METSÄLUONNONHOITOHANKE LOHILUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE RIITALUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE EVIJÄRVEN LÄHIVALUMA-ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE KÄRKILUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE HUKANLUOMAN VALUMA-ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

METSÄLUONNONHOITOHANKE/PROJEKTI 281 ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

FRESHABIT Huhus luonnonhoitohanke

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

METSÄLUONNONHOITOHANKE TERVAJOEN JA NAARAJOEN VALUMA-ALUEIDEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

FRESHABIT Hattuvaara luonnonhoitohanke

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Kunnosta lähivetesi -koulutus

LÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Op

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

Metsätalouden vesiensuojelu

Honnin padon korjaaminen

Freshabit LIFE IP Puruvesi

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Pintavesien virtausmalli

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Jäälinojan vesienhoitosuunnitelma

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Patorakenteiden periaatekuvia

Laskuojien katselmointi

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Raportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

VUOTUNGIN LUONNONHOITOHANKE, KUUSAMO

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Transkriptio:

1 (9) METSÄLUONNONHOITOHANKE LOHILUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

2 (9) Sisällysluettelo: Taustaa 3 Hankealue 3 Suunnitelma 3 Kohteet 5 Kohde 1. Kosteikko 5 Kohde 2. Kunnostettava laskeutusallas ja uusi padottava laskeutusallas 5 Kohde 3. Pohjapatosarja 6 Kohde 4. Pohjapato ja padottava laskeutusallas 6 Kohde 5. Kaksi kunnostettavaa laskeutusallasta ja pohjapato 6 Kohde 6. Kunnostettava laskeutusallas 7 Kohde 7. Laskeutusaltaan kunnostus padottavaksi altaaksi ja pohjapato 7 Kohde 8. Padottava laskeutusallas 7 Kohde 9. Laskeutusallas 7 Kohde 10. Pohjapato 8 Kohde 11. Kunnostettava laskeutusallas 8 Kohde 12. Pohjapato, kunnostettava laskeutusallas, uusi padottava laskeutusallas 8 Kohde 13. Laskeutusallas 8 Kohde 14. Laskeutusallas 9

3 (9) Taustaa Tämän hankkeen suunnittelu käynnistyi vuonna 2016 osana Suomen EU historian suurinta LIFE hanketta, Freshabit LIFE IP. Hankkeessa on mukana yhteensä kahdeksan vesistöaluetta ympäri Suomea, ja 30 kumppania eri sektoreilta toimimassa vesistöjemme kunnostamiseksi. Pohjanmaan maakunnissa on kohdealueiksi valittu Isojoen ja Ähtävänjoen vesistöalueet. Suomen metsäkeskuksen yhtenä osatavoitteena on laatia Freshabit LIFE IP:n yhteydessä luonnonhoitohanke viidelle ns. kolmannen jakovaiheen valuma alueelle Isojoen vesistöalueen yläosaan Isojoen kunnan ja Kauhajoen kaupungin alueella. Hankealue Tämän suunnitelman hankealueena on Isojoen vesistöalueeseen (37) kuuluva Lohiluoman valuma alue nro 37.033. Alueen pinta ala on noin 4000 hehtaaria, josta noin puolet on yksityismetsiä ja puolet kuuluu Lauhanvuoren kansallispuistoon. Lohiluoman valuma alueen korkein kohta sijaitsee Lauhanvuoren lakialueella. Luoma alkaa Lauhanvuoren eteläpuoliselta Lohikeitaalta, josta se virtaa hiekkaisten ja pohjavesivaikutteisten metsäalueiden kautta kohti Isojoen Iivarinkylää. Kylän pohjoispuolella Lohiluoma yhtyy pohjoisesta laskevaan Riitaluomaan, ja tästä puroristeyksestä alaspäin vesistöä nimitetään Isojoeksi. Lohiluomaan yhtyy useita puroja ja metsävaltaojia, nimeltä tunnettuina ainakin Leikkistenoja, Huhtaluoma ja Lylyluoma. Suurin sivupuro on Lännestä Honkajoen suunnalta laskeva Näätäluoma ja sen sivu uoma Koivuluoma. Lohiluoman, Huhtaluoman, Näätäluoman ja Koivuluoman alaosat kuuluvat kansallispuiston ohella Naturaohjelmaan. Alueella on kaksi järveä, kansallispuiston alueella sijaitsevat Spitaalijärvi ja Kuivajärvi. Valuma alueen yläosa on varsin hiekkaista. Lauhanvuoren etelärinteillä sijaitsee muitakin keidassoita kuin Lohikeidas, joista vesi lähtee virtaamaan Lohiluomaan ja muihin em. uomiin. Maalajina keitaiden väleissä ja yläpuolella on lähes puhdas hiekka tai hiekkamoreeni. Alempana yksityismetsien puolella vaihtelevat hiekkaiset kangasmaat ja ohutturpeiset tehokkaasti ojitetut suot. Pohjavesivaikutus on huomattavaa varsinkin kansallispuistossa. Valuma alueella on vain vähän asutusta ja maataloutta uomien alajuoksuilla. Laajimmat viljelyalueet sijaitsevat Lohiluoman varren Loukaskorvessa ja Näätäluomalla. Aluetta tarkasteltiin paikkatietoaineiston ja vanhojen metsäojitusalueiden kaltevuus ym. tietoaineiston avulla. Tietoa saatiin mm. maaperäkartoista, toteutetuista ojituksista, noin viiden vuoden takaisesta luonnonhoitohankkeesta ja metsien puuvaroista. Eroosioherkkyyttä arvioitiin uoma analyysiä käyttäen sekä kaltevuuden että virtausnopeuden perusteella. Tarkastelutulosten perusteella valittiin kuormitushavaintopisteet, jotka käytiin tarkastamassa maastossa. Löytyneille kuormittaville kohteille tehtiin tarkempi selvitys, joka johti tähän luonnonhoidon alueelliseen yleissuunnitelmaan. Suunnitelmassa on määritelty rakennettavat vesiensuojelurakenteet, ja niihin on pyydetty suostumukset maanomistajilta. Suunnitelma Maastossa on tutkittu mahdollisten eroosioherkkien kohtien ja vanhojen vesiensuojelurakenteiden kunnostustarpeet sekä mahdollisten uusien vesiensuojelurakenteiden kohteet. Alueelle on suunniteltu 14 toimenpidekohdetta parantamaan metsäisen valuma alueen vesiensuojelua.

4 (9) Suunnitelmassa on keskitytty erityisesti laskeutusaltaisiin, kosteikkoihin ja pohjapatoihin. Suunnitelmakarttaan on vihreällä rajattu hankealue, jonka sisällä näkyvät em. kohteet numeroituina 1 14. Kartoista näkyvät kiinteistöt, joille toimenpiteet kohdistuvat. Vesiensuojelutoimenpiteet: 13 kpl pohjapatoja, joista viisi patoa laskeutusaltaan yhteyteen 7 kpl kunnostettavia laskeutusaltaita 7 kpl uusia laskeutusaltaita 1 kpl kosteikkoja 5 kpl ojarumpuja Rumpujen vahvistuksia, ojatukoksia, kaivukatkoja yms. kohdeselitysten ja karttojen mukaan Kaikilta maanomistajilta, joiden maille on esitetty/suunniteltu tehtäväksi vesiensuojelurakenteita, on pyydetty kirjallinen suostumus. Myöhemmässä hankevaiheessa maanomistajiin tulee olla yhteydessä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Muutamassa kohteessa on ennen kaivutöihin ryhtymistä tarvetta puuston poistoon. Jotkut maanomistajat hakkaavat tai raivaavat kohteet itse, mutta useimmilla heistä ei ole resursseja omatoimiseen hakkuutyöhön. Puiden korjuusta ja myynnistä tulee tällöin neuvotella maanomistajien kanssa. Kulkureitit kohteille on selvitetty paikan päällä, ja ne näkyvät pääosin kartoissa. Kulkuluvat on tarvittaessa varmistettava myös naapuritiloilta ennen toimenpiteiden aloitusta, mikäli joudutaan liikkumaan ns. kolmansien osapuolien mailla. Kohteissa ei ole tehty pituusleikkausvaaituksia korkeustasojen määrittämiseksi. Valokuvia osasta kohteita saa käyttöön pyydettäessä. Toteutukseen vaikuttavia yksityiskohtia on kerrottu tuonnempana kohdekohtaisissa selityksissä. Suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden toteutusajankohtaan vaikuttavat sääolosuhteet. Osa töistä voidaan tehdä kesällä ja syksyllä ja talvella. Muutamia kohteita rajoittavat viljelytyöt, jolloin niiden paras toteutusaika on viljelykauden ulkopuolella. Hankealuetta hallitsee Näätäluomantien varteen rakennettu 110 kv:n sähkölinja, jota on työturvallisuusmielessä erityisesti varottava, kun sen niiden läheisyydessä työskennellään. Hankealueella on myös 20 kv:n jännitteisiä sekä useita kiinteistöille johdettuja matalajännitteisempiä sähkölinjoja. Alueella voi olla myös maakaapeleita (esim. valokuitu) ja vesijohtoja, joiden sijainti on varmistettava erityisesti teiden tai rakennusten läheisyydessä kaivettaessa. Laskeutusaltaiden kaivussa pidetään tavoitteena puolentoista metrin vesisyvyyttä ja veden kiertoa altaan alueella. Kohdeselityksiin ja suostumuksiin merkityt pinta alat tarkoittavat tavoiteltavaa vesialaa. Altaasta tulee ainakin yksi luiska muotoilla niin loivaksi, että ihminen tai eläin pääsee altaasta pois. Kaivumaat maisemoidaan altaan ympärille luonnonmukaisesti.

5 (9) Pohjapadot rakennetaan ns. ylisyöksypatoina. Patoseinämä on suositeltava rakentaa kestopuisena lankkuseinämänä, joka tulee upottaa vähintään 0,5 metriä vanhan ojan pohjaa syvemmälle ja tapauskohtaisesti 0,5 1 metriä ojan reunojen ulkopuolelle. Seinämä tiivistetään reunoilta ja pohjasta savella tai turpeella. Alkutäyttövaiheessa painetaan seinämän reunoille lisävahvistukseksi vesivanerikaistaleet. Seinämä voidaan toteuttaa myös hyvin tuettuna vesivanerista, jonka paksuus on vähintään 30 mm. Vesiaukko muotoillaan siten, että aukon tasainen leveys padon harjalla on noin 0,5 1,0 m, ja loivennus molemmille reunoille päin noin 0,3 0,4 metriä ylemmäksi. Rakennelman päälle levitetään suodatinkangas, ja edelleen kankaan päälle padon ylä ja alapuolelle sekä luiskiin rakennetaan verhoilu louheesta tai luonnon kivestä, d 0 400 mm. Kangas ja louheverhoilun tulee ulottua riittävän pitkälle sekä ojan pituus että leveyssuunnassa. Padotuskorkeudeksi on arvioitu keskimäärin 0,5 metriä. Lisätietoja: Jouko Hautamäki luonnonhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus, Läntinen palvelualue 050 314 0480 jouko.hautamaki@metsakeskus.fi Kohteet Kohde 1. Kosteikko, suostumukset 1, 2, 3 Tilat: Pökkelö 151 403 1:233, Mikonkorpi 151 403 1:217, Korteskangas 151 403 1:188, Metsola 151 403 1:201, Koskiranta 151 403 1:49 Kaivetaan / pengerretään vanhoja maakuoppia hyödyntäen Leikkistenojan suulle pääasiassa tilalle Pökkelö 1:233 suunnitelmakartan mukainen kosteikkojärjestely. Kosteikon pinta ala on noin 0,4 ha ja valuma alueen pinta ala on noin 365 ha. Leikkistenojan vedet käännetään kartassa esitetyllä tavalla uudelle reitille tilojen Mikonkorpi 1:217 ja Metsola 1:201 rajalle. Maastohavaintojen perusteella on arvioitu, että ojaa ei tarvitse kaivaa pellon kohdalla koko matkalta. Eroosiosyistä kaivu lopetetaan metsäosuudella noin 15 metriä ennen peltoa ja aloitetaan uudelleen kaksi kolme peltosaran leveyttä alajuoksulle päin. Rajalle asennetaan uusi rumpu. Kaivu voitaneen lopettaa taas Pökkelö Korteskangas (1:188) rajalla noin 50 metriä ennen kosteikkoa. Vanhan ojan veden välityskyky ja kaivukatkot tulee tutkia vielä tarkemmin viimeistään toteutuksen aikana. Pellon kuivatus ei saa huonontua. Kosteikon alaosassa tilan Koskiranta 1:49 vastaisen rajaojan ja metsäojituksen vedet kierrätetään kosteikkoaltaan kautta ennen purkua Lohiluomaan. Metsän vesitalous ei saa huonontua.

6 (9) Metsäosuudella tilojen puusto on varttunutta kasvatusmetsää, pellonreunaosuudella energiapuuta ja kosteikkoalueella pääasiassa varttunutta taimikkoa. Kohde 2. Laskeutusaltaan kunnostus ja uusi padottava laskeutusallas, suostumus 4 Tila: Nurmela 151 403 1 180 Kaivetaan Leikkistenojan valuma alueelle tilalle Nurmela 1:180 Näätäluomantien varteen 110 kv:n johtokatualueelle kaksi laskeutusallasta. Pohjoisempi allas on toimenpiteenä vanhan altaan tyhjäys ja laajennus noin 180 m 2 :n laajuiseksi. Valumaalueen laajuus on noin 92 ha. Eteläisempi allas on uusi allas, jonka laajuus on noin 500 m 2, koska sillä on takanaan valuma aluetta noin 250 ha. Tähän altaaseen rakennetaan lankuista ja kivistä matala pohjapato tehostamaan allastilavuutta. Padon alapuolen kiveyksellä ohjataan virtaus rumpuun. Metsän vesitalous ei saa huonontua. Kohde 3. Pohjapatosarja ja rummun vahvistus, suostumus 5 Tilat: Pökkelö 151 403 1:233, Pikkumetsä 151 403 1:185 Leikkistenojaan tilojen Pökkelö 1:233 ja Pikkumetsä 1:185 rajalle erosioituvalle osuudelle rakennetaan kolme lankku/louherakenteista pohjapatoa hidastamaan virtausta ja hillitsemään eroosiota. Tierummun alapuolelle rakennetaan kivivahvistus torjumaan rummusta putoavan veden ojaa syövyttävää vaikutusta. Tässä kohdassa on yläpuolista valuma aluetta noin 190 ha. Puusto on harvahkoa varttunutta männikköä, ojan länsireunassa on piennartasanne. Metsän vesitalous ei saa huonontua. Kohde 4 Kaksi pohjapatoa, ojan kunnostus ja laskeutusallas, suostumukset 6 ja 7 Tilat: Lauharanta 151 403 1:202, Länsimurto 151 403 1:51 Rakennetaan Leikkistenojaan tilojen Lauharanta 1:202 ja Länsimurto 1:51 rajalle hiekkaiseen kohtaan ajouralle lankku/louherakenteinen pohjapato hidastamaan virtausta ja hillitsemään eroosiota. Padon alapuolen kiveys rakennetaan niin loivaksi, että sen yli voi myöhemmin ajaa traktorikalustolla. Padon yläpuolelle kaivetaan pitkänomainen noin 50 m 2 :n laskeutusallas. Padotuskorkeus asetetaan siten, että se ei haittaa yläpuolisen metsän kuivatusta. Tässä kohdassa on yläpuolista valuma aluetta noin 25 ha. Puusto on harvahkoa varttunutta männikköä. Lisäksi rakennetaan samanlainen yliajettava pohjapato vanhaan ajouraan tilalle Länsimurto, ja patojen välinen ojaosuus perataan kertyneestä hiekasta. Puusto on kuusivaltaista varttunutta kasvatusmetsää. Kohde 5 Rummun vahvistus, kaksi lasketusaltaan kunnostusta, pohjapato, suostumus 8 Tila: Kotiranta 151 403 1 198

7 (9) Tilalla Kotiranta 1:198 vahvistetaan Näätäluoman tien alitse johtavan suuren kaksoisrummun yläpäätä suodatinkankaalla ja kiveyksellä, (kartassa lukee pohjapato, koska tällaiselle vahvistukselle ei ole omaa symbolia). Tien lounaispuolella, lähempänä tietä sijaitseva vanha laskeutusallas tyhjätään ja muotoillaan noin 50 m 2 :n laajuiseksi. Sen valuma alueen laajuus on noin 16 ha. Kauempana tiestä sijaitseva vanha laskeutusallas tyhjätään ja muotoillaan noin 100 m 2 :n laajuiseksi. Sen valuma alueen laajuus on noin 37 ha. Puron suojapuuston reunaan rakennetaan käsityönä pystypuista tai vanerista altaan tilavuutta tehostamaan noin 20 cm:n padotus. Tieltä jälkimmäiseen altaaseen laskevaan ojaan rakennetaan matala pohjapato hillitsemään ojan erosioitumista. Padotustaso asetetaan noin 5 cm tierumpua alemmaksi. Kohteen puusto on lehtipuuvaltaista varttunutta taimikkoa. Kohde 6. Laskeutusaltaan tyhjäys ja muotoilu, suostumukset 9, 10, 11 Tilat: Hakala 151 403 1:16, Annala 151 403 1:85, Perämetsä 151 403 1:116 Lohiluoman lähistöllä tilojen Hakala 1:16, Annala 1:85 ja Perämetsä 1:116 rajojen kulmassa sijaitseva laskeutusallas tyhjätään ja muotoillaan noin 30 m 2 :n laajuiseksi. Sen valuma alueen laajuus on noin 10 ha. Kohteelle saa kulkea läheiseltä metsätieltä vanhaa ajouraa tilan Annala kautta. Annalan puusto on varttunutta kasvatusmetsää, toisilla tiloilla on varttunutta taimikkoa. Kohde 7. Laskeutusaltaan kunnostus, kaksi pohjapatoa, suostumus 12 Tilat: Kuusikoski 151 403 1:200 Tilalla Kuusikoski, 1:200, Huhtaluoman suulla sijaitseva hiekan täyttämä laskeutusallas tyhjätään ja sen alapuolelle rakennetaan matala lankku/louherakenteinen pohjapato tehostamaan allastilavuutta. Padon alapuolinen kiveys rakennetaan niin loivaksi (käytännössä Lohiluomaan saakka), että siitä voi ajaa myöhemmin traktorikalustolla yli. Kivien ajamista varten tasataan Lohiluoman varren nykyistä ajouraa ja asennetaan ojiin rummut. Yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 325 ha. Toisena toimenpiteenä rakennetaan altaasta yläjuoksulle päin toinen pohjapato, joka tasaa virtausta seuraavan yläpuolisen metsätien rummulle saakka. Työ voidaan toteuttaa kyseisen tieuran kautta. Padotuskorkeus asetetaan noin 5 cm tierumpua alemmaksi. Molemmissa padoissa huomioidaan, että ne eivät heikennä metsän kuivatustilannetta. Kohteen puusto on kuusivaltaista uudistuskypsää metsikköä. Kohde 8. Padottava laskeutusallas, suostumus 13 Tila: Kuusikoski 151 403 1:200 Tilalla Kuusikoski, 1:200, Huhtaluomaan metsästysmajan lähistölle rummun yläpuoliseen hiekkaiseen kohtaan kaivetaan padottava noin 300m 2 :n laskeutusallas. Padotus toteutetaan altaan ja rummun väliin

8 (9) rakennettavalla lankku/louherakenteisella pohjapadolla. Padon alapuolinen kiveys muotoillaan siten, että virtaus ohjautuu rumpuun syövyttämättä rummun ympäristöä. Padotuksessa huomioidaan, että metsän kuivatustilanne ei huonone. Yläpuolisen valuma alueen laajuus on tässä vielä noin 300 ha. Kohteen puusto on kuusivaltaista nuorta kasvatusmetsikköä. Kohde 9. Laskeutusallas, suostumus 14 Tila: Loukaskorpi 151 403 1:122 Kaivetaan Lohiluoman varteen Loukaskorven peltoalueen pohjoispuolelle tilalle Loukaskorpi 1:122 noin 150 m 2 :n laajuinen laskeutusallas pysäyttämään pellolta ja metsistä kerääntyvää kiintoainetta ja ravinteita. Altaalla on yläpuolista valuma aluetta noin 70 ha. Altaan purkupäässä hyödynnetään Lohiluoman vanhaa uomaa pyrkimyksenä ohjata vesi nykyiseen luomaan pintavalunnan luonteisesti. Pellon kuivatus ei saa huonontua. Kohteen puusto on tällä hetkellä vähäinen. Kohde 10. Pohjapato, suostumus 15 Tila: Kotiranta 151 403 1:198 Rakennetaan Loukaskorven peltoalueen eteläkulmaan tilalle Kotiranta 1:198 pellon piiriojaan eroosioherkkään kohtaan lankku/louherakenteinen pohjapato hidastamaan virtausta ja hillitsemään eroosiota. Padolla on yläpuolista valuma aluetta noin 80 ha. Padotuskorkeus asetetaan siten, että yläpuolisen metsän ja pellon kulman kuivatus ei heikkene. Ojan taustan puusto on uudistuskypsää kuusivaltaista metsikköä. Kohde 11. Laskeutusaltaan kunnostus, suostumukset 16 ja 17 Tilat: Ruskola 151 403 1:115, Herranen 151 403 1:149 Näätäluoman tien varressa tilojen Ruskola 1:115 ja Herranen 1:149 rajalla sijaitseva laskeutusallas tyhjätään ja muotoillaan tilojen kesken tasapuolisesti noin 200 m 2 :n laajuiseksi. Altaan valuma alueen laajuus on noin 100 ha. Molempien tilojen puusto on muuten varttunutta kasvatusmetsää, mutta Herrasen puolella vanhoissa kaivumaissa kasvaa varttunutta taimikkoa. Kohde 12. Pohjapato, laskeutusaltaan kunnostus, padottava laskeutusallas, suostumus 18 Tila: Lauhankulma 151 403 1:227 Lylyluomassa Näätäluoman tien varrella tilalla Lauhankulma 1:227 tyhjätään tien alapuolinen allas hiekasta ja rakennetaan lankku/louherakenteinen pohjapato noin 30 metriä altaasta alajuoksulle päin. Padotustaso asetetaan noin 10 cm suuren tierummun juoksupintaa korkeammalle. Jos talvella esiintyy hyytymistä, voidaan patoa madaltaa. Tien yläpuolen johtokatualueelle kaivetaan uusi noin 300 m 2 :n laajuinen padottava laskeutusallas. Padotus toteutetaan lankku/louherakenteisella pohjapadolla. Padon alapuolen kiveyksellä ohjataan virtaus rumpuun. Padotuskorkeus asetetaan siten, että yläpuolisen metsän kuivatustaso ei huonone. Näiden altaiden

9 (9) yläpuolisen valuma alueen laajuus on 570 ha. Tien eteläpuolen puusto on varttunutta, ja johtokadun pohjoispuoli on nuorta kasvatusmetsää. Kohde 13. Laskeutusallas, suostumukset 19 ja 20 Tilat: Päivike 151 403 1:222, Lauhankulma 151 403 1:227 Kaivetaan Koivuluoman varteen Päivikkeen peltoalueen kaakkoiskulmaan tasapuolisesti tilojen Päivike 1:222 ja Lauhankulma 1:227 rajalle noin 300 m 2 :n laajuinen laskeutusallas pysäyttämään pellolta ja metsistä kerääntyvää kiintoainetta ja ravinteita. Altaalla on yläpuolista valuma aluetta noin 92 ha. Kohteessa on ennestään vanha maanottokuoppa, jota hyödynnetään altaan kaivutyössä. Päivikkeen tilan puolella on joutomaapilkka, jota voidaan kaivumaan avulla muotoilla pelloksi. Kohteelta on puusto jo poistettu. Kohde 14. Laskeutusallas, suostumus 21 Tilat: Näätäluoma 151 402 16:34, Kettupolku 151 402 16:63 Kaivetaan Näätäluomaan tilojen Näätäluoma 16:34 ja Kettupolku 16:63 rajalle noin 400 m 2 :n laajuinen laskeutusallas pysäyttämään yläpuolisilta pelloilta ja metsistä kerääntyvää kiintoainetta ja ravinteita. Altaalla on yläpuolista valuma aluetta noin 310 ha. Altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta, vaan tierumpu toimii luonnollisena patokynnyksenä. Rummun yläpäätä vahvistetaan suodatinkankaalla ja kiveyksellä. Alueella on ennestään vanha savihauta, jota hyödynnetään altaassa ja pyritään saamaan vedelle kiertoa. Maata voidaan läjittämisen ohella myös ajaa lähistölle maanomistajan osoittamaan paikkaan. Tiekunnan hallinnoima yksityistie on pyrittävä pitämään kunnossa ja tarvittaessa sorastettava työn jälkeen, jos tulee raiteita. Puusto on koivuvaltaista varttunutta kasvatusmetsää.