Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Samankaltaiset tiedostot
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

Clausiuksen epäyhtälö

1 Clausiuksen epäyhtälö

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / TERVETULOA! Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/25/2017

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / Kommentti kotilaskuun 2 Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/26/2016

Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

7 Termodynaamiset potentiaalit

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

6. Yhteenvetoa kurssista

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

DEE Kryogeniikka

Teddy 1. välikoe kevät 2008

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)

Lämpöopin pääsäännöt

energian), systeemi on eristetty (engl. isolated). Tällöin sekä systeemiin siirtynyt

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

infoa tavoitteet E = p2 2m kr2 Klassisesti värähtelyn amplitudi määrää kokonaisenergian Klassisesti E = 1 2 mω2 A 2 E = 1 2 ka2 = 1 2 mω2 A 2

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

W el = W = 1 2 kx2 1

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Luku Pääsääntö (The Second Law)

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

Luku 6 TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ

2. Termodynamiikan perusteet

Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Kemiallinen reaktio

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

6. Entropia, lämpötila ja vapaa energia

Termodynamiikan toinen pääsääntö

JAAKKO JÄGERROOS TRAKTORIEN OLOSUHDETESTAUKSEEN TARKOITETUN TES- TIHUONEEN ENERGIATEKNINEN SUUNNITTELU. Diplomityö

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

Mustan kappaleen säteily

Luku 12 THERMODYNAAMISTEN OMINAISUUKSIEN YHTÄLÖT

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN KÄSITYKSET ENTROPIASTA JA TERMODYNAMIIKAN TOISESTA PÄÄSÄÄNNÖSTÄ

f) p, v -piirros 2. V3likoe klo

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

VII LÄMPÖOPIN ENSIMMÄINEN PÄÄSÄÄNTÖ

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Torstai klo Termodynamiikan käsitteitä

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

3Työ. 3.1 Yleinen määritelmä

Transkriptio:

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / 30.10.2017 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Entropia Termodynamiikan 2. pääsääntö Palautuvat ja palautumattomat prosessit 1

Entropia Otetaan käyttöön uusi suure S, jonka nimeksi on valittu entropia. Palautuville prosesseille entropian muutos voidaan laskea kaavalla = = 1 Lampinen yhtälö (280) s. 104 Entropia on tilasuure eli systeemin entropian muutos riippuu ainoastaan systeemin alkutilasta A ja lopputilasta B. integroiva tekijä = = 1 kokonaisdifferentiaali (S on tilasuure) differentiaalimuoto (Q on polkusuure eli riippuu prosessipolusta G) 2

Integroimalla edellä esitetty entropianmuutoksen differentiaalikaava saadaan yhtälö S = S B S A = = Lampinen yhtälö (273) s. 102 Integraali alkutilasta A lopputilaan B (merkinnöissä on huomioitu, että entropia on tilasuure) Entropialle on periaatteessa olemassa absoluuttinen nollakohta (joka sijaitsee lämpötilan absoluuttisessa nollakohdassa). Käytännössä useimmille tekniikassa käytettäville aineille on sovittu jokin tarkoituksenmukainen entropian nollakohta aivan kuten sisäenergialle ja entalpiallekin. Lisää tästä aiheesta: Lampinen luku 5. 3

Soveltamisesimerkki: lämpötilojen tasaantuminen Laske oheiselle systeemille loppulämpötila. Termodynaaminen malli tarkasteltavalle tilanteelle 4

Kappaleen 2 lämpötila [ C] 400 300 200 100 0 Lämpötilojen tasaantuminen 6,0 4,0 Alkupiste 2,0 0,0-2,0 0 100 200 300 400 Kappaleen 1 lämpötila [ C] Kappaleen 2 lämpötila [ C] 400 300 200 100 0 Lämpötilojen tasaantuminen Pisteet, jotka toteuttavat energiayhtälön Alkupiste 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 0 100 200 300 400 Kappaleen 1 lämpötila [ C] 5

Kappaleen 2 lämpötila [ C] 400 300 200 100 0 Lämpötilojen tasaantuminen Pisteet, jotka toteuttavat energiayhtälön Lämpötilojen tasaantumista kuvaava prosessipolku Alkupiste Loppupiste (tasapainotila) 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 0 100 200 300 400 Kappaleen 1 lämpötila [ C] Jatkoa... Laske äskeiselle systeemille: b) Lyijyn entropian muutos c) Kuparin entropian muutos d) Koko systeemin entropian muutos 6

Kappaleen 2 lämpötila [ C] 400 300 200 100 0 Lämpötilojen tasaantuminen Pisteet, jotka toteuttavat energiayhtälön Lämpötilojen tasaantumista kuvaava prosessipolku Prosessipolkua vastaava entropianmuutos Alkupiste Loppupiste (tasapainotila) 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 0 100 200 300 400 Kappaleen 1 lämpötila [ C] Systeemin kokonaisentropian muutos [J/K] Kappaleen 2 lämpötila [ C] 400 300 200 100 0 Lämpötilojen tasaantuminen Pisteet, jotka toteuttavat energiayhtälön Lämpötilojen tasaantumista kuvaava prosessipolku Prosessipolkua vastaava entropianmuutos Entropianmuutos energiayhtälön toteuttaville pisteille Alkupiste Loppupiste (tasapainotila) 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 0 100 200 300 400 Kappaleen 1 lämpötila [ C] Systeemin kokonaisentropian muutos [J/K] 7

Entropian merkitys Tapahtumilla on luonnollinen suunta. Tapahtumien suunta määräytyy entropian muutoksesta. Itsestään tapahtuvissa prosesseissa (esim. tasoittumisilmiöissä) entropian kokonaismäärä kasvaa. kansikuva kirjasta Termodynamiikka (Nils-Erik Fagerholm, 1986) Entropian merkitys On kyllä yleensä mahdollista pienentää tarkasteltavana olevan systeemin entropiaa, mutta silloin entropia kasvaa jossain muualla vähintään saman verran (ja yleensä enemmän). = Termodynamiikan 2. pääsääntö Clausius (1864, 1867): Die Entropie der Welt strebt einem Maximum zu. (siteerattu Markku Lampisen oppikirjassa, s. 104) 8

Palautuvat ja palautumattomat prosessit Palautuvat (reversiibelit) prosessit ovat sellaisia, että sekä systeemi että ympäristö voidaan molemmat palauttaa täsmälleen alkuperäiseen tilaansa. (Lampinen, s. 29) Kuvassa on esitetty ehdotus siitä, kuinka systeemi voitaisiin palauttaa takaisin alkuperäiseen tilaansa. Jos ko. prosessi olisi mahdollinen, sekä systeemi että ympäristö olisivat palautuneet alkuperäiseen tilaansa. Mutta ko. prosessi ei ole mahdollinen, koska tällöin lämpö siirtyisi itsestään kylmästä kappaleesta kuumaan kappaleeseen. 9

Tässä on eräs mahdollinen tapa palauttaa systeemi takaisin alkuperäiseen tilaansa. Mutta nyt hahmotellussa prosessissa ympäristön tila muuttuu. Tässä on toinen mahdollinen tapa palauttaa systeemi takaisin alkuperäiseen tilaansa. Taaskin tapahtuu muutos ympäristön tilassa. 10

Johtopäätös: Lämmön siirtyminen äärellisen lämpötilaeron johdosta merkitsee aina sitä, että ko. prosessi on palautumaton. Tällöin myös maailmankaikkeuden kokonaisentropia kasvaa. Onko palautuvia prosesseja sitten ollenkaan olemassa? Prosessi voi olla palautuva, jos: Lämpöä ei siirry lainkaan (adiabaattiset prosessit). Kaikki prosessiin liittyvä lämmönsiirto tapahtuu infinitesimaalisen pienen lämpötilaeron johdosta. Lämpö muutetaan työksi ja talletetaan. Lisäksi täytyy kaikkien muiden palautumattomuuksien olla merkityksettömiä (kitka, jne.). 11

Nyt tarkasteltava prosessi voidaan toteuttaa palautuvana (ainakin) kahdella tavalla. Oleellista on, että asioihin puututaan jo ennen kuin tapahtuu lämmönsiirtoa suuren lämpötilaeron vuoksi. Vaihtoehto 1: kaikki lämmönsiirto järjestetään tapahtuvaksi infinitesimaalisen pienten lämpötilaerojen avulla. 12

Vaihtoehto 2: kuumemman kappaleen luovuttama lämpö talletetaan mekaaniseksi työksi, jonka avulla voidaan sitten myöhemmin käyttää lämpöpumppua, joka palauttaa alkuperäisen tilanteen. Entropia on tilasuure Entropian muutos riippuu ainoastaan prosessin alku- ja lopputilasta, ei prosessipolusta. Kun lasketaan entropian muutoksia, ei ole tarpeen vaatia, että tarkasteltavat prosessit ovat palautuvia. Riittää, että on olemassa jokin palautuva prosessi, joka voisi viedä tarkasteltavan systeemin alkutilasta lopputilaan. Tällöin voidaan entropianmuutoksen laskemiseen käyttää aiemmin esitettyä kaavaa, joka on voimassa palautuville prosesseille. 13