriteerit Säännöllinen tiedottaminen lajin kehityksestä ja salitarpeesta kuntiin ja julkisuuteen Salibandyhallin RT-kortin luominen Salibandyhallin kriteeristön tiedottaminen kuntiin ja yrittäjille Tyhjien teollisuustilojen säännöllinen kartoitus
4. Viestintästrategia Viestintä on totuudenmukaista, rehellistä, avointa ja monensuuntaista Tieto lajista päivittyy ja välittyy nopeasti harrastajille ja asiasta kiinnostuneille Viestissä on keihäänkärki joka läpäisee uutiskynnyksen Viestit ovat rohkeita suunnannäyttäjiä Viestintä toimii muutoksen tekijänä ja muutosvoimien ohjaajana Viestintä toimii aktiivisesti ja tilanneherkästi Viestintä tukee SSBL:n toiminnalleen asettamia tavoitteita Systemaattinen viestintä on luonut totuudenmukaisen positiivisen mielikuvan salibandysta ja SSBL:sta Näkyvyys eri medioissa on vakiintunut ja säännöllistä Olennaisen viestin tiivistäminen Aktiivinen kampanjointi viestinnällä Laaditaan viestit lajinsa näköisiksi Viestintä muotoillaan ja kohdennetaan tapauskohtaisesti kohderyhmän mukaan Yhdenmukaisen viestintälinjan luominen Uusmedian tehokas hyödyntäminen ja pysyminen mukana kehityksessä Suomen Salibandyliitto ry. Finlands Innebandyförbund rf Finnish Floorball Federation Olympiastadion 00250 Helsinki Puh. (09) 454 2140 Fax (09) 4542 1420 Etelä-Suomen aluetoimisto Puh. (09) 4542 1430 Fax (09) 4542 1422 Pohjois-Suomen aluetoimisto Puh. (08) 371 773 Fax (08) 371 773 Itä-Suomen aluetoimisto Puh. (013) 267 5072 Fax (013) 267 5098 Hämeen aluetoimisto Puh. (03) 223 4395 Fax (03) 223 4396 @ www.slu.fi/ssbl etunimi.sukunimi@ssbl.slu.fi Suomen Salibandyliitto ry:n strategia 2006 on hyväksytty jäsenistön syyskokouksessa27.11.1998
SALIBANDY PELI MEILLE SÄHLY KAIKILLE Suomen Salibandyliitto ry:n strategia 2006 Suomen Salibandyliitto ry. Graafinen suunnittelu Klaus Perälä 1999 Piirrokset Petri Suni Painopaikka Savion kirjapaino Oy Kerava 1999