InfraRYL, Päivitys 16.11.2017 / KM 1 16320 Ponttiseinät Tässä luvussa käsitellään rakentamisen aikaisia tukirakenteita. Määrämittausohje 1632. 16320.1 Ponttiseinien materiaalit Teräsponttiseinien rakentamisessa käytetään ponttiprofiileja. Ankkurointirakenteet tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisista muototeräksistä ja ankkureista, SFS-EN 12063. SFS-EN 12063 Pohjarakennustyöt. Tukiseinät. 16320.2 Ponttiseinien alusta Katso soveltuvin osin kohta 16300.2. 16300.2 Kaivantojen tukirakenteiden alusta, InfraRYL. 16320.3 Ponttiseinien tekeminen Kaivannon seinä tuetaan pystysuoraan asennetuilla teräsponteilla, jotka tuetaan suunnitelmaasiakirjojen mukaan. Teräspontit upotetaan maahan täryttämällä, lyömällä tai painamalla. Täryttäminen soveltuu parhaiten käytettäväksi karkearakeisissa maakerroksissa, sorassa tai hiekassa, erityisesti niiden ollessa vedellä kyllästyneitä. Hydrauliset täryjuntat soveltuvat myös vedenalaiseen työskentelyyn. Täryttämistä voidaan käyttää myös hienorakeisissa ja moreenimaakerroksissa. Täryjunttien taajuudet tulee olla säädettävissä, jotta ympäröivä maa ei joudu resonanssiin. Käytettävän täryjuntan kokoa määritettäessä voidaan soveltaa seuraavaa kaavaa: missä F = keskipakovoima (kn) t = upotussyvyys (m) G = profiilin massa (kg). Pudotusjärkäleellä varustettu paalujuntta soveltuu käytettäväksi yleensä kaikissa pohjaolosuhteissa. Joissain olosuhteissa tärytys saattaa lisätä ympäröivän maan tai rakenteiden painumavaaraa.
InfraRYL, Päivitys 16.11.2017 / KM 2 Raskaan järkäleen ja matalan pudotuskorkeuden käyttö on suositeltavaa, jotta profiilin pää vahingoittuisi mahdollisimman vähän. Pontteja voidaan lyödä maahan kaksitoimisella hydraulijuntalla tai paineilmajuntalla. Seinän rakentaminen voidaan vaiheistaa pieniin osiin ja rakentaa lyhyissä jaksoissa. Ponttien upottaminen paneeleittain tai porrastetusti ei ole mahdollista ratakaivannoissa. Yleensä käytettävä menetelmä on yhden pontin lyöminen kerrallaan pohjaan saakka, sillä junaliikenne ei yleensä salli aikataulullisista syistä muiden menetelmien käyttämistä. Ponttiprofiilit upotetaan maahan ponttiin lyötyinä, ponttiin lyömättöminä tai limitettyinä. Teräsponttiseinän mitoituksessa on otettava huomioon seinän taivutusvastuksen muutos, jos pontteja ei upoteta pontin uraan lyötynä. Menetelmä, jossa ponttiprofiilia ei upoteta ponttiin, soveltuu ratakaivannoissa vain ankkurointiponttien upottamiseen. Teräsponttiseinä voidaan tarvittaessa rakentaa vettä pidättäväksi rakenteeksi, mikä edellyttää teräsponttien upottamista ponttiin. Ponttiseinän rakentamisen aikana syntyneet raot tukitaan. Ponttiin upottamisessa voi ilmetä ongelmia, jos pontti repeytyy, vääntyy tai pontti ei uppoudu tavoitesyvyyteen, vaan pysähtyy kovaan rakenteeseen tai kiveen. Tällöin seuraavaa ponttiprofiilia ei voida lyödä ponttiin ja ponttiseinään jää rako tai rakoja. Raot on tukittava kaivun edetessä mahdollisimman nopeasti, jotta maa-aines ei pääse valumaan seinän takaa aiheuttaen painumista. Raot voidaan tukkia ennakkoon esimerkiksi suihkuinjektoinnilla tai kaivun edetessä hitsattavilla teräslevyillä, betonivalulla, injektoinnilla tai muulla keinolla. Rakojen tilkitseminen tulee suunnitella ennen tukiseinän rakentamista. Yksittäiset esteet voidaan poistaa 2...4 m:n syvyydestä nostamalla pontti pois ja kaivamalla lohkare tai muu este pois. Ennen pontin takaisin upottamista on kaivanto täytettävä ja tiivistettävä hyvin, jotta painumat saataisiin pidettyä mahdollisimman vähäisinä. Tarvittaessa voidaan syvemmällä olevia kiviä hajottaa räjäytyksin tai piikkaamalla. Niistä laaditaan suunnitelma. Ponttiprofiilin kärki voidaan vahvistaa hitsaamalla siihen vahvike. Ankkurointi tehdään suunnitelma-asiakirjoissa esitettyihin paikkoihin, ja ankkurit asennetaan suunniteltuun kaltevuuteen. Ankkurit jännitetään suunnitelma-asiakirjojen mukaisilla koevetovoimilla ja esijännityskuormilla. Ankkurirakenteiden vaurioituneet profiilikohdat korjataan ja vahvistetaan ennen käyttöä. Ankkurointirakenteiden tarvittava työtila ulottuu tavallisesti 0,3...0,6 m ankkurointitason alapuolelle. Teräsponttiseinissä yleisimmin käytettäviä ankkuripalkkiratkaisuja esitetään kuvassa 16320:K1.
InfraRYL, Päivitys 16.11.2017 / KM 3 16320:K1 Teräsponttiseinässä tyypillisimmin käytettäviä ankkuripalkkiratkaisuja. Kuva Hitsausliitokset tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan, ja ne tarkastetaan työmaalla tekemisen jälkeen. Jos suunnitelma-asiakirjoissa on esitetty, tukiseinän alapää tuetaan vaakakuormia vastaan juuripultein. Kallioon tukeutuva ponttiseinä tuetaan kallioon suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Juuripultit voidaan asentaa teräsponttiprofiileihin kiinnitettyjen asennusputkien läpi tai erikseen maahan porattavien ja ylös nostettavien porausputkien avulla. Juuripultin asennustapa esitetään suunnitelmaasiakirjassa. Alapään tuennassa voidaan käyttää myös juuripalkkia, esimerkki juuripalkin rakenteesta on kuvassa 16320:K2. Juuripalkki voidaan rakentaa myös estämään pohjaveden virtaamista ja alenemista. Kallion ja tukiseinän liittymäkohdan vedenpitävyyttä voidaan parantaa myös injektoimalla. Viitteet RIL 263-2014 Kaivanto-ohje
InfraRYL, Päivitys 16.11.2017 / KM 4 Kuva 16320:K2 Esimerkki tukiseinän alapään liittyminen kallioon. Tukiseinän purkamisjärjestys on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Yleensä vaakatukia purettaessa seinä tukeutuu tukitasolle ulottuvaan, tiivistettyyn täyttöön ja seinärakenne puretaan, kun vierustäyttö on kokonaan valmis Kaivanto täytetään suunnitelma-asiakirjoissa esitetyillä maa-aineksilla ja tiivistetään vaadittuun tiiviyteen. Pohjaveden pinnan alentaminen lopetetaan kohteessa suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Pohjaveden pinnan alentaminen voidaan lopettaa tukiseinän purkamisen loppuvaiheessa, kun kaivanto on täytetty ja tiivistetty. Ponttien asentaminen tai poistaminen ei saa aiheuttaa haitallisia painumia tai rakenteiden tai johtojen siirtymiä. Pontit katkaistaan suunnitelma-asiakirjojen mukaiseen tasoon. Radan rakenteissa pontit katkaistaan ylimmillään tasolta Kv 1,40 m. Liiallista täryttämistä on varottava, jos lähistöllä on tärinälle herkkiä rakenteita tai koneita. Täryttäminen aiheuttaa myös maan juoksettumisvaaran. Jos mahdollisesti häiriintyvän maakerroksen varaan on perustettu rakenteita, pontit jätetään maahan, jos niitä ei voi poistaa rakenteita rikkomatta. Maahan jäävistä rakenteista tehdään aina tarkepiirustukset.
InfraRYL, Päivitys 16.11.2017 / KM 5 Ponttien nostaminen ratarakentamisessa, ks. julkaisu Sähköratatyömaalla tehtävien töiden turvallisuusohjeet. Radanpidon turvallisuusohjeet, Liikenneviraston ohjeita 6/2015. 16320.4 Valmis ponttiseinä Ponttiseinä on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Katso soveltuvin osin kohta 16300.4. 16300.4 Valmis kaivannon tuenta, InfraRYL. 16320.5 Ponttiseinien kelpoisuuden osoittaminen Noudatetaan 16300.5. Hitsaussaumat tarkastetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti ja vähintään silmämääräisesti. 16300.5 Kaivantojen tukirakenteiden kelpoisuuden osoittaminen, InfraRYL. Mittaustulokset kootaan ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. 16320.6 Ponttiseinien tekemisen ympäristövaikutukset Raskaan järkäleen ja matalan pudotuskorkeuden tai suurtaajuustäryttimen (resonoimaton) käyttö on suositeltavaa, jotta ympäristöön leviävä tärinä jäisi mahdollisimman vähäisiksi. Noudatetaan 16300.6. 16300.6 Kaivantojen tukemisen ympäristövaikutukset, InfraRYL.