valummaan eikä niitä ilikkii toissiin nähessä nostela. Kaiken järkyttävintä ol jos ois joutunu liäkärriin ja se ois kuunelu putkila. Pelekäsin monnii vuossii HYVIN KOVASTI keuhkokuvvaukssii. Onneks niihen en kuitenkkaa joutunu. Olin ihan tosissan, jotta ois pitäny sen tautta ihtesä tappoo. EI OU AKKOIN ASIJOITA! Sennii on varmasti ajatelleet akkoin assiiks, kun koulussa ollessa huaston liijjan vähä. Lukkoo, jotta nuoret ukot ja akat oirehttiit er tavala : akat männööt liijjan vakkkaiseks ja huasttaat liijjan vähä, ukot raivovvaat ja tekkööt pahojjaan. Ei aina. Kyllä ukkokkii suattaa huasttoo liiijjan vähä. Valittuloissa palossa 71
lukkoo tämmöstä : Poika oli ollut mykkä vuosia; hän ei halunnut puhua. Tästä häiriintyneestä lapsesta sukeutui äkisti raivoava nuori... Valikoiva mutismi. Tällaisilla lapsilla on ruumiilliset edellytykset puhua, mutta he kieltäytyvät puhumasta psykologisista syistä. Suurin osa kyllä puhuu jossakin, yleensä kotona perhepiirissä Torey L. Haydenin kirjasta Häkkipoika Jos vaikka Muumijjoon verttoon ihtteen, minä olin ihan selevästi sillä tavala sairas kun ukot ja se ihan samala tavala kun akat. Suututtaa jos joku luulloo, jotta minun kus vika ois semmonen kun akola. Sehän on ihan samanlainen kun ukkoloila. Laiton mökissä kuapin ovveen selostuksen semmosesta ukkoin tulehuksesta. Siinä luki isola: ETURAUHASENTULEHDUKSET 72
Minula on ihan samat oirreet. Vitsiks hän minä sen samala panin. Siitä tul vielä parempi vitsi, kun huaston sen Kirstilen. Siinä on sen kuvakkii. Kirsti luul, jotta ois hävytön kuva. Sen liäkärin kuva jossa olin ollu. Ostin siihen liäkettä; läks niin hyvästi, jotta ol ihan vuahessa. Jossaa lehessä akka kirjuttaa ukosttaan miten tihheesseen se käypi yölä WC:ssä. Minä käyn hyvin paljo tihheemin. Joskus joka puolen tunnin piästä ja lähttöö paljo. Hilkka sano, jotta kukkaa ei sais nukuttuu samassa huonneessa sinun kansa kun sinä myöttääse juokset kusela.. H:n sairraalassa kun olin WC:ssä, niin jotkut akat tulivat oven taakse kuuntelemmaan, kun ne luuulivat, jotta joku ukko män sinne. Minula lähttöö sillä tavala, jotta välilä tuleminen loppuu. Joku niistä vähä nauro ja sitten sano : On se se ja läksivät pois. 73
Akkoin kusen mänö on ponnistuskusenkarkkailu. Tulloo tavalisesti pennun tai penttuin tehttyy enkä minä ou tehny niitä yhttää. Eikä niilä ou männy koko ikkeesä nii kun minula. Tarkotan, jotta osovvaa akola olla muunniillaista kusen männöö, vain jos tarkotettaan justtiisa semmosta akkoin, niin se on tuota. On minula kyllä sitäkkii. Minula ei tarvihe aina olla mittää ponnistusta, kun männöö, jos vaikka jossaa jouttuu seisommaan pitkkään männöö rakko tyhjäks. Ja kyllä hyvästi lähttöö seissoissa. Minulta tutkivat 8- vuotisena ja sanovat, jotta on rakennevika. (Kus rakossa ja putkessa) Luvin äsken netistä, jotta semmossii synnynnäissii rakennevikojakkii on enemän ukkoloila. Sekkii minusta on hyvä. Kus tautija (tulehukssii) tulloo usseemin akolen, vain OSOVVAA tulla myös ukkoloilen ja kyllä varmasti tulis ukolennii jos paska männöö houssuun ja joutus koulussa koko päivän olemmaan likasessa vaipassa ja isttuu paskasa 74
piälä. Tuosta tulloo mielleen, jotta kun sekkii on enemän akkoin assii jos selekäranka männöö viäräks, vain kyllä mänis ukoltakkii jos toinen jalaka on lyhheempi. Kyllä minusta ol mukavvoo, kun luvin netistä, jotta pienilä ukkopentuloila on usseemin masennusta kun akkapentuloila. Myöhemin on enemän akola. Muumijjoonnii tul vasta 13- vuotisena, minula ol jo 3-vuotisena. Rupes korjjaatummaan 11-vuotisena. Ja ihme kun sekkii ol samala tavala kun ukkoloila! Mikrreen. Lukkoo, jotta ukkopenttuin mikrreen vähennöö ja loppuu. Minulta vähen 11- vuotisena, 16-vuotisena vähen lissee, ol viimesen kerran 23-vuotisena. VAI MUKA OPITTUU! OUN ASSIISTA ER`MIELTÄ! 75
Jossaa lehessä joku ukko: HYMYILEMINEN OPITAAN ÄIDILTÄ Miten typerä! Se on sukuvikkoo eikä opittuu! Oun aina ollu enemän Maxin kansa. Kun hyvä tunnelma tulloo, niin sillon turpa virruu, ei siihen tarvihe opettoo. Tuo sama ukko vielä tällä tavala: Varastelevia harakoita me olemme, matkijalintuja. Äidiltä opitaan hymyileminenkin, ei se ole sisäsyntyistä. Kissojen kanssa varttunut koira ei osaa haukkua. Luulloot, jotta IHAN KAIKKEEN pitäs toisen opettoo eikä MITTÄÄ oppis toisen opettamata. Mikä vitsi! Oun ihan alusta asti ollu PALJO enemän akkoin kansa ja kuitennii oun TRANS. Pihassa kaikki olivat akkapentuja ja koulussakkii minula ol VAIN akkapentututtavvii. Myöheminnii oun ollu PALJO enemän akkoin kansa. Luullootko hyö tosissaan, jotta sillä akkoin kansa olemisela ruppeis näkösäkkii sietämmään? AKAT AKKOIN KANSA 76
Lukkoo, jotta ämmäpenttuin pitäs olla toissiin ämmäpenttuin kansa, ja uskkoot, jotta toissiin saman ikässiin kansa tulis tavalinen immeenen. Tarkottaako se sitä, jotta pennut matkkiit toissiisa? Sitä sen luulis tarkottavan. Ounko sanonu tämmösessä mittää outtoo: Minä halun olla oma ihten ja minnuu suututtaa, kun koittelloot tehä minnuu samanlaiseks toissiin kansa. Olin 15 ja JP. rupes tuola riähittämmään.taitteilija Marcel Bloemendal ila ol skitsofrenia ja se sano siitä tällä tavala : Jos minulla ei sitä olisi, olisin vain tylsä ja tavallinen. Minä ajattelen itestän ihan samala tavala. 11 vuotisena olin sykijatrin mielestä outo ja sairas ja halusin sitä ollakkii ja minnuu suututti HYVIN kovasti, kun minnuu koitelttiin siitä muuttoo. Oun tarkottanu sillä oikkeesti sitä, jotta MINÄ HALUN OLLA OMA IHTEN ja minä halun olla PERSSOONALLINEN! Ja lukkoo, jotta ne ovat semmossii, jotta parraan ämmätuttavasa kansa huasttaat ämmäpenttuin asijoista. Luki: Tärkeää on yhteiset kikatukset. Minnuu ei naurattanu samat assiit kun niitä. Kun pelattiin Minnan ja Pöllisilimän kansa jottaa pellii meijjän pihassa, siinä piti ensimäisen piirttee nuama ja taittoo paper, jotta seurraava ei sitä niä. Sitten seurraav piirti mahan ja seuraava jalat. Joka kerran paper piti taittoo. 77
Minä luulin, jotta minun piti piirttee jalat, niin tul tämmönen. Nauron HYVIN kovasti. Toiset ei nauranneet tuola YHTTÄÄ. Sanovat vain, jotta kahet jalat. Eikö ne etes älyny mikä vitsi tuossa on? Minä vähättelin heijjän asijoittaan enkä varmasti halunu olla semmonen kun hyö! Minusta tuntu, jotta minä pillaavun heijjän kansa. Enkä minä huastanu asijoistan. Pirjo ois halunu, jotta yhtenä luvettas minun päiväkirjjoo. Minä halun salata asijoita. Tein kuitennii paljo semmosta joka on akkapenttuin assii ja päinvaston: hyvin monnii ukkopenttuin asijoita en tehny. Kuitennii keräsin kiiltokuvvii ja kirjututin toisila muistovihkkoon. Minkälaisista kiiltokuvista tykkäsin eniten? Kotielläimistä, kukista ja enkel löistä. Kun rupesin lukemmaan penttuin kirjoja 15 vuotisena, luvin akkapenttuin kirjoja ja tykkäsin niistä kovasti. Kiiltokuvvii keräsin vielä sillonnii. Ja kerreen vieläkkii. Enkä pelanu ukkopenttuin pelijä, es merkiks rosvvoo ja polliissii, minusta se ol hyvin typerree. En pelanu 78
jalakapalloo, en jiäkiekkoo enkä ois etes halunu osata. Tykkäsin eniten kortti- ja noppapelilöistä, kun niissä sai vakkaisesti isttuu paikollaan. Ja tein akkoin käs töitä. TANAKKA Hyvin monista pentuloista on ilikkeetä jos ovat toisista pitemppii ja tanakemppii. Minä olin 12- vuotisena lyhheempi vain ihan selevästi tanakempi ja sen tautta painonnii vähä enemän kun ne minun luokkalaiset jotka meilä pihassa kävivät. Minusta se ol HYVIN hyvvee. Olisin halunu olla vielä tanakempi. 79
MALLI Jotkut uskkoot semmosseen, jotta jos akkapennula ei ou akan mallii, se ei opi akaks. Ja IHAN VARMASTI ajattelloot, jotta kun Max ol liijjan vanha ja inhakka, niin sen tautta. Vain kun uskkoot semmosseennii, jotta jos jyrskyttäjästä ei semmoseks ou, niin jos pennula on joku muu akka, vaikka opettaja, niin sekkii riittää. Minähän olin Tiilikattarreen HYVIN kovasti mieltyny enkä kuitenkkaa halunu olla kun akat. Ja ol han meilä pihassa akkoja kun toiset olivat minusta niin paljo vanhemppii! Minusta seurraava ol minusta kuus (6) vuotta vanhempi. Olin paljo Aunen kansa ja se ol minusta kaheksan (8) vuotta vanhempi. Ja ol kun HYVIN hyvä jyrskyttäjä ja minä olin siihen mieltyny enkä ruvenu sitä matkimmaan. 80
Se kurraattor sano, jotta hänen pittää koulussa olla pentuloilen aikkaisen mallina. Minä vähättelin sitä akkoo ihan alusta asti! Hilkka, Maxin sisko. Rupesin olemmaan sen kansa 15 vuotisena. Tykkäsin siitä alussa HYVIN kovasti enkä ruvenu sitä matkimmaan. Se ol entinen atteisti eikä se tykäny semmosista uskovaissiin asijoista, nii kun minä sillon eikä harttaista laululoista. Sen luona käyvvessä pein oman nauhurin mukana ja kuuntelin toisessa huonneessa. Enkä uskommaan, jotta kaikki ruotsalaiset olisivat pahoja vaikka se huasto semmosta IHAN AINA! Ja minusta sano: Sie kun et ällyy. Minusta se ol ihan sama kun sanos, jotta kaikki saksalaiset ovat pahoja, kun niissä on joskus ollu hyvin pahoja. Enkä ruvenu kirroilemmaan iänneen kaikkiin kuulessa vaikka se kirroil. Justtiisa sillon, kun olin 16 piäs Miss Suomeks Sari Aspholm. Itikka moitti sitä HYVIN kovasti. Minä en ruvenu moittimmaan. Näytin Muumijolen sen kuvvoo vihkosta ja kysyn : Eikö oukkii kun satukirjosta? Olin 19, kun jossaa lehessä ol minun mielestä HYVIN hyvän sykijatrin näkönen, niin ajattelin, jotta tuohon kun piäsis eikä minnuu yhttää haitanu, vaikka sillä ol ruotsalainen nimi. Sannoot, jotta penttuin aikkaan pittää olla vähissä vuatteissa ja näytelä itelttään. Ol han Hilkka kesälä kuumala ilimala 81
hyvin vähissä eikä se minnuun tehonu mitenkkää. Max sano siitä : Ei ou muuta kun pienet pikinit ja rintaliivit. JP nauro sillä, kun tuon niminen on akkoin kaks osanen uimapuku eikä siitä sitä reppuu sanota eriksseen. Vain silläpä ol oikkee reppu ja pienet alushousut. Se ol syöntiaikkaannii niin vähissä. Eikä minnuun tehonu sekkää, kun istuttiin Kirstin kansa koivun alla ja Hilkka tul porttailen essi piälä ja sano : Tämmönen on eistä, vain onhan se mitallila aina toinennii puol. Ja kiänty takaperin eikä sillä ollu housuja. Ei tehonu sillä tavala, jotta minusta hävyttömät ei ois ilikkeetä. Nauron kuitennii. Une sano, jotta minun huone on sotkunen. Ja : Es merkki vaikuttaa paljo. Sitten : Ritvala on kuitennii siisttii. Tuo ol Myhkylässä assuissa. Tässä ollessa LOPULA opin pitämmään asunnon siistinä ja sen opetteleminen ol HYVIN VAIKKEETA. Ja vaikka Meijjän Ukko ei syöny hetelmmii eikä vihannekssii, minä söin niitä HYVIN PALJO. Eikä se välitäny YHTTÄÄ semmosesta, jotta pöytä laitettaan hienoks. Minä olisin halunu semmosta. Minä olisin halunu muutakkii hiennoo. Jo Joinsuussa ollessa. ( Tarkottaa, jotta jo pentuna) Minusta on viisasta jos ei ruppee kaikkee matkimmaan mitä pihassa näkköö eikä kaikkee uskommaan mitä kuulloo vain osovvaa ajatela ite. Luullootko hyö tosissaan, jotta IHAN KAIKKI olis pihassa opittuu? Luullooko ne, jotta kaikki 82
olisivat niin typerrii, jotta eivät ossois ehttii mittää selostukssii kirjosta ja lehistä. Meijjän Ukko huasto aina pahhoo venäläisistä ja sitä kuulin IHAN koko ikän ja se tehohti minnuun päinvaston : rupesin venäläisistä tykkeemmään. Ja tykkeen niistä vieläkkii. Kun laulukirjassa ol Suomen lipun kuva, niin piirin sen kulummaan punasela sirpin ja vasaran ja jätin kirjan pöyvvälen auki, jotta Meijjän näkköö sen. Olin 6 tai 7 vuotinen. Enkä minä ruvenu sanommaan mustilainen nii kun kumpikkii niistä sanovat enkä minä ajatelu niistä pahhoo. Olin 6 tai 7 vuotinen kun jossaa elokuvassa joku ämmäpentu sano, jotta häntä haukkuvat mustalaiseks, niin minä ajattelin, jotta eihän se ou mittää haukkumista. Minnuu suututti, kun minun luokkalainen Pirjo matki minnuu koko ajan ihan kaikessa. Meilä tul sen tautta lopula ero. Ja sitten kun Pirjo sai uuvven tuttavan, ne kummattii IHAN SELEVÄSTI matkivat toissiisa! Ritva. x. sano, jotta hiän ei ennee kuuntele rokkii kun ei Annukkakkaa kuuntele. Se ol sen paras tuttavasa. En minäkkää rokkii kuunelu vain minusta ol ihan typerree jättee joku tekeminen sen tautta. Vuotin jottaa ohjelmmoo televisijosta, niin Hilkka sano : Niin typerree ohjelmmooko se kehtovvaa kahttoo? Max sano : Jospa et kato, kun ei kato Hilkkakkaa? Minä katon sen kuitennii. Olin 17. Se 83
ohjelma ol Toivotaan, toivotaan. Siinä lukkoot onnitteluja ja välilä soittaat lauluja. Max sano josttaa pennusta, jotta se ei syö kurkkuu sen tautta kun äiti ei syö kurkkuu. Meijjän Ukko ei suanu syyvvä ruisleippee eikä hernekeittoo enkä minä jättäny niihen syönttii. Ja ruisleippee söin PALJO. POJU Oun nuorin viijjestä ämmäpennusta, toiseks viimesseen on vällii kuus vuotta. JP. sano, jotta Meijjän ol sanonu minnuu pojuks. Se ol sanonu sitä jo ihan alusta asti. Minähän älysin sen sillä tavala, jotta minun pitäs olla poju. Myöhemin tuntu, jotta oun hyvin pahasti häviny Meijjän Ukolen, kun pojusta tul lii akka ja minula ol hyvin kova häppee enkä ois ileny näyttäättyy sillen enkä ois ileny näyttäättyy missää muuvvalakkaa. En ileny huasttoo etes toissiin kansa sen kuulessa. Tuntu, jotta oun ollu sillen HYVIN KOVA PETTYMYS! Olisin halunu tappoo ihten ja tämän tautta jouvvun lopula koulusta sairraallaan ja olisin joutunu miel sairraallaan, 20 vuotisena sinne mäninnii. Ja tämän tautta asun jalasmökissä. Kysyn äsken JP:ltä puhelimessa tuntuko hänestä pahalen, kun Meijjän moitti Maxii. Ol tuntunu. Minä älysin ne moittimiset sillä tavala, jotta nuinhan sitä akalen ja minunnii ois parempi ukkona olla. Se moitti ja vähättel muitakkii 84
akkoja ja minä ajattelin, jotta nuinhan se sitten ajattelloo minustakkii. Minä kyllä loukkaavun sillonnii jos vaikka ratijossa tai televisijossa sanottiin pahhoo akosta. Ja minula ol sitä jo hyvin aikasseen ja AINA kiinnitin siihen huomijjoo. Tuntus, jotta on pitäny olla jo jottaa ommoosa. Minusta tuntu koulussakkii hyvin pahalen, kun ukkopennut panivat akkoja alaporttaalen. Tuntu, jotta en minä halu akka olla, vaikka minnuu eivät panneetkkaa. 85
Minusta ol HYVIN hyvvee kun minä olin sen ukon näkönen ja HYVIN pahhoo kun joku sano, jotta minun silimät olis nii kun Maxila. Ja vaikka Maxin silimät ol paljo korreemattii kun sillä ukola, minnuu haittas se kuitennii. Sen ukon silimät ei olleet yhttää korreet. Muutennii Max ol nuorena paljo korreempi. Myhkylässä assuissa kun joku nuapurin ukko ol käymässä ja se kysy Meijjän ukkoo, niin minä kun olin sängyssä ätköttämässä eikä minula ollu silimälasija piässä, niin se ensin sano : Tuossahan tuo on. Sitten sano, jotta ei se oukkaa. Ja sitten, jotta on se kuitennii. Eikä mitenkkää meinanu suaha selevvee onko se se. Minula on hamppaattii ihan saman näköset kun sillä. Ja minulakkii taippuu tukka justtiisa ihan samasta kohasta sillä tavala, jotta siihen tulloo helepola jakkaus. Sillä ei ollu kihara eikä Maxilakkaa eikä keneläkkää muula kun minula koko tässä pihassa. Vasta viime vuona 2007 rupesin ajattelemmaan mikä siinä haittovvaa niin kovasti. Onko se siitä, jotta kaikki mikä on akkoo, on minun mielestä huonnoo? ON! Vain onko se oikkeen? Kun olin ollu hupssuin työssä jossa kuvottiin kangaspuila, sanon Hilkalen, jotta sielä on vain yks ukko ja sen nimi on Aatu, niin se sano: On se aika aatu,kun kuttoo. Jos ukko osovvaa hyvästi jottaa akkoin työtä, sitä moitittaannii. Kun 86
tavalisesti akat ovat siistimppii kun ukot, niin olis ko sitten hyvä jos akkakkii kulukis likasissa vuatteissa, haisis pahalen ja sotkis asuntosa jos kerran on hyvä jos on nii kun ukot? Sillä tavalahan minä lopula tein. KUMPANA SE MINNUU PITI? Tarkemin kun ruppeen ajattelemmaan, niin antohan Meijjän Ukko minulen akkapenttuinnii tavaroita. Kuatopaikalta toi penttuin valakkeen olokalaukun. Enhän minä ileny sitä pittee pihassakkaa. Taisin vain yhesti kokkeila ja minusta tuntu, jotta minulenhan naurettaan. Olin kai 6- vuotinen. Ukko ol ihan myöjältä kysyny minkälaisesta tykkeis 5- vuotinen ämmäpentu, kun tul minun syntymäpäivät. Se ol leikkikitara enkä minä välittäny siitä YHTTTÄÄ. Minusta se ol HYVIN typerä. Josttaa saman ikäsestä sukulaisakkapennusta se ol HYVIN mukava. Ja toi kuatopaikalta ison nuken. En välittäny siitäkkää yhttää. Sillon olin 9 - vuotinen. Saman ikäsenä ajattelin, jotta pitäs kö minun yrittee olla kun akkapennut ovat ja opetela semmoseks. Laiton piälen JP: n entisen mekon ja sen entisen nuken kirstun piälen ja katon sitä. En osanu välittee siitä YHTTÄÄ enkä mekkookkaa pitäny pitkkään. Akkana olloo opettelin vaikka miten pitkkään eikä siitä tullu 87
mittää. En YHTTÄÄ tieny minkalainen minun pitäs olla. Tuntu, jotta koko ajan pittää olla jottaa vasttaan, kun piti yrittee olla jottaa muuta mitä oikkeesti on. Ukkona olloo minun ei tarvinu opetela. 3- vuotisenakkii vaikka sain hoppeenväriset vitjat, en pitäny niitä kaulassa vain saipo-kotelossa. Siinä pein hyvin pienen nukennii. Ol minula punaset helemettii. UKKO PAREMIN ANTO TUARRII Ukosta tulloo mielleen hyvviikkii asijoita. Justtiisa sillon kun jalakkaan ol tullu vika, Ukko neuvvo minut nostammaan olematonta. En ihan varmaks muista vain kai se käski voimistelemmaannii, kun sillon rupesin enemän. Sen muistan, kun joku sano, jotta tavalisesti suapi voimistela, ei sua vain hyppii eikä juosta, kun siinä suattaa kuattuu ja jalaka tärähttää. Ja Ukkohan osti polokupyörän justtiisa sillon. (!? Uskalti osttoo, vaikka siinä suattas kuattuu.) Monessa asiissa ol ukko-opettajat nii kun meijjännii ukko ja akkaopettajat kun meijjän akka. Jos verrattaan Tiilikatarta ja Nöykkystä, niin Nöykkynennii sano minulen, jotta saisin koulussa voimistela semmossii joihen minusta on, Tiilikatar moitti huonoja oppillaita ja suuttu niihen, kun eivät osanneet. Ja matki jottaa ukko-oppilasta luokan eissä, kun sillä 88
ol semmonen tapa, jotta välilä on suu auki. Tiilikatar kehu liijjan paljo hyvvii oppillaita ja moitti huonoja, niin jotta kaikki saivat hyvin selevästi nähä kuka sielä on paras ja kuka huonon. Nöykkysen aikkaan sitä ei niin etes huomanu. Nöykkynen ei moittinu kettää. Pulupettirivissä minä olin ensimäisenä, kun olin pienin, niin kuitennii sitten hyvin pitkä akka sai isttuu minun takana, kun ol paras oppilas ja sen pitkän akan taakse laitto kaiken huonomman ukko- oppillaan, vaikka se ol pien. Nöykkynen laitto sen istummaan justtiisa oman pöytäsä kohalen sen tautta - se sanokkii sen - jotta hiän näkköö sen koko ajan. Ja jotta se näkköö hyvästi taululen. Akkaoppillaatti rupesivat pahoks huonolen oppillaalen. Ukkooppillaat eivät, vain koittelivat semmosen suaha oppimmaan. Akkaoppillaat rupesivat potillaalen pahaks. Justtiisa vähä ennen kun minä piäsin koulusta pois kokonnaan, tul yhtteen soker tauti, niin rupesivat sitten sillen. En ainakkaa sattunu kuulemmaan, jotta ukot ois olleet pahoja potillaalen, kun jollaa ukola ol keuhkossa vikkoo. JP. halu, jotta minä nostan toisena Maxin sänkkyy, kun se piti nosttoo pakkasela uunin vierreen, niin Max sano minusta: Jakssaako se? Meijjän sano: Sehän jakssaa nosttoo 150 killoo. ANTTOO AKALEN TUARRII 89
Onko oikkeen semmonen, kun ukko - ja akkapentuja kasvatettaan er tavala ja kehuttaan er laisista asijoista? Akkoja kehuttaan siitä, jotta kyllä out korree, ukkoja kehuttaan vahvaks. Minusta ol pahhoo aina kuula siitä, jotta on korree tukka. Ja minula ol ilikkkee, jotta jos luullaan, jotta oun sen laitattanu kiharaks. Jos olisin ollu ihan oikkee ukkopentu, niin olis ko Max sillon sanonu niin paljo huonoks? Olis ko se älyny, jotta ukosta semmonen on pahhoo? Minnuu suututtaa semmonen, kun ukkoo ei moitita joisttaa asijoista vain akkoo moitittaan. Jos ukola vaikka on asunto sotkunen, niin suapi olla vain akala ei sua olla, sitä moitittaan. Ja akan pittää pittee ihtesä puhttaana (pestä ihtesä), ukko suapi olla likasena. Ja joisttaa IHAN SAMOSTA ASIJOISTA joista ukkopenttuu kehuttaan, niin akkapenttuu moitittaan. Max sano: Meijjän tytöt eivät kirroile, kun meilä pihassa ei kirroila. Ajattelin, jotta oikkeen se sano, jotta meijjän TYTÖT EIVÄT KIRROILE, minähän kirroilin. Ja sitten se on sanonu, jotta hyvä, kun meilä ei ou ukkopentuja, kun niihen kansa on vaikkeemppoo ja minun kansahhan ol kaiken vaikkeinta. Vasta sillon, kun olin lukenu SETA:n kirjutukssii älysin, jotta jotkut assiit minula ei ou outtoo ollukkaa vain se on siitä kun minä oun ukkopentu ja ne ovat semmossii. Olin toissiin verrattuna epäsiisti ja kömpelö enkä osanu kirjuttoo niin siisttii kun toiset. En älyny enkä välittäny ämmäpenttuin 90