Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 1.11.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren alueella
Pohjavesialueen rakenneselvitys, lisätutkimukset Janakkala, Tanttala Geologian tutkimuskeskus PL 96, 02151 ESPOO Etelä-Suomen yksikkö/maankäyttö ja ympäristö Työn tilaaja Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Euroopan aluekehitysrahasto Tekijöiden yhteystiedot: Anu Eskelinen Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus PL96 02151 ESPOO Puh. 020 550 11 Fax. 020 550 12 sähköposti: etunimi.sukunimi@gtk.fi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Eskelinen, Anu Valjus, Tuire KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 27.9.2012 Raportin laji Tilaustutkimus Toimeksiantaja Hämeen ympäristökeskus, Janakkalan Vesi Raportin nimi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren alueella Tiivistelmä GTK on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Tanttalan I luokan pohjavesialueella (0416507) sekä Turengin I luokan pohjavesaialueen (0416501) kaakkoisosalla. Tutkimuksessa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä harjumuodostuman syntyvaiheita. Tutkimusalue on osa I ja II Salpausselän välistä harjujaksoa. Tutkimusalueella tehtiin lisätutkimuksina painovoimamittausta Matinvuoren-Pukurinsuon-Helvetinvuoren välisellä alueella kallionpinnan korkokuvan tarkentamiseksi. Lisätutkimusalueella kallionpinta on korkeimmillaan Pukurinsuon luoteispuoleisella kalliopaljastumalla tasolla 100-105 m mpy. Alimmillaan kallionpinta on Helvetinvuorella, havaintopisteen SHH koillispuolella tasolla 0 m mpy. Pukurinsuo sijaitsee kallioperän painanteessa tasolla 65-75 m mpy. Pohjaveden virtausta rajoittava kalliokynnys paikannettiin painovoimamittausten perusteella Helvetinvuoren harjualueen luoteiskärkeen. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys, lisätutkimukset Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Kanta-Häme, Janakkala, Tanttala Karttalehdet 21 02 Muut tiedot Pohjavesialue 0416507 Arkistosarjan nimi - Arkistotunnus 8/2012 Kokonaissivumäärä 10 s., 7 liites. Kieli Suomi Hinta - Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK ESY, VA 212 Hanketunnus
Pohjavesialueen rakenneselvitys, lisätutkimukset Janakkala, Tanttala Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2 2.1 Painovoimamittaukset 2 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 4 TULOKSET 4.1 Kallionpinnan korkokuva 4.2 Pohjaveden virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus 5 YHTEENVETO 4 6 KIRJALLISUUS 6 LIITTEET Liite 1 Mittauslinjat 1:25 000 Liite 2 Kallionpinnan taso 1:25 000 Liite Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1:25 000 Liite 4 Irtomaakerroksen paksuus 1:25 000 Liite 5 Painovoimamittausten tulkintalinjat Kansi: Tutkimusalueen vinovalaistu kallionpintamalli
Pohjavesialueen rakenneselvitys, lisätutkimukset 1 Janakkala, Tanttala 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt Hämeen ympäristökeskuksen ja Janakkalan Veden toimeksiannosta geologisen rakenneselvityksen Janakkalan kunnassa sijaitseville Turengin (0416501, I lk) ja Tanttalan (0416507, I lk) pohjavesialueille. Tutkimukset on raportoitu 29.6.2007 päivätyssä tutkimusraportissa. Alueelle tilattiin täydentäviä painovoimamittauksia Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren alueelle. Tälle alueelle suunnitellaan tehtäväksi vedenottoon liittyviä pohjavesitutkimuksia, joiden lähtöaineistoksi nyt tehtyjä lisätutkimuksia on tarkoitus hyödyntää. GTK:ssa tutkimusten organisoinnista ja toteutuksesta vastasi geologi Anu Eskelinen. Painovoimamittauksista ja niiden tulkinnasta vastasi geofyysikko Tuire Valjus. Kuva 1. Lisätutkimusalueen sijainti. Tässä tutkimusraportissa on yhdistetty aiemmin tehtyjen painovoimamittausten ja mallinnusten tulokset nyt tehtyjen lisätutkimusten tuloksiin. Aiemmin laaditussa tutkimusraportissa on selvitetty koko tutkimusalueen harjujakson syntyvaiheita sekä alueen kallioperän koostumusta ja rakennetta. Tässä raportissa on keskitytty kuvaamaan lisätutkimuksilla saatuja tutkimustuloksia.
Pohjavesialueen rakenneselvitys, lisätutkimukset 2 Janakkala, Tanttala 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty seuraavia geologisia perusselvityksiä sekä pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Eskelinen, A. & Valjus, T. (2007). Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys. Tutkimusraportti 29.6.2007. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 1992. Helvetinvuori-Someronvuori pohjavesitutkimus. 9159. Janakkalan kunta. Janakkalan kunta, Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus. 1997. Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Lehijärvi, M. 1962. Kallioperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 21, Kärkölä. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Pöyry Environment Oy. 2007. Pohjaveden turvaaminen. Tutkimusraportti. Janakkalan Vesi, Valio Oyj, Nestle Finland Oyj. Simonen, A. 1949. Kallioperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 211, Hämeenlinna. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Virkkala, K., Hyyppä, J. & Valovirta, V. 1969. Maaperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 211, Hämeenlinna. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Lisäksi käytettävissä olivat Someronlähteen virtaamamittaukset vuodelta 2004 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 5.5.2004). Pohjavesialueiden perustiedot ja vesipintahavainnot saatiin Ympäristöhallinnon POVET tietojärjestelmästä. Kartta-aineistoista käytössä olivat GTK:n kallioperäkartat (mittakaava 1:100 000) ja maaperäkartat (mittakaava 1:20 000 ja 1:50 000) selityksineen sekä maastokartat (mittakaava 1:20 000). 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Painovoimamittaukset Lisätutkimusten yhteydessä tehtiin kolme mittauslinjaa (linjat 17-19), joiden yhteispituus oli 2,6 km. Mittauslinjojen sijainti on estetty liitekartassa 1. Linjojen päät on sidottu kolmeen kairauspisteeseen sekä Pukurinsuon länsipuoleiseen kalliopaljastumaan. Tulkitut painovoimaprofiilit on esitetty liitteessä 5. Liitekuvissa vaaka-akselin mittakaava 1:10 000 ja pystyakseli on vaaka-akseliin nähden viisikertainen. Tulosteissa vaakaviivana näkyvä pohjaveden pinnan tason arviointiin käytettiin kairaustuloksista saatua tietoa. Pohjaveden yläpuoliselle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä n. 1,6 g/cm ja pohjaveden kyllästämälle maa-ainekselle n. 1,9 g/cm. Mittaukset suoritettiin Worden gravimetrilla käyttäen 20 m pisteväliä. Linjat vaaittiin LEVAletkuvaa alla. Tuloksista laskettiin ns. Bouguer-anomalia keskitiheydellä 2,67 kg/m. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä korjattiin käyttäen D-topografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan lähistöltä maanpinnan tasot Maanmittauslaitoksen 25 x 25 m resoluutioisesta digitaalisesta korkeusmallista. Tulkinnassa käytettiin Interpexin Magix-XL - tulkintaohjelmaa. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus. Tulkinnassa koetetaan löytää annetun mallin parametreja muuttamalla sellainen laskennallinen käyrä, joka vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää.
Pohjavesialueen rakenneselvitys, lisätutkimukset Janakkala, Tanttala Painovoimamittauksen menetelmäperusteet on kuvattu tarkemmin 29.6.2007 päivätyssä tutkimusraportissa. MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Painovoimamittauksista saadut tulkitut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin aiemmin laadittuun kallionpintamalliin. Yhdistetystä aineistoista laskettiin ArcGIS -ohjelmiston Topogrid interpolointimenetelmällä malli tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavedenpinnan korkokuvaan ei nyt tehdyillä lisätutkimuksilla tullut täydennystä. Sen sijaan pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus ja kuivan irtomaakerroksen paksuus laskettiin uudestaan. Laskentamenetelmä on selitetty aiemmassa tutkimusraportissa. Kallionpintamallin interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteilta käytettiin 200 metriä. Kallionpintamalli sekä pohjavesivyöhykkeen ja irtomaakerroksen paksuus on visualisoitu Arc- GIS ohjelmistolla 1:25 000 mittakaavaisille karttapohjille (liitteet 2-4). Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on selvillä ehdottoman tarkasti vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Sen sijaan painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla näiden tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Näin ollen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai painanteita, joita ei voida pintamallissa havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymisiä. Mallien tarkkuus pohjavesialuerajojen sisäpuolella on pääsääntöisesti kuitenkin hyvä. 4 TULOKSET 4.1 Kallionpinnan korkokuva Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren lisätutkimusalueella kallionpinta on korkeimmillaan Pukurinsuon luoteispuoleisella kalliopaljastumalla tasolla 100-105 m mpy. Em. kalliopaljastuman koillispuolella, Helvetinvuoren harjualueella, kallio nousee Pukurinsuon painanteen jälkeen tasolle 90-100 m mpy. Kallionpinta on Matinvuoren kaakkoispuolella tasolla 50 m mpy ja Pukurinsuolla yleisesti tasolla 65-75 m mpy. Pukurinsuo sijaitsee kallioperän painanteessa. Alimmillaan kallionpinta on Helvetinvuorella, havaintopisteen SHH luoteispuolella, painovoimamittausten mukaan lähes tasolla 0 m mpy. Tutkimusalueen kallionpinnan interpoloitu korkokuva on esitetty liitteen 2 väripintakartassa. 4.2 Pohjavesivyöhykkeen ja irtomaakerroksen paksuus Pohjavedenpinnanpinnan tasosta nyt tehdyt tarkentavat tutkimukset eivät antaneet lisätietoa. Uudet mallilaskelmat tehtiin kuitenkin pohjavesivyöhykkeen (liite ) ja irtomaapeitteen (liite 4) osalta. Pohjavesivyöhykkeen paksuutta kuvaavaan karttaan on merkitty myös pohjaveden virtausta kuvaavat nuolet sekä pohjaveden virtausta rajoittavien kalliokynnysten sijainnit. Tutkimusalueen pohjavesiolosuhteet on kuvattu 29.6.2007 päivätyssä tutkimusraportissa.
Pohjavesialueen rakenneselvitys, lisätutkimukset 4 Janakkala, Tanttala Tehtyjen uusien painovoimamittausten perusteella paikannettiin pohjaveden virtausta rajoittava kalliokynnys Helvetinvuoren harjualueen luoteiskärkeen. Tältä alueelta olevien pohjavesihavaintojen perusteella (havaintoputket SHH2 ja HP1) pohjavesivirtaus suuntautuu pääasiassa kaakkoon harjujakson suuntaisesti. Pohjavesivyöhyke on Matinvuoren eteläpuoleisella harjualueella 20-0 metriä paksu. Harjun kaakkois-eteläpuoleisella suoalueella pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan 40 metriä. Helvetinvuorella, havaintoputken SHH luoteispuoleisen kalliopainanteen ympäristössä, pohjavedellä kyllästyneiden maakerrosten paksuus on jopa 50 metriä. Tällä alueella pohjavesivyöhykkeen paksuus on yleisesti yli 0 metriä. Matinvuoren eteläosassa irtomaakerroksen paksuus on 5-10 metriä. Harjujakson katkaisevalla Pukurinsuolla pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus on alle viisi metriä. Helvetinvuorella kuivan irtomaakerroksen paksuus on suurimmillaan harjun ydinalueella yli 50 metriä. Yleisesti harjun alueella irtomaakerroksen paksuus on yli 20 metriä. 5 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Janakkalan kunnassa sijaitseville Turengin ja Tanttalan pohjavesialueille. Tutkimusalueeseen kuuluivat Tanttalan pohjavesialue ja Turengin pohjavesialueen kaakkoisosan. Tutkimuksissa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä virtausta rajoittavien kalliokynnysten sijaintia. Lisäksi selvitettiin harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin maastokartoitusta, painovoimamittausta ja maaperäkairauksia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan tutkimusalueiden vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan määrittelylle. Tutkimusalueella tehtiin lisätutkimuksina painovoimamittausta Matinvuoren-Pukurinsuon-Helvetinvuoren välisellä alueella kallionpinnan korkokuvan tarkentamiseksi. Tutkimusten perusteella Tanttalan alueen kallionpinnan korkokuvasta ja maapeitteen paksuudesta sekä maa-aineksen vaihtelusta on saatu hyvä yleiskuva. Pohjavesipinnan tasosta ja siten myös pohjavesivyöhykkeen paksuudesta saatiin hyvä yleiskuva lukuun ottamatta Helvetinvuoren ja Heinälukkojen aluetta. Tanttalan tutkimusalueella kallionpinnan vaikutus maanpinnan korkokuvaan on vähäinen. Kallionpinnan korkeuserot ovat enimmillään 110-115 metrin luokkaa. Kallio on ylimmillään yksittäisissä kalliopaljastumissa tutkimusalueen länsireunalla Kiipulassa tasolla 120-125 m mpy, Pukurinsuon länsipuolella tasolla 100-105 m mpy sekä itäosassa Tanttalassa tasolla 115 m mpy. Käpälämäen länsipuolella kallio on painovoimamittausten mukaan tasolla 10 m mpy, missä sijainnee pohjavesivirtausta rajoittava kalliokynnys. Alimmillaan kallionpinta on tutkimusalueen keskiosassa Heinälukkojen suppa-alueella tasolla 7-0 m mpy. Painovoimamittausten perusteella tutkimusalueen eteläosassa sijaitseva Suppilonharju on muodostunut lähes pohjois-eteläsuuntaiseen kalliopainanteeseen, jossa kallionpinta on tasolla 40-55 m mpy. Tutkimusalueella pohjavesi on ylimmillään alueen keskiosassa Käpälämäeltä Matinvuorelle tasolla 95-97 m mpy. Alimmillaan pohjavesi on pohjoisosassa Lystivuorella tasolla 81-82 m mpy. Tutkimusalueen eteläosassa pohjavesi on Helvetinvuorella tasolla 90-92 m mpy ja Suppilonharjulla ja Someronlähteiden alueella tasolla 85-87 m mpy. Pohjavesi virtaa Käpälämäen länsipuoleiselta vedenjakaja-alueelta luoteeseen ja kaakkoon. Tanttalan pohjavesialueella päävirtaussuunta on harjun suuntaisesti kaakkoon. Pohjavettä purkautuu harjua reunustavalle
Pohjavesialueen rakenneselvitys, lisätutkimukset 5 Janakkala, Tanttala Pirttisuolle sekä harjun peittävälle Pukurinsuolle. Merkittäviä määriä Tanttalan alueen pohjavesiä purkautuu tutkimusalueen eteläosassa sijaitsevasta Someronlähteestä. Helvetinvuoren luoteisosassa sijaitsee kalliokynnys, joka ohjaa pohjavesivirtauksen suuntautumaan harjun suuntaisesti kaakkoon. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on koko tutkimusalueella varsin suuri. Merkittävimmät pohjavesivarastot sijaitsevat tutkimusalueen eteläosassa Helvetinvuorelta Someronlähteelle. Tällä alueella pohjavesivyöhykkeen paksuus on 0-60 metriä. Tutkimusalueen pohjoisosassa, Turengin pohjavesialueella ja Käpälämäen ympäristössä pohjavedellä kyllästyneen irtomaakerroksen paksuus on 10-15 metriä. Pohjavettä suojaavan kuivan irtomaakerroksen paksuus on yleisesti harjun ydinosalla 0-40 metriä. Paksuimmat irtomaakerrokset ovat pohjoisosassa Lystivuorella 60-70 metriä sekä keskiosassa Helvetinvuorella ja Tienhaaranvuorella 50-60 metriä. Harjun liepeillä, suppien kohdalla sekä maa-ainestenottoalueella irtomaakerroksen paksuus on vähäisempi noin 5-15 metriä. Espoossa 1.11.2007 Anu Eskelinen geologi Tuire Valjus geofyysikko
Pohjavesialueen rakenneselvitys, lisätutkimukset 6 Janakkala, Tanttala 6 KIRJALLISUUS Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Herola, E. 1986. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys (Karttalehtiselitys painettu kartan kääntöpuolelle). Karttalehdet 21 01 ja 02. Geologian tutkimuskeskus. Lehijärvi, M. 1962. Kallioperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 21, Kärkölä. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Siitonen, M. & Ranta, P. 1994. Janakkalan luonto. 160 s. Simonen, A. 1949. Kallioperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 211, Hämeenlinna. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Virkkala, K. Hyyppä, J. & Valovirta, V. 1969. Maaperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 211, Hämeenlinna. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi.
257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000 D 6756000 MV1 16 MV2 6756000 15. 14 MV4 1 MV5 MV 11 12 HP1 MV6 10 SHH1 9 8 MV7 7 SHH2 HP1 17 18 6 19 SHH 5 SHH4 6749000 6750000 6751000 6752000 Putki Putki 2 Putki 1 1 2 HP6 SHH5 4 6748000 6748000 675000 675000 6754000 6754000 6755000 6755000 6757000 6757000 Janakkala Tanttala - lisätutkimukset Mittauslinjat. Pohjaveden havaintoputki (kalliovarmistus) Kairauspiste (kalliovarmistus) Painovoimamittauslinja, kesä 2007 Painovoimamittauslinja, syksy 2007 Avokallio Pohjavesialueraja Painovoimamittaukset on tehty nuolenkärkien suuntaisesti. 0 0,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 06/2007 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 1/MYY/07³ 6749000 6750000 6751000 6752000 LIITE 1 257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000
257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000 6756000 MV1. MV2 6756000 MV8 MV4 MV5 MV 6755000 6754000 6755000 675000 6757000 6757000 MV6 MV7 SHH1 SHH2 6754000 675000 6752000 6751000 6750000 Janakkala Tanttala - lisätutkimukset Kallionpinnan korkokuva. Pohjaveden havaintoputki (kalliovarmistus) Kairauspiste (kalliovarmistus) Painovoimamittauspiste, kesä 2007 Painovoimamittauspiste, syksy 2007 Avokallio Pohjavesialueraja Kallionpinnan taso (m mpy) Alle 0 0-40 40-50 50-55 55-60 60-65 65-70 70-75 SHH SHH4 SHH5 6752000 6751000 6750000 75-80 6749000 80-85 85-90 6749000 90-100 100-110 6748000 Yli 110 0 0,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 06/2007 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 1/MYY/07³ 6748000 LIITE 2 257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000
256000 257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000 6756000 6756000 6755000 6757000 6755000 6757000 6758000 6758000 6754000 6754000 675000 Janakkala Tanttala - lisätutkimukset Pohjavesivyöhykkeen paksuus 675000 Havainoputki 6749000 6750000 6751000 6752000 Kuilukaivo Pohjaveden päävirtaussuunta Pohjaveden virtausta rajoittava kalliokynnys Pohjavesialue Avokallio Pohjavesivyöhykkeen paksuus (m) Kallionpinta pohjavesipinnan yläpuolella 0-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-0 0-5 5-40 Yli 40 0 0,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 06/2007 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 1/MYY/07³ 6749000 6750000 6751000 6752000 LIITE 256000 257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000
6758000 256000 257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000 6758000 6756000 6756000 6755000 6755000 6754000 6754000 675000 675000 6757000 6757000 6750000 6751000 6752000 Janakkala Tanttala - lisätutkimukset Pohjaveden yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus Havaintoputki Kuilukaivo Pohjavesialue Avokallio Pohjaveden syvyys maanpinnasta (m) Alle - 5 5-10 10-20 20-0 0-40 40-50 50-60 6750000 6751000 6752000 6749000 Yli 60 6749000 0 0,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 06/2007 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 1/MYY/07³ LIITE 4 256000 257000 258000 259000 2540000 2541000 2542000
LIITE 5
LIITE 5
LIITE 5